veteraaniurheilija: ravintolisä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolisä. Näytä kaikki tekstit

torstaina, huhtikuuta 29, 2010

Berberiini ja tyypin 2 diabetes

**
Tätä 22.3.2010 ilmestynyttä kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti. Pyytäisin jättämään henkilöihin kohdistuvan kritiikin kokonaan pois kommenteista.

Dosentti Matti Tolonen jatkaa suosittujen ravintolisäkirjoitustensa tuottamista tässä terveysblogissa. Tällä kertaa tulee tärkeää tietoa tyypin 2 diabeetikoille ja opimme aivan uuden termin: metabolomiikka (vaihtoehtoisesti metabonomiikka).

Berberiini on useista kasveista (mm. Berberis vulgaris, Berberis aristata, turmeric-puu) saatava alkaloidi, jota on käytetty kauko-idässä ja Amerikan intiaanien keskuudessa kansanlääkinnässä pari tuhatta vuotta pääasiassa infektioiden ja ripulin hoitoon.

Kiinalaiset lääkärit totesivat 1980-luvulla yllättäen, että berberiinihoitoa saavien diabeetikkojen verensokeri aleni. Diabetestutkijat kiinnostuivat asiasta muuallakin, ja lisätutkimukset ovat vahvistaneet kiinalaislääkäreiden havainnot sekä selvittäneet berberiinin vaikutusmekanismeja sokeriaineenvaihdunnan häiriöissä.

Tutkimusten mukaan berberiini lisää insuliiniherkkyyttä, alentaa kohonnutta verensokeria, sokerihemoglobiinia (HbA1c) ja rasvoja (kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit ja apo B). Berberiini alentaa suurentunutta verensokeripitoisuutta yhtä tehokkaasti kuin diabeteksen peruslääke metformiini. Vaikutusmekanismikin on osittain samanlainen, AMPK:n aktivointi.

Berberiini sopii erinomaisesti täydentämään diabeetikoille määrättyjä lääkkeitä (metformiini, tiatsolidinit, sulfonyyliureat, insuliinit, statiinit, ym.). Berberiini tehostaa näiden lääkkeiden vaikutusta, jolloin diabeteslääkkeiden tarve vähenee ja sivuvaikutusten riski pienenee. Berberiinin vaikuttava päiväannos on 1–1,5 grammaa vuorokaudessa. Berberiiniä saa luontaistuotekaupoista ympäri maan.

Ja nyt tuon uuden, vierasperäisen termin kimppuun! Berberiinin vaikutustapoja tutkitaan nimittäin nyt myös uudella menetelmällä, josta käytetään nimitystä metabolomiikka (tai metabonomiikka). Uuden tutkimuksen mukaan berberiini vähentää merkitsevästi elimistön vapaita rasvahappoja. Tulokset selittävät uudella tavalla kuinka berberiinistä voi olla hyötyä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.

Metabolomiikka tarjoaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden tutkia kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten metaboliittien (aineenvaihdunnan tuotteiden) rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistön soluissa, kudoksissa, veressä ja eritteissä. 1H NMR-metabolomiikan ja genetiikan vuoropuhelun tutkiminen tuottaa suuren määrän uutta tietoa, joka auttaa ymmärtämään nykyistä paremmin tautiprosessien syntyä ja etenemistä.

Kiinan Akatemia tutkii berberiinin vaikutuksia tyypin 2 diabeetikkojen elimistössä metabolomiikan keinoin. Testeihin osallistui 60 diabeetikkoa, joita tutkittiin ennen kuin osa heistä alkoi ottaa berberiiniä ja osa lumetta. Kokeet toistettiin vaikutusjakson jälkeen.

Kävi ilmeiseksi, että berberiini vähensi seerumin vapaiden rasvahappojen pitoisuuksia: peräti kolmentoista vapaan rasvahapon pitoisuus väheni merkitsevästi.

Vapaat rasvahapot ovat myrkkyä haiman insuliinia erittäville beetasoluille. Vapaiden rasvahappojen ylimäärä heikentää sokerin aineenvaihduntaa aiheuttaen insuliiniresistenssiä perifeerisissä kudoksissa.

"Nämä tulokset osoittavat, että berberiinillä voi olla ratkaiseva merkitys tyypin 2 diabeteksen hoidossa, koska se [berberiini] vähentää vapaiden rasvahappojen pitoisuuksia veressä. Laajat metabolomiset mittaukset voivat olla hyvin hyödyllisiä tutkittaessa perinteisten kiinalaisten lääkkeiden vaikutusmekanismeja", päättelevät tutkijat.

Lähde: Gu Y, Zhang Y, Shi X, et al. Effect of traditional Chinese medicine berberine on type 2 diabetes based on comprehensive metabonomics. Talanta. 2010 May 15;81(3):766-772. Epub 2010 Jan 18.

Lisää luettavaa ravintolisistä:

RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)

sunnuntaina, huhtikuuta 18, 2010

Syöpätautien täydentävä ravitsemushoito

**
Tämä on rohkea kirjoitus. Syöpä tunnetusti aiheuttaa kaikkein suurinta huomiota mediassa, sillä jokainen tuntee syöpäpotilaita ja useimmat ovat jollakin lailla tekemisissä näiden tautien kanssa.

Ennen kuin kommentoit tätä kirjoitusta, tee niin kuin olen nähnyt shakinpelaajien tekevän: Istu käsiesi päällä lukiessasi tätä kirjoitusta ja vasta sitten kun olet ihan varma asiastasi, tee siirtosi. Viritä vasta sitten asiasta keskustelua kun sinulla ihan aidosti on jotain rakentavaa sanottavaa dosentti Matti Tolosen kirjoituksesta. Ehkä jokin omakohtainen kokemus, jonka haluat jakaa kanssamme.

Joka vuosi noin 27 000 suomalaista sairastuu syöpään. Suomessa elää noin satatuhatta syöpäpotilasta. Näistä luvuista näkee heti, ettei syöpätautien hoito pelasta läheskään kaikkia potilaita.

"Vain puolet syöpään sairastuneista ihmisistä paranee, joskin eri maiden välillä on suuria eroja. En usko syöpähoidon ongelmien ratkeavan minun elinaikanani", sanoi saksalainen syöpätutkija, nobelisti Harald zur Hausen, 72, Helsingin Lääkäripäivillä ja TV:n haastattelussa tammikuussa 2009.

"Solusalpaajilla hoidettujen potilaiden viiden vuoden eloonjäämisluvut ovat pysyneet käytännössä samoina vuosikymmenet. Valitettavasti vain kaksi prosenttia kaikista syövistä antaa vasteen kemoterapiaan", kirjoitetaan kaksinkertaisen nobelistin Linus Paulingin perustamilla sivuilla Orthomolecular.org. Syöpätautien professori Pentti Gröhnin mukaan teho on "sentään vähän parempi".

Solusalpaajien (kemoterapian) tarkoitus on tappaa syöpäsolut, mutta ne kykenevät toipumaan ja jatkavat jakaantumistaan, kirjoittaa British Journal of Cancer -lehti. Tutkimuksessa käsiteltiin sekä normaaleja soluja että syöpäsoluja laboratoriossa kolmella eri lääkkeellä, jotka käynnistivät solujen ohjelmoidun "itsemurhan" (apoptoosin). Normaalit, terveet solut tuhoutuivat, mutta syöpäsolut toipuivat, kun lääkkeiden vaikutus lakkasi.

"Syöpäsoluilla on pakotaktiikka, joka auttaa niitä selviämään kemoterapiasta", sanoo tutkimusta johtanut professori Ming-Chiu Fung.

"Tämä löytö avaa silmät etsimään vallan uusia keinoja syövän hoitoon", kommentoi Britannian syöpäjärjestön tiedottaja Lesley Walker (The Times online) . Kaiken lisäksi kemoterapia, etenkin 5-fluorourasiililla, voi vaurioittaa aivosoluja, mikä huonontaa potilaiden muistia, osoittaa Harvardin yliopiston tutkimus. Havainto puoltaa aivojen ja muiden kudosten suojaamista ravintolisillä syöpähoitojen sivuvaikutuksilta.

Ei olekaan ihme, että moni syöpäpotilas hakee apua vakiohoitojen lisäksi erilaisista täydentävistä hoidoista. Koululääketiede on suhtautunut niihin ehdottoman kielteisesti, mutta viime aikoina niitä on alettu tutkia vakavasti mm. Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) alaisissa laitoksissa, Syöväntutkimuslaitoksessa (NCI) ja Täydentävän lääketieteen laitoksessa (NCCAM). Yhdysvaltain Syöväntutkimuslaitoksen verkkosivuilla kirjoitetaan myönteisesti ubikinonin käytöstä syövän tukihoitona.

Norjalainen suurtutkimus osoitti, että kalaöljyn ja muiden ravintolisien käyttö parantaa syöpäpotilaiden ennustetta. Raportin julkaisi International Journal of Cancer -lehti. Tutkimusaineistona oli peräti 68 528 syöpäpotilasta, jotka osallistuivat norjalaiseen naisten syöpätutkimukseen (Norwegian Women and Cancer). Heidän ravintolisiensä käyttöä selvitettiin kyselylomakkeella. Tulosten mukaan norjalaiset syöpäpotilaat olivat ahkeria ravintolisien käyttäjiä. Useimmat söivät kalanmaksaöljyä ja monet vitamiineja sekä hivenaineita.

"Keuhkosyöpäpotilailla, jotka ovat syöneet ravintolisiä jo ennen diagnoosia, on parempi eloonjäämisen ennuste", kirjoitti tohtori Guri Skeien työryhmä Tromssan yliopistosta.

Tulokset viittaavat siihen, että ravintolisät parantavat ennustetta etenkin keuhkosyövässä, mutta myös rinta- ja paksusuolen syövissä. Tutkijat hämmästelivät itsekin tuloksia. Heidän potilaansa käyttivät aivan tavallisia vapaasti saatavia ravintolisiä pakkausohjeiden mukaisesti.

Tutkijat tarkistivat ns. sekoittavat tekijät, kuten tupakointi ja iän vaikutus syöpäkuolemiin. Kalaöljyn päivittäinen käyttö vähintään vuoden ajan ennen diagnoosin asettamista, vähensi kuolemanriskiä 23 prosentilla kaikilla kiinteisiin kasvaimiin sairastuneilla ja 44 prosentilla keuhkosyöpään sairastuneilla. Muiden tässä tutkittujen ravintolisien kuin kalaöljyn, päivittäinen tai ajoittainen käyttö, vähensi 30–45 posentilla keuhkosyöpäpotilaiden riskiä kuolla tautiinsa.

Parhaan suojan antoi kalaöljyn ja muiden ravintolisien yhdistelmä.

Pitäisikö ravintolisiä käyttää ennen vai jälkeen diagnoosin?

"Jos ravintolisien käyttö on tärkeintä diagnoosin jälkeen, niin siinä tapauksessa meidän tuloksemme pikemminkin aliarvioivat ravintolisien vaikutusta. Vain osa potilaistamme oli aloittanut niiden käytön diagnoosin saatuaan. Toisaalta, jos ravintolisiä tarvitaan tiettynä annoksena ja pitkän aikaa, jotta vaikutus tulisi esille eloonjäämisenä, voi niiden käyttö olla tehokkainta ennen diagnoosia", pohtivat tutkijat.

Italialainen 44 syöpäpotilaan raportti puoltaa antioksidanttien ja muiden ravintolisien käyttöä syövän hoidossa.

Helsingin yliopiston syöpätautien professori Heikki Joensuun johtama lääkäriryhmä antoi potilaille solusalpaajahoidon lisäksi maitohappobakteereja (probiootteja) ja totesi hämmästyksekseen, että ne ehkäisivät syöpälääkkeen (5-fluorourasiilin) sivuvaikutuksia – ripulia ja vatsakipuja. Ravintolisän ansiosta potilaat sietivät paremmin lääkitystä, joka myös tehosi paremmin. Verrokkiryhmässä piti vatsavaivojen tähden useammin pienentää solusalpaajan annosta. Raportissaan lääkärit hämmästelevät, että "kas kun aikaisemmin ei ole huomattu antaa syöpää sairastaville ravintolisiä" (sic!).

"Maitohappobakteerien anto saattaa olla käytännöllinen ja hyvin siedetty keino vähentää 5-FU-kemoterapian aiheuttamaa ripulointia", kirjoittivat lääkärit British Journal of Cancer -lehdessä 16. lokakuuta 2007.

Ravintolisät voivat lisätä saattohoidossa olevan syöpäpotilaan elinikää keskimäärin 5 kuukautta ja joissakin tapauksissa jopa yli 2 vuotta, ilmenee tanskalais-englantilaisesta esitutkimuksesta. Ravintolisien tehokkuus perustuu synergiseen yhteisvaikutukseen. Tutkimuksen tulos on yhtä hyvä kuin uusimmilla lääkkeillä, sanoo tohtori Bob Lister, yksi tutkijoista. Hän toimii puheenjohtajana Lontoon Metropolitan-yliopiston laitoksessa nimeltään Institute of Brain Chemistry and Human Nutrition.

"Syöpäpotilaat kyselevät jatkuvasti, mitä he voisivat tehdä, ei välttämättä syövän parantamiseksi, vaan elämänlaadun kohentamiseksi, riippumatta siitä, kuinka paljon heillä on elinpäiviä jäljellä", sanoo tohtori Lister.

"Tärkeintä on, että nämä ravintolisät ovat erittäin turvallisia, eikä tutkimuksessamme ilmennyt mitään sivuvaikutuksia", hän lisää.

Lister piti esitutkimuksen tuloksia merkittävinä, ja ne puolsivat laajemman kliinisen tutkimuksen aloittamista ravintolisillä syövän tukihoitona.

Tutkijat perustelivat antioksidanttihoitoa mm. näin:

"Reaktiiviset hapen radikaalit (ns. vapaat radikaalit) kykenevät aktivoimaan kaikkia syövän kehityksen (karsinogeneesin) vaiheita. Yksinkertaistaen, tätä prosessia voidaan pitää soluvirheiden (mutaatioiden) jatkuvana kertymisenä solukkoon. Jos antioksidanttien yhdistelmällä on ehkäisevää vaikutusta, on todennäköistä, että se myös hidastaa prosessia myöhäisemmässä vaiheessa, toisin sanoen silloin kun syöpä on jo ilmaantunut.

Antioksidanttien syöpää estävästä vaikutuksesta on tiedossa useita yleisesti hyväksyttyjä mekanismeja. Niistä tärkeimpiä ovat vaikutukset sytokiineihin, inflammaatioon, tuumoria vaimentavan geeni53:n modulaatioon ja angiogeneesiin".

Antioksidantit estävät syöpää aiheuttavia sytokiineja (esimerkiksi IL8:aa ) ja hillitsevät siten syövän kasvua ja leviämistä. Ubikinoni pitää yllä hyvää kuntoa ja vastustuskykyä. Antioksidantteihin kuuluva karnosiini hidastaa ja estää pahanlaatuisen aivokasvaimen, glioblastooman, kasvua, ilmenee Leipzigin yliopiston neurokirurgien soluviljely- ja hiiritutkimuksista. He ehdottavat karnosiinia tämän erittäin pahalaatuisen (malignin) syövän täydentäväksi hoidoksi.

Puolalaiset syöpätutkijat suosittavat karnosiinia suojaamaan syöpälääkkeen (doksorubisiinin, DOX) aiheuttamia sivuvaikutuksia vastaan.

Omega-3-rasvahappoja tutkitaan vilkkaasti. Professori Pentti Gröhn hämmästytti suomalaiset kuulijansa yleisöluennollaan 7.11.2007 Fuengirolassa suosittelemalla syöpäpotilaiden tukihoidoksi E-EPA -nimistä kalaöljyä. Kalaöljyn merkitystä syövän täydentävänä hoitona tutkitaankin nykyään vilkkaasti eri puolilla. Omega-6/omega-3-rasvahappojen suhteen muutos – lisäämällä reilusti omega-3:n saantia – on eduksi syövässä (Carcinogenesis 2005 ).

Kalaöljy ehkäisee syövän kasvua ja jouduttaa syöpäsolujen ohjelmoitua kuolemaa (apoptoosia). Norjalaisen tutkimuksen mukaan EPA-rasvahappo ehkäisee leukemiasolujen lisääntymistä (proliferaatiota). Japanilaisen tutkimuksen mukaan E-EPA estää keuhkosyöpäsolujen kasvua (Cancer Science 2005 ).

Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kalaöljyn omega-3-rasvahapot ehkäisevät paksu- ja peräsuolen syöpiä ja parantavat niiden ennustetta. Yhdysvaltain terveysviraston ja Harvardin yliopiston tuore raportti tukee käsitystä, että kalaöljyn runsas nauttiminen vähentää paksusuolen syövän riskiä.

Syöpään sairastuneen ihmisen EPAn tarve on ilmeisesti moninkertainen terveisiin verrattuna. Tavallinen ruokavalio – kaksi kala-ateriaa viikossa – sisältää EPAa alle 100 mg/vrk, kun syöpäpotilaan tarve on todennäköisesti 2 000–4 000 mg/vrk. Englantilainen syöpäbiologian professori Mike Tisdale suosittaakin syöpäpotilaille päivittäin 2 grammaa EPAa.

Lisäksi on syytä huomauttaa, että omega-3-rasvahapot ehkäisevät ja vaimentavat syöpätaudeissa vallitsevaa kroonista tulehdusta (inflammaatiota) minkä vuoksi kalaöljy on hyödyllinen lisä kaikille syöpäpotilaille.

Syöpäklinikat, muun muassa Birminghamin yliopistosairaala, ovat alkaneet antaa potilailleen puhdistettua omega-3-rasvahappoa, koska se tehostaa syövän hoitoa ja kohentaa potilaiden kuntoa ja vointia. Omega-3-rasvahapot ehkäisevät syöpäpotilaan kakeksiaa (kudostuhoa ja näivetystä). Vaikutus perustuu lihaksia hajottavien entsyymien vaimentamiseen (Cancer Letters 2005 ). Omega-3 sopii hyvin kemoterapiaan yhdistettynä (J Nutr. 2004 ). Omega-3 vastustaa omega-6-rasvahappojen haittoja. Jälkimmäisiä on muun muassa punaisessa lihassa, jonka runsas syönti lisää syöpäriskiä (Nature).

E-EPA on täysin turvallista suurinakin päiväannoksina. Eräs leukemiaa sairastava englantilainen potilas otti E-EPAa 12 grammaa päivässä 16 kuukauden ajan ilman mitään sivuvaikutuksia.

Tärkeimpiä syöpää ehkäiseviä luonnon yhdisteitä

lykopeeni
muut karotenoidit
C-, D- ja E-vitamiinit
foolihappo
vihreä tee (katekiinit)
soijan isoflavonoidit
kalaöljyn omega-3-rasvahapot
seleeni
valkosipuli
oligofruktoosit (FOS)
maitohappobakteerit
konjugoitu linolihappo (CLA)
karnosiini
berberiini

Lue tästä lisää ravintolisistä:

RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)

lauantaina, huhtikuuta 17, 2010

EVIRA kieltää ravintolisät Suomessa

#
Tarkkaavaisimmat lukijani huomasivat tietenkin, että tämä oli aprillipila. Totta kuitenkin toinen puoli. Evira ei minulta paljon sympatioita saa. (Dinosaurukset olisivat ansainneet toisenlaisen kohtalon!)

Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan Elintarviketurvallisuusviraston ravintolisätoimikunta on asettamassa kaikki Suomessa myytävät ravintolisät totaalikieltoon. Eviran tarkkailijat ovat nyt yöllä ahkerasti kiertämässä luontaistuotekaupoissa ja keräävät pois kaikki siellä olevat ravintolisät.

Evira pitää kohtuuttomana sellaista tilannetta, että luontaistuotekauppias myy selkeästi terveyttä edistäviä valmisteita kun tarjolla olisi sopivia lääkkeitäkin samaan vaivaan. Lääkkeiden sivuvaikutukset on hyvin dokumentoitu, mutta mitä voidaan sanoa jostakin nokkosjauheesta? Mahtaako sillä olla minkäänlaisia sivuvaikutuksia? Tuskin.

Eviran mielestä mikään luonnonaine tai ravintolisä ei voi olla vakavasti otettava tuote, jos sillä ei ole sivuvaikutuksia. Juuri sivuvaikutuksista voimme tietää, että potilas on syönyt vaikuttavaa ainetta eikä mitään ihme rikkaruohopillereitä, sanoo Eviraa hyvin tilapäisesti konsultoiva ylilääkäri Aino-Maija Jootarkka-Lipitor.

Ihan puille paljaille Evira ei kuitenkaan aio luontaistuotekauppiasta jättää. Kaupasta pois haetut ravintolisät korvataan vastaavalla määrällä pullotettua lähdevettä.

Voitte aamulla sitten käydä luontaistuotekaupoissa ympäri maan tarkistamassa onko Evira jättänyt mitään muuta hyllyille kuin lähdevettä. Mikäli hyllyillä on jäljellä D-vitamiinia, punariisitabletteja, kalaöljykapseleita, maltodekstriiniä jne. ostakaa ne silloin äkkiä pois, sillä se on varma merkki siitä, että Evira ei vielä siinä kaupassa ole ehtinyt käydä. Tulee varmaan vasta ensi yönä.

Tässä muita aprillipilojani:

Ihan sama mitä syöt – elämästä et kuitenkaan selviä hengissä Raivohyppelyn avoimet SM-kisat 1.4.2007 Kirkasvalohoito lihottaa

maanantaina, huhtikuuta 05, 2010

Ubikinoni vaimentaa tulehdussytokiineja

**
Tohtori Frederick Cranen työryhmä eristi ubikinonin naudan sydänlihaksesta vuonna 1957 Wisconsinin yliopistossa. Samana vuonna tohtori R.A. Morton, joka myös alkoi tutkia tätä yhdistettä, antoi sille nimeksi ubikinoni eli koentsyymi Q10 (lyhennetään yleensä CoQ10 tai Q10). Sen jälkeen tätä vitamiininkaltaista ainetta on tutkittu valtavasti eri puolilla maailmaa, ja sitä käytetään laajalti ravintolisänä.

Ravinto tarjoaa tätä ainetta hyvin vähän, vain 3–6 mg päivässä. Ravintolisät sisältävät sitä paljon enemmän, 10–200 mg.

Ubikinonin tarpeellisuudesta ravintolisänä on käyty kiivastakin väittelyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ex-professori Antti Aro toivoi vuonna 2008 Diabetesliiton lehdessä, että "tämä turha ravintolisä poistuisi pian markkinoilta". Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan päin vastoin, sitä tutkitaan ja käytetään yhä laajemmin sitä mukaa kun tieteelliset tutkimukset tuovat esille sen uusia suotuisia biokemiallisia vaikutuksia.

Uusin raportti tulee Israelista. Tel Avivin yliopiston tutkimuksen mukaan ubikinoni vaikuttaa terveyteen osittain samalla tavalla kuin D-vitamiini, nimittäin immuunijärjestelmän kautta. Ubikinoni vähentää merkitsevästi vapaiden radikaalien (superoksidin) aiheuttamaa tuumorinekroositekijä alfaa (TNF-alfa) ja interleukiini 2:ta (IL-2). Koe tehtiin in vitro (viljelyalustalla) 19 vapaaehtoiselta henkilöltä otetuilla yksitumaisilla (monunukleaarisilla) valkosoluilla.

"Tulokset osoittavat, että koentsyymi Q:lla on tiettyä vaikutusta yksitumaisten valkosolujen sytokiinien tuotantoon, mikä liittyy ubikinonin kykyyn muokata ihmisen immuunijärjestelmän toimintaa", kirjoittavat tutkijat.

Lähde: Bessler H, Bergman M, Blumberger N, et al. Coenzyme Q10 decreases TNF-alpha and IL-2 secretion by human peripheral blood mononuclear cells. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). 2010;56(1):77-81.

Lue lisää ravintolisistä:

RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)

perjantaina, huhtikuuta 02, 2010

Apeliini - uusi mielenkiintoinen hormoni

Apeliini on ihmisen solujen erittämä hormoni (peptidi), jonka professori Masahiko Fujinon työryhmä löysi Japanissa vuonna 1998.

Apeliinia esiintyy veriplasmassa, aivoissa, haimassa, sydämessä, keuhkoissa, munuaisissa, lisämunuaisissa, maksassa, suolistossa, rintakudoksessa, munasarjoissa, kilpirauhasessa ja valtimoiden seinämän endoteelissa.

Kiinalaisen raportin mukaan vasta diagnosoitujen, hoitamattomien tyypin 2 diabeetikkojen plasman apeliinin pitoisuus on tavallista pienempi. Joidenkin tutkimusten mukaan lihavuus ja diabetes lisäävät apeliinin määrää rasvakudoksessa, veriplasmassa ja silmän lasiaisessa. Eri tutkimuksissa on saatu vastakkaisia tuloksia.

Erään julkaisun mukaan apeliini voi estää insuliinin ja glukagoninkaltaisen peptidi 1:n (GLP-1) vaikutuksen glukoosiin kun taas toisen mukaan apeliini on välttämätöntä insuliiniherkkyydelle.

Apeliinin vaikutus välittyy ainakin osaksi adenosiinimonofosfaattiriippuvaisen proteiinikinaasin eli AMPK:n aktivaation kautta. Tässä suhteessa apeliinin vaikutus muistuttaa berberiinin vaikutusta.

Apeliini edistää terapeuttista angiogeneesiä (uudisverisuonten syntyä). Ihmisen elimistö pyrkii ilmeisesti apeliinin avulla kompensatorisesti torjumaan aineenvaihdunnan häiriöitä ja niiden aiheuttamia elinmuutoksia. Joidenkin tutkimusten mukaan apeliinin määrää voidaan lisätä tietyillä ravintolisillä, kuten EPA-rasvahapolla ja neidonhiuspuu-uutteella.

Apeliinin keskeinen merkitys terveydelle on alkanut selvitä vasta viime aikoina. Tutkimusten mukaan apeliinilla on monia fysiologisia vaikutuksia. Se ehkäisee verenpaineen kohoamista ja valtimonkovetustautia, se säätää sydämen rytmiä ja lisää (inotrooppisesti) sydänlihaksen supistusvoimaa sekä säätää insuliiniherkkyyttä ja sokeritasapainoa. Apeliini edistää typpioksidin (NO) tuotantoa valtimoiden seinämissä, jolloin ne pysyvät pehmeinä ja joustavina.

Apeliinin uskotaan vahvistavan sydämen pumppausvoimaa ja suojaavan sydäntä hapenpuutteelta ja vajaatoiminnalta etenkin silloin kun verenpaine on koholla. Akuutissa sydäninfarktissa plasman apeliinin pitoisuus suurenee, mutta pitkäaikaisessa sydämen vajaatoiminnassa pitoisuus pienenee. Jotkin tutkijat esittävät, että apeliini pienentää infarktin kokoa ja suojaa sydänsoluja iskemian ja reperfuusion aiheuttamilta vaurioilta.

Jotkin tutkijat uskovat, että apeliini suoja sydäntä ehkäisemällä sydänlihassolujen ohjelmoitua kuolemaa, apoptoosia (lue tästä asiasta tämä PDF-tiedosto).

Apeliini suojaa aivoja ja muuta hermostoa hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta. Apeliini säätää myös ruumiinlämpöä ja ruokahalua.

Apeliini on erityisen kiinnostava hormoni lihavuuden ja diabeteksen kannalta. Kokeellisessa hiirille aiheutetussa diabeteksessa apeliinin eritys vähenee. Rasvainen ruokavalio lisää jyrsijöiden ihonalaisen kudoksen, mutta ei retroperitoneaalisen rasvakudoksen apeliinin eritystä.

Eläinkokeissa apeliini säätää glukoosin tasapainoa (homeostaasia) ja parantaa sokerinsietoa sekä laihoilla että lihavilla rotilla. Apeliinin ruiskuttaminen laskimoon lisää sokerinottoa luurankolihaksiini ja alentaa veren sokeripitoisuutta.

Apeliini näyttää vaimentavan myös hiljaista kroonista tulehdusta (inflammaatiota), joka myllertää kaikissa pitkäaikaissairauksissa. Lihavien ihmisten plasman ja kudosten apeliinin pitoisuus pienenee kun ihmiset laihduttavat ruokavalion avulla. Apeliinin, insuliinin ja tuumorinekroositekijä alfan välillä vallitsee korrelaatio niillä ihmisillä, joiden insuliiniherkkyys lisääntyy eniten.

Ravintolisien ja kortisonin vaikutuksesta apeliiniin muutama sana vielä. Navarran yliopiston uuden tutkimuksen mukaan kalaöljyn EPA-rasvahappo lisää merkitsevästi apeliinin peruseritystä ja insuliinin stimuloimaa apeliinin eritystä sekä apeliinigeenin ilmentymistä rasvasoluissa (adiposyyteissä). Havainto antaa aivan uudenlaisen selityksen sille, että EPA on ilmeisesti diabeetikoille hyödyllinen ravintolisä. Esimerkiksi Japanissa lääkärit määräävät yleisesti diabeetikoille E-EPAa (1800 mg päivässä) täydentävänä hoitona. Sen on todettu suojaavan mm. diabeetikon munuaisia vaurioilta ja korjaavan diabeetikon kaulavaltimon ahtaumia ja parantaa verenkiertoa.

Kiinalaistutkimuksen mukaan neidonhiuspuun (Ginkgo biloban) lehdistä valmistettu uute lisää apeliinin pitoisuutta veriplasmassa. Tämä voi selittää uudella tavalla sitä, että uute voi suojata sydänlihasta hapenpuutteelta.

Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan kortisonin käyttö vähentää haiman beetasolujen apeliinin eritystä. Tämä voi selittää sitä, että kortisonin pitkäaikainen käyttö voi laukaista tyypin 2 diabeteksen.

Kirjallisuus:

Miika Heinosen väitöskirja, 2009 (PDF-tiedosto)
PubMed-tietokannassa on tällä hetkellä 294 dokumenttia hakusanalla apelin

Lisää luettavaa ravintolisistä:

RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)

perjantaina, maaliskuuta 26, 2010

D-vitamiini valloittaa maailmaa

**
Tieteellinen näyttö D-vitamiinin terveysvaikutuksista on saanut aikaan valtavan D-vitamiinibuumin eri puolilla maailmaa.

Suomessa D-vitamiini on nyt terveyskauppojen, markettien ja apteekkien eniten myymä ravintolisä. Näin asiasta tietää kertoa dosentti Matti Tolonen. Suomen vahvin D-vitamiinivalmiste on nimeltään Tri Tolosen D-vitamiini 50 µg.

Yhdysvalloissa D-vitamiinin myyntikäyrä lähti rakettimaiseen nousuun sen jälkeen, kun TV-persoona Oprah Winfrey kertoi ohjelmassaan, että D-vitamiinin tarve voi olla viisi kertaa suurempi kuin nykyinen viranomaissuositus. Tähän asti D-vitamiinia on myyty lähinnä yhdessä kalkin kanssa, mutta nyt D-vitamiini on yksinään myyntimenestys.

Frost & Sullivan ilmoittaa, että D-vitamiinin myynti kasvoi Yhdysvalloissa 127 % vuonna 2008 ja 117 % vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Euromonitor kertoo Euroopasta vastaavanlaisia kasvulukuja, ja niiden uskotaan vain suurenevan lähitulevaisuudessa. Mikään ei näytä nyt pysäyttävän D-vitamiinin myynnin lisäystä.

Euromonitorin Ewa Hudson sanoo, että jos EFSA hyväksyy D-vitamiinin terveysväitteet (vaikutuksista immuunijärjestelmään) niin silloin D-vitamiinille avautuu uusi valtaväylä funktionaalisten elintarvikkeiden alueella.

D-vitamiinia tultaneen lisäämään nykyistä useampiin elintarvikkeisiin. Suomessahan sitä alettiin vuonna 2003 lisätä maitoon, mutta esim. Valion maito sisältää D-vitamiinia vain yhden mikrogramman (1 µg) lasillista kohti, mikä on kovin vähän nykykäsityksen valossa.

Tanskassa kampanjoidaan D-vitamiinipillereiden ja kapseleiden puolesta.

D-vitamiini on nyt suosittu ravintolisä jopa Egyptissä, Turkissa ja Kreikassa, sanoo Euromonitor.

Myös latinalaisessa Amerikassa D-vitamiinin käyttö on kasvussa. Vuosina 2005–2010 Brasiliassa, Kolumbiassa ja Meksikossa lanseerattiin yli 300 uutta D-vitamiinivalmistetta, niistä suurin osa vuonna 2009.

Euroopassa odotetaan viranomaissuosituksen nousevan 50 mikrogrammaan päivässä, ennakoi Nutraingedients.com. Silloin D-vitamiinin myynnin odotetaan suorastaan räjähtävän.

Lähde: Nutraingredients.com, 25.3.2010

Lue lisää ravintolisistä:

RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)

tiistaina, maaliskuuta 23, 2010

Probioottien terveysväitteet kiistan aiheena EU:ssa

**
Euroopan Unionissa on meneillään elintarvikkeiden terveysväiteanomusten käsittely, jota hoitaa European Food And Safety (EFSA) -niminen EU:n elin. Sille on tullut elintarvikeyrityksiltä tuhansia anomuksia terveysväitteiden hyväksymiseksi, mutta EFSA on tyrmännyt ne melkein kaikki. Muun muassa Valion ja Danonen anomukset maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden terveysväitteistä.

Ilman EFSA:n hyväksyntää tuotetta markkinoiva yhtiö ei saa esittää terveysväitettä eli sitä, että tuote ehkäisisi tai hoitaisi jollakin tapaa sairauksia tai muita elimistön häiriötiloja. Suomessa asiaa valvoo EVIRA (Elintarviketurvallisuusvirasto).

Maitohappobakteerien eli probioottien terveysväitteet ovat kuuma peruna. The European Food and Feed Cultures Association (EFFCA) pitää EFSA:a epäpätevänä ja vaatii sitä konsultoimaan asiantuntijoita, jotta se saisi ydinasiantuntemusta ("core expertise") suoliston ja immuunijärjestelmän terveyttä koskevissa kysymyksissä. EFFCA edustaa kaikkia Euroopan suurimpia maitohappobakteerein valmistajia, joihin kuuluvat Valion lisäksi mm. Chr Hansen, Danisco, Lallemand, Cargill, DSM ja Kerry. Lue lisää tästä PDF-tiedostosta (englanniksi).

EFSA on hylännyt yli 280 probioottituotteen anomukset, jotkut niistä suoralta kädeltä, perehtymättä tieteellisiin dokumentteihin, sanoo EFFCA. Järjestö haluaa nyt avata keskustelun EFSA:n kanssa probioottien terveyseduista.

"Olemme saaneet tarpeeksemme EFSA:sta", puuskahti EFFCA äskettäin. EFSA vaatii ravintoaineista samanlaisia kliinisiä kaksoissokkokokeita kuin lääkelaitokset vaativat lääkkeistä.

"Voi kestää jopa 3 vuotta tehdä tällaisia kliinisiä kokeita, ja sinä aikana terveysväitteet ehditään kumota lopullisesti", sanoo probioottiteollisuus.

"Säädökset tappavat koko teollisuuden. Olemme jo joutuneet sanomaan irti työväkeä", sanovat teollisuuden edustajat. Heidän mielestään ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö probioottien käytöstä olisi hyötyä terveydelle.

Nutraingedients.com:in sivuilla asiaa kommentoidaan. Maitohappobakteerien terveysvaikutukset on tunnettu jo Raamatun ajoista alkaen, huomauttaa eräs kommentoija. Erään lääkärin mielestä EFSA on epäpätevä elin, joka suojelee lääketeollisuuden etuja. Probiootit ovat hyödyllisiä immuunipuolustukselle sairauksia vastaan.

"Lääkärinä olen hoitanut probiooteilla monia potilaita terveiksi. EFSAn toimintaa ei voida hyväksyä", lääkäri kirjoittaa. Erään komentoijan mukaan probiootit ovat auttaneet häntä itseään ja hänen ystäviään mm. paksusuolen umpipussitaudissa (divertikuliitti) jo yli 20 vuotta.

"EFSA ei ole uskottava", lääkäri puuskahtaa.

Tohtori Tolosen mukaan on käsittämätöntä, että EU (ja Suomessa EVIRA) pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin estämään kuluttajia saamasta tietoa siitä, kuinka he voisivat ravitsemuksellisin keinoin ehkäistä ja jarruttaa sairauksia. EU:n väestö vanhenee ja krooniset taudit lisääntyvät iän myötä. EU:n ja EVIRA:n toimet hyödyttävät ainoastaan lääketeollisuutta ja lisäävät jo entisestään suunnattomia terveydenhuollon kustannuksia.

Lue lisää ravintolisistä: