keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

Eläinten fytoterapia

*
Luonnonvaraiset eläimet
osaavat vaistonvaraisesti lääkitä itseään. Sairastuessaan ne paastoavat ja lepäävät. Ne etsivät syödäkseen sopivia yrttejä tai vaikkapa karkeaa heinää oksentaakseen tai puhdistaakseen suoltaan.

Kun "mikään muu ei enää tehoa" ja mieluusti ennaltaehkäisevin miettein moni lemmikkieläimen, hevosen ja tuotantoeläimen omistaja voi turvautua näihin pehmeisiin luonnonmenetelmiin, fytoterapiaan. Mietoja rohdoksia hyödyntävä fytoterapia on parhaimmillaan niin eläinten kuin ihmistenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpidossa.

Kasvivalmisteille on ominaista hillitty, hitaasti ilmenevä vaikutus. Niissä ei ole vaikuttavaa ainetta väkevöidysti eikä niiden vaikutus kohdistu suoraan sairautta aiheuttaviin prosesseihin vaan sairauksien syntyä sääteleviin mekanismeihin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa niiden tukevan elimistön omia parantavia voimia ja auttavan näin elimistöä voittamaan sairauden.

Kun valmiste on mieto, sillä ei yleensä ole varsinaisille lääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksiakaan. Kasvivalmisteet ovat yleensä myös hyvin siedettyjä. Siksi ne sopivat esimerkiksi pitkäaikaista hoitoa vaativiin, kroonisiin vaivoihin.

Fytoterapiaa käytetään useimmiten muiden, tavanomaisten hoitojen rinnalla ja myös silloin, kun tavanomaisilla hoidoilla ei saavuteta tuloksia. Miedot kasvivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto silloinkin, kun esimerkiksi jatkuva tavanomainen lääkehoito rasittaisi eläintä kohtuuttomasti.

Tyypillisiä käyttöalueita eläimillä ovat mm. erilaiset allergia- tai yliherkkyystapaukset, iho-ongelmat ja vanhuudenvaivojen lievitys. Esimerkiksi usein itsepintaisiksi osoittautuneisiin koirien iho-ongelmiin kannattaa kokeilla valmiin koiranruoan vaihtamista kotitekoiseen, lihalla höystettyyn täysjyväriisi-porkkanapuuroon tai nk. Yrjölän puuroon. Lisäksi lemmikille annetaan maksan toimintaa tukevaa, karvasaineita sisältävää kasvivalmistetta kuten artisokkauutetta. Maksan toiminnan parantuessa iho-ongelmatkin yleensä helpottavat. Orapihlajauute vahvistaa sydäntä ja virkistää siten iäkästä lemmikkiä. Ginkgo eli neidonhiuspuun lehtiuute aktivoi ääreisverenkiertoa, laajentaa verisuonia ja torjuu tukoksia. Tästä syystä se sopii hidastamaan ikääntymisen mukanaan tuomaa aistien heikkenemistä, vapinaa ja alavireisyyttä. Kultapiisku- ja auringon- eli punahattutipoilla voi helpottaa virtsatietulehduksista kärsivän lemmikin elämää, sahapalmu taas sopii tiputteleville, leikatuille uroksille. Kauranversouutetta on käytetty menestyksellisesti pelokkaan, hermostuneen eläimen rauhoittamiseen. Se sopii niin paukkuarkojen koirien kuin kuljetusta pelkäävien hevosten rauhoittamiseen.

Eläinlääkärit ovat suhtautuneet varsin ennakkoluulottomasti erilaisiin täydentäviin hoitomuotoihin. Esimerkiksi erikoisruokavaliot ja kasvilääkkeiden käyttö sairauksien tukihoitona yleistyivät eläinlääkinnässä huomattavasti aikaisemmin kuin humaanipuolella. Keski-Euroopassa mutta myös meillä eläimiä on hoidettu jo pitkään mm. akupunktiolla ja vyöhyketerapialla. Ennen hoidon aloittamista olisi hyvä ensin neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näin pitäisi menetellä varsinkin silloin, kun epäilee sairautta.

Lisätietoja antaa proviisori Kaija Heikkilä (puh. (09) 874 121, 040 545 4961, e-mail kaija.heikkila (at) vogel.fi

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 4.4.2007

2 kommenttia:

  1. Sääli, että sinäkin olet lämmennyt antroposoiselle uskomuslääkinnälle. Tosin olet varustanut kirjoituksesi vain yhdellä tähdellä, mutta...

    VastaaPoista
  2. Anonyymi, huolesi antroposofisten tuotteiden murtautumisesta oikein ryminällä ajatusmaailmaani on aiheeton. Löysin kuitenkin Deskin tiedotteesta kirjoitusaiheen ja ajatuskipinän. Yksi tähti.

    VastaaPoista