torstaina, toukokuuta 07, 2009

Aikuistyypin sokeritauti pysyy kurissa sokeria vähentämällä

*
Olen aiemmin esittänyt
, että diabeetikko (sokeritautia sairastava) voi hoitaa sairauttaan kolmella eri tavalla:

1) diabeteksen "virallinen" hoito. Halutessaan diabeetikko voi jatkaa nykyistä hoitokäytäntöä missä hän syö aivan kuten muut terveet suomalaiset, eli varsin paljon hiilihydraatteja, niukasti proteiineja ja elää rasvoja vältellen. Runsaiden hiilihydraattien nauttimisen takia kohoava verensokeri hoidetaan tarvittaessa lääkkeillä. Tätä mallia soveltavat tällä hetkellä Suomessa puhtaimmillaan Suomen diabetesliitto sekä lukuisat muut terveysjärjestöt.
2) diabeteksen "täydentävä" hoito. Diabeetikko syö "selluloosalinjan" mukaisesti, eli välttää tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden nauttimista ja nauttii hiilihydraatit pääosin maanpäällisten vihannesten muodossa. Tähän liittyy sitten vielä tärkeä seikka: diabeetikko täydentää normaalia ruokavaliotaan ottamalla hänelle soveltuvia ravintolisiä.
3) diabeteksen "vaihtoehtoinen" hoito. Tässä hoitosuosituksessa syödään hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja. Potilas pyrkii aktiivisesti vähentämään diabeteslääkitystään ja hoitamaan sairauttaan pääosin ruokavalioon liittyvin toimenpitein. Tätä suuntausta edustaa Suomessa esimerkiksi lääkäri Antti Heikkilä.

Tuosta kolmannesta vaihtoehdosta on eilen (6.5.2009) ilmestynyt uusi tutkimus, jossa valitettavasti ei ole kontrolliryhmää ja tutkimusnäyttö jää siten valitettavasti enemmän uskon kuin tiedon varaan. Japanilaisen Haimoto-klinikan tyypin 2 diabeetikot (aikuistyypin sokeritauti) olivat keskimäärin viisi vuotta sairastaneet diabetesta. Pitkäaikaissokeri (HbA1c) oli lähtötilanteessa yli 9 (normaali on 5-6). Klinikan tutkijat olivat aiemmin todenneet maltillisen hiilihydraattirajoituksen auttaneen verensokerin heilahteluihin ja saavutettiin parempi hoitotaso. Nyt haluttiin leikata vielä enemmän diabeetikkojen hiilihydraattimääriä. Miten sujui?

Hiilihydraattien rajoitus sovitettiin nyt noin 30 prosenttiin. Proteiinia syötiin noin 20 prosenttia ja rasvaa 44 prosenttia. Käynnistettiin tutkimus puoleksi vuodeksi klinikan 33:lle vaikeahoitoiselle 2-tyypin diabeetikolle. Kaksi jätti hoidon kesken, muut jatkoivat.

Hoidot eivät aiheuttaneet muita sivuoireita kuin lievää ummetusta. Kolesteroliarvot paranivat siten, että paha LDL-kolesteroli laski ja hyvä HDL-kolesteroli nousi. Triglyseridit vähenivät hieman. Kreatiniiniarvo pysyi samana. Potilaiden paino ei juurikaan muuttunut. Pitkäaikaissokeri tippui puolessa vuodessa lukemasta 10,9 lukemaan 7,4. Saavutettiin siis melkein normaaliarvot. Lääkkeitä käytti puolen vuoden kuluttua enää 2 potilasta. Muut 29 potilasta pärjäsivät uuden ruokavaliosuosituksen avulla.

Japanilaistutkijat innostuivat tästä niin paljon, että sanoivat hiilihydraattirajoituksen vastanneen teholtaan insuliinihoitoa. Lääkkeet voi siis mahdollisesti korvata vähemmän hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla.

Lähde: Haimoto H, Sasake T, Wakai K ja Umegaki H. Effects of a low-carbohydrate diet on glycemic control in outpatients with severe type 2 diabetes. Nutrition & Metabolism 2009, 6:21 doi:10.1186/1743-7075-6-21
 
Kommentteja saa tulla.

6 kommenttia:

  1. Ihan sellainen kysymys, ehkä tyhmäkin, mutta onko laktoosi kielletty diabeetikoilta (1 tyypin diabetes)? Ja siis aiheuttaako laktoosi " the sokerin" ohella insuliiniresitenssiä (2 tyypin diabeteksestä kärsivät)?

    Tuli vaan mieleen kun suomalaisena on tottunut juomaan tuota maitoa aika suuria määriä — välillä kyllä laktoosittomana.

    - Jukka -

    VastaaPoista
  2. Onkohan olemassa sellaisia tutkimuksia joissa ei ole havaittu vhh:n tuottamia hyötyjä 2-tyypin diabeetikoille ?

    VastaaPoista
  3. Nykykäsityksen mukaan mitkään sokerit eivät ole diabeetikolta kiellettyjä ("virallisen" hoidon mukaan). Jos katsotaan vaihtoehtoista hoitomallia (nro. 3), niin silloin tarkkaillaan tietenkin kaikkia sokereita. Laktoosi liittyy tähän sillä tavalla, että sekin tietysti myös kohottaa verensokeria. Tosin huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin glukoosi, fruktoosi tai sakkaroosi.

    Laktoosin mahdollisesta yhteydestä insuliiniresistenssiin ei ole minulla ainakaan mitään tietoa.

    Tässä tällainen vastaus - ehkä tyhmäkin - muut jatkakoon.

    VastaaPoista
  4. Sami Uusitalo kysyy onko VHH:lla saatu aikaan haittaa diabeetikolla. Hyvä kysymys. Ottaen huomioon sen hanakkuuden millä tällaista hoitomuotoa vastustetaan voisi odottaa, että näitä tutkimuksia on tosi paljon. Niitä voisimme kerätä tähän ihan urakalla.

    Pelkään pahoin, että käy samalla tavalla kuin niissä tutkimuksissa, joissa piti osoittaa tyydyttyneiden eläinrasvojen haitallisuus. Ruotsissa ykkösleirin tutkijat lupasivat julkistaa tällaiset listat. Alunperin odotetut tuhannet tutkimukset supistuivat 72:een. Nyt kriittisimmät tutkijat ja lääkärit ovat supistamassa tyydyttyneiden rasvojen terveysvaaroista varoittavien (tuhansien) tutkimusten lukumäärän ainoastaan kahteen tutkimukseen (muissa tutkimuksissa yhteys on epäselvä). Luvatkaa olla rehellisiä. Älkää liioitelko VHH:n etuja rakas "kakkosleiri" vaan rehellisesti ilmoittakaa jos VHH:n suosimisessa on suuria vaaroja diabeetikolle. Ja rakkaat "ykkösleiriläiset", ottakaa tämä haaste tosissanne vastaan.

    Uskoisin, että näitä VHH:n aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia diabeetikolle on viime aikoina tutkittu tosi vähän. Eihän viime aikoina virallisen puolen tutkijoiden (ykkösleiri) mielenkiinto ole lainkaan hiilihydraateissa, vaan rasvoja (erityisesti tyydyttyneitä rasvcahappoja) tutkitaan tosi paljon. Pidetäänhän rasvoja ongelmallisina diabeetikolle. Diabetesta pidetään ykkösleirissä enemmän rasva-aineenvaihdunnan häiriötilana kuin hiilihydraattien metabolian häiriönä.

    Eli, VHH-ruokavalion negatiivisista vaikutuksista diabeetikolle otetaan vastaan tutkimusnäyttöä.

    VastaaPoista
  5. Diabetesliiton kanta VHH:n käyttöön diabeetikolle on aivan selvä: Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat erityisen ongelmallisia diabeetikoille. Antti Aro ja Liisa Heinonen tietävät kertoa tästä Diabetes ja lääkäri -lehdessä 2/2004 seuraavasti:

    Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla saavutetaan lyhyen ajan kuluessa keskimäärin samanlaisia tuloksia kuin muillakin laihdutusmenetelmillä. Seerumin lipidit pysyvät kurissa niin kauan kuin paino laskee, mutta tutkimuksia ei ole jatkettu tämän pitempään. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion aikana seerumin LDL-kolesterolipitoisuus pyrkii suurentumaan silloin, kun ollaan energiatasapainossa. Tästä on runsaasti tietoa vuosien mittaan tehdyistä kontrolloiduista kokeista.

    Osa laihduttajista pystyy nähtävästi rajoittamaan hiilihydraattipitoisten ruokien käyttöä helpommin kuin rasvaisia ruokia. Painon lasku johtuu osin nautitun energiamäärän vähenemisestä, osin nesteen menetyksestä. On kuitenkin kyseenalaista, kannattaako lyhyen ajanjakson kuluessa pyrkiä tuloksiin sellaisilla menetelmillä, jotka eivät sovellu pitkäaikaiseen painonhallintaan. Varsinkaan diabeetikoille ei tällaisia menetelmiä haluaisi suositella.

    VHH tuomitaan näiden tutkimusten perusteella:

    Bravata DM, Sanders L, Huang J, Krumholz HM, Olkin I, Gardner CD, ym. Efficacy and safety of low-carbohydrate diets. A systematic review. JAMA 2003;289:1837-1850.

    Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P, Chicano KL, Daily DA, McGrory J, ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003;348:2074-2081.

    Foster GD, Wyatt HR, Hill JO, McGuckin BG, Brill C, Mohammed BS, ym. A randomised trial of a low-carbohydrate diet for obesity. N Engl J Med 2003;348:2082-2090.

    Ware JH. Interpreting incomplete data in studies of diet and weight loss. N Engl J Med 2003;348:2136-2137.

    VastaaPoista
  6. Laktoosilla ja insuliiniresistenssillä on yhteys. Laktoosi-intoleranssilla, keliakialla ja diabeeteksella on yhteys.

    Kaikki nämä "sairaudet" ovat syntyneet, koska ihminen on siirtymässä evoluution sanelemasta proteiini- rasvaruokavaliosta vilja- sokeriruokavalioon.

    Kaikki nämä "sairaudet" ovat ihmisen geeneissä. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi kuuluu rutiini geenitesteihin nykyään. Myös diabetes löytyy geenitestillä (en tiedä käytetäänkö vielä).

    Darwin-juhlavuoden kunniaksi pitää kerrata suolievoluutiota:
    -viljoja alettiin käyttää 10000v sitten. Osa ihmisistä on muuntunut niitä sietämään, osa ei. Vilja haluaa siemenesä maahan ja yrittää tappaa keliaakikon tuhoamalla häneltä ohutsuolen villukset.
    -maidon sietäminen onnistuu ihmiseltä helpommin koska ihminen on nisäkäs ja laktoosi ei ole myrkky kuten viljan gluteenin osat ovat keliaakikolle. Yksilöt jotka tuottavat enemmän laktoosia pilkkovaa entsyymiä ovat naaraiden silmissä kiinnostavampia kuin kuihtuneet piereskelijät - laktoosia pilkkovia ihmisiä on jo kohtalaisen paljon.
    -Sokeri on myös niin uusi tulokas ruokavalioomme (paitsi papua-uudessa guineassa), että kaikki sokeria sietämättömät eivät ole vielä ehtineet kuolla sukupuuttoon. Tämä tullee hoitumaan nopeasti, koska pyöreälanteiset sokeripullapojat eivät ole naaraiden kiinostuksen kohteena.

    Joukossamme kuitekin kulkee teollista sokeria, vehnäjauhoa ja teollisia rasvoja hyvin sietäviä atleetteja (yli 185 pitkiä ja vahvoja). Näillä geeneillä varustetut tulevat pyyhkimään muut ihmiset maailmankartalta seuraavan 12000 vuoden aikana.

    Itse olen "terve" keliaakikko. Keliakia sairautena on hieman nurinkurinen. Keliaakikko on terve jos ei syö ihmiselle muutenkin haitallisia viljoja. Hoito on elinikäinen dieetti. Lääketeollisuus yrittää vimmatusti kehittää lääkettä jolla keliaakikko saadaan syömään "normaalia" viljaa!.

    Keliaakikko saa 20€/kk tukea Kelalta koska gluteeniton vehnäjauho on kalliimpaa kuin normaali. Gluteeniton vehnäjauho on 90% imeytyvää hiilihydraattia. Keliakialiitto tukee mahdollisimman monipuolista vehnätärkkelyksen käyttöä:
    http://www.keliakialiitto.fi/pdf/Hintaselvitys08.pdf

    Rahan saa onneksi käyttää vaikka lottoamiseen.

    Toivottavasti diabeetikotkin voivat tulevaisuudessa olla terveitä diabeetikkoja. Hoitona elinikäinen dietti ja 20€/kk tukea.

    VastaaPoista