Taiteilija Juhani "Juice" Leskinen on kuollut. Näin otsikoi Keskisuomalainen äsken ilmestyneen uutisensa. Juice menehtyi 56-vuotiaana Tampereen yliopistosairaalassa 24.11.2006. Leskinen sairasti muun muassa munuaisten vajaatoimintaa, maksakirroosia ja diabetestä.
Juice syntyi vuonna 1950 Juankoskella. Hänet tunnettiin säveltäjänä, sanoittajana, runoilijana ja kirjailijana.
Lähde: Keskisuomalainen, 25.11.2005
lauantaina, marraskuuta 25, 2006
D-vitamiinia influenssaan
Joka haluaa tutkia lääketiedettä asianmukaisesti tekee näin: Ensin hän tarkistaa mikä vuodenaika on menossa... (Hippokrates, n. 400 EAA)
Näin alkaa Kalifornian lämmössä elävän tohtori Cannellin ja hänen työryhmänsä yhteenvetoartikkeli D-vitamiinin roolista flunssassa.
Vuonna 1981 tohtori Robert Edgar Hope-Simpson yritti löytää vuodenajasta riippuvaa tekijää, joka selittäisi influenssan vuosittaisen vaihtelun. Tätä tekijää on siitä lähtien etsitty. Vasta nyt on huomattu, että tuo tekijä voisi olla D-vitamiinin puute. Influenssa saapuu meitä pohjoisessa asuvia kiusaamaan talvisaikaan kun aurinko on matalalla. Tropiikissa räkä lentää puolestaan sadekausina kun ihmiset ovat enemmän sisätiloissa. Onpa eteläisellä pallonpuoliskolla toistuvaa El Nino -ilmiökin (sadekausi) liitetty influenssaan.
Rohkeasti tohtori Cannell ehdottaa syytettyjen penkille D-vitamiinin puutteen. Riittämätön D-vitamiinin tuotanto auringonvalon vaikutuksesta olisi tässä keskeisessä roolissa. Verenseerumista voidaan mitata alempia D-vitamiinin pitoisuuksia talvella pohjoisella pallonpuoliskolla ja eteläisellä pallonpuoliskolla sadekausina. Varsinkin tummaihoiset ovat esimerkiksi meilläpäin erityisessä vaaravyöhykkeessä, koska heidän ihonsa ei kykene täällä tuottamaan riittävästi D-vitamiinia.
Ihan pelkästä huuhaasta tässä työssä tuskin on kyse, sillä tiedossa on D-vitamiinin tärkeä rooli immuunijärjestelmässä. Se elvyttää vastustuskykyämme parantavia peptidejämme panemaan parastaan hengitysteiden limakalvoilla ja kudosnesteessä. Tämä suojaa keuhkoja tulehduksilta.
Aurinkoisena päivänä iho tuottaa puolessa tunnissa noin 250 mikrogrammaa D-vitamiinia. Jos käytämme aurinkovoiteita jo suojatekijä 8 vähentää tuotannon 15 mikrogrammaan.
Kommentoikaa ihmeessä jos tiedätte asiasta enemmän!
Lähde: Epidem Immunol (artikkeli on painossa) (koko teksti PDF:nä)
Näin alkaa Kalifornian lämmössä elävän tohtori Cannellin ja hänen työryhmänsä yhteenvetoartikkeli D-vitamiinin roolista flunssassa.
Vuonna 1981 tohtori Robert Edgar Hope-Simpson yritti löytää vuodenajasta riippuvaa tekijää, joka selittäisi influenssan vuosittaisen vaihtelun. Tätä tekijää on siitä lähtien etsitty. Vasta nyt on huomattu, että tuo tekijä voisi olla D-vitamiinin puute. Influenssa saapuu meitä pohjoisessa asuvia kiusaamaan talvisaikaan kun aurinko on matalalla. Tropiikissa räkä lentää puolestaan sadekausina kun ihmiset ovat enemmän sisätiloissa. Onpa eteläisellä pallonpuoliskolla toistuvaa El Nino -ilmiökin (sadekausi) liitetty influenssaan.
Rohkeasti tohtori Cannell ehdottaa syytettyjen penkille D-vitamiinin puutteen. Riittämätön D-vitamiinin tuotanto auringonvalon vaikutuksesta olisi tässä keskeisessä roolissa. Verenseerumista voidaan mitata alempia D-vitamiinin pitoisuuksia talvella pohjoisella pallonpuoliskolla ja eteläisellä pallonpuoliskolla sadekausina. Varsinkin tummaihoiset ovat esimerkiksi meilläpäin erityisessä vaaravyöhykkeessä, koska heidän ihonsa ei kykene täällä tuottamaan riittävästi D-vitamiinia.
Ihan pelkästä huuhaasta tässä työssä tuskin on kyse, sillä tiedossa on D-vitamiinin tärkeä rooli immuunijärjestelmässä. Se elvyttää vastustuskykyämme parantavia peptidejämme panemaan parastaan hengitysteiden limakalvoilla ja kudosnesteessä. Tämä suojaa keuhkoja tulehduksilta.
Aurinkoisena päivänä iho tuottaa puolessa tunnissa noin 250 mikrogrammaa D-vitamiinia. Jos käytämme aurinkovoiteita jo suojatekijä 8 vähentää tuotannon 15 mikrogrammaan.
Kommentoikaa ihmeessä jos tiedätte asiasta enemmän!
Lähde: Epidem Immunol (artikkeli on painossa) (koko teksti PDF:nä)
Sokerisia sanoja
Pidä sanasi sokerisina, sillä et tiedä milloin voit joutua syömään sanasi.
Onkohan tämä ajatus siivittänyt Sokeriraportin kirjoittajia? Onkohan nyt ihan oikein, että sokeriteollisuus näin voimakkaasti sekaantuu esimerkiksi diabetekseen?
Sokeria pidetään usein yhtenä suurimmista syntipukeista tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Kansanterveyslaitoksen professori Antti Reunasen mukaan tavallinen sokeri ei kuitenkaan näytä olevan sellaisenaan tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä. Sen sijaan sokerilla makeutettujen juomien ja välipalojen yhteys lihavuuden ja siten myös tyypin 2 diabeteksen syntyyn on ilmeistä. Juomista saatava energia ei juurikaan vaikuta kylläisyyteen ja on siten täysin ylimääräistä energiaa.
Karies on Reunasen mukaan sokerin haittavaikutuksista kiistattomin. Kohtuullisesta sokerin saannista ei kuitenkaan muuten näytä koituvan uhkaa terveydelle, kun sokeri nautitaan tasapainoisen aterian osana. Sokerin syömisestä aiheutuvaa mielihyvää ei Reunasen mukaan tarvitse unohtaa. Lisäksi sokeri on elintärkeä erityisesti diabeetikoille verensokerin laskiessa.
Hiilihydraatit ovat olleet laihdutuskeskusteluissa kuuma peruna, josta löytyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Reunasen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että runsaalla hiilihydraattien saannilla ei ole yhteyttä lihavuuden kehittymiseen, päinvastoin. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi ravintokuidun suojaavalla vaikutuksella. Yllättävää on, että tutkimustiedon mukaan sokerin suurkuluttajat ovatkin usein laihoja eivätkä suinkaan lihavimmasta päästä. Poikkileikkaustutkimusten mukaan ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että tavallisen sokerin syönnin lisääntyminen olisi lihavuusepidemian takana.
Sen sijaan fruktoosin runsaasta saannista saattaa olla haittaa tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Fruktoosi saattaa vaikuttaa insuliiniresistenssin syntyyn ja jopa suosia rasvan kertymistä elimistöön.
Professori Reunanen puhui aiheesta Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry:n syyssymposiumissa, jossa porauduttiin tällä kertaa hiilihydraattien ja makeutusaineiden maailmaan - Makeaa elämää!
Danisco Sugar on siis julkaissut hiljattain yhteispohjoismaisen Sokeriraportin, jonka avulla halutaan edistää sokeriin liittyvää ravitsemuskeskustelua. Sokeriraportin kirjoittajina on pohjoismaisia ravitsemusalan asiantuntijoita, joista suomalaisia ovat professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja UKK-instituutin johtaja ETT Mikael Fogelholm.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 24.11.2006
Onkohan tämä ajatus siivittänyt Sokeriraportin kirjoittajia? Onkohan nyt ihan oikein, että sokeriteollisuus näin voimakkaasti sekaantuu esimerkiksi diabetekseen?
Sokeria pidetään usein yhtenä suurimmista syntipukeista tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Kansanterveyslaitoksen professori Antti Reunasen mukaan tavallinen sokeri ei kuitenkaan näytä olevan sellaisenaan tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä. Sen sijaan sokerilla makeutettujen juomien ja välipalojen yhteys lihavuuden ja siten myös tyypin 2 diabeteksen syntyyn on ilmeistä. Juomista saatava energia ei juurikaan vaikuta kylläisyyteen ja on siten täysin ylimääräistä energiaa.
Karies on Reunasen mukaan sokerin haittavaikutuksista kiistattomin. Kohtuullisesta sokerin saannista ei kuitenkaan muuten näytä koituvan uhkaa terveydelle, kun sokeri nautitaan tasapainoisen aterian osana. Sokerin syömisestä aiheutuvaa mielihyvää ei Reunasen mukaan tarvitse unohtaa. Lisäksi sokeri on elintärkeä erityisesti diabeetikoille verensokerin laskiessa.
Hiilihydraatit ovat olleet laihdutuskeskusteluissa kuuma peruna, josta löytyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Reunasen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että runsaalla hiilihydraattien saannilla ei ole yhteyttä lihavuuden kehittymiseen, päinvastoin. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi ravintokuidun suojaavalla vaikutuksella. Yllättävää on, että tutkimustiedon mukaan sokerin suurkuluttajat ovatkin usein laihoja eivätkä suinkaan lihavimmasta päästä. Poikkileikkaustutkimusten mukaan ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että tavallisen sokerin syönnin lisääntyminen olisi lihavuusepidemian takana.
Sen sijaan fruktoosin runsaasta saannista saattaa olla haittaa tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Fruktoosi saattaa vaikuttaa insuliiniresistenssin syntyyn ja jopa suosia rasvan kertymistä elimistöön.
Professori Reunanen puhui aiheesta Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry:n syyssymposiumissa, jossa porauduttiin tällä kertaa hiilihydraattien ja makeutusaineiden maailmaan - Makeaa elämää!
Danisco Sugar on siis julkaissut hiljattain yhteispohjoismaisen Sokeriraportin, jonka avulla halutaan edistää sokeriin liittyvää ravitsemuskeskustelua. Sokeriraportin kirjoittajina on pohjoismaisia ravitsemusalan asiantuntijoita, joista suomalaisia ovat professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja UKK-instituutin johtaja ETT Mikael Fogelholm.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 24.11.2006
Puuduttavaa telkkarin katselua
Italialaistutkimuksen mukaan television katselu puuduttaa. Lasten verikokeet olivat vähemmän kivuliaita, jos lapsille näytettiin piirrettyjä elokuvia toimenpiteen aikana. Tutkimukseen osallistui 69 italialaista 7–12 -vuotiasta lasta, joille tehtiin laskimopunktio verikokeen ottamiseksi. Lapset satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joista yhdessä lapset saivat katsoa piirrettyjä elokuvia verikokeen aikana, toisessa lasten äitejä pyydettiin kääntämään lapsen huomio toimenpiteestä ja kolmanteen ryhmään satunnaistetuille toimenpide tehtiin ilman hämäystä tai puudutusta.
Verikokeen jälkeen lapsia pyydettiin arvioimaan tuntemansa kipu asteikolla 0–100, jolloin piirrettyjä katsoneet lapset pitivät kokemusta selvästi vähemmän kivuliaana kuin muihin ryhmiin satunnaistetut lapset. Äitien arviot olivat samansuuntaisia.
Piirrettyjen elokuvien kipua lievittävä vaikutus johtui todennäköisesti siitä, että lapset uppoutuivat piirrettyjen tapahtumiin ja unohtivat pelätä kivuliasta toimenpidettä.
Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, 24.11.2006 ja Arch Dis Childhood 91: 1015–1017, 2006
Verikokeen jälkeen lapsia pyydettiin arvioimaan tuntemansa kipu asteikolla 0–100, jolloin piirrettyjä katsoneet lapset pitivät kokemusta selvästi vähemmän kivuliaana kuin muihin ryhmiin satunnaistetut lapset. Äitien arviot olivat samansuuntaisia.
Piirrettyjen elokuvien kipua lievittävä vaikutus johtui todennäköisesti siitä, että lapset uppoutuivat piirrettyjen tapahtumiin ja unohtivat pelätä kivuliasta toimenpidettä.
Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, 24.11.2006 ja Arch Dis Childhood 91: 1015–1017, 2006
perjantaina, marraskuuta 24, 2006
Elintapaohjausta diabeetikoille
Olin ETM Jaana Lindströmin väitöstilaisuudessa. Aiheena oli elintapaohjauksen ja ruokavalion koostumuksen merkitys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Väitöstilaisuus oli leppoisa tilaisuus, jossa väittelijä Lindströmiä ei professori Pertti Mustajoki hennonnut kovinkaan paljon kiusata. Eikä mielestäni ollut syytäkään. Onhan tämä ihan hyvä väitöskirja. Ohessa muutamia havaintoja.
Lectiossaan Jaana kertoi pikkuisen hurjasta diabeteksen historiasta virtsanmaisteluineen kaikkineen ja käsitteli lyhyesti suuret mittasuhteet nykyään saavuttanutta maailmanlaajuista sairautta. Hauskalla tavalla hän nosti esille keräilytalouden ja sai aikaan minussa ja Mikael Fogelholmissa vienon hymyn kertomalla, että ruoka pitäisi oikeastaan juosta kiinni! Pikkuisen avoimeksi jäi miten tosissaan Jaana oli sen suhteen, että korkea verensokeri olisi evoluution saatossa ollut ihmiselle alunperin hyödyllinen ominaisuus. Elintapojen muuttuminen ja liikkumattomuus olisi sitten toiminut tässä tilanteessa ihmistä vastaan. Insuliiniresistenssi ei yksistään myöskään selitä diabeteksen puhkeamista. Pitkän ajan kuluessa haiman toiminta vain (2-tyypin diabeteksessa) hiipuu ja tauti puhkeaa. Sokeri ei myöskään lisää diabetesriskiä, köyhdyttää pikemminkin ruokavaliota.
Tutkimus sai paljon kehuja professori Mustajoelta. Erityisen hyvältä vaikutti hänen mielestään koko tämä tapa tarkastella ongelmaa. Ei tarjottu mitään lääkettä vaivaan, vaan elintapojen muutosta. Varsin laaja tutkimus oli ilmeisen kiinnostava myös potilaille, sillä keskeytysprosentti oli erityisen pieni ja matkan varrella tuli lisää koehenkilöitä kiinnostavuuden takia. Korostamalla tätä "paino - liikunta - rasva - kuitu" mantraa saatiin potilaat hyvälle tuulelle ja bonuksena oli, että tutkittavista (522 kpl) arviolta 60 kpl säästyi diabetekselta (12 / 100 henkeä).
Iso riesa on ravintopäiväkirjojen täyttämisessä tapahtuva aliraportointi ja tässä oli oikeastaan professori Mustajoen ainoa sellainen huomattavampi kritiikin kohde tutkimuksessa. Yhdessä tuumivat, että aliraportointi olisi ollut kovinkin huomattavaa tässä tutkimuksessa. Sen kanssa vaan piti elää ja selittää parhain päin. Erityisesti rasva, sokeri ja naposteltavat aliraportoitiin. Mitä lihavammasta ihmisestä oli kyse, sitä enemmän tapahtui ravintoaineiden tahallista poisjättämistä.
Paljastavaa oli nähdä miten painon alentuessa ei näkynyt kolesteroliarvojen parannusta. Ainoa tapa saada kolesteroliarvot alas oli kohdistetuilla ruokavaliomuutoksilla ja lääkkeillä. Hienoa oli huomata, että elintapojen muutoksissa oli kaksi erillistä toimenpidettä ylitse kaikkien muiden: Liikunta ja ravintokuidut! Liikunnan lisääminen ja ravintokuitujen runsaampi nauttiminen kavensi vyötäröä diabetesriskissä elävillä. Rasvan vähentämisessä ruokavaliossa ei ollut mitään merkittävää hyötyä tämän asian suhteen.
Vähähiilihydraattiset dieetit tulivat yllättäen puheeksi. Vaikka mitään tällaista tutkimusta ei Jaana eikä professori Mustajoki ollut tehnyt, heillä oli vankka mielipide alakarppaamisesta: Alakarppaus toimii lähinnä aatteen tasolla, ei se ole vakavasti otettavaa tiedettä. Tiedän, että asioista ajatellaan muualla hieman eri tavalla.
Yhteenvetona voitaneen sanoa, että kakkostyypin diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä puuttumalla riskiryhmissä elintapoihin liittyvillä muutoksilla. Parhaimmat tulokset saatiin ravintokuituja ja liikuntaa lisäämällä sekä eläinperäisiä rasvoja vähentämällä.
Jaana Lindström: Prevention of type 2 diabetes with lifestyle intervention – emphasis on dietary composition and identification of high-risk individuals. Doctoral dissertation, November 2006. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health and National Public Health Institute, Department of Health Promotion and Chronic Disease Prevention. Tätä saa kommentoida.
Väitöstilaisuus oli leppoisa tilaisuus, jossa väittelijä Lindströmiä ei professori Pertti Mustajoki hennonnut kovinkaan paljon kiusata. Eikä mielestäni ollut syytäkään. Onhan tämä ihan hyvä väitöskirja. Ohessa muutamia havaintoja.
Lectiossaan Jaana kertoi pikkuisen hurjasta diabeteksen historiasta virtsanmaisteluineen kaikkineen ja käsitteli lyhyesti suuret mittasuhteet nykyään saavuttanutta maailmanlaajuista sairautta. Hauskalla tavalla hän nosti esille keräilytalouden ja sai aikaan minussa ja Mikael Fogelholmissa vienon hymyn kertomalla, että ruoka pitäisi oikeastaan juosta kiinni! Pikkuisen avoimeksi jäi miten tosissaan Jaana oli sen suhteen, että korkea verensokeri olisi evoluution saatossa ollut ihmiselle alunperin hyödyllinen ominaisuus. Elintapojen muuttuminen ja liikkumattomuus olisi sitten toiminut tässä tilanteessa ihmistä vastaan. Insuliiniresistenssi ei yksistään myöskään selitä diabeteksen puhkeamista. Pitkän ajan kuluessa haiman toiminta vain (2-tyypin diabeteksessa) hiipuu ja tauti puhkeaa. Sokeri ei myöskään lisää diabetesriskiä, köyhdyttää pikemminkin ruokavaliota.
Tutkimus sai paljon kehuja professori Mustajoelta. Erityisen hyvältä vaikutti hänen mielestään koko tämä tapa tarkastella ongelmaa. Ei tarjottu mitään lääkettä vaivaan, vaan elintapojen muutosta. Varsin laaja tutkimus oli ilmeisen kiinnostava myös potilaille, sillä keskeytysprosentti oli erityisen pieni ja matkan varrella tuli lisää koehenkilöitä kiinnostavuuden takia. Korostamalla tätä "paino - liikunta - rasva - kuitu" mantraa saatiin potilaat hyvälle tuulelle ja bonuksena oli, että tutkittavista (522 kpl) arviolta 60 kpl säästyi diabetekselta (12 / 100 henkeä).
Iso riesa on ravintopäiväkirjojen täyttämisessä tapahtuva aliraportointi ja tässä oli oikeastaan professori Mustajoen ainoa sellainen huomattavampi kritiikin kohde tutkimuksessa. Yhdessä tuumivat, että aliraportointi olisi ollut kovinkin huomattavaa tässä tutkimuksessa. Sen kanssa vaan piti elää ja selittää parhain päin. Erityisesti rasva, sokeri ja naposteltavat aliraportoitiin. Mitä lihavammasta ihmisestä oli kyse, sitä enemmän tapahtui ravintoaineiden tahallista poisjättämistä.
Paljastavaa oli nähdä miten painon alentuessa ei näkynyt kolesteroliarvojen parannusta. Ainoa tapa saada kolesteroliarvot alas oli kohdistetuilla ruokavaliomuutoksilla ja lääkkeillä. Hienoa oli huomata, että elintapojen muutoksissa oli kaksi erillistä toimenpidettä ylitse kaikkien muiden: Liikunta ja ravintokuidut! Liikunnan lisääminen ja ravintokuitujen runsaampi nauttiminen kavensi vyötäröä diabetesriskissä elävillä. Rasvan vähentämisessä ruokavaliossa ei ollut mitään merkittävää hyötyä tämän asian suhteen.
Vähähiilihydraattiset dieetit tulivat yllättäen puheeksi. Vaikka mitään tällaista tutkimusta ei Jaana eikä professori Mustajoki ollut tehnyt, heillä oli vankka mielipide alakarppaamisesta: Alakarppaus toimii lähinnä aatteen tasolla, ei se ole vakavasti otettavaa tiedettä. Tiedän, että asioista ajatellaan muualla hieman eri tavalla.
Yhteenvetona voitaneen sanoa, että kakkostyypin diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä puuttumalla riskiryhmissä elintapoihin liittyvillä muutoksilla. Parhaimmat tulokset saatiin ravintokuituja ja liikuntaa lisäämällä sekä eläinperäisiä rasvoja vähentämällä.
Jaana Lindström: Prevention of type 2 diabetes with lifestyle intervention – emphasis on dietary composition and identification of high-risk individuals. Doctoral dissertation, November 2006. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health and National Public Health Institute, Department of Health Promotion and Chronic Disease Prevention.
- As a PDF file (ISBN 951-740-656-8) - 544 kB
- Abstract
- Tiivistelmä
Istutko tukevasti?
Hätkähdyttävän ruotsalaisuutisen mukaan runsas istuminen näyttäisi lisäävän riskiä sairastua kohdunkaulansyöpään. Tutkimuksessa tarkasteltiin 34 000 ruotsalaisnaisen elintapoja. Naisilla, jotka istuvat yli viisi tuntia päivässä, riski sairastua kohdunkaulansyöpään nousee 66 prosenttia. Tutkija Emilie Friberg arvelee, että tukevasti paikallaan istuminen ja vähäinen liikkuminen lisää estrogeenin- ja insuliinintuotantoa. Tämä sitten kasvattaa syövän riskiä.
Lähteet: Upsala Nya Tidning ja Keskisuomalainen, 24.11.2006.
Lähteet: Upsala Nya Tidning ja Keskisuomalainen, 24.11.2006.
torstaina, marraskuuta 23, 2006
Kovia dopinghuhuja taas liikkeellä
Urheilun mätäpaise, tuo iänikuinen dopingongelma, on taas ollut esillä keskusteluissa. Nyt syynä on uusi paljastuskirja, Skibby - forstå mig ret, joka ilmestyi eilen 22.11.2006. Tanskalainen entinen ammattipyöräilijä Jesper Skibby on kirjassaan ehkäpä kovien myyntilukujen toivossa tuonut esille varsin raadollista tietoa ammattipyöräilyn dopingongelmasta. Anaboliset steroidit, EPO ja testosteroni ovat olleet Skibbyn hyväksi kokemia tehoaineita. Hän tunnustaa käyttänensä näitä aineita uransa aikana alkaen vuodesta 1991. Hän voitti useita etappeja kuuluisissa pyöräilykisoissa ympäri Eurooppaa. Skibby ei koskaan kärähtänyt, mutta on nyt synnintuskissaan väsännyt tämän tunnustuskirjan. Surullista on se, että Skibby ei ollut ainoa joka käytti dopingia systemaattisesti 1990-luvulla. Käryjä ei kuitenkaan sattunut kohdalle juuri kenellekään.
Tanskan Antidopingtoimikunnan johtaja Jens Evald on raivoissaan ja vaatii Jesper Skibbyä paljastamaan lisää erityisesti muiden kilpapyöräilijöiden dopingin käytöstä. Tähän Skibby ei kuitenkaan ole suostuvainen. Tanskalainen Bjarne Riis, joka on voittanut arvostetun Ranskan ympäriajon, sanoo olevansa täysin tietämätön niistä asioista, joita Skibby mainitsee kirjassaan.
Näissä asioissa tulee aina niin surullinen mieli.
Lähde: Wikipedia tanskaksi, 23.11.2006
Tanskan Antidopingtoimikunnan johtaja Jens Evald on raivoissaan ja vaatii Jesper Skibbyä paljastamaan lisää erityisesti muiden kilpapyöräilijöiden dopingin käytöstä. Tähän Skibby ei kuitenkaan ole suostuvainen. Tanskalainen Bjarne Riis, joka on voittanut arvostetun Ranskan ympäriajon, sanoo olevansa täysin tietämätön niistä asioista, joita Skibby mainitsee kirjassaan.
Näissä asioissa tulee aina niin surullinen mieli.
Lähde: Wikipedia tanskaksi, 23.11.2006
keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006
Urheiluvalmiste alensi verenpainetta
Urheiluvalmiste on yhteisnimike kaikille niille ravinto-aineille, joita käytetään urheilussa täydentämään normaalia ruokailua. Näihin lasketaan mm. erityisruokavalmisteet (esim. hiilihydraatti-, proteiini- ja urheilujuomat), ravintolisät (esim. vitamiinit, ginseng, ternimaitovalmisteet ja kreatiini).
Hydrolysoitu heraproteiini on sellainen urheiluvalmiste jossa proteiinit on osittain pilkottu di- ja tripeptideiksi. Tällainen sekoitus alensi yhdysvaltalaistutkimuksessa korkeasta verenpaineesta kärsivien potilaiden verenpainetta. Tutkimus julkaistiin The Journal of Clinical Hypertension -lehden marraskuun numerossa. Ihmisellä tällaista heraproteiinin verenpainetta alentavaa tehoa ei ole havaittu aikaisemmin. Foodnavigatorin mukaan aikasemmin on tehty kokeita vain eläimillä.
Minnesotan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osallistujille annettiin päivittäin joko 20 grammaa hydrolysoitua heraproteiinia tai käsittelemätöntä heraproteiinia. Hydrolysoitua heraproteiinia saaneiden yläpaine (systolinen verenpaine) aleni keskimäärin 8 elohopeamillimetriä ja alapaine (diastolinen verenpaine) keskimäärin 5,5 elohopeamillimetriä kontrolliryhmään verrattuna. Vaikutus perustui todennäköisesti heran sisältämiin bioaktiivisiin peptideihin. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää tulosten varmentamiseksi.
Vaikea sanoa onko tässä aidosta hoitotuloksesta kyse vai onko ravintolisäbisnes hakemassa lisää maksavia asiakkaita.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 22.11.2006
Hydrolysoitu heraproteiini on sellainen urheiluvalmiste jossa proteiinit on osittain pilkottu di- ja tripeptideiksi. Tällainen sekoitus alensi yhdysvaltalaistutkimuksessa korkeasta verenpaineesta kärsivien potilaiden verenpainetta. Tutkimus julkaistiin The Journal of Clinical Hypertension -lehden marraskuun numerossa. Ihmisellä tällaista heraproteiinin verenpainetta alentavaa tehoa ei ole havaittu aikaisemmin. Foodnavigatorin mukaan aikasemmin on tehty kokeita vain eläimillä.
Minnesotan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osallistujille annettiin päivittäin joko 20 grammaa hydrolysoitua heraproteiinia tai käsittelemätöntä heraproteiinia. Hydrolysoitua heraproteiinia saaneiden yläpaine (systolinen verenpaine) aleni keskimäärin 8 elohopeamillimetriä ja alapaine (diastolinen verenpaine) keskimäärin 5,5 elohopeamillimetriä kontrolliryhmään verrattuna. Vaikutus perustui todennäköisesti heran sisältämiin bioaktiivisiin peptideihin. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää tulosten varmentamiseksi.
Vaikea sanoa onko tässä aidosta hoitotuloksesta kyse vai onko ravintolisäbisnes hakemassa lisää maksavia asiakkaita.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 22.11.2006
tiistaina, marraskuuta 21, 2006
Raisio tuotekehittelyn kärjessä
Tämä on huumoria. Täytyy varmuuden vuoksi ilmoittaa tämä jo nyt, eikä Ravintoraisio Oy:lle sitten käräjillä tavatessamme.
Ravintoraisio Oy on tuotekehittelyssä tottunut oleman kärjessä. Niin nytkin.
Näissä tuotteissa on käytetty aivan uutta elintarviketeollisuuden kehittelemää luomuteknologiaa:
Sydänystävä Pellavainen -moniviljahiutale, 250 g, parasta ennen 12.4.2007
Elovena Hedelmäinen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 22.3.2007, 3.5.2007
Elovena Marjainen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 5.5.2007
AnnaManna suklaanmakuinen mannasuurimo, 600 g, parasta ennen 9.4.2007
Näissä aamiaisviljavalmisteissa on bonuksena koisantoukkia. Viimeisimmissä tutkimuksissa nämä toukat on todettu ihmisten terveyden kannalta harmittomiksi. Noudattamalla Raision painattamia parasta ennen päivämääriä voit varmistua siitä, että ne sisältävät Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suositteleman määrän hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa, eli suhteessa 60% : 15 % : 25%. Päivämäärän mentyä umpeen tuote on edelleen käyttökelpoinen, mutta siirretään lihatiskille. Kauppias varustaa tuotten maksaystävällisellä merkillä, koska tälle lihavalmisteelle taataan paras mahdollinen ravitsemuksellinen arvo. Odotamme mielenkiinnolla millaisen vastaanoton tämä tuote saa suomalaisten kuluttajien parissa.
Huumoriosuus loppui tähän.
RAISION AAMIAISVILJATUOTTEISTA LÖYDETTIIN KOISANTOUKKIA
Ravintoraisio vetää markkinoilta pois aamiaisviljavalmisteita, koska niissä on koisantoukkia. Ihmisten terveyden kannalta harmittomat toukat ovat päässeet tuotteisiin varastoinnin aikana.
Markkinoilta pois vedettävät tuotteet:
Sydänystävä Pellavainen -moniviljahiutale, 250 g, parasta ennen 12.4.2007
Elovena Hedelmäinen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 22.3.2007, 3.5.2007
Elovena Marjainen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 5.5.2007
AnnaManna suklaanmakuinen mannasuurimo, 600 g, parasta ennen 9.4.2007
Tuotteiden takaisinveto myymälöistä on aloitettu. Raisio korvaa kuluttajille pilalle menneen tuotteen puhtaalla.
Kuluttajien kannattaa hävittää kotoaan kaikki poisvedettävät Raision tuotteet, jotta niissä mahdollisesti olevat toukat eivät leviäisi muihin viljatuotteisiin. Kuluttajien on syytä puhdistaa perusteellisesti ne säilytystilat, joissa tuotteita on pidetty. Jos kaapeissa on hyllypaperit, ne poistetaan tai vaihdetaan uusiin.
Lähde: Finelin uutiskirje, 21.11.2006
Ravintoraisio Oy on tuotekehittelyssä tottunut oleman kärjessä. Niin nytkin.
Näissä tuotteissa on käytetty aivan uutta elintarviketeollisuuden kehittelemää luomuteknologiaa:
Sydänystävä Pellavainen -moniviljahiutale, 250 g, parasta ennen 12.4.2007
Elovena Hedelmäinen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 22.3.2007, 3.5.2007
Elovena Marjainen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 5.5.2007
AnnaManna suklaanmakuinen mannasuurimo, 600 g, parasta ennen 9.4.2007
Näissä aamiaisviljavalmisteissa on bonuksena koisantoukkia. Viimeisimmissä tutkimuksissa nämä toukat on todettu ihmisten terveyden kannalta harmittomiksi. Noudattamalla Raision painattamia parasta ennen päivämääriä voit varmistua siitä, että ne sisältävät Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suositteleman määrän hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa, eli suhteessa 60% : 15 % : 25%. Päivämäärän mentyä umpeen tuote on edelleen käyttökelpoinen, mutta siirretään lihatiskille. Kauppias varustaa tuotten maksaystävällisellä merkillä, koska tälle lihavalmisteelle taataan paras mahdollinen ravitsemuksellinen arvo. Odotamme mielenkiinnolla millaisen vastaanoton tämä tuote saa suomalaisten kuluttajien parissa.
Huumoriosuus loppui tähän.
RAISION AAMIAISVILJATUOTTEISTA LÖYDETTIIN KOISANTOUKKIA
Ravintoraisio vetää markkinoilta pois aamiaisviljavalmisteita, koska niissä on koisantoukkia. Ihmisten terveyden kannalta harmittomat toukat ovat päässeet tuotteisiin varastoinnin aikana.
Markkinoilta pois vedettävät tuotteet:
Sydänystävä Pellavainen -moniviljahiutale, 250 g, parasta ennen 12.4.2007
Elovena Hedelmäinen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 22.3.2007, 3.5.2007
Elovena Marjainen -kauramysli, 500 g, parasta ennen 5.5.2007
AnnaManna suklaanmakuinen mannasuurimo, 600 g, parasta ennen 9.4.2007
Tuotteiden takaisinveto myymälöistä on aloitettu. Raisio korvaa kuluttajille pilalle menneen tuotteen puhtaalla.
Kuluttajien kannattaa hävittää kotoaan kaikki poisvedettävät Raision tuotteet, jotta niissä mahdollisesti olevat toukat eivät leviäisi muihin viljatuotteisiin. Kuluttajien on syytä puhdistaa perusteellisesti ne säilytystilat, joissa tuotteita on pidetty. Jos kaapeissa on hyllypaperit, ne poistetaan tai vaihdetaan uusiin.
Lähde: Finelin uutiskirje, 21.11.2006
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)