Käypä hoito -suositusten uskottavuus kriisissä

**
Olen koulutukseltani biologi, väitellyt omalla alallani tohtoriksi vuonna 1987. Lääkäriksi minä hain, mutta en ensimmäisellä hakukerralla päässyt lääketiedettä opiskelemaan. Sitten vei jo biologia kaikki energiat ja ajatukset ja haave lääkärin ammatista jäi toteutumatta.

Väitöskirjaani varten olin tekemisissä tutkimustyötä tekevien lääkäreiden kanssa ("biomedisiinareita"). Totuin lääkärin maailmaan, ajatteluun ja huumoriin. Opin arvostamaan lääkärin vaativaa työtä. Viihdyin lääkäreiden seurassa.

Tiedän ystäväpiirini lääkäreiden myötä, että eilinen MOT: Kolesterolipommi jättää aika ristiriitaisen mielen potilaitaan hoitavaan lääkäriin. Lääkäri lukee Käypä hoito -suosituksista miten hänen kuuluu toimia esimerkiksi siinä tilanteessa kun vastaanotolla istuu korkeasta kolesterolista kärsivä potilas. Ei hänellä mahdollisesti tule mieleenkään, että hoitosuositusta pitää epäillä. Kuitenkin tiedämme esitetyn ohjelman ja monien muiden seikkojen perusteella, että Käypä hoito -suositusten uskottavuus on valitettavast hyvin vakavassa kriisissä.

Lääketehtaat sanelevat mitä Käypä hoito -suosituksiin kirjoitetaan ja mitä jätetään kirjoittamatta. Kirjoittajilla on eturistiriitoja ja monenlaisia sitoumuksia lääketeollisuuden suuntaan taloudellisen hyödyn lisäksi. Ei minun tarvinnut kauan etsiä erästä tiettyä kirjoitusta. Kaivoin esille professori Kari Salmisen viime vuonna kirjoitetun mielipiteen Käypä hoito -suositusten uskottavuusongelmasta. Te voitte Duodecim -lääkärilehdestä lukea koko jutun. Lukekaa moneen kertaan tämä kohta, kunnes se syöpyy mieliin: "Suositus tulisi vahvistaa ja julkaista virkamiesvastuulla". Siinä on se keino, jolla Käypä hoito -suositusten uskottavuusongelma poistetaan.

Poimin tähän ne olennaiset tekstikohdat (lihavointi ja kursivointi minun aikaansaannostani), jotka liittyvät aiheeseen:


VEREN KOKONAISKOLESTEROLIPITOISUUDEN VÄESTÖTAVOITE, ONNETON ERHE

Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 125: 802-803, 2009.

Parin viimeisen vuosikymmenen Käypä hoito-ohjeet ovat toistuvasti asettaneet kaikkien suomalaisten veren kokonaiskolesterolipitoisuuden tavoitearvoksi alle 5 mmol/l. Tämän kokonaisvaltaisen väestötavoitteen perustelut ovat jääneet hämärän peittoon. Tavoite on tehokkaalla tiedottamisella saatettu niin lääkärikunnan ohjenuoraksi kuin siitä useinkin hätääntyneiden ihmisten tietoisuuteen. Ainakin seitsemän kymmenestä suomalaisesta ylittää tiukan suositusarvon.

...

Kun nyt ilmeisesti laaditaan uutta Käypä hoito-suositusta, on viimeinen hetki luopua yleisestä väestötavoitteesta ennen kuin se johtaa uskottavuuden täydelliseen menetykseen. Samalla hyvän tieteellisen käytännön mukaan jokaisen suosituksen laatimiseen osallistuvan tulisi antaa suosituksessa yksityiskohtainen selvitys mahdollisista aikaisemmista tai nykyisistä eturistiriidoista (conflict of interest), mm. erilaisista yhteyksistä lääketeollisuuteen ja –kauppaan.

Suositus tulisi vahvistaa ja julkaista virkamiesvastuulla. Samalla suositukseen tulee laatia kulu/tuottolaskelma, mitä sisätautilääkärien asettama epävirallinen ad hoc ryhmä ei ole suosituksessa tehnyt. Asianosaisia ja –tuntevia viranomaisia ei maastamme puutu, koska suositus koskee ainakin sosiaali- ja terveysministeriötä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, KELAa, Lääkelaitosta ja Lääkehoidon kehittämiskeskusta ja jopa valtiovarainministeriötä.

Kari Salminen

Professori, eturistiriidoista vapaa riippumaton eläkeläinen

Helsinki

KOMMENTOIKAA!

Terrorisoiko suolisto elämääsi?

*
Raikkaalla tavalla erilaiselta tuntui tutustua Salli Konttiseen. Hänen opinnäytteensä Lapin urheiluopiston ravintovalmennuskoulutuksessa on täynnä särmikkäitä ajatuksia vatsan hyvinvoinnista. Miettikää ja pohtikaa näitä Sallin ajatuksia!

Mistä tässä on kyse?
Ylävatsaa polttelee, ilmavaivat pyörivät mahassa ja suoli lakkoilee. Ilmiöt ovat erittäin tuttuja meille suomalaisille. Suolistovaivoja on paljon. Laksatiiveja ja antasideja myydään yhä enemmän lääkemarkkinoilla. Miksi on vain vähän tietoa ihmisen ihmeellisimmän elimen hoidosta julkisuudessa?

1. ”JÄTTEENPOISTOJÄRJESTELMÄSTÄ” ON HÄPEÄLLISTÄ PUHUA
2. SUOLISTON MERKITYS ON HÄMÄRÄN PEITOSSA JOPA LÄÄKÄREILLÄ
3. TIETEELLINEN TUTKIMUS ON EDISTYNYT VASTA VIIME VUOSINA

Meidän suomalaisten vatsantoiminnassa on paljon parantamisen varaa. Suomessa syödään vähän kuituja. Vihanneksia ei syödä riittävästi. Kansa viihtyy pikaruokapaikoissa vauvasta vaariin. Syömme paljon ravintoaineköyhää ruokaa. Terveyden aikapommi tikittää jo…

Suomalaiset ovat ennätyskansaa:
- Eniten nuoruusiän diabetesta maailmassa
- Syödään eniten tulehduskipulääkkeitä maailmassa
- Vauvoille syötetään valmisruokia eniten maailmassa
- Syödään eniten valmisruokia Euroopassa
- Syödään toiseksi eniten karkkia Euroopassa
- Kärkitilat ylipainoisuudessa ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa

Miten autan suolistoa selviämään lääkekuureista? Kun kerran suoli toimii itsestään, miksi suolen toiminnan vaivoja on paljon? Esiin nousi kysymyksiä, joita Salli käsittelee tässä työssä.

Eläkkeellä oleva radiologian erikoislääkäri ja diabetespotilas Timo Kuusela kritisoi voimakkaasti nykyistä hoitokulttuuria. Hänen mielestään Suomessa ei sallita asiallista keskustelua ravitsemus- ja muusta elämäntapahoidosta. Kuuselan omat kokemukset johtivat hänet etsimään terveyttä ylläpitävää ruokavaliota.

Lääkärit määräävät lääkkeitä suolistovaivoihin. Samat lääkkeet häiritsevät ja tuhoavat suoliston bakteeriflooraa. Ruokavaliohoidosta ei puhuta mitään.

Ruoansulatuskanavan pääasiallinen tehtävä on ruoan käsittely, kuljetus ja ravintoaineiden imeytyminen riittävän energiansaannin ja normaalin kasvun turvaamiseksi. Ruoansulatuskanavan toinen keskeinen tehtävä on toimia tehokkaana puolustusjärjestelmänä. Suoliston imukudos on elimistön suurin immunologinen puolustusjärjestelmä, mikä kuvastaa sitä tosiasiaa, että altistuminen useille vieraille aineille, karsinogeeneille, mikrobeille ja ravinnon antigeeneille on sen kautta runsainta ja jatkuvaa.

Näistä monimutkaisista tehtävistä johtuen ei ole mikään ihme, että ruoansulatuskanavaamme vaanivat monenlaiset sairaudet:

Ummetus: ”Kaikkien sairauksien äiti”, bakteerikanta epätasapainossa, laiska suoli toimii harvoin ja uloste on määrältään vähäistä (vrt. alkuperäiskansat ja kehitysmaat), liian vähän liikuntaa ja kuituja
Ripuli: bakteerikanta epätasapainossa, bakteerien toksiinit (myrkyt) käynnistävät ripulin, antibioottien ikävä seuralainen, se voi johtaa nopeaan nestetasapainohäiriöön ja kuivumiseen
Liikahappoisuus: (on oikeammin suolahapon puute tai sen säätelyhäiriö) - > turvotus, röyhtäily, poltto, ruoan sulamattomuus, täysinäisyyden tunne aterian jälkeen, raudan puute, halkeilevat kynnet
Dysbioosi: epätasapainoinen bakteerikanta, haitalliset bakteerit syrjäyttävät hyödylliset bakteerit - > hoitamattomana johtaa sairauteen, hiivan liikakasvua suolistossa, antibioottien liikakäyttö aiheuttaa dysbioosia, saattaa olla seurausta monista perussairauksista esim. diabeteksesta, keliakiasta tai reumasta
Suolen lisääntynyt läpäisevyys: (vuotava suoli) - > hoitamattomana johtaa sairauteen, oireita ovat vatsakipu, kaasunmuodostus, krooninen nivelkipu tai lihassärky, huono immuniteetti, uupumus, mielialan vaihtelut, ihottumat, toistuvat virtsatietulehdukset, esim. ruoka-aineallergiaan liittyy ravinnon pilkkoutumattomien antigeenien (vieraiden aineiden) epänormaali kulkeutuminen limakalvon läpi
Hapetusstressi: mm. vapaiden radikaalien aiheuttama vauriotila, esim. aiheuttajia typen oksidit, tupakansavu, elimistön tulehdustilat, antioksidanttien puute
Keliakia: bakteerikanta epätasapainossa, yliherkkyys gluteenille, ohutsuolen nukkarakenteen madaltuminen, johon liittyy tulehdusreaktio, ripuli, turvotus ja yleiskunnon heikkeneminen
Laktoosi-intoleranssi: maitosokerin imeytymishäiriö aiheuttaa turvotusta, vatsakipua ja ripulia
Ärtyvän suolen oireyhtymä: ”romukoppadiagnoosi”, toistuvat vatsakivut, suolen toimintahäiriöt, turvotus, kivut liittyvät ateriointiin, stressiin ja elämänolojen muutoksiin, päänsärky, väsyminen ja keskittymisvaikeudet
Mahakatarri: tulehdus limakalvoilla, helikobakteerin aiheuttama ja infektio pitkittyneenä aiheuttaa haavauman, voi olla oireetonkin sairauden eri vaiheissa
Mahahaava: helikobakteerin aiheuttama, infektio aiheuttaa haavauman, ylävatsakipuja, oksentamista, voi olla oireetonkin sairauden eri vaiheissa
Pohjukaissuolen haavauma: bakteerikanta epätasapainossa, 25 % tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjistä on ko. haavauma, ylävatsan kivut ja närästys, verioksennus, tupakointi altistaa sairaudelle
Paksusuolen haavauma: tulehdus limakalvon pinnassa, oireina veriripuli, laihtuminen, kuume, bakteerikanta epätasapainossa
Crohnin tauti: potilaat usein sokerien ja raffinoitujen jauhojen suurkuluttajia! Krooninen suolen tulehdustila, mikä on viime aikoina lisääntynyt. Oireina vatsakipu, ripuli, laihtuminen ja lapsilla kasvun hidastuminen, suolen ahtautumat tavallisia. Leikkaus ei paranna tautia
Ruokatorven refluksisairaus: hapan mahaneste nousee ruokatorveen ja aiheuttaa sen haavautumisen, esim. palleatyrä edesauttaa refluksia, oireina ovat rintalastan takana tuntuva kipu, poltto tai närästys ja väkevän nesteen nousu suuhun
Divertikkelit: umpipussi tai pullistuma, mikä esiintyy paksusuolen heikoissa kohdissa, liittyy ummetukseen ja ärtyvän suolen oireyhtymään, pullistuma voi tulehtua
Ruoansulatuselinten syövät

Uusimman tiedon mukaan kaikkiin näihin ongelmiin ja sairauksiin vaikuttaa syömämme ruoka. Suoliston sairauksien tutkimus edistyy tällä hetkellä nopeasti. Tutkijat ovat löytäneet kytköksiä jopa aivoperäisiin sairauksiin, depressioon, hermostollisiin oireisiin ja päänsärkyihin. ”Autistilapsilta on löydetty useita eri klostridilajeja jopa mahalaukusta ja ohutsuolen yläosasta. Terveiltä verrokkilapsilta niitä ei löydetty lainkaan.” Aivojen ja bakteerikannan yhteyksiä tutkitaan parhaillaan.

Säännöllinen suolahappojen eritystä vähentävien lääkkeiden käyttö päästää vahingolliset bakteerit vapaasti etenemään suolistossa. Suolahapon vaje estää ruokapartikkelien hajoamisen, jolloin ravintoaineet eivät imeydy normaalisti. Prosessista seuraa tulehdus ohutsuolessa. Ylävatsan polttava kipu ilmoittaa puolustusmekanismin vioittumisesta. Suolinukka eli mikrovillus surkastuu. Vuotava suoli syntyy suolinukan surkastumisen seurauksena. Ravintoaineiden imeytymishäiriöistä aiheutuu lukuisia vaivoja. Reumaa, keliakiaa, atooppista ihottumaa, kroonisia niveltulehduksia ja niin edelleen. Vahingolliset bakteerit ja suurimolekyyliset aineet pääsevät tekemään tuhojaan elimistössä ja aiheuttavat autoimmuunisairauksia! Reumaatikon bakteerikanta on täysin sekaisin! Tulehduskipulääkkeet ja särkylääkkeet yleensä säännöllisesti käytettyinä aiheuttavat samanlaisia sairauksia suolistolle. Monet naiset popsivat särkylääkkeitä varmuuden vuoksi. Burana 600 vaikuttaa maksaan samalla tavalla kuin kova känni.

Yksi antibioottikuuri lopettaa 1 ½ vuodeksi terveydelle tärkeiden hormoniperäisten yhdisteiden muodostumisen suolistossa! Usein toistuvan virtsatietulehduksen estolääkitykset lisäävät 40-vuotiaan naisen rintasyöpäriskiä 100 prosenttia.

Sallin kokoamia ohjeita ummetukseen:

Lisää ravintokuituja!

• Veteen liukenematon kuitu lisää ulosteen massaa, pehmentää sen rakennetta ja lisää kulkeutumisnopeutta suolistossa.
• Kuitu sitoo vettä ja antaa herkästi kylläisyyden tunteen ja edistää suoliston seinämän supistuksia eli parantaa peristaltiikkaa.
• Veteen liukeneva ravintokuitu parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Se hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja näin tasaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Tutkimusten mukaan runsas ravintokuidun saanti vähentää insuliinihormonin tarvetta ja parantaa insuliiniherkkyyttä.
• Ravintokuidun on havaittu alentavan veren kokonais- ja LDL-kolesterolia ja vähentävän näin sydän- ja verisuonitautien vaaraa.
• Runsas kuidunsaanti ehkäisee ummetusta ja suojaa eräiltä syöpätaudeilta.
  

Pikaruoasta Sallilla ei ollut paljon hyvää sanottavaa:

• pääosin kuollutta, entsyymitöntä ruokaa
• tehoviljellyn, erittäin hienojakoisen vehnäjauhon käyttö (valkoinen jauho vapauttaa valtavia määriä sokereita verenkiertoon)
• runsas huonolaatuisen tyydyttyneen rasvan käyttö korkeissa lämpötiloissa (kuumuuden karsinogeeninen vaikutus rasvaan ja kovetetut kasvisöljyt eli transrasvat)
• ruoka-aineiden moninkertainen prosessointi
• vähäinen kuitujen ja tuoreiden vihanneksien määrä ateriassa
• runsas lisäaineiden (jotka voivat muuttua elimistössä syöpää aiheuttaviksi aineiksi) käyttö ruoan ulkonäön ja säilyvyyden parantamiseksi
• sokeristen ja happamien virvoitusjuomien käyttö: kokiksessa on runsaan sokerin lisäksi ruosteenestoainetta nimeltään fosforihappo

Karkin himo ja jatkuva roskaruoan syönti aiheuttaa ”kroonisen nälän”, koska elimistö (suolisto) huutaa lisää ravintoa hivenaine- ja vitamiinivajeeseen. ”Ongelmakäyttäjä” ei itse ymmärrä tämän nälän todellista syytä.

Valmisruoan ongelmat ovat osittain samoja kuin pikaruoankin. Ruoan prosessointi ”tappaa” tuoreiden ruoka-aineiden entsyymit. ”Kun laboratoriohiirille syötettiin kuumakäsiteltyä (entsyymit kuolleita) ruokaa, niiden haimat olivat kahdesta kolmeen kertaan painavampia kuin villien luonnollista raakaravintoa syövien hiirien haimat. On mahdollista, että elin, joka on ylityöllistetty, suurenee pystyäkseen suorittamaan lisääntyneen työmäärän. Tässä esimerkkikokeessa haima laajeni pystyäkseen tuottamaan enemmän ruoansulatusentsyymejä.

Millä ylläpitää elimistön entsyymitoimintaa? Tuoreruoalla. Tuoreruoka eli vihannekset, hedelmät, juurekset, marjat, pähkinät ja siemenet sellaisenaan keittämättömässä muodossa kuhisevat entsyymejä ja edesauttavat ruoansulatusta ja ruoan imeytymistä.

Monien sairauksien tiedetään johtuvan vääristä ravinto- ja elämäntapatottumuksista. Niiden aiheuttamat pitkäaikaiset suolistohäiriöt ja epätasapaino maha-suolikanavan bakteerikannassa ovat yhteydessä esimerkiksi paksusuolen syöpään ja –tulehdukseen, ärtyvän suolen oireyhtymään ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Virallinen lääketiede arvelee, että ravinnolla on mahdollisesti vaikutusta nivelreuman ja muiden reumatautien käynnistymiseen ja kulkuun. ”Muutokset suolen sisällössä, toiminnassa tai sen seinämässä tapahtuvassa puolustusmekanismien säätelyssä voivat olla osallisia tulehduksellisten reumasairauksien syntyyn.” (Ravitsemusterapeuttien yhdistys RTY / Ravitsemus ja ruokavaliot 2004)

Aasialainen paradoksi
Nykyisin oletetaan, että 30 prosenttia syövistä olisi suoraan yhteydessä yksilön ruokavalioon. Osuus on valtava ja saattaa tuntua hämmästyttävän suurelta, koska päivittäinen ravintomme ei vaikuta yhtä selvästi vaaralliselta kuin vaikkapa tupakka. Ruoansulatuselimistön syöpien (ruokatorvi-, maha- ja paksusuolisyöpä) aiheuttamista kuolemantapauksista jopa 90 prosenttia saattaa olla suoraan yhteydessä ruokavalioon! Mikä ruokavaliossa voi näin merkittävästi vaikuttaa syövän syntyyn? Vaikuttavia tekijöitä on luonnollisesti useita, mutta uusimmat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että useiden syöpätyyppien lisääntyminen ja toisaalta kasvisten ja hedelmien vähyys ruokavaliossa liittyvät läheisesti toisiinsa. Jos ruokavalioon lisätään runsaasti kasviksia ja hedelmiä, ruoansulatuselimistön syöpäriski pienenee merkittävästi. Länsimaissa ja erityisesti Kanadassa ja Yhdysvalloissa kasvisten ja hedelmien osuus ruokavaliosta on yleensä vähäinen, ja tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että juuri tämä puutos ravinnossa olisi avaintekijä, kun haetaan länsimaissa yleisten syöpien aiheuttajia. Tästä syystä länsimaissa annettavassa hyvän terveydentilan ylläpitoon tähtäävässä ravintovalistuksessa, esimerkiksi monissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa, suositellaan nykyään nauttimaan päivittäin vähintään viisi annosta kasviksia ja hedelmiä.

Runsas punaisen lihan (nauta, sika, lammas) kulutus kasvattaa merkittävästi riskiä sairastua paksusuolisyöpään sen lisäksi, että sen sisältämän rasvan valtava kalorimäärä osaltaan aiheuttaa lihavuutta. Kannattaa siis lisätä ruokavalioon vähärasvaista lihaa, kuten kanaa, tai kalaa (suosi runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältäviä kaloja) ja korvata päivittäinen liha-annos silloin tällöin muilla valkuaisainelähteillä, kuten palkokasveilla. Ruoasta saa kyllä ravintoa, vaikkei se sisältäisikään lihaa! Savustettu liha ja muut säilöntäaineita , kuten nitriittejä, sisältävät elintarvikkeet (makkarat, kinkku, pekoni jne) kohottavat tiettyjen syöpätyyppien riskiä, koska nitriitit muuttuvat elimistössä vaarallisiksi karsinogeeneiksi.

Ravintonäkemyksemme kulttuurierot

Länsimaat: Ruoka antaa energiaa. Kalorit ja vitamiinit ovat hengissä pysymisen ehto
Aasian maat: Pitää yllä terveyttä. Ehkäisee sairauksia

Länsimaissa syöminen on ensisijaisesti tapa hankkia elimistölle sen tarvitsema energia ja ruokavalion arvo määritetään kaloreissa ja vitamiineissa. Aasiassa ravinto on aina yhdistetty terveydentilan ylläpitoon, eli kun ruoasta hankitaan energiantarpeen tyydyttämiselle välttämättömiä ravintoaineita, se ei saa tapahtua fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Länsimaisen ruokavalion keskeinen päämäärä on hankkia energiaa, joten ei ole hämmästyttävää, että ruokavalion keskeinen anti on valkuaisaineissa ja eläinrasvoissa eli naudanlihassa ja maitotuotteissa, kun taas vähäkaloriset tuotteet, kuten kasvikset ja hedelmät, jäävät vähemmälle. Aasian maissa taas nautitaan runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Siellä valkuaisaineet saadaan useimmiten kalasta ja palkokasveista, erityisesti soijasta, ja naudanlihaa ja tyydyttyneitä eläinrasvoja nautitaan vain vähän.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että jos ruokavalioon lisätään runsaasti kasviksia ja hedelmiä, ruoansulatuselimistön syöpäriski pienenee merkittävästi. Japanilaisten suuret mahasyöpämäärät johtuvat suoraan erittäin runsaasta suolan käytöstä. Japanissa saadaan eniten suolaa soijakastikkeista.

Japanilaisten ajatuksia ravinnosta

• Syö, kunnes olet 80-prosenttisesti täynnä.
• Parempi tee- ja riisiateria kotona kuin juhla-ateria muualla.
• Vähemmän on enemmän.
• Älä koskaan laita lautasia kukkuroilleen.
• Tuoreus on valttia.
• Ruoanlaiton ja syömisen tulisi olla hauskaa.

Mitä Salli Konttisen mukaan pitäisi tehdä?
Ei pitäisi harrastaa pelkkää lääkehoitoa, vaan on luotava ennaltaehkäisevää selkokielistä ravitsemusapua meille moniongelmaisille. Suomessa on syytä käynnistää valkoisen vehnäjauhon saneerausohjelma kansanterveyden romahduksen estämiseksi kaikissa kouluissa, työpaikkaruokaloissa, sairaaloissa ja laitoksissa.

Ruokasaneeraus on halvempi toteuttaa kuin kehittää uusia lääkkeitä yhä lisääntyviin kansantauteihimme. Me itse voimme ryhtyä hoitamaan terveyttä korjaamalla elintapojamme. Meidän on päästävä helpommin ravitsemusterapeuttien konsultaatioon. Terveydenhoitoa on aidosti kehitettävä ennaltaehkäiseväksi työksi. Lääkäreiden olisi syytä tehdä yhteistyötä terapeuttien kanssa, kun heillä ei ole aikaa ja taitoa neuvoa potilaita vastaanotoillaan.

Kouluista pitää poistaa karkkiautomaatit. Välipalatarjoilusta olisi syytä tehdä hedelmä- ja kuitupitoista. Lapsia on erityisesti huomioitava. Lapsethan syövät sitä ruokaa, mitä aikuiset tietämättömyydessään heille antavat. Lääkäreille järjestetään täydennyskoulutusta suolistoasioista ja funktionaalisesta lääketieteestä. Funktionaalinen lääketiede yhdistää ja käyttää tietoa monilta eri tieteenaloilta: lääketieteen eri osa-alueiden, kuten sisätautien, neurologian ja immunologian lisäksi biokemian, kasvitieteen, ravintotieteen, kliinisen ekologian, toksikologian (myrkkyoppi), genetiikan (perinnöllisyysoppi) ja fysiologian alalta.

Noin 80 prosenttia ihmisen immunologisista soluista sijaitsee suolistossa. Suolistoa on syytä hoitaa huolella.

Koskaan ei ole liian myöhäistä… Ehdota lääkärillesi pillerisaneerausta!

Syötä hyville bakteereillesi fermentoitua (maitohappokäyminen) ravintoa ja probiootteja lääkekuurin yhteydessä suoliston elvyttämiseksi! Syö entsyymipitoisia tuoreita vihanneksia! Vaihda kaikki viljat täysjyväviljoiksi! Käytä täysjyväpastaa, täysjyväriisiä… Käytä kylmäpuristettuja öljyjä (Omega-3, -6 ja -9) ja kohtuullisesti voita! Suosi erityisesti ristikukkaiskasveja eli kaaleja sairauksia ennaltaehkäisevänä ravintona!

Vie mikroaaltouuni romuttamolle!

Lisää kalaa ja D-vitamiinia!

Vähennä valmisruokien käyttöä!

Hävitä kaikki kevyttuotteet levitteistä lähtien! Ethän halua heksaani- ja fosforihappoprosessoitua ja lipeäkäsiteltyä keijua lentelemään kotiisi? Kävele päivässä tai kahdessa 10 000 askelta, suolet tarvitsevat säännöllistä liikuntaa.

Näitä lähteitä Salli on käyttänyt:
Ravitsemustiede, toimittajat Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa 1999 Duodecim
Japanilaiset eivät vanhene – eivätkä liho, Naomi Moriyama 2006
Vihdoinkin hyvä olo – Suolisto kuntoon ruokavalion avulla, Paula Heinonen 2006
Hiivaongelmat – Suoliston merkitys terveydelle, Paula Heinonen 2005
Ruokavalio ja syöpä – Syövän ehkäisy ja hoito ravinnon avulla, Richard Béliveau ja Denis Gingras 2007
Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, Christer Sundqvist 2007
Ravitsemus ja ruokavaliot, RTY Ravitsemusterapeuttien yhdistys 2004
http://terveysportti.fi

Päivän terveyspoliittinen propaganda-annos

*
Alun perin kirjoitettu 13.10.2007, täydennystekstiä ilmestynyt 17.10.2007. Tätä kirjoitusta on kommentoitu hyvin vilkkaasti. KIITOS! Kokosin liudan terveysväittämiä, joihin itse otin kantaa. Tulilinjalle joutuivat mm. suositukset perunan syömisestä ja hiilihydraattien suosimisesta sekä instituutioina Kansanterveyslaitos ja elintarviketeollisuus. Kehotin syömään perunaa korkeintaan joka toinen päivä, käyttämään viljavalmisteita harkiten ja nauttimaan täysrasvaisia maitotuotteita kohtuullisesti. Lisäksi suosittelin syömään kalaa, lihaa ja vihanneksia usein sekä monipuolisesti. Margariinin sijaan tuli syödä voita. Kiitosta annoin Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskalle siitä, että Pohjois-Karjala -projektissa suomalaiset opetettiin syömään vihanneksia. Vilkkaassa keskustelussa minua ja muitakin yritetään vakuuttaa rasvadieetin eduista. Tähän en kuitenkaan taivu. Keskustelussa nousee esille myös virallisten ravitsemussuositusten sopivuus diabeetikoille ja hiilihydraattipitoisen ruokavalion merkitys urheilijan suorituskyvyn kannalta. Lisäksi useat kirjoittajat moittivat, että virallisissa ravitsemussuosituksissa sivuutetaan yksilölliset vaihtelut aineenvaihdunnassa. Kritiikkiä saan anonyymiltä kirjoittajalta, joka ei olisi valmis hyväksymään hiilihydraattien demonisointia. Saan oivallisen hienon muistutuksen siitä, että rasvaisen ruoan, vyötärölihavuuden ja sydänsairauksien välillä on yhteys. Kiitän keskusteluun oman arvokkaan panoksensa antaneita! Keskustelu jatkukoon!

Tarkoituksenhakuinen ja vääristelevä terveyspolitiikka on vahingollista. Eihän sellaista Suomessa harrasteta, eihän?

Heitän ilmaan muutamia terveysväitteitä (omia ja lainattuja), joiden edessä tällainen tavallinen bisneskytköksistä vapaa ravintovalmentaja ihmettelee asummeko Suomessa vai Naurusaarilla? Itkuvirsien veisaamisen voi aloittaa näistä epäkohdista:

1) Sairaaloiden tietojärjestelmät ovat tavattoman huonoja ja uhkaavat viedä potilasturvallisuutemme Pohjois-Korean tasolle. Lääkäri Armi Paini on syystä huolestunut: Sairaanhoitopiirien tiedotuslehtiä kustannetaan julkisilla verorahoilla. Yrityskuvalehdissä tuskin pyritään objektiivisuuteen, vaan yrityksestä pyritään antamaan mahdollisimman myönteinen kuva julkisuuteen. Kun yhteisillä varoilla painettava lehdykkä kertoo asiat "hyvin myönteisessä hengessä" yrityslehden tyyliin, niin alkavat Arminkin kulmakarvat kohota. Journalismi alkaa muistuttaa pohjois-korealaista tasoa uskottavuudessaan. Tietojärjestelmät ovat huipputasoa, jotain sivulauseessa ohimennen mainittuja pikkuongelmia on, ja kuulemma terveydenhuoltoteknologian kärkituote Mirandakin on tehty lääkäreitä varten. Kuitenkaan kukaan karvahattutyöntekijöistä ei näitä juttuja usko ja ruokapöydässä niille hekotellaan. Jos tämä julkisen sektorin tiedotuspoliittinen hehkutus jatkuu tällä linjalla, niin mitä saammekaan lukea jatkossa? Miranda on Jumalan inspiroima, Bill Gatesin koodaama ja Paavo Väyrysen pilotoima? Sopimus ohjelmiston hankinnasta NASAn sukkuloihin on allekirjoitusta vailla?

2) Rasva ei ole paha terveyshaitta, pahimmin liikkumattomien suomalaisten terveyttä nakertaa tällä hetkellä ravintoaine nimeltään hiilihydraatti. Lääkäri Pekka Nykänen sanoo: Suomessa ylipaino ja keskivartalolihavuus johtuvat liiallisesta hiilihydraattien käytöstä. Rasvaisimmat valheet kertoo elintarviketeollisuus koska se on täysin riippuvainen elintarvikkeiden jalostamisessa siellä tuotantolinjalla siitä, että se saa lisätä ruokaamme sokeria, elintarvikevärejä ja muita lisäaineita. Kansanterveyslaitoksen rooliksi on jäänyt ummistaa silmänsä tältä valtavalta terveyskatastrofilta, sillä vuosikymmenien aikana on lyöty lukkoon terveyspolitiikka, joka sallii rasvojen demonisoinnin ja hiilihydraattien palvonnan.

3) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset sallivat liikkumattomien suomalaisten jatkaa epäterveellisellä linjauksella. Jos Kansanterveyslaitoksella olisi aitoa halua vaikuttaa suomalaisten terveyteen (eikä tehdä elintarvikepolitiikkaa), se muuttaisi oitis ravitsemussuositukset terveellisemmiksi. Kutsuttakoon minua nyt sitten vaikkapa "takin kääntäjäksi", mutta ainakin olen olennaisilta osiltaan eri mieltä ravitsemusneuvottelukunnan kanssa. Tämä erimielisyys ei ole syntynyt hetken mielijohteesta vaan uusimpien tieteellisten tutkimustöiden lukemisen kautta, ihmisten arkisen elämän seuraamisesta, ruokapäiväkirjojen analysoinnin ja siinä nähtyjen painonhallinnan vaikeuksien sekä epäterveellisyyteen johtavien valintojen myötä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksilla ei pysy terveenä kuin runsaasti liikuntaa harrastava huippu-urheilija. Mikä suosituksissa on pielessä? Ei suinkaan kaikki ole pielessä, mutta olennaisia virheitä on nähdäkseni useita. Tässä puhuu bisneskytköksistä vapaa ääni, joka heijastelee uusimpia tutkimustuloksia:

a) Viljavalmisteita runsaasti (tämä on uusimman tutkimusnäytön valossa epäviisas suositus, sillä liikkumattomalla ihmisellä hiilihydraattivarastot ovat lähes jatkuvasti täynnä ja niillä ylimääräisillä leipäpaloilla on taipumusta siirtyä siihen Michelin-renkaaseen vyötäröllä. Parempi olisi sanoa Viljavalmisteita harkiten. Runsaasti viljavalmisteita voi syödä vain paljon liikuntaa harrastava ihminen. Ne paljon ylistetyt kuidut voi saada pähkinöistä ja hedelmistä. Ei siihen leipää tarvita välttämättä niin paljon kuin suositellaan.)

b) maitovalmisteita sopivasti (mikäli tämä tarkoittaa täysrasvaisten maitovalmisteiden kohtuukäyttöä, silloin tämä suositus on oikein mitoitettu. Pahoin pelkään, että tässä maitovalmisteilla tarkoitetaan sitä elintarviketeollisuuden riemuvoittona pidettyä rasvattomien maitovalmisteiden invaasiota. Koko Suomi on täytetty rasvattomilla tuotteilla. Eihän ruokakaupasta enää tahdo muuta löytyäkään kuin rasvattomia maitotuotteita. Suosittelen täysrasvaisten maitotuotteiden nauttimista kohtuullisia määriä. Säästäkää huippu-urheilijoille nuo rasvattomat maitovalmisteet!)

c) perunaa monipuolisesti (tämä on vakava virhe. Keitettyä perunaa voi syödä silloin tällöin, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan joka päivä ja missään nimessä perunaa ei kannata syödä monipuolisesti: pelkkä keitetty peruna saa luvan riittää esimerkiksi joka toinen päivä, sillä esimerkiksi kasvirasvassa friteeratut ranskanperunat ovat mahdottoman epäterveellisiä)

d) kasviksista, marjoista ja hedelmistä väriä ja vaihtelua (tässä suositukset ovat turhan kainostelevia. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään runsaasti ja säännöllisesti. Pääjohtaja Pekka Puskan suurena saavutuksena Pohjois-Karjala -projektissa on pidettävä sitä seikkaa, että hän opetti suomalaiset syömään vihanneksia!)

e) kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena (suurena ihmeenä on pidettävä sitä seikkaa, että löytyy yksi ruoka-aine, joka kerää kaikkien ravitsemusvalistajien sympatiat puoleensa: se on kala. Siinä on rasva ja proteiini oikeassa muodossa. Lihassa luonnostaan olevaa rasvaa pitää oppia syömään, se on itse asiassa terveellistä sekin! Suosituksen pitäisikin kuulua näin: kalaa usein ja lihaa monipuolisista lähteistä)

f) rasvoja niukasti (tämä viesti vie harhaan. Ihmisen pitää syödä rasvoja monipuolisesti, kohtuullisesti ja rasvan luontaisia lähteitä suosien. Margariini vaihdetaan voihin, rasvaton liha vaihdetaan luomuporsaan kyljyksiin ja ruoka paistetaan voissa eikä missään nimessä margariinissa)

g) sokereita säästeliäästi (aivan oikein! Sokeria nautitaan todellakin säästeliäästi. Sokeri on turhan suuri aineenvaihdunnallinen rasite)

4) Elintarviketeollisuus tyydyttää nälkämme, mutta ryöstää meiltä mahdollisuuden ruokailla terveellisesti. Vain perinteisen kotona valmistetun ruoan lisääntynyt käyttö voi pelastaa Suomen terveyskatastrofilta. Lääkäri Antti Heikkilä sanoo osuvasti: Lääke- ja ruokateollisuus on median suurin rahoittaja. Siksi media julkaisee vain uutisia jotka tukevat rahoittajiensa etuja. Vaihtoehtoisia hoitoja väheksytään vaikka usein ne ovat virallisia hoitoja tehokkaampia ja turvallisimpia. Samaten meidät on saatu uskomaan valmisruokateollisuuden etuihin perinteiseen ruokaan verrattuna.

Skandaalimaisen huonoa journalismia

Olen aiemmin ihmetellyt suomalaisen terveysjournalismin alennustilaa. Mediuutisten ravintotoimittajat kirjoittavat mitä sattuu, olen todennut. Nyt lääkäri Pekka Nykänen on myös huolissaan terveystoimittajien kirjoittelusta. Helsingin Sanomien toimittaja kirjoittaa näin:

Kolmekymmentäviisi vuotta sitten seksuaalista esineellistämistä vastaan taistelleiden naisten kumppanit kuuluvat nyt ikänsä puolesta potenssilääkkeitten markkinoinnin parhaaseen kohderyhmään. Lääketeollisuudelle se ei kuitenkaan ole riittänyt, vaan lääkäreiden kautta markkinoinnin kohteeksi on otettu myös näiden pariskuntien pojat.

Artikkelista Nykänen on saanut vaikutelman, että lääkärit kirjoittavat potenssilääkkeitä lukiolaispojille. Hän kysyi sen takia apteekin farmaseutilta monelleko alle 20 -vuotiaalle nuorelle miehelle hän on myynyt viimeisen vuoden aikana potenssilääkettä. Vastaus: Ei yhdellekään.

Helsingin Sanomien toimittajakin olisi voinut ottaa puhelun apteekkiin ja kysyä samaa mutta tällöin olisi jäänyt lääkäreitä syyllistävä skandaalijuttu kirjoittamatta.

Että sellaista journalismia.

Lähde: Lääkäri Pekka Nykäsen erinomainen nettipäiväkirja, 30.11.2006

Google on lääkärin tärkeä apuväline

Internetin suosituin hakukone Google voi tulla lääkäreiden avuksi kun he nopeasti haluavat lisätietoa haastavien sairauksien hoidossa. Australialainen lääkäritiimi pisti Googlen testiin. He tutkivat 26 sairastapausta Googlen avulla ja 15 tapauksessa (vähän yli puolessa) netistä löytyi Googlen avulla oikea diagnoosi. Heidän löydöksensä on luettavissa British Medical Journalin nettisivustolla. Lääkäreiden mielestä Googlesta voi olla paljonkin hyötyä, mutta potilaan kohdalla se ei tietenkään voi täysin korvata lääkärissä käyntiä.

Googlessa on professori Mayur Lakhanin mukaan yli 3 miljardia (3 billions) lääketietellistä artikkelia ja eräs suosituimpia netin käyttöalueita on terveystiedon hankkiminen. Lääkäreillä on (ainakin omasta mielestään) tavattoman paljon tietoa lääketieteestä aivolokeroihinsa haudattuna, mutta harvinaisissa sairauksissa heilläkin voi olla tarvetta hakea lisätietoja netistä.

Google löysi oikean diagnoosin mm. näissä sairauksissa: Creutzfeldt-Jakobin sairaus, Cushingin oireyhtymä ja Churg-Straussin oireyhtymä. Googlesta puuttuu tiedon järkeilyominaisuus tohtori Hangwi Tangin mukaan ja sen takia on kyseenalaista voidaanko kovinkaan lämpimästi suositella Googlen käyttöä ihan kadunmiehille. Google ja monet muut internetin tietopankit ovat erinomaisia apuvälineitä lääkäreille.

Erään potilasyhdistyksen edustaja sanoo: Lääkäreillä on hyvin paljon tietoa sairauksista ja me olisimme huolestuneita jos he käyttäisivät nettisivustoja laajemmalti diagnoosien tekoon. Varsinkin ohjatessaan potilaita etsimään lisätietoja sairaudestaan internetissä, heidän täytyy valistaa potilaita väärää informaatioita tarjoavista sivustoista.

Lähde: BBC Health News, 10.11.2006