Mikä mahtaa olla totuus kolesterolista?

*
Tätä kirjoitusta olen täydentynyt Katjuskan erinomaisen kommentin innostamana. Pistän uuden tiedon tänne alkuun:

Nimimerkki Katjuska kommentoi ja kysyy: Kiva, kun jaksat tutkia, monia meitä on, keitä kiinnostaa, mutta uupuu jo pelkän ajatuksen edessä, että pitäisi sitä tutkimusten sekamelskaa käydä pistämään järjestykseen. Perustelit kirjoituksessasi epäluuloasi kolesterolin ja sydäntautikuolleisuuden, tai kovien rasvojen ja nousseiden kolesteroliarvojen yhteydestä muutamilla ranskalaisilla viivoilla. Minulle heräsi niistä kysymyksiä, joihin kaipaisin vastausta.

Veteraaniurheilija kommentoi: Erinomaisen mukava saada sinulta palautetta koskien käsitystäni siitä mikä mahtaa olla totuus kolesterolista. Yritän tähän selventää näkemystäni. Nämä ovat vaikeita asioita!

Katjuska: Olen ollut lukion terveystiedon ja yliopiston terveystiedon aineopintojen pohjalta tähän päivään asti siinä uskossa, että korkeiden kolesteroliarvojen ei ole pätevästi todistettu aiheuttavan kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin, mutta että sen sijaan tyydyttyneiden rasvahappojen olisi todettu nostavan pahan LDL-kolesterolin määrää, joka hapettuneena puolestaan on tärkeä tekijä verisuonten tukkeutumisen tiellä.

Veteraaniurheilija: Olet ihan oikein aavistanut, että korkeat veren kolesteroliarvot eivät vedenpitävästi ole sidottu kolesterolin kertymiseen verisuonten seinämiin. Tätä lääketehtaat, lääkärit ja monet tutkijat rummuttavat kuin ainoana totuutena asiasta. Siinä tehdään silloin sellainen yleistys, joka on todella epäviisasta. Yritän selittää tämän ihan lyhyesti, rehellisesti ja mahdollisimman selkeästi täsmäkysymystesi yhteydessä.

Katjuska: Minusta "virallinen" oppi on ollut se, että kolesteroli yksin ei ole vaarallista, mutta (etenkin hapettunut) LDL on se olennainen tekijä. Mitä mieltä olet tästä? Meneekö puurot ja vellit sekaisin, jos puhuu vain kolesterolin haitallisuudesta, vai pitäisikö aina puhua nimenomaan LDL:stä. Ja onko tyydyttyneillä todettu olevan mitään yhteyttä tuohon "hapettumiseen" (mitä ikinä se lieneekään)? Tämähän koskee sinun tapauksessasi esim. tuota runsasta voin käyttöä. Osaisitko vinkata, miten tätä LDL-tekijää on tutkittu (eli olenko hakoteillä tietoineni?)?

Veteraaniurheilija: Olen varma siitä, että sydän- ja verisuonitautien tutkimuksia suoritetaan eettisesti oikein ja pyritään pitämään tutkimuksen tekovaiheessa mahdolliset sponsoroinnit taka-alalla. Tutkijat vapauttaisin syytteistä ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan laajamittaista mielipideilmaston muokkausta tapahtuu lääkeyhtiöiden pressikeskuksissa. Kun suoritetuista tutkimuksista tiedotetaan maailmalle, sieltä tiputetaan pois ne tutkimustulokset, jotka eivät tue rasvateoriaa ja painotetaan niitä merkittäviä tai vähemmän merkittäviä tuloksia, jotka tukevat rasvateoriaa. Sitten median edustajille (Mediuutiset on näistä kaikkein ala-arvoisin kanava! Pyydän välttämään heidän sepustuksiaan!) toimitetaan valmiiksi kirjoitettu lehdistötiedote, jota sikäläinen ravintotoimittaja sitten ryydittää omilla tokaisuillaan. Ja uutinen leviää Suomen muihin lehtiin ja muihin viestintävälineisiin kulovalkean tavoin: Taas on ukulelea soittavilla havaijilaisilla todettu korkeita kolesteroliarvoja veressä heidän syötyään konserttien jälkeen runsaasti maapähkinöitä. Riskianalyysin perusteella heillä on 12,6% suurempi riski sairastua ateroskleroosiin kuin kitaraa soittavat havaijilaiset. Tai jotain muuta vastaavaa hölmöilyä.

Nimenomaan tuo hapettunut LDL on se murheenkryyni. Pitäisi nimenomaan puhua tuosta LDL:stä eikä niinkään kolesterolin haitallisuudesta. Kolesterolia pidän erittäin hyödyllisenä ihmiselle. Ilokseni olen pistänyt merkille, että lääketieteessä sellainen yltiöpäinen kolesterolin hehkuttaminen esimerkiksi valtimonkovettumataudissa, on vähentynyt. Nyt jaksetaan korostaa muita verisuonen seinämässä tapahtuvia muutoksia kuin pelkkä kolesterolin kasaantuminen. Verisuonen ahtautumiseen tarvitaan erilaisia tekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, tupakoinnista johtuva valtimon seinämän vaurio, tulehdusreaktio. Nämä muutokset mahdollistavat sitten kolesterolin pääsyn valtimon seinämään. Tästä alkaa sitten hidas tapahtumaketju, joka johtaa kolesterolikertymän eli plakin aiheuttamaan valtimon seinämän ahtautumiseen (AstraZenecan valistusmateriaalin mukaan). Statiinit korjaavat luotettavina pidettyjen tutkimusten mukaan verisuonimuutoksia siten, että kolesteroli siirtyy pois vaurioalueelta, tulehdus paranee ja veri virtaa taas normaalisti. Olen sitä mieltä, että ravintorasvat eivät ole keskeisessä roolissa tässä valtimonkovettumataudissa. Paljon tärkeämmässä roolissa on tupakointi, liikkumattomuus, diabetes, omega-3- / omega-6-rasvahappojen epätasapaino, vähäinen hedelmien syönti, stressi, vyötärölihavuus jne.

Suomessa rasvan kulutus on tasaisesti laskenut, mutta sydänsairauksien määrä kasvanut. Runsaskaan voin käyttö ei ole haitaksi. Ravinnon kolesteroli nostaa kolesteroliarvoja hyvin vähän. Maksa säätelee omaa kolesterolintuotantoaan sen mukaan, miten sitä ravinnosta saamme. Mitä enemmän syömme kolesterolia, sitä vähemmän maksa sitä valmistaa. AstraZenecan valistusmateriaalin mukaan elimistön kolesterolista 70% tulee maksan kautta ja vain 30% ravinnosta. Statiinit leikkaavat nimenomaan maksan omaa kolesterolituotantoa.

Katjuska: Ymmärtääkseni kolesterolista ja tyydyttyneistä rasvoista on varoiteltu jo ennen kuin kolesterolilääkkeet kehitettiin ja firmat takoivat niillä rahaa. Firmat siis takovat rahaa, koska ensin keksittiin, että kolesteroli-arvoja täytyy alentaa. Luulen myös, että kansan hyvinvointi tulee valtiolle halvemmaksi kuin muutaman tutkijan työllisyys ja muutaman firman konkka. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että niitä lääkkeitä syödään liikaa, kun elämäntavoillakin voisi asiaan vaikuttaa.

Veteraaniurheilija: Olet ihan oikeassa! Kolesteroliteorian (-hypoteesin?) alkusävelet soitettiin hyvissä ajoin ennen statiinien ilmaantumista markkinoille. Elettiin vuotta 1953 kun tohtori Ancel Keys julkistaa tutkimuksensa rasvan kulutuksesta ja sydänsairauksista eri kansoilla. Tohtori Keys tuli siihen johtopäätökseen, että mitä enemmän rasvaa ruoassa oli, sitä suurempi riski oli sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (SVT). Hämmästyttävän hienolla tavalla hän sai tämän yhteyden esille tutkimuksissaan.

Nyt tulee sitten paljastus, joka saattaa olla todella kiusallinen monelle tiedemiehelle, elintarviketeollisuudelle, lääkäreille ja asiantuntijoille: Vasta jälkeenpäin havaittiin, että tohtori Keys oli hyvin valikoivasti tulkinnut aineistoaan saadakseen näin selkeän näytön rasvan ja SVT:n välille. Hän oli suorastaan väärentänyt tuloksia! Tohtori Keys käytti saatavissa olevista 22 maan tiedoista yllättäen vain seitsemän maan aineistoja! Hän jätti ulkopuolelle peräti 15 maata. Miksi? Joo, sen takia kun nämä maat eivät sopineet yhteen teorian kanssa.

Nyt minun pitää olla varovainen kun kritisoin tohtori Keysin tutkimuksia, sillä Kansanterveyslaitos on nostanut tämän tohtorin kunnia-asemaan vailla vertaa ja Suomi on Keysin väitteiden varsinainen mallimaa. Suomen Akatemia myönsi Ancel Keysille akateemikon arvon vuonna 1980 hänen pitkäjänteisestä työstään, joka osaltaan antoi tärkeän perustan menestykselliselle sydän- ja verisuonitautien ehkäisylle Suomessa. Tästä syystä suurimmalla osalla tutkijoista on suu visusti supussa tämän tohtori Keysin suhteen. Näyttö vilpistä on valitettavasti täysin aukoton ja kaikkien tiedossa, mutta paheksuntaa ei sallita, sillä käsitys tämän tohtorin nerokkaasta löydöksestä on niin syvälle juurtunut suomalaiseen ja kansainväliseen ravintotutkimukseen, että ollaan valmiita antamaan tämä hetkellinen hairahdus anteeksi.

Joka tapauksessa, vilppiä tämä tohtori Keys siis harjoitti: Hän valitsi yhteenvetotaulukkoonsa ja –kuviinsa vain ne maat, jotka tukivat hänen rasvateoriaansa. Jos hän olisi käyttänyt kaikkien maiden aineistoja, tutkimuksen johtopäätökset olisivat olleet paljon monimutkaisemmat. Hänen mielestään oli parempi jättää pois kokonaan esimerkiksi Meksiko. Meksikossa syötiin yhtä paljon rasvaa kuin esimerkiksi Suomessa, mutta Suomessa oli peräti seitsemän kertaa enemmän sydänkuolemia kuin Meksikossa. Kätevämpi oli jättää Meksiko käsittelemättä, kuin ajatella rasvateorialle jokin uusi selitysmalli. Japani oli toinen murheenkryyni tohtori Keysille. Siellä syötiin ennätyksellisen vähän rasvaa 1950-luvulla, mutta riski sairastua sydänsairauksiin oli Suomen luokkaa, eli 6-7x korkeampi kuin Meksikossa. Keys ratkaisi tämän ongelman jättämällä Japanin pois. Lue lisää tästä ihmeellisyydestä vaikkapa Varpu Tavin kirjoituksessa.

Tohtori Keys valitsi tutkimukseensa mukaan Hollannin, Israelin, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Sveitsin. Näin hän sai tutkimustulokseksi, että runsas tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydänsairauksia. Tilanne olisi ollut täysin päinvastainen mikäli hän olisi valinnut esimerkiksi nämä maat: Hollanti, Italia, Jugoslavia, Kreikka, Suomi, USA ja Japani. Silloin rasvateoria olisi ollut seuraavanlainen: mitä enemmän ravinnossa oli tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, sitä pienempi oli sydänsairauksien riski! Ajattelepa sitä hetkisen!

Poliittisen juonittelun, "ostettujen" tutkijoiden, lääketeollisuuden ja Amerikan Sydäntautiliiton avulla tieto levisi ympäri maailmaa. Lääketeollisuuden toivoma tulkinta voitti ja ennennäkemätön rasvan ympärille kehitelty medikalisaatio sai alkunsa.

Pallo lähti pyörimään erityisesti lääketehtaitten nähtyä tässä suuria taloudellisia hyötyjä (statiinilääkkeet). Siellä lähdettiin voimakkaasti panostamaan tutkimustyöhön ja elintarviketeollisuuden rooliksi tuli muuttaa tuotevalikoimansa rasvattomuutta suosivaan suuntaan. Olen elänyt nämä vaiheet läpi monien muiden suomalaisten tavoin, olen ne vaiheet nähnyt omin silmin. Tällä hetkellä ruokakaupan hyllyt ovat täynnä rasvattomia tuotteita, toista oli ennen! Tämä rasvattomuuden hekumallinen ylistysviesti ja sen suurimittainen toteutus ei olisi ollut mahdollista ilman laajaa yhteisymmärrystä tieteen, kaupan ja lääketeollisuuden välillä.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, että elämäntavoilla hoidetaan tehokkaasti terveyttä. Ongelmana on se, että elämäntapavalistuksella on tavattoman vaikea tehdä menestyksellistä bisnestä! Statiinit ovat hyvä bisnes ja elintarviketeollisuuden panostus rasvattomuuteen on iso bisnes. Anteeksi kun olen näin kyyninen asian suhteen!

Katjuska: En todellakaan ole mikään historiantuntija, mutta eikö "aikoinaan" ihmiset nimenomaan kuolleet nuorempina kuin nykyisin? Plus että silloin ei todellakaan tutkittu, että mihin ihmiset kuolivat. Aivan hyvin he ovat voineet kuolla sydäntauteihin. Ja silloin "aikoinaan" tod. näk. syötiin sitä, mitä oli, tuskin he edes miettivät sitä, mitä ruoka saattaa heille aiheuttaa pitkällä tähtäimellä.

Veteraaniurheilija: Sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät hyvin, hyvin hitaasti. On mahdollista, että joitakin satoja vuosia sitten kuoltiin huonon hygienian aiheuttamiin komplikaatioihin ennen sydänsairauksia. Nykyään kun lääketiede on tullut meidän avuksemme, me kuolemme erilaisiin sairauksiin kuin esimerkiksi 1500-luvulla. On kiehtovaa lukea lääkäri Arno Forsiuksen lääketieteen historiasta kertovia kirjoituksia! Häneltä olen oppinut paljon sairauksien luonteesta historian perspektiivissä.

Katjuska: Mutta ennen seitkytlukua ja kiisteltyä Pohjois-Karjala-projektia nimenomaan viisikymppiset miehet sairastuivat sydäntauteihin huolestuttavissa määrin. Nyt, suolan, rasvojen ja kasvistenkäytön muututtua virallisten tahojen suosituksia paremmin vastaaviksi (kasvikset +30%, suola -25%, tyydyttyneet-50%), sydäntaudit ovat vähentyneet ja siirtyneet myöhäisempään ikään. Ja ymmärtääkseni me emme kuole "yhä useammin" sydäntauteihin, vaan sydäntautikuolleisuus on kolmessakymmenessä vuodessa vähentynyt 70%. Tällaista.

Veteraaniurheilija: Valitettavasti sydäntautikuolleisuus ei osoita vähenemisen merkkejä. Tuon Pohjois-Karjala –tutkimuksen merkittävin saavutus oli liikunnan lisääntyminen, tupakoinnin vähentyminen ja se merkittävä seikka, että suomalaiset miehet rupesivat syömään enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Se, että joku Pekka Puska korostaa meijerivoin merkitystä sydäntautien aiheuttajana on sitä edellä kuvailemaani politikointia. Hän edustaa margariiniteollisuutta ja voi on kilpaileva tuote. Jos löytyy jokin mahdollisuus kytkeä voi sydänsairauksiin, niin se käytetään häikäilemättä hyväksi. En ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut löytämään yhtäkään tutkimusta missä todettaisiin, että voi aiheuttaa sydänsairauksia. Sen sijaan löytyy kyllä tutkimuksia missä varoitetaan margariinien ja sydänsairauksien yhteyksistä. Tätä jälkimmäistä asiaa ei vain haluta tuoda julkisuuteen. Olen vienyt Raision ravitsemusterapeutit lähes raivon partaalle pyytäessäni lisäselvityksiä margariinin terveyshaitoista. Ja Valio vaikenee kuin muuri voitutkimuksistaan. Jälkimmäinen on käsittämätöntä. Uskokaa nyt Valion porukka, että me ravintotoimittajat janoamme tietoa voin terveysvaikutuksista! Jos voita ei tutkita Suomessa, sekin voitaisiin meille kertoa.

Tässä tuli rohkea vastaus hyvään kommenttiisi! Lisäkommentit tervetulleita!

Tämä on kovin epätäydellinen kirjoitus. Tätä ei alunperinkaan olisi pitänyt kirjoittaa, mutta kolesteroli ei jätä minua rauhaan. Minä mietin kolesterolia päivät ja yöt. Tästä minun on kirjoitettava nyt jopa mielenrauhan saavuttamiseksi. Voivatko Antti Heikkilä, Uffe Ravnskov, karppaajat ym. olla oikeassa väitteissään, että ravinnon kolesterolilla ei ole mitään tekemistä sydän- ja verisuonitautien kanssa?

Vastaus on: En tiedä, en todellakaan tiedä.

Lääkärikunta, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, Kansanterveyslaitos, Sydänliitto jne. ovat sitä mieltä, että syömällä kolesterolipitoista ruokaa on vaarassa kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Asiaa pidetään aivan päivänselvänä totuutena. Innokas kyseenalaistaja Jari Ristiranta on tätä asiaa kysynyt ja saanut kuulla, että harva asia lääketieteessä on niin varma asia kuin juuri tuo kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien yhteys. Jos syö liikaa kovia eläinperäisiä rasvoja saa tuon taudin. Jos veren kokonaiskolesteroli on jatkuvasti yli tietyn riskirajan, sinulle suositellaan ruokavaliomuutoksia ja jos se ei riitä, sinulle suositellaan kolesterolia alentavia lääkkeitä (statiineja).

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Uusitupa vastaa seuraavaan tapaan Jari Ristirannan kyselyyn mikä on asiantuntijan näkemys tyydyttyneistä (kova eläinperäinen rasva) rasvoista ja terveydestä: Jo 1960-luvulla tehtiin kolme klassista tutkimusta, joissa osoitettiin tyydyttyneen rasvan vaikutus paitsi veren kolesteroliin myös valtimotautisairastuvuuteen. Kova rasva suurensi kolesterolitasoa ja lisäsi sairastuvuutta ja kuolleisuutta pehmeään rasvaan verrattuna. Sitten 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin koko joukko tutkimuksia, jotka osoittivat kovan rasvan olevan haitallista suurentaessaan kolesterolitasoa. Hänen mukaansa kolesterolitaso on keskeinen valtimotautiriskin kannalta, joten kolesterolitasoa nostava ruokavalio on haitallinen. Ravintosuositukset pohjautuvat laajaan tutkimustietoon, ja niitä päivitetään tiedon tarkentuessa.

Samaisessa Jari Ristirannan kyselyssä Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska kertoo, että tyydyttynyt rasva lisää voimakkaasti veren LDL-kolesterolia ("paha" kolesteroli). Näyttö tästä on hirveän laaja ja vahva. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Puskan mukaan vanha professori Ancel Keysin Seitsemän maan tutkimus antoi erittäin kauniin yhteyden (korrelaation) tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotautikuolleisuuden ja -sairastavuuden välillä.

Moni muu asiantuntija sanoo aivan samaa. Valistusilloissa pyydetään jättämään pois eläinrasvat ja korvaamaan ne kasvirasvoilla. Kasvirasvojen nimeen vannotaan tällä hetkellä ja kalan rasvoja pidetään erittäin terveellisinä. Mutta voita sinun ei esimerkiksi pidä syödä.

Nyt takaisin ahdistukseeni. Mitä jos tämä kaikki tieto kolesterolista on pelkkää harhaa ja taitava lääketeollisuuden kampanja? Nyt puuhataan esimerkiksi kolesterolilääkkeiden suosittelemista jopa lapsille ja aikuisille joiden kokonaiskolesteroli ylittää 4,5 mmol/l (on tällä hetkellä 5 mmol/l, oli aiemmin 6,5 mmol/l). Nämä lääkkeet ovat erittäin kalliita, niiden kehittelyyn on uponnut rahaa aivan tolkuttomasti. Nyt halutaan kalliit investoinnit saada moninverroin takaisin määräämällä näitä statiinilääkkeitä lähes jokaiselle suomalaiselle. Lääkärin sanaan uskotaan ja kun kampanja perusteellaan tarpeeksi hyvin, niin mehän syömme noita lääkkeitä. Eivät kaikki suomalaiset lähde lukemaan lääketieteellisiä julkaisuja tarkistaakseen onko omalla lääkärillä nyt varmasti viimeisin tieto lääkkeen tarpeellisuudesta. Lääke otetaan ja siinä selvä!

Biologina ja biokemistinä minä uskallan asettaa kyseenalaiseksi ravinnon kautta saatavan kolesterolin merkityksen sydän- ja verisuonitaudeissa. Perusteluni ovat seuraavat:

• yhteys ravinnon kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei ole vedenpitävästi todistettu tieteellisissä tutkimuksissa. Jos yhteys olisi olemassa ei saisi olla tutkimustuloksia, jotka osoittavat yhteyden puuttumista. Todistustaakka on kolesteroliväitteen esittäjillä. Tarvitsemme sellaisia "veret seisauttavia" tutkimustuloksia ravinnon kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välillä. Toivottavasti niitä on tulossa. Muuten tilanne on todella kiusallinen.
• ihmisen ahneus voi olla kaiken tämän kolesterolihysterian takana. On niin helppo nähdä miten kovaa vääntöä esiintyy liike-elämässä. Ei ole mahdotonta, että tässä käydään kulissien takana todella veristä ahneuden siivittämää kamppailua sinun ja minun rahoistani. Jos kolesterolihypoteesi osoittautuu vääräksi, siinä menee konkurssiin aika moni lääketehdas. Todennäköisesti aika moni elintarviketoimittaja joutuu myös tosi tiukoille ja pidän mahdollisena, että muutama tutkija saattaa menettää työnsä. Voi siis olla tarvetta pitää kolesterolihypoteesia hengissä mahdollisimman pitkään oman toimeentulon turvaamiseksi. Yksittäisen ihmisen terveys ei kovin paljon paina osakeyhtiöiden palavereissa.
  
• biologina tiedän, että esi-isämme eivät syöneet kevyttuotteita kuten 0,1% jugurttia tai rasvatonta maitoa. He söivät pyydystämiensä eläinten lihat rasvoineen päivineen. Ihmiset pysyivät aikoinaan hengissä syömällä kananmunia, kirnuamalla itse voinsa, söivät tuon pyydystämänsä metsälinnun rasvoineen kaikkineen. Ei siinä ajateltu niitä verisuonien mahdollisia riskitekijöitä, tärkeintä oli tyydyttää nälkä ja pysyä terveenä.
• voisiko olla niin, että ihminen elää nykyään niin vanhaksi (kiitos lääketieteen ja parantuneen hygienian!), että sen takia me kuolemme yhä useammin sydän- ja verisuonitauteihin?
  
• en ole ääripäiden kannattaja. Uskon monipuoliseen ravintoon, jossa on kohtuullisia määriä eläin- ja kasviperäisiä rasvoja, kohtuullisia määriä hyvälaatuisia valkuaisaineita (proteiinia) ja runsaimmin määrin (ei kuitenkaan liioitellen) hiilihydraatteja (sokeria).
  

Joku tolkku tähän varmaan aikanaan saadaan. Sitä odotellessa minä syön nyt ruisleivän, jonka päälle sivalsin oikein paksun kerroksen maistuvaa voita.