maanantaina, huhtikuuta 16, 2007

Kovaa tekstiä kovista rasvoista

Ihmeiden aika ei ole ohi. Mediuutisten toimitus kirjoittaa liiemmälti mollaamatta kovien, eläinperäisten rasvojen vaikuttavan edullisesti joihinkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Kyseessä on filosofian maisteri Saska Tuomasjukan väitöstutkimuksesta ja sen tulosten tulkinnasta.

Väittelijä Tuomasjukka on todennut, että veren rasvapitoisuus aterian jälkeen on merkittävästi pienempi silloin, kun aterian rasva on tyydyttynyttä. Aterian jälkeen verestä mitattu runsas rasvapitoisuus on äskettäin todettu tärkeäksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäksi.

Kaikki kova rasva ei ole haitallista. Esimerkiksi suklaassa ja eläinrasvoissa runsaana esiintyvä tyydyttynyt steariinihappo laskee veren kolesterolipitoisuutta, Tuomasjukka sanoo. Tutkimuksissa on vedetty yhteen ravinnon erilaisten rasvojen vaikutuksia veren rasvapitoisuuksiin. Yli 50 tutkimuksen yhteenveto osoitti, että pitoisuudet ovat suurimmillaan tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän aterian jälkeen. Hetkellisesti korkeimmat pitoisuudet syntyivät öljyhaposta, jota on runsaasti esimerkiksi oliiviöljyssä ja rypsissä. Nopeasti imeytyvä hiilihydraatti voi edelleen suurentaa huippuarvoja.

Tuloksia ei voi kuitenkaan tulkita siten, että tyydyttymätön rasva olisi epäterveellistä. Vaikutukset muihin riskitekijöihin on myös huomioitava. Steariinihapon kohdalla huolta aiheutti havainto sen taipumuksesta tuottaa verenkiertoon hyvin pieniä rasvahiukkasia, jotka saattavat edistää sydän- ja verisuonitauteja, Tuomasjukka toteaa. Pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen edulliset vaikutukset on aiemmin selitetty niiden huonolla imeytymisellä. Tuomasjukka mittasi tämän takia erään runsaasti steariinihappoa sisältävän synteettisen rasvan imeytymistä ja havaitsi, että steariinihappo imeytyi normaalisti. Kyseinen tuote on äskettäin hyväksytty EU:ssa vähäenergiseksi rasvakorvikkeeksi, yhtenä perusteena nimenomaan sen sisältämän steariinihapon heikko imeytyminen. Tutkijat esittävätkin tuotteen ravintoarvon uudelleen arviointia!

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä elintarvikkeita tai ruokavalioita, jotka ehkäisevät sydän- ja verisuonitautien etenemistä. Veren rasvapitoisuus pysyy kurissa, kun ruokavalio sisältää kohtuullisesti rasvaa (35-40 prosenttia kaikesta energiasta), josta osa voi olla steariinihappoa, ja runsaasti hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. Tuomasjukka on erityisen huolissaan jalostetuissa ruoissa yleisesti käytetystä palmitiinihaposta. Vinkiksi elintarviketeollisuudelle Tuomasjukka ehdottaa, että palmuöljyn sijasta käytettäisiin steariinihapon ja jonkun juoksevan rasvan seosta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia suuremmasta rasvamäärästä voisivat hyötyä erityisesti sellaiset riskiryhmät kuten lihavuudesta tai kakkostyypin diabeteksesta kärsivät henkilöt.

Väitöskirja Strategies for reducing postprandial triacylglycerolemia (Aterianjälkeisen lipemian alentaminen) tarkastetaan 20.4.2007 Turun yliopistossa.

Minä olen suositellut tyypin-2 diabetespotilaille harkittavaksi ruokavaliota, josta karsittaisiin pois hiilihydraatit ja panostettaisiin rasvan ja proteiinin laatuun. Minun mielestäni voidaan myös lopettaa voin vastainen propaganda. Margariineista ei juurikaan löydä paljoa hyvää sanottavaa. Tehokkaasti markkinoitu tuote kieltämättä.

Lähde: Mediuutiset (Erpo Pakkala), 16.4.2007

2 kommenttia:

  1. Hyviä steariinihapon lähteitä ovat mm. naudan tali ja sian läski. Näin vaarallista on eläinrasva.
    Kaiken huippu on se, että steariinihapon ominaisuudet ovat olleet jo pitkään tiedossa, sillä aiheesta on ennenkin tehty suomalaistutkimusta.

    "Stearic acid but not trans fatty acids reduced concentrations of LDL cholesterol and apo B significantly (P < 0.001)."

    Aro A,Jauhiainen M,Partanen R, Salminen I, Mutanen M.
    Stearic acid, trans fatty acids, and dairy fat: effects on serum and lipoprotein lipids, apolipoproteins, lipoprotein(a), and lipid transfer proteins in healthy subjects.
    Am J Clin Nutr. 1997 May;65(5):1419-26.

    VastaaPoista
  2. Hyvä täsmennys Anja! Tässä on käymässä niin, että uusi nuorempi tutkijasukupolvi (Hyvä Saska!) tulee jyräämään vanhoillisten kiinnipitämät käsitykset. Kysymys on vain siitä miten kauan emeritukset, hyvät veljet/sisaret, elintarviketeollisuus ja lääketehtaiden tukiverkosto jaksaa pistää hanttiin.

    VastaaPoista