Kansalaisaloite

perjantaina, joulukuuta 21, 2007

Diabetespotilaat ottavat yhteyttä

*
Kommentointi on vilkasta!

Tämän vuoden 2007 kallistuessa loppua kohti
on hyvä muistella mieleenpainuvimpia hetkiä.

Kirjoitin Suomen Potilaslehteen
nro. 1/2007 diabeteksen hoidosta. Kävin läpi diabeteksen Käypä Hoito -suositukset, ihmettelin minne sokerittomat tuotteet hävisivät ja toin esille vaihtoehtoisen ratkaisun missä diabetesta hoidetaan niin, että rajoitetaan hiilihydraattien saantia (eletään hiilihydraattitietoisesti). Jälkimmäinen vaihtoehtoinen hoitomalli on sellainen missä annetaan erityisesti tyypin 2 diabeetikon (mutta voidaan myös käyttää tyypin 1 diabeetikolle) haimalle mahdollisuus vielä edes muutamaksi vuodeksi tuottaa sitä omaa luontaista insuliinia ja vältetään lääkitystä (tabletit tai insuliinipistos). Vähäisemmän hiilihydraattikuorman takia tyypin 2 diabeetikon oma insuliinintuotanto riittää ja tyypin 1 diabeetikko voi huomattavasti vähentää pistosinsuliinin käyttöä (ehkä jopa luopua siitä, lue esimerkiksi tämä Kirsin tarina!).

Tämän kirjoitukseni johdosta sain vastaanottaa erityisen sapekasta kritiikkiä Suomen Diabetesliiton omalta ravitsemusterapeutilta Liisa Heinoselta. Pyysin saada keskustella asiasta esimerkiksi Diabetesliiton toimistossa. Kutsua ei vielä ole lähetetty. Ravitsemusterapeutti Heinoselle suotiin runsaasti palstatilaa Suomen Potilasliiton lehdessä nro. 3/2007 esitellä Diabetesliiton ohjeistuksia ja parjata minun tapaani esitellä asiaa.

Liisa Heinosen ylimielinen asenne on ilmeisesti koettu kovin rasittavaksi, sillä Suomen Potilaslehti on saanut vastaanottaa runsaanlaisesti palautetta lehden lukijoilta. Lehti julkaisee kaksi yhteydenottoa uusimmassa lehdessään numero 4/2007:

Suivaannuin Christerin puolesta. Kirjoitukseen viimeisessä potilasliiton lehdessä (3/07) aiheena diabetes ja kritiikki Christerin aikaisempaan kirjoitukseen (1/07). Luulisi potilasliiton ajavan potilaiden etuja eikä toistavan virallista propagandaa. Kakkostyypin diabeetikkona tiedän omastakin kokemuksesta, että mm nimim. MIKAn keinot todella tepsivät 2 tyypin diabeteksen ensisijaiseen ongelmaan, liian korkeisiin sokereihin. (Keskusteluja omakohtaisista kokemuksista mm täällä: Diabetesliiton kohtauspaikan II tyypin osio ja Hiilaritietoiset.net sokeritauti, osio). HÄVETKÄÄ!!

Pekka

Sundqvistin näkemykset oikea vaihtoehto. Kommentoin tuota ravitsemusterapeutti Heinosen oikaisua tohtori Sundqvistin diabetesjuttuun. Sundqvist on oikeilla linjoilla. Heinonen on ihan väärässä. Tosin hän toistaa sitä samaa sanomaa, mitä Diabetesliitto toistaa. Onneksi on olemassa laaja ystäväpiiri ja asiaa monipuolisesti katsovia lääkäreitä. Minulla on lääkäri, joka suositteli minulle tohtori Sundqvistin hienosti esille tuomaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Olen tällä hetkellä terve. Haimani tuottaa sen verran insuliinia, että sitä riittää, kunhan syön vähemmän perunaa, pastaa ja leipää. Kaikkia mahdollisia “asiantuntijoita” te päästättekin lehteenne kirjoittamaan. Muilta osin lehti oli hyvä! Heinosen juttu ei ollut hyvä. Pyytäkää häntä perustelemaan, miksi VHH ei voisi toimia?

Diabeetikko.


Kiitän palautteesta. En ymmärrä miksi tilanne kärjistyy tällaiseksi diabeteksen hoidossa. Eikö ole hyvä, että on vaihtoehtoja? Lääkkeellinen hoitomahdollisuus ja ruokavaliolla hoidettavissa oleva malli. Luonnollisesti tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon tarvitaan lääkärikunnan ja hoitohenkilöstön suostumus ja tuki.

Niin kuin en jo olisi saanut kokea kylliksi riesaa Diabetesliitolta, tapahtuu kummia erään yleisöluentoni jälkeen Hämeenlinnassa. Mainitsin nimittäin ohimennen tuolla luennolla diabeteksen vaihtoehtoisesta hoitomallista (hiilihydraattitietoinen ruokavalio) ja pidin voita terveellisempänä kuin margariinia. Opiston rehtori sai tämän johdosta vastaanottaa kahdeksan (8!) ravitsemusterapeutin, yhden sairaanhoitajan ja yhden ylilääkärin allekirjoittaman valituksen kyseenalaisesta tavasta luennoida ravitsemusasioista! Opiston rehtorille toimitin asiallisen vastineen ja uudistin taas toivomukseni käydä asian johdosta keskusteluja Diabetesliiton kanssa. Mitään ei tietenkään ole kuulunut sieltä päin.

Mikä Diabetesliittoa vaivaa? Mikä hiilihydraattien rajoittamisessa diabeetikolle on niin hankalaa? Eikö siinä pikemminkin käy niin, että hiilihydraattien rajoittaminen ruokavaliosta tekee ruokavaliosta monipuolisemman ja maistuvamman?

Diabeetikot! Ottakaa kantaa tähän asetelmaan!

Lääkärit! Onko mahdotonta ajatella vaihtoehtoista ratkaisua diabeteksen hoidossa? Olisitko valmis suosittelemaan vaihtoehtoista ratkaisua?

Ravitsemusterapeutit! Ettekö halua käyttää ammattitaitoanne laatiessanne uusia ravintosuosituksia hiilihydraattitietoiselle diabeetikolle?

Kansalaiset! Olenko minä ihan pihalla näissä asioissa?

14 kommenttia:

  1. Avaan pelin lääkäripuolen kommentilla. Christerillä on ehkä liian yksinkertainen käsitys diabeteksen hoidosta. Diabeteksessa on kyse sekä hiilihydraatti- että rasva-aineenvaihdunnan häiriöstä. Hiilihydraattien rajoitus vie pahimmillaan ojasta allikkoon, sillä hiilihydraattien korvautuessa rasvoilla tapahtuu sydän- ja verisuonisairauksissa ei-toivottuja ongelmia. Dyslipidemian hoito kuuluu olennaisena asiana myös diabeetikon hoitoon.
    Sinänsä minulla ei ole mitään vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan ja käyn asiasta avointa keskustelua potilaitteni kanssa. Ymmärtääkseni VHH:ta on aivan liian vähän tutkittu toistaiseksi. Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi näyttöä.
    Mitä tuohon voi ja margariiniasetelmaan tulee, niin pidän minäkin voita terveellisempänä vaihtoehtona kuin margariinia. Kohtuullisin määrin käytettynä.
    Olen ehdottomasti sitä mieltä, että diabeetikon ruokavaliosta tulisi keskustella avoimemmin. Pahoittelen Christerin saamaa kohtelua ja Diabetesliiton olisi parasta pitää yllä ravitsemusterapeuttiensa ammattitaitoa. Mielestäni Christeriltä oli oivallinen heitto juuri tuo ravitsemusterapeuttien ammattitaitoon vetoaminen. Olettaisin Christerin mallin lisäävän ravitsemusterapeuttien työn mielekkyyttä.
    Varovaista tukea annan siis Christerin mallille.

    Terveyskeskuslääkäri

    VastaaPoista
  2. Christer puhuu hiilihydraattitietoisuudesta ei VHH:sta. Suosittelen terveyskeskuslääkäriä perehtymään tarkemmin asiaan.

    VastaaPoista
  3. Äskeinen siis ihan ystävällisesti esitettynä. VHH, jossa hiilareita rajoitetaan hyvin voimakkaasti on vain osa hiilihydraattitietoisuutta.

    VastaaPoista
  4. Ilahduin Terveyskeskuslääkärin kommentista. Anonyymin huomautus on ihan asiallinen. Diabetespotilaan ei mielestäni tarvitse ryhtyä edes VHH:lle (vähähiilihydraattinen ruokavalio). Monille riittää esimerkiksi tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden karsiminen pois ruokavaliosta. Jätetään pois peruna, vaalea makaroni ja riisi. Korvataan kasviksilla ja vihanneksilla, joissa ei ole tärkkelystä. Jätetään pois pullat, sokerikorput ja muut sydänmerkkituotteet. Sydänmerkin myöntämisperusteissa on paljon outoja piirteitä.

    Minusta on hieman outoa, että hiilihydraattitietoisuuden aina luullaan johtavan rajuun rasvalisäykseen. Ainakaan minun ohjauksessani olevat diabeetikot eivät mässäile rasvoilla. Pikemminkin syövät monipuolisesti rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja mahdollisimman luontaisista lähteistä. Margariinin, kevyttuotteiden, perunan, vaalean pastan, ylettömän leivänpuputuksen ja dieettilimsojen käytön olen kieltänyt. Sen sijaan haetaan monipuolisuutta eläinrasvoista, oliiviöljystä, rypsiöljystä, täysjyväriisistä, kalasta, parsasta, kukkakaalista, paprikasta, kalkkunalihasta yms.

    Tuloksena on ollut lääkityksen radikaali väheneminen, parempi olotila, helpommin kurissa pysyvä painonhallinta ja uusien ruokailutottumusten mukanaan tuoma innostuneempi ote elämästä.

    Keskustelu jatkukoon.

    VastaaPoista
  5. Kuulisin mielelläni Terveyskeskuslääkärin näkemyksen siitä, että mikä siinä rasvassa on niin ongelmallista.

    VastaaPoista
  6. Eikö se niin mene, että ensin on sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja sitten sen jälkeen vasta rasva-aineenvaihdunnanhäiriö, kun elimistö tekee siitä liiasta hiilihydraatista (tärkkelyksestä) rasvaa?

    Yli kolme vuotta hiilaritietoisella ja verenpainearvot ja kolestroliarvot normalisoituneet. Mikä tässä on vaarallista?

    VastaaPoista
  7. Aino: Mikä tässä on vaarallista?
    Jaa-a, sen kun tietäisi! En tosin itse ole diabeetikko, mutta yli 2 vuotta sitten siirryimme vhh:lle vaimoni kanssa.
    Painoni putosi puolessa vuodessa n. 15 kg - ja tällä alhaisemmalla tasolla olen onnistunut pitämään sen vaivattomasti.
    Vaimoltani on lähtenyt tänä aikana 25 kg.
    En voi kuin ihmetellä, että miten ihmeessä tämä vhh on niin kammottava mörkö Suomen virallisterveilijöille?
    Me ainakin syömme nykyään vaimoni kanssa paremmin ja ravinteikkaammin kuin koskaan ennen!
    Vielä kammottavampaa on ajatella, että sokeriteollisuduen tuotteita on virallisesti Suomenkin kansa "saanut" sitten vetää surutta napaansa. No, kansa lihoo koko ajan elimistön liiallisen sokeroitumisen vuoksi.
    Christerille tulevat täydet pisteet täältä! Hyvää joulua!
    T: Karde

    VastaaPoista
  8. Lukasin juuri Diabetesliiton ravitsemusterapeutin kirjoituksen. Hän väittää, että heidän suosituksensa perustuu tieteelliseen näyttöön. Monet asiantuntijat ovat asiasta kuitenkin TÄYSIN eri mieltä.

    Sain alle olevan maili eräältä ravitsemusasiantuntijalta (en suoraan kirjoittajalta). En ole kysynyt lupaa nimen julkaisuun, joten postaan sen tänne ilman nimeä. Mailissa puhutaan nimeomaan siit artikkelista, johon em. ravitsemusterapeutti jatkuvasti vetoaa.

    Anssi Manninen

    "In a couple of days I will participate in the Annual Meeting of the Swedish Medical Society in a panel discussing the current diet treatment of type 2 diabetes. As part of my preparation for this, I studied the guideline paper used in Europe, compiled by Jim Mann. As I checked the references I found that this paper is completely flawed. I called prof Lars Werko, prof of internal medicine, and former chief of SBU, a governmental organization that checks current medical treatments if they are evidence based or not. What was even more interesting was a lack of declaration of conflict-of-interests and that the paper was published in a journal where one of the co-authors was editor.

    Prof Werko agreed that the guideline paper was not following evidence-based principles, as it claimed to do. He recommended that I should contact Dr Fiona Godlee, editor-in-chief of BMJ, and so I did. She appeared interested of a Letter to the Editor I had written, but suggested me to return a longer manuscript. However this was rejected. The correspondence revealed that perhaps the paper was too detailed to be of interest to BMJ's readers. Also, it was too detailed about Jim Mann's partnership with the sugar industry ( although Fiona previously had asked me to include such details!) But now they openly admitted that publishing this could cause legal trouble. Prof Werko also asked me to talk to Dr Richard Smith, former Editor-in-Chief of BMJ, and he also thought the fear of legal action was the main reason for not accepting it.

    Anyhow, Fiona and another editor stated that they would welcome a re-written, completely new article, not only criticising Mann but the other diabetes guideline papers as well. They would like me to write it together with a wellknown diabetologist, which I am not."

    VastaaPoista
  9. Aino kysyy mitä hänen noudattamassaan ruokavaliossa on niin vaarallista?

    En tiedä! Minusta se on terveellinen ruokavalio ja painonhallinta voi olla helpompaa kuin "virallisterveellisellä". Jälkimmäinen ruokavalio edellyttää liikunnallista elämäntapaa johon kaikki eivät ole valmiita sitoutumaan tai eivät koe sitä luonnolliseksi. Vähän liikkuvalla ihmisellä on glykogeenivarastot koko ajan varsin täynnä. Minne paljon hiilihydraatteja syövän ylijäämäglukoosi voi mennä muualle kuin rasvavarastoon? Tämä on se yksinkertainen asia, joka minut on vakuuttanut siitä, että hiilihydraattitietoinen ruokavalio voi olla ihan yhtä hyvä (ehkä jopa parempi) kuin se ruokavalio, jota suositellaan Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan toimesta.

    Olen yrittänyt keskustella tästä "hiilihydraatit lihottavat ja tekevät diabeetikon elämän kärsimykseksi" -asiasta vuosien mittaan rakentavalla tavalla asiantuntijoiden kanssa. Täytyy kuitenkin sanoa, että aika syvälle poteroihin on kaivauduttu ehkä puolin ja toisin. "Kakkosleiriläisten" (VHH, hiilaritietoisuus, puhtaan kotiruoan kannattajat) tahto käydä keskustelua monipuolisesta ravitsemuksesta on ollut jonkin verran voimakkaampaa ja haluja aitoon vuoropuheluun on esiintynyt. Teidän täytyy nimittäin tietää, että oma lähtökohtani on "ykkösleirissä", jonka kovasta otteesta irtaannuin vasta 3 vuotta sitten. Tämä on niin uuttaa ja jotkut "kakkosleiriläiset" ovat suurta kärsivällisyyttä osoittaen ihan juurta jaksaen selittäneet minulle näkemyksiään asiasta. "Ykkösleiriläisten" (KTL, Diabetesliitto, einesten kannattajat, lääketeollisuus) ikävänä tapana on ollut keskittyä ensisijaisesti sanomani mitätöimiseen ja jos mitätöinti epäonnistuu, ollaan hiirenhiljaa. "Mitä pelleilyä tämä on?", olen useita kertoja huudahtanut kun taas jotakin propagandaa lähetetään vastineeksi vakavasti tarkoitettuun pyyntöön selvittää miksi kansa lihoo vaikka syödään "terveellisesti" tai miksi diabetespotilaan on hyvä syödä niin paljon hiilihydraatteja. Henkilökohtaista mielipidettä varotaan kuin ruttoa. Ammennetaan viesti sieltä suuresta konsensuksesta. Piristävänä poikkeuksena on ollut ystäväni Mikael Fogelholm, joka kiinnostuksestani hiilihydraattitietoisuuteen on ollut aidolla tavalla kiinnostunut ja pistänyt itseään jopa likoon selvittäessään asioiden taustoja.

    Olen useiden ravitsemusterapeuttien kanssa jutellut. Kaikki eivät ole sentään sellaisia kuin tuo tekstissäni mainittu Liisa, jota lähinnä pitäisin huvittavana poteronvartijana. Jotkut ottavat itse selvää asioista ja lukevat muualtakin tietoa kuin siitä vanhasta oppikirjasta.

    Pelottavinta on kuitenkin tuo hiljaisuus. Miten hienoa olisi jos me toisin asioista ajattelevat saisimme kutsun KTL:ään, Diabetesliittoon, Lääkäriliittoon jne. Kävisimme rakentavaa keskustelua hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta kontra virallisterveellisyys. Ei sellaisella asetelmalla, että kuka tässä kisassa voittaa tai kuka on johdossa, vaan mitä näillä leireillä on annettavaa toinen toisilleen? Hyväksyttäisiin se tosiasia, että kaikille ei sovi se virallinen lautasmalli. Tarvitaan ehkä useita erilaisia lautasmalleja elämäntilanteen mukaan.

    Jokin näissä ravitsemusasioissa meni kerta kaikkiaan pieleen länsimaissa 1960- ja 1970-luvulta lähtien ja nyt tätä rappiota viedään menestystuotteena kehitysmaihin. Sitä minä en todellakaan ymmärrä!

    Kiitos hienoista kommenteista tässä vaatimattomassa blogissani!

    VastaaPoista
  10. Kardelle Hyvää Joulua ja kiitos kannustuksesta. Olen saanut iloita kannustuksestasi koko tämän vuoden. Se on ollut hieno asia! Jatka hyväksi kokemallasi linjalla.

    VastaaPoista
  11. Anssi Manninen oli löytänyt huikean hyvän esimerkin siitä taistelusta mitä kulissien takana käydään. Kiitos siitä! Lukekaa se tosi tarkkaan! Tsemppiä Anssille jatkossa!

    VastaaPoista
  12. Kirje Kirsiltä:
    http://www.anttiheikkila.com/sivu.php?id=2&art=12

    VastaaPoista
  13. Ruotsalaisessa kodin lääkärikirjassa vuodelta 1921 kerrottiin miten diabetestä oli hoidettu viimeiset sata vuotta: vähähiilihydraattisesti!

    http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/20071201#hemmets_l%C3%A4karbok_om_diabetesbehandling

    VastaaPoista