Kansalaisaloite

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Suomesta makeus lähtenyt paremmin kuin vaadittiin

*
Suomi on taas priimusoppilaana
Euroopan Unionin (EU) koulussa. Olemme tehneet oman osuutemme sokerintuotannon supistamisessa. Sokeritehtaita on pantu kiinni ja sokerijuurikkaisiin aikoinaan panostaneet maanviljelijät ovat epätoivon partaalla. Pitääkö meidän aina olla niin kuuliaisia EU:lle? Mikäli tämä sokerituotannon alasajo on tehty kansanterveyden nimissä, silloin voimme tietysti olla todella tyytyväisiä suunnan muutoksesta armaassa maassamme!

Sokerin tuotannon rakenneuudistuksen tavoitteena oli EU:ssa ylituotannon purku. Se ei ole onnistunut EU:n uuden sokeriasetuksen mukaisesti. Kiintiöiden vähentämiseksi komissio asetti nelivuotisen järjestelmän, jossa tuotantokiintiöistä vapaaehtoisesti luopuvalle teollisuudelle ja viljelijöille maksetaan korvausta.

Järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminut. Ensimmäisten kahden vuoden aikana vähennystavoitteeksi asetettu 5 miljoonaa tonnia on tähän mennessä vähentynyt noin 2 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuottajamaat ovat komission sallimalla tavalla ostaneet lisäkiintiöitä lähes miljoona tonnia. Nettovähennys on siis vain miljoona tonnia. Euroopan Unionin suurimmissa sokerin tuottajamaissa, Ranskassa ja Saksassa, tuotannon supistukset ovat jääneet tekemättä. Sen sijaan pienet sokerintuottajat, kuten Suomi, Italia ja Portugali ovat leikanneet rajusti omia tuotantokiintiöitään.

Suomi pudotti kiintiötään 146 miljoonasta kilosta 90 miljoonaan kiloon. Sen seurauksena Salon hieno sokeritehdas suljettiin viime syksynä. Suomen vähennys ylittää EU:n tavoitteen. Uudessa markkinajärjestelmässä Suomelle taattiin sentään oikeus säilyttää viimeinen sokeritehdas Säkylässä.

Järjestelmää yritetään saada houkuttelevammaksi esittämällä nyt uutta porkkanarahaa jäsenvaltioiden sokeriteollisuudelle ja viljelijöille, jotta tuotannon supistukset jäsenvaltioissa vauhdittuisivat. Ministerineuvosto käsittelee asiaa kesällä, päätöstä odotetaan alkusyksyllä. Komissio esitti eilen ministerineuvostossa, että teollisuus saisi 90 % rakennerahastorahasta ja loput jaettaisiin viljelijöiden ja urakoitsijoiden kesken. Aiemmin valtiovalta päätti jakosuhteen osapuolia kuultuaan. Nyt komission esityksessä jakosuhde on kiinteä.

Kiintiöistään luopuville viljelijöille maksettaisiin rakennerahastosta ”lisäosaa”, joka nostaisi viljelijäkorvauksen yli kaksinkertaiseksi verrattuna viime vuonna Suomessa sovittuun korvaustasoon. Tämä koskisi takautuvasti myös viimeisten kahden vuoden aikana jo tapahtuneita kiintiöistä luopumisia. En ymmärrä politiikasta kovinkaan paljoa ja maatalouspolitiikasta en senkään vertaa, mutta tämä on kyllä varsinaista Hölmölän kylän touhua! Maksetaan korvauksia siitä, että pelto ei sokeria tuotakaan. Joillekin älyttömiä kirjojaan markkinoille sysääville tekstinnaputtelijoille voisi tuolla samalla logiikalla maksaa korvausta siitä, että jättävät kirjansa kirjoittamatta ja säästäisivät tuon homman kirjoitustaitoisimmille. Olisi ehkä hyväkin järjestelmä, vai olisiko?

Suomalainen maanviljelijä on sitkeästä aineksesta veistetty. Hän on valmis kuuliaisesti tuottamaan juurikkaita vain Säkylän tehtaan raaka-aineeksi. Euroopan Unionin tulevissa kiintiöiden leikkauksissa on MTK:n mielestä huomioitava vapaaehtoiset kiintiöistä luopumiset täysimääräisesti. Lisäleikkaukset Suomen kiintiöissä veisivät viimeisen sokeritehtaan toimintaedellytykset, mikä on sokeriasetuksen hengen vastaista.

Suomi on jo tehnyt osuutensa EU:n sokerimarkkinoiden tasapainottamisessa. Esitetyt rakennerahaston muutokset eivät saa ohittaa jäsenvaltion tahtoa Suomen kaltaisissa maissa, jotka ovat vähentäneet tuotantoaan vapaaehtoisesti. Kiintiöiden leikkaus on kohdistettava suuriin tuottajamaihin, jotka ovat tähän asti olleet järjestelmän vapaamatkustajia. Saksa on EU:n puheenjohtajamaa ja suuri sokerintuottaja. Sen pitää vastata siitä, että sokerijärjestelmän muutokset ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia kaikille sokeria tuottaville EU:n jäsenmaille.

Lisätietoja antavat:

Michael Hornborg, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto r.y
puh. 020 4131
Pekka Myllymäki, puheenjohtaja, MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan
puh. 0400 828 375

Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 9.5.2007

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti