*
Viime päivinä olemme saaneet sanomalehdissä lukea miten raivostunut karhu raapi ja puri metsästäjän ja tämän kaverin sairaalakuntoon Ruotsissa Jämtlannin Lillhärjedalissa. Viikko tätä ennen karhu oli tappanut metsästäjän Valsjöbyssä.
Karhukanta Ruotsissa on kasvanut nopeasti ja Ruotsissa on nyt noin 2 500 karhua. Ruotsissa puhutaankin nyt hyvin paljon tästä tapauksesta ja pohditaan sitä onko metsissä turvallista liikkua.
Mielenkiintoisen lisän tuo keskusteluun ruotsalainen karhujen asiantuntija, joka epäilee yhdeksi syyksi karhujen harvinaisen aggressiiviseen käytökseen, metsämarjojen epätavallisen huonoa satoa paikka paikoin. Kun karhu valmistautuu asettumaan talviteloille, se syö erittäin runsaasti hiilihydraatteja marjojen ja kasvisten muodossa. Näin se kerää talviunen varalle sitä tarpeellista rasvakerrosta. Pelkällä liharavinnolla karhu ei tule lihavaksi.
Ovatko karhut riippuvaisia sokerista, kysyy tunnettu virallista ravitsemusnäkemystä edustava ravintovalmentaja Katarina Holm-Johansson Ruotsista.
keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007
perjantaina, lokakuuta 12, 2007
Sisar hento valkoinen
*
Sairaanhoitajien (TEHY-läisten) uhatessa ryhtyä historiallisen tiukkaan työtaisteluun saavuttaakseen heille kuuluvan palkankorotuksen, keskustelujen laineet lyövät korkealle. Tässä joitakin poimintoja myrskyn silmään ajautuneesta hennosta valkoisesta sisaresta ja siitä mitä hänestä ajatellaan:
Myös sairaanhoitajien työtä tulisi arvostaa, ja arvostuksen tulisi näkyä palkoissa. Mutta siinä missä lääkäreitä tuettiin puolen vuoden mittaisessa työtaistelussa 2001, alkaa media nyt kääntyä "sisar hento valkoista" vastaan. Sairaanhoitaja pelastaa kuitenkin henkiä siinä missä lääkärikin. (Savon Sanomat, 12.10.2007)
Tehyn lakko käynnistyy monessa mielessä onnettomien tähtien alla. Kansalaisten sympatia sairaanhoitajia kohtaan saattaa kadota vauhdilla, kun he vertaavat omia korotuksiaan tehyläisten vaatimiin ja tyrmistyvät. Lakko ei tule päättymään hyvin ja olisi viisaampaa, jos Tehy pyörtäisi päätöksensä. Mutta näin tuskin käy. (Maaseudun Tulevaisuus, 12.10.2007)
Ihmettelen myös lääkäreiden vetäytymistä asiasta. He viime lakolla saivat suuret korotukset, mutta eivät silloinkaan eivätkä nytkään ole edes vihjaisseet olevansa sairaanhoitajien puolella. Ja rahaa on. Se vain pitää jakaa oikeudenmukaisemmin. On patoutunut kymmenien vuosien vaatimattomat korotukset jotka voitaisiin nyt hoitaa kuntoon. Olen valmis maksamaan oman osuuteni heidän palkankorotuksistaan veroäyrin muodossa, jos se todella menee heille eikä tierumpuihin ympäri maata. (Talouselämä -lehden keskustelupalsta, 12.10.2007)
Jos lakko ja massairtisanoutumiset toteutuvat, se merkitsee julkisen terveydenhuollon asemien heikkenemistä yksityisen puolen korjatessa hyödyn. Haluavatko hoitajat myötävaikuttaa tällaiseen kehitykseen? (Helsingin Sanomat -lehden keskustelupalsta, 12.10.2007)
Sairaanhoitajien (TEHY-läisten) uhatessa ryhtyä historiallisen tiukkaan työtaisteluun saavuttaakseen heille kuuluvan palkankorotuksen, keskustelujen laineet lyövät korkealle. Tässä joitakin poimintoja myrskyn silmään ajautuneesta hennosta valkoisesta sisaresta ja siitä mitä hänestä ajatellaan:
Myös sairaanhoitajien työtä tulisi arvostaa, ja arvostuksen tulisi näkyä palkoissa. Mutta siinä missä lääkäreitä tuettiin puolen vuoden mittaisessa työtaistelussa 2001, alkaa media nyt kääntyä "sisar hento valkoista" vastaan. Sairaanhoitaja pelastaa kuitenkin henkiä siinä missä lääkärikin. (Savon Sanomat, 12.10.2007)
Tehyn lakko käynnistyy monessa mielessä onnettomien tähtien alla. Kansalaisten sympatia sairaanhoitajia kohtaan saattaa kadota vauhdilla, kun he vertaavat omia korotuksiaan tehyläisten vaatimiin ja tyrmistyvät. Lakko ei tule päättymään hyvin ja olisi viisaampaa, jos Tehy pyörtäisi päätöksensä. Mutta näin tuskin käy. (Maaseudun Tulevaisuus, 12.10.2007)
Ihmettelen myös lääkäreiden vetäytymistä asiasta. He viime lakolla saivat suuret korotukset, mutta eivät silloinkaan eivätkä nytkään ole edes vihjaisseet olevansa sairaanhoitajien puolella. Ja rahaa on. Se vain pitää jakaa oikeudenmukaisemmin. On patoutunut kymmenien vuosien vaatimattomat korotukset jotka voitaisiin nyt hoitaa kuntoon. Olen valmis maksamaan oman osuuteni heidän palkankorotuksistaan veroäyrin muodossa, jos se todella menee heille eikä tierumpuihin ympäri maata. (Talouselämä -lehden keskustelupalsta, 12.10.2007)
Jos lakko ja massairtisanoutumiset toteutuvat, se merkitsee julkisen terveydenhuollon asemien heikkenemistä yksityisen puolen korjatessa hyödyn. Haluavatko hoitajat myötävaikuttaa tällaiseen kehitykseen? (Helsingin Sanomat -lehden keskustelupalsta, 12.10.2007)
Kananmunaus
**
Tarkoitushakuisella elintarvikepolitiikalla voidaan saada paljon tuhoa aikaiseksi. Niin kuin esimerkiksi tämän kananmunan suhteen. Suomen Sydänliitto on ehkä ainoa jäljellä oleva kananmunavihan linnake Suomessa: Sydänliiton suositus on enintään kaksi kananmunaa viikossa sellaisenaan.
Uskokaa nyt hyvät ihmiset, että kananmuna päivässä on parasta mitä voit tehdä terveytesi eteen! Tänään vietetään kansainvälistä kananmunan päivää. Minä ainakin ajattelin syödä muutaman ylimääräisen kananmunan.
Tietoa Finfoodin sivuilta:
Kansainvälisen kananmunan päivän tarkoituksena on kertoa, että kananmuna on hyvä, edullinen ja terveellinen elintarvike, joka sopii jokaiseen ruokapöytään maanosasta ja maasta riippumatta. Joka maassa on oma tapa nauttia kananmunia: Suomessa ne syödään munavoina karjalanpiirakoiden kanssa, Ranskassa paistetaan suuria ohukaisia ja Espanjassa munakkaita. Meksikossa häränsilmäkananmunia nautitaan tulisen tomaattikastikkeen kanssa aamiaiseksi kun taas Japanissa munakas taiteillaan riisin kanssa sushiksi. Vaikka kananmuna on ainoa eläinperäinen elintarvike, jota syödään maasta ja kulttuurista riippumatta joka puolella maapalloa, sen kulutuksessa ja tuotannossa on mielenkiintoisia eroja maittain ja maanosittain.
Euroopassa vähiten kananmunia kulutetaan Suomessa ja Kreikassa, eniten Unkarissa, Tanskassa ja Ranskassa. Erot ovat isoja, sillä Suomessa kulutetaan reilu 150 munaa henkeä kohti vuodessa, Unkarissa taas puolet enemmän eli noin 300 munaa henkeä kohti vuodessa. Unkarilaisten kulutus ei kuitenkaan vedä vertoja maailman suurimmalle kananmunamaalle Meksikolle, jossa kulutetaan vuosittain yli 350 kananmunaa henkeä kohti. Hyvänä kakkosena Meksikon jälkeen on Japani. Kulutuserot selittyvät pääosin ruokakulttuurisilla seikoilla, sillä Meksikossa, Japanissa ja esimerkiksi Ranskassa kananmunia kulutetaan sekä aamupalalla että lämpimissä ruuissa.
Tarkoitushakuisella elintarvikepolitiikalla voidaan saada paljon tuhoa aikaiseksi. Niin kuin esimerkiksi tämän kananmunan suhteen. Suomen Sydänliitto on ehkä ainoa jäljellä oleva kananmunavihan linnake Suomessa: Sydänliiton suositus on enintään kaksi kananmunaa viikossa sellaisenaan.
Uskokaa nyt hyvät ihmiset, että kananmuna päivässä on parasta mitä voit tehdä terveytesi eteen! Tänään vietetään kansainvälistä kananmunan päivää. Minä ainakin ajattelin syödä muutaman ylimääräisen kananmunan.
Tietoa Finfoodin sivuilta:
Kansainvälisen kananmunan päivän tarkoituksena on kertoa, että kananmuna on hyvä, edullinen ja terveellinen elintarvike, joka sopii jokaiseen ruokapöytään maanosasta ja maasta riippumatta. Joka maassa on oma tapa nauttia kananmunia: Suomessa ne syödään munavoina karjalanpiirakoiden kanssa, Ranskassa paistetaan suuria ohukaisia ja Espanjassa munakkaita. Meksikossa häränsilmäkananmunia nautitaan tulisen tomaattikastikkeen kanssa aamiaiseksi kun taas Japanissa munakas taiteillaan riisin kanssa sushiksi. Vaikka kananmuna on ainoa eläinperäinen elintarvike, jota syödään maasta ja kulttuurista riippumatta joka puolella maapalloa, sen kulutuksessa ja tuotannossa on mielenkiintoisia eroja maittain ja maanosittain.
Euroopassa vähiten kananmunia kulutetaan Suomessa ja Kreikassa, eniten Unkarissa, Tanskassa ja Ranskassa. Erot ovat isoja, sillä Suomessa kulutetaan reilu 150 munaa henkeä kohti vuodessa, Unkarissa taas puolet enemmän eli noin 300 munaa henkeä kohti vuodessa. Unkarilaisten kulutus ei kuitenkaan vedä vertoja maailman suurimmalle kananmunamaalle Meksikolle, jossa kulutetaan vuosittain yli 350 kananmunaa henkeä kohti. Hyvänä kakkosena Meksikon jälkeen on Japani. Kulutuserot selittyvät pääosin ruokakulttuurisilla seikoilla, sillä Meksikossa, Japanissa ja esimerkiksi Ranskassa kananmunia kulutetaan sekä aamupalalla että lämpimissä ruuissa.
keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007
Kiitos vierailustasi vaatimattomilla sivuillani!
*
En voi kuin ihmetellä porukan intoa vierailla näillä sivuillani. Tässä viimeisin laskurin näyttämä tilastotieto:
Veteraaniurheilija
-- Site Summary ---
Visits
Total ....................... 81,149
Average per Day ................ 982
Average Visit Length .......... 2:33
This Week .................... 6,875
Page Views
Total ....................... 138,726
Average per Day ................ 1673
Average per Visit .............. 1.7
This Week .................... 10,309
Nöyrä kiitos!
En voi kuin ihmetellä porukan intoa vierailla näillä sivuillani. Tässä viimeisin laskurin näyttämä tilastotieto:
Veteraaniurheilija
-- Site Summary ---
Visits
Total ....................... 81,149
Average per Day ................ 982
Average Visit Length .......... 2:33
This Week .................... 6,875
Page Views
Total ....................... 138,726
Average per Day ................ 1673
Average per Visit .............. 1.7
This Week .................... 10,309
Nöyrä kiitos!
Luotettavaa terveystietoa internetissä
**
Internetistä löytää valtavasti terveystietoa. Aina tietoon ei voi luottaa. Tässä esitellään varsin luotettava terveystiedon sivusto, joka lisäksi on erittäin suosittu.
Erään tutkimuksen mukaan suomalaisista internetin käyttäjistä 62 % etsii terveystietoa internetistä. Huomattavan paljon helpommaksi terveystiedon etsiminen voidaan tehdä siirtymällä Terveyskirjasto.fi -nimisen sivuston vakiokäyttäjäksi. Suurin osa käyttäjistä kokee terveyskirjaston käytön helpoksi. Terveyskirjastosta tieto löytyy paremmin kuin monesta muusta paikasta internetissä. Monet kirjaston asiakkaista kokevat hyödyksi myös sen, että Terveyskirjasto neuvoo milloin itsehoito riittää ja milloin on tarve mennä lääkäriin.
Terveyskirjasto -sivuston suosio on vankka. Joka päivä avataan 60 000 – 70 000 artikkelia, vuodessa tämä tekee yhteensä yli 20 miljoonaa lukukertaa. Toukokuussa 2007 toteutettiin Terveyskirjaston käyttäjäkysely. Sen mukaan 95 % kyselyyn vastanneista koki kirjaston käytön vähintäänkin helpoksi. Kirjastossa vierailleista 40 % koki löytäneensä etsimänsä tiedon erittäin hyvin ja vain 5 % ei löytänyt etsimäänsä tietoa. Terveyskirjaston käyttäjistä 22 % koki kirjaston tietojen vähentäneen merkittävästi heidän tarvettaan ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
"Terveyskirjasto auttaa asiakkaita itsehoidossa antamalla luotettavan tiedon hetkellä jolloin sitä kipeimmin tarvitaan. Monet lääkäriin menoa harkitsevat kokevat hyödyksi sen, että Terveyskirjasto neuvoo myös milloin on tarve mennä lääkäriin. Tieto ohjaa asiakkaan omaa toimintaa ja tarpeettomat yhteydenotot terveyskeskuksiin vähenevät. Hoitoon ei ainakaan tietämättömyyttään tarvitse heti hakeutua vaan asiakas saa Terveyskirjastosta tukea arvioidakseen oman hoitonsa kiireellisyyttä. Joskus riittävän ajoissa toteutuva hoito voi pelastaa hengen", Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen sanoo.
Terveyskirjaston kivijalkana toimii jatkuvasti päivittyvä tietokanta: Lääkärikirja Duodecim. Kirjaston artikkeleihin lisätään päivitysten yhteydessä osioita sairauksien ennaltaehkäisystä sekä entistä tarkempia kuvauksia milloin hoitoon kannattaa hakeutua. Tavoitteena on kehittää jatkuvasti päivittyvä ja kattava lääketieteellinen tietokantapalvelu. Lääkäreiden käyttämässä tietokannassa on yhteys vastaavaan Terveyskirjaston artikkeliin, jossa on sama viesti jo valmiiksi potilaalle ymmärrettävässä muodossa. Tieto voidaan tarvittaessa tulostaa asiakkaalle vastaanotolla kotihoidon tueksi.
Tiedon luotettavuus ja ymmärrettävyys on tärkeintä. TNS Radar Oy:n tutkimuksen mukaan miehistä 47 % ja naisista 33 % kokevat luotettavan ja riippumattoman tiedon löytämisen Internetistä vaikeaksi. Naiset hakevat ensimmäiseksi tietoa internetistä kun taas miehet luottavat enemmän lääkäriin. Yli puolet (52 %) on etsinyt tietoa oman kotikuntansa terveyssivustoilta. Myös hakukoneita käytetään paljon, 40 % vastaajista hakee tiedon mieluiten Googlella tai muulla hakukoneella.
Sitralta saimme hienon lahjan tälle vuodelle: Terveyskirjaston sisällön kaikkien kansalaisten käyttöön vuoden 2007 loppuun saakka. Sitran Terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi kertoo, että Terveyskirjaston käyttö on osoittautunut hyödylliseksi ja itsehoidolle on todellista kysyntää. Konkreettinen työkalu antaa mahdollisuuden luotettavan tiedon myötä ottaa aidosti ja aktiivisesti vastuuta omasta terveydestään. Sitrassa ollaan vakuuttuneita, että kansalaisille on annettava kaikki mahdollinen apu ja tuki näissä asioissa. Jatkossa on erityisen tärkeää että sisällöt integroidaan osaksi terveydenhuollon sähköisiä, interaktiivisia peruspalveluita.
Lisätietoja:
Kustannus Oy Duodecim
Toimitusjohtaja Pekka Mustonen
puh. 050 595 9730, sähköposti pekka.mustonen@duodecim.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast
puh. (09) 6188 5218, sähköposti annakaisa.tavast@duodecim.fi
Sitra
www.sitra.fi
Terveyskirjasto
www.terveyskirjasto.fi
Terveydenhuollon ohjelma, ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi
puh. (09) 6189 9440, sähköposti hannu.hanhijarvi@sitra.fi
Terveydenhuollon ohjelman viestintä, Elina Antila, Kuule Oy
puh. 040 548 3838, sähköposti elina.antila@kuule.fi
Lähde: Deskin tiedote toimittajille, 10.10.2007
Internetistä löytää valtavasti terveystietoa. Aina tietoon ei voi luottaa. Tässä esitellään varsin luotettava terveystiedon sivusto, joka lisäksi on erittäin suosittu.
Erään tutkimuksen mukaan suomalaisista internetin käyttäjistä 62 % etsii terveystietoa internetistä. Huomattavan paljon helpommaksi terveystiedon etsiminen voidaan tehdä siirtymällä Terveyskirjasto.fi -nimisen sivuston vakiokäyttäjäksi. Suurin osa käyttäjistä kokee terveyskirjaston käytön helpoksi. Terveyskirjastosta tieto löytyy paremmin kuin monesta muusta paikasta internetissä. Monet kirjaston asiakkaista kokevat hyödyksi myös sen, että Terveyskirjasto neuvoo milloin itsehoito riittää ja milloin on tarve mennä lääkäriin.
Terveyskirjasto -sivuston suosio on vankka. Joka päivä avataan 60 000 – 70 000 artikkelia, vuodessa tämä tekee yhteensä yli 20 miljoonaa lukukertaa. Toukokuussa 2007 toteutettiin Terveyskirjaston käyttäjäkysely. Sen mukaan 95 % kyselyyn vastanneista koki kirjaston käytön vähintäänkin helpoksi. Kirjastossa vierailleista 40 % koki löytäneensä etsimänsä tiedon erittäin hyvin ja vain 5 % ei löytänyt etsimäänsä tietoa. Terveyskirjaston käyttäjistä 22 % koki kirjaston tietojen vähentäneen merkittävästi heidän tarvettaan ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
"Terveyskirjasto auttaa asiakkaita itsehoidossa antamalla luotettavan tiedon hetkellä jolloin sitä kipeimmin tarvitaan. Monet lääkäriin menoa harkitsevat kokevat hyödyksi sen, että Terveyskirjasto neuvoo myös milloin on tarve mennä lääkäriin. Tieto ohjaa asiakkaan omaa toimintaa ja tarpeettomat yhteydenotot terveyskeskuksiin vähenevät. Hoitoon ei ainakaan tietämättömyyttään tarvitse heti hakeutua vaan asiakas saa Terveyskirjastosta tukea arvioidakseen oman hoitonsa kiireellisyyttä. Joskus riittävän ajoissa toteutuva hoito voi pelastaa hengen", Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen sanoo.
Terveyskirjaston kivijalkana toimii jatkuvasti päivittyvä tietokanta: Lääkärikirja Duodecim. Kirjaston artikkeleihin lisätään päivitysten yhteydessä osioita sairauksien ennaltaehkäisystä sekä entistä tarkempia kuvauksia milloin hoitoon kannattaa hakeutua. Tavoitteena on kehittää jatkuvasti päivittyvä ja kattava lääketieteellinen tietokantapalvelu. Lääkäreiden käyttämässä tietokannassa on yhteys vastaavaan Terveyskirjaston artikkeliin, jossa on sama viesti jo valmiiksi potilaalle ymmärrettävässä muodossa. Tieto voidaan tarvittaessa tulostaa asiakkaalle vastaanotolla kotihoidon tueksi.
Tiedon luotettavuus ja ymmärrettävyys on tärkeintä. TNS Radar Oy:n tutkimuksen mukaan miehistä 47 % ja naisista 33 % kokevat luotettavan ja riippumattoman tiedon löytämisen Internetistä vaikeaksi. Naiset hakevat ensimmäiseksi tietoa internetistä kun taas miehet luottavat enemmän lääkäriin. Yli puolet (52 %) on etsinyt tietoa oman kotikuntansa terveyssivustoilta. Myös hakukoneita käytetään paljon, 40 % vastaajista hakee tiedon mieluiten Googlella tai muulla hakukoneella.
Sitralta saimme hienon lahjan tälle vuodelle: Terveyskirjaston sisällön kaikkien kansalaisten käyttöön vuoden 2007 loppuun saakka. Sitran Terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi kertoo, että Terveyskirjaston käyttö on osoittautunut hyödylliseksi ja itsehoidolle on todellista kysyntää. Konkreettinen työkalu antaa mahdollisuuden luotettavan tiedon myötä ottaa aidosti ja aktiivisesti vastuuta omasta terveydestään. Sitrassa ollaan vakuuttuneita, että kansalaisille on annettava kaikki mahdollinen apu ja tuki näissä asioissa. Jatkossa on erityisen tärkeää että sisällöt integroidaan osaksi terveydenhuollon sähköisiä, interaktiivisia peruspalveluita.
Lisätietoja:
Kustannus Oy Duodecim
Toimitusjohtaja Pekka Mustonen
puh. 050 595 9730, sähköposti pekka.mustonen@duodecim.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast
puh. (09) 6188 5218, sähköposti annakaisa.tavast@duodecim.fi
Sitra
www.sitra.fi
Terveyskirjasto
www.terveyskirjasto.fi
Terveydenhuollon ohjelma, ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi
puh. (09) 6189 9440, sähköposti hannu.hanhijarvi@sitra.fi
Terveydenhuollon ohjelman viestintä, Elina Antila, Kuule Oy
puh. 040 548 3838, sähköposti elina.antila@kuule.fi
Lähde: Deskin tiedote toimittajille, 10.10.2007
keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007
Mies haluaa naisia ympärilleen
**
Olin eilen (2.10.2007) Eurassa luennoimassa noin kuudellekymmenelle naiselle, miehiä ei ollut yhtään paikalla minun lisäkseni. Kiusallista? Ei suinkaan! Tunsin oloni rennoksi ja pystyin olemaan oma itseni. Nautin esiintymistilanteesta. Vedin ne tutut ja opitut humoristiset kuvioni ehkäpä luontevammin kuin koskaan. Selityksen tälle ilmiölle löydän tämän päivän tiedejutusta:
Stanfordin yliopistossa on tutkittu mitä tapahtuu kun naiset joutuvat miesten ympäröimäksi ja toisinpäin. Tutkijat huomasivat, että naiset ovat varuillaan tilanteessa, jossa oma sukupuoli on aliedustettuna. Miehet sen sijaan nauttivat ollessaan naisten ympäröimänä.
Sukupuolijakauma vaikuttaa suorituskykyyn. Tutkimuksessa testattiin, vaikuttaako miesvaltaisuus luokkahuoneessa naisen suorituskykyyn matemaattisissa, luonnontieteellisissä ja teknisissä tehtävissä.Tuloksena oli, että naisten syke kiihtyi ja hikoilu lisääntyi heidän joutuessaan miesten ympäröimäksi. Naiset kokivat tilanteessa myös varautuneisuutta ja tunnetta, etteivät kuulu joukkoon.
Tällainen huomion jakautuminen häiritsee naisten suorituskykyä, ja se voisi selittää näillä aloilla vallitsevan kuilun naisten ja miesten suoriutumisen välillä, tutkimuksessa todettiin. Miehillä sen sijaan ei ollut mitään sitä vastaan, että luokkahuone olisi pullollaan kauniimman sukupuolen edustajia. Naisten dominanssi ei myöskään vaikuttanut miesten suorituskykyyn. Tutkijoiden mielestä tulos saattaa selittää, miksi matemaattisilla ja luonnontieteellisillä aloilla vallitsee miesjohtajien ylivoima.
Lähde: Verkkouutiset, 3.10.2007
Olin eilen (2.10.2007) Eurassa luennoimassa noin kuudellekymmenelle naiselle, miehiä ei ollut yhtään paikalla minun lisäkseni. Kiusallista? Ei suinkaan! Tunsin oloni rennoksi ja pystyin olemaan oma itseni. Nautin esiintymistilanteesta. Vedin ne tutut ja opitut humoristiset kuvioni ehkäpä luontevammin kuin koskaan. Selityksen tälle ilmiölle löydän tämän päivän tiedejutusta:
Stanfordin yliopistossa on tutkittu mitä tapahtuu kun naiset joutuvat miesten ympäröimäksi ja toisinpäin. Tutkijat huomasivat, että naiset ovat varuillaan tilanteessa, jossa oma sukupuoli on aliedustettuna. Miehet sen sijaan nauttivat ollessaan naisten ympäröimänä.
Sukupuolijakauma vaikuttaa suorituskykyyn. Tutkimuksessa testattiin, vaikuttaako miesvaltaisuus luokkahuoneessa naisen suorituskykyyn matemaattisissa, luonnontieteellisissä ja teknisissä tehtävissä.Tuloksena oli, että naisten syke kiihtyi ja hikoilu lisääntyi heidän joutuessaan miesten ympäröimäksi. Naiset kokivat tilanteessa myös varautuneisuutta ja tunnetta, etteivät kuulu joukkoon.
Tällainen huomion jakautuminen häiritsee naisten suorituskykyä, ja se voisi selittää näillä aloilla vallitsevan kuilun naisten ja miesten suoriutumisen välillä, tutkimuksessa todettiin. Miehillä sen sijaan ei ollut mitään sitä vastaan, että luokkahuone olisi pullollaan kauniimman sukupuolen edustajia. Naisten dominanssi ei myöskään vaikuttanut miesten suorituskykyyn. Tutkijoiden mielestä tulos saattaa selittää, miksi matemaattisilla ja luonnontieteellisillä aloilla vallitsee miesjohtajien ylivoima.
Lähde: Verkkouutiset, 3.10.2007
tiistaina, lokakuuta 02, 2007
Puskan tuska - Diabeetikkoja kohta puoli miljoonaa
**
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska puhuu tänään (2.10.2007) järjestyksessään 17. Valtakunnallisilla Terveysliikuntapäivillä Tampereella. Suurena huolenaiheena on kakkostyypin diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen Suomessa.
Väestötutkimusten perusteella tyypin 2 diabeetikkojen lukumäärä on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt noin 70 prosentilla. Väestötutkimukset osoittavat myös sen, että yli puolet diabeetikoista ei ole tietoisia sairaudestaan. Kun nämä tutkimustiedot ynnätään saavuttaa kakkostyypin diabeetikkojen lukumäärä ensi vuonna 500 000 rajan. Tämä luku mainitaan myös Suomen Diabetesliiton julkaisemassa kirjassa Diabetesbarometri 2005 (Winell K, Reunanen A).
Diabetes tuo mukanaan paljon erilaisia seurausvaikutuksia, joten epäsuotuisa kehitys tulee jatkuessaan olennaisesti vaikuttamaan suomalaista kansanterveyttä huonontavasti ja aiheuttamaan suuria lisäkustannuksia. Pääjohtaja Puskan mukaan tällainen kehitys on kuitenkin täysin mahdollista pysäyttää ja kääntää laskuun. Se vaatii kuitenkin olennaisia muutoksia niin väestöltä kuin päätöksentekijöiltä.
Näin saadaan suomalaisten diabetesluvut kääntymään laskuun:
Minun mielestäni pääasiassa aivan verrattomia ohjeita tärkeältä terveysvaikuttajalta. Sellaista napostelukulttuuria kuin Suomessa esiintyy, ei tavata muualla kuin ehkä USA:ssa. On hyvä, että tälle asialle saatiin jyrkkä tuomio. Kevyempien vaihtoehtojen suosiminen on linjassa Kansanterveyslaitoksen aiempien lausuntojen kanssa. On toki sellaisia ihmisiä joille kevyttuotteet eivät ollenkaan sovi (sekoittavat nälänhallinnan, aiheuttavat allergioita ja tulehduksia). Heitä ei pidä väkisin sovittaa tähän kevytlinjausrintamaan. Heille jätettäköön vaihtoehdoksi täysrasvaiset tuotteet kasviksineen, marjoineen ja hedelmineen. Maistuvaa ruokaa on syytä opetella syömään pienempiä annoksia. Tupakoimattomuutta Pekka Puska ei muistanut mainita, mutta tupakan suurena vastustajana hän sallinee minun lisätä tämänkin turmiollisen terveyttä nakertavan seikan tähän valistussanomaan. Ja muistakaa todellakin liikkua. Sitä parempaa lääkettä ei ole!
Lähde: Kansanterveyslaitoksen nettisivut, 2.10.2007
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska puhuu tänään (2.10.2007) järjestyksessään 17. Valtakunnallisilla Terveysliikuntapäivillä Tampereella. Suurena huolenaiheena on kakkostyypin diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen Suomessa.
Väestötutkimusten perusteella tyypin 2 diabeetikkojen lukumäärä on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt noin 70 prosentilla. Väestötutkimukset osoittavat myös sen, että yli puolet diabeetikoista ei ole tietoisia sairaudestaan. Kun nämä tutkimustiedot ynnätään saavuttaa kakkostyypin diabeetikkojen lukumäärä ensi vuonna 500 000 rajan. Tämä luku mainitaan myös Suomen Diabetesliiton julkaisemassa kirjassa Diabetesbarometri 2005 (Winell K, Reunanen A).
Diabetes tuo mukanaan paljon erilaisia seurausvaikutuksia, joten epäsuotuisa kehitys tulee jatkuessaan olennaisesti vaikuttamaan suomalaista kansanterveyttä huonontavasti ja aiheuttamaan suuria lisäkustannuksia. Pääjohtaja Puskan mukaan tällainen kehitys on kuitenkin täysin mahdollista pysäyttää ja kääntää laskuun. Se vaatii kuitenkin olennaisia muutoksia niin väestöltä kuin päätöksentekijöiltä.
Näin saadaan suomalaisten diabetesluvut kääntymään laskuun:
- päivittäisen liikunnan olennainen lisääminen (ihmisen elimistö on luotu liikkuvaksi)
- vähennetään energiatiheiden ravintoaineiden nauttimista (suositaan kevyempiä vaihtoehtoja ja vähennetään napostelusyömistä)
Minun mielestäni pääasiassa aivan verrattomia ohjeita tärkeältä terveysvaikuttajalta. Sellaista napostelukulttuuria kuin Suomessa esiintyy, ei tavata muualla kuin ehkä USA:ssa. On hyvä, että tälle asialle saatiin jyrkkä tuomio. Kevyempien vaihtoehtojen suosiminen on linjassa Kansanterveyslaitoksen aiempien lausuntojen kanssa. On toki sellaisia ihmisiä joille kevyttuotteet eivät ollenkaan sovi (sekoittavat nälänhallinnan, aiheuttavat allergioita ja tulehduksia). Heitä ei pidä väkisin sovittaa tähän kevytlinjausrintamaan. Heille jätettäköön vaihtoehdoksi täysrasvaiset tuotteet kasviksineen, marjoineen ja hedelmineen. Maistuvaa ruokaa on syytä opetella syömään pienempiä annoksia. Tupakoimattomuutta Pekka Puska ei muistanut mainita, mutta tupakan suurena vastustajana hän sallinee minun lisätä tämänkin turmiollisen terveyttä nakertavan seikan tähän valistussanomaan. Ja muistakaa todellakin liikkua. Sitä parempaa lääkettä ei ole!
Lähde: Kansanterveyslaitoksen nettisivut, 2.10.2007
maanantaina, lokakuuta 01, 2007
Imperiumin vastaisku
*
Tämän kirjoituksen kommentointi on yllättävän vilkasta!
Eiliseen kolesterolikirjoitukseeni liittyen huomaan tänään Reutersin uutistoimiston kirjoituksen kolesterolista lääkeyhtiö Pfizerin kannalta. Ajatusmaailma on tyystin erilainen kuin se mitä lääkäri ja kirurgi Ralf Sundberg edustaa. Pääroolissa ovat statiinit ja "hyvän" (HDL) sekä "pahan" (LDL) kolesterolin idea on jalostettu äärimmilleen.
Ykkösleiri tutkii, hutkii ja selostaa asiaa näin:
"Hyvän" kolesterolin puuttuminen ennustaa aina sydänriskiä. Reutersin toimittaja Gene Emery on lukenut 26.9.2007 ilmestyneen tutkimuksen. Keskeinen löydös on, että hyvän kolesterolin määrä veressä on tärkeä mittari sydänsairauksien ennustuksessa riippumatta siitä kuinka alhaiseksi paha kolesteroli saadaan lääkeaineilla.
Noin 9700 potilasta oli käyttänyt Pfizer -lääkeyhtiön Lipitor -nimistä kolesterolia alentavaa lääkettä. Riippumatta siitä miten alhaiseksi LDL-kolesteroli saatiin lääkkeellä, tärkein sydänterveyttä ennustava tekijä oli HDL-kolesterolin korkea taso. Tohtori Philip Barter Sydneyn Sydäntutkimusyksiköstä pitää tätä tulosta merkittävänä, sillä nyt on todellista näyttöä siitä, että riski saada sydänkohtaus on todellinen, jos HDL-kolesteroli on liian alhainen. Ei riitä, että alennetaan LDL-kolesteroli, täytyy myös huolehtia HDL-kolesterolin riittävästä määrästä.
Lääkäreiden on jatkossa erityisesti huomioitava tämä alhaisena pysyttelevä HDL-kolesteroli, sillä sen roolina pidetään "pahan" LDL-kolesterolin kuljettaminen takaisin verisuonista maksaan. (Eilisessä jutussa lääkäri Sundberg piti tätä LDL/HDL -liikennettä elimistön normaalina tapana reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin).
Lääkeyhtiön rahoittama kolesterolitutkimus julkaistiin tohtori Barterin ja kollegoiden toimesta arvovaltaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä. Hänen mielestään on nyt lopultakin näytetty toteen, että ajatuskuvio LDL-kolesterolin mahdollisimman alhaisesta tasosta on umpikujassa. On lopullisesti tyrmättävä ajatus siitä, että jos LDL-kolesteroli saadaan mahdollisimman alas, ei ole merkitystä sillä miten alhaiseksi HDL-kolesteroli jää. (Lääkeyhtiöiden pulmana ja vaikeana todistustaakkana on ollut löytää tarpeeksi vakuuttavaa näyttöä LDL-kolesterolin keinotekoisen, lääkkeellisen alentamisen eduista. Ongelmana on nimittäin, että lääkekokeilut missä samanaikaisesti kohotetaan HDL-kolesterolia ja alennetaan LDL-kolesterolia ovat epäonnistuneet. Olisi niin valtavan hienoa, jos pelkkä LDL-kolesterolin alentaminen riittäisi. Lääkäri Sundbergin logiikan mukaan tämä ei olisikaan tarpeellista eikä myöskään mahdollista. Keinotekoinen puuttuminen elimistön omaan säätelyyn voi olla kovin kohtalokasta. Niinpä HDL-kolesterolia lisäävät lääkkeet ovat aiheuttaneet vakavia sivuoireita.)
Ihan hyvä vaihtoehto on tukea lääkehoitoa (LDL-kolesterolin alentaminen) liikunnalla ja laihtumisella.
Miltä vaikuttaa tämä ykkösleirin lähestymistapa kolesteroliongelmaan?
Tämän kirjoituksen kommentointi on yllättävän vilkasta!
Eiliseen kolesterolikirjoitukseeni liittyen huomaan tänään Reutersin uutistoimiston kirjoituksen kolesterolista lääkeyhtiö Pfizerin kannalta. Ajatusmaailma on tyystin erilainen kuin se mitä lääkäri ja kirurgi Ralf Sundberg edustaa. Pääroolissa ovat statiinit ja "hyvän" (HDL) sekä "pahan" (LDL) kolesterolin idea on jalostettu äärimmilleen.
Ykkösleiri tutkii, hutkii ja selostaa asiaa näin:
"Hyvän" kolesterolin puuttuminen ennustaa aina sydänriskiä. Reutersin toimittaja Gene Emery on lukenut 26.9.2007 ilmestyneen tutkimuksen. Keskeinen löydös on, että hyvän kolesterolin määrä veressä on tärkeä mittari sydänsairauksien ennustuksessa riippumatta siitä kuinka alhaiseksi paha kolesteroli saadaan lääkeaineilla.
Noin 9700 potilasta oli käyttänyt Pfizer -lääkeyhtiön Lipitor -nimistä kolesterolia alentavaa lääkettä. Riippumatta siitä miten alhaiseksi LDL-kolesteroli saatiin lääkkeellä, tärkein sydänterveyttä ennustava tekijä oli HDL-kolesterolin korkea taso. Tohtori Philip Barter Sydneyn Sydäntutkimusyksiköstä pitää tätä tulosta merkittävänä, sillä nyt on todellista näyttöä siitä, että riski saada sydänkohtaus on todellinen, jos HDL-kolesteroli on liian alhainen. Ei riitä, että alennetaan LDL-kolesteroli, täytyy myös huolehtia HDL-kolesterolin riittävästä määrästä.
Lääkäreiden on jatkossa erityisesti huomioitava tämä alhaisena pysyttelevä HDL-kolesteroli, sillä sen roolina pidetään "pahan" LDL-kolesterolin kuljettaminen takaisin verisuonista maksaan. (Eilisessä jutussa lääkäri Sundberg piti tätä LDL/HDL -liikennettä elimistön normaalina tapana reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin).
Lääkeyhtiön rahoittama kolesterolitutkimus julkaistiin tohtori Barterin ja kollegoiden toimesta arvovaltaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä. Hänen mielestään on nyt lopultakin näytetty toteen, että ajatuskuvio LDL-kolesterolin mahdollisimman alhaisesta tasosta on umpikujassa. On lopullisesti tyrmättävä ajatus siitä, että jos LDL-kolesteroli saadaan mahdollisimman alas, ei ole merkitystä sillä miten alhaiseksi HDL-kolesteroli jää. (Lääkeyhtiöiden pulmana ja vaikeana todistustaakkana on ollut löytää tarpeeksi vakuuttavaa näyttöä LDL-kolesterolin keinotekoisen, lääkkeellisen alentamisen eduista. Ongelmana on nimittäin, että lääkekokeilut missä samanaikaisesti kohotetaan HDL-kolesterolia ja alennetaan LDL-kolesterolia ovat epäonnistuneet. Olisi niin valtavan hienoa, jos pelkkä LDL-kolesterolin alentaminen riittäisi. Lääkäri Sundbergin logiikan mukaan tämä ei olisikaan tarpeellista eikä myöskään mahdollista. Keinotekoinen puuttuminen elimistön omaan säätelyyn voi olla kovin kohtalokasta. Niinpä HDL-kolesterolia lisäävät lääkkeet ovat aiheuttaneet vakavia sivuoireita.)
Ihan hyvä vaihtoehto on tukea lääkehoitoa (LDL-kolesterolin alentaminen) liikunnalla ja laihtumisella.
Miltä vaikuttaa tämä ykkösleirin lähestymistapa kolesteroliongelmaan?
sunnuntai, syyskuuta 30, 2007
Kolesteroli on hyödyllistä
*
Keskustelu on vilkasta! Käyttäkää nimimerkkiä tai peräti omaa nimeä. Silloin minun on helpompi tietää kuka on sanonut mitäkin. Saatan jättää julkaisematta Anonyymit kommentit.
Kävin kakkosleirissä juttelemassa kolesterolista. Minulla on tapana välillä käydä eri leireissä tunnustelemassa uusia tuulia. Tällainen viaton toimittaja ihan innostuu kun välillä saa pistää kravatin kaulaan ja ykköset päälle, välillä taas rennosti saapastellaan kakkosleiriin. Esimerkkejä minun aikaisemmista leirivierailuistani löytyy mm. täältä:
Pfizerin teltassa kova meno päällä tupakoinnin lopettamisesta
Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Hedelmällinen maitorasva
Tää on viimeinen taisto
Statiineja tarvitaan
Tänään mennään verryttelypuvussa kakkosleirin äärimmäiseen nurkkaukseen. Siellä odottaa juttelutuokio LKT Ralf Sundbergin kanssa.
Christer: Mitä kolesterolista ajatellaan lääkäripiireissä?
Ralf: Monelle lääkärille tulee kolesterolista ensimmäisenä mieleen, että se kolesteroli on sidottu tiettyihin viitearvoihin ja moni on vaarassa ylittää nämä viitearvot. Potilaille kerrotaan miten tärkeää on huolehtia alhaisesta kolesterolista, muuten on vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kuitenkin on lääkäreitä ja tutkijoita, jotka ovat ihan eri mieltä kolesterolin vaarallisuudesta.
C: Eikö kolesteroli sitten ole vaarallista?
R: Kolesteroli on vaarallista jos sitä on liian vähän. Kolesteroli on elimistömme tärkeimpiä yhdisteitä. Aivot sisältävät runsaasti kolesterolia ja sitä tarvitaan myös kaikissa solukalvoissa. Lisäksi kolesteroli on monien hormonien perusmolekyyli. Äidinmaidossa on runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja. Niitä on maidossa niin paljon sen takia, että ne ovat aivan välttämättömiä lapsen kehitykselle.
C: Kananmunissa on myös paljon kolesterolia!
R: Niin on. Miksi kananmunissa on perinteisesti ollut paljon kolesterolia ja rasvaa, jos siitä olisi jotain haittaa? Kyse on rasvojen sulamispisteestä. Lämminveriset eläimet kuten esimerkiksi kana tuottaa ihmisen lailla tyydyttyneitä rasvahappoja. Kalat ja muut vaihtolämpöiset eläimet sen sijaan valmistavat monityydyttymättömiä rasvoja, koska ne muuten olisivat liian jäykkiä liikkumaan. Jos me syömme paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja veren kolesterolitaso laskee. Tämä johtuu siitä, että solukalvot rupeavat vuotamaan ja hätäkeinona ne silloin ottavat kolesterolin talteen verestä. Tämä johtaa toki alentuneeseen veren kolesteroliarvoon, mutta ei siitä mitään terveydellistä hyötyä ole.
C: Miksi tästä ei kerrota?
R: Tätä asiaa on hyvin tarkoin tutkittu, mutta vähäisen kaupallisen kiinnostuksen vuoksi näitä tutkimuksia ei laisinkaan mainita julkisuudessa. Ne lääkärit ja uraputkessa elävät tutkijat, jotka ovat riippuvaisia lääke- ja elintarviketehtaiden rahoituksesta vaikenevat näistä löydöksistä.
C: Entä sitten tuo "hyvä" ja "paha" kolesteroli. Eikö sen suhteen ole yhteisymmärrystä?
R: Ei suinkaan! Ei ole "hyvää" eikä "pahaa" kolesterolia. Tilastollisesti löytyy viitteitä siitä, että tietyn raja-arvon ylittävä kolesteroli veressä johtaa sydän- ja verisuonitauteihin. Tilastot ovat kuitenkin harhauttavia. Suora yhteys korkean kolesterolin ja sydäninfarktin välillä löytyy vain sellaisessa potilasryhmässä, joka kärsii perinnöllisestä sairaudesta nimeltään familiaalinen hyperkolesterolemia. Siinä sairaudessa erittäin korkeat kolesteroliarvot johtavat kolesterolin kerääntymiseen joka puolelle kehoa, mm. sormissa on kolesterolimöykkyjä. Mutta jos jätetään tämä sairaus pois laskuista ei löydy enää mitään yhteyttä kokonaiskolesterolin ja sydäninfarktin välillä. Tämä harmillinen tosiasia johti siihen, että erityisesti USA:ssa myönnetyt valtavat tutkimusmäärärahat suunnattiin selventämään kolesterolin kuljetusproteiinien osuutta asiassa. Kauheatahan olisi jos määrärahoja jouduttaisiin palauttamaan. Näistä kuljetusproteiineista ruvettiin käyttämään termejä "hyvä" (HDL) ja "paha" (LDL) sen mukaan kuljetettiinko kolesteroli verisuonen seinämiin ja elimistön muihin solumembraaneihin päin (LDL) vai tapahtuiko kolesterolin kuljetus elimistön eri osista kohti maksaa (HDL). Ei voida sanoa, että ne olisivat hyviä tai pahoja. Ne vain vastaavat elimistön muuttuneeseen tarpeeseen. Esimerkiksi laihdutuksessa HDL lisääntyy sen takia kun eri puolilla kehoa vähentyvät rasvavarastot pitää kuljettaa maksaan. Tästä on turha tehdä liian suurta numeroa, sillä laihduttajan kohonneet HDL-arvot voi nähdä vyötärön ympärille asetetulla mittanauhalla yhtä hyvin. Ylipainoisen on terveellistä laihtua!
C: Entä sitten tuo LDL, voiko se olla hyvää kolesterolia?
R: Sydänkohtauksen saaneelle potilaalle on hyvä asia jos hänellä on runsaasti LDL-kolesterolia. Kun sydän pettää, vuotavat suoliston limakalvot päästävät sisään myrkyllisiä endotoksiineja, jotka nopeasti heikentävät potilaan yleistä terveydentilaa. Kun LDL on korkea tapahtuu koko ajan kolesterolin kuljetusta maksasta kudoksiin ja rikki menneet limakalvot korjaantuvat.
C: Eikö näistä asioista ole puhetta kollegojen kesken?
R: Valitettavasti useimmilla lääkäreillä on hyvin vähän aikaa perehtyä tällaiseen kirjallisuuteen. Lääketehtailta saatu tarkoituksenhakuinen valistus jää useimmilla ainoaksi keinoksi saada tietoa. Niillä lääkäreillä joilla on halua syventää tietojaan asiasta, suosittelen luettavaksi kirjaa Kolesterolimyytti (Uffe Ravnskov). Anthony Colpo on kirjoittanut paljon siitä poliittisesta pelistä mikä koskee juuri kolesterolia ja rasvaa.
Lähde: Kolhydrater i Fokus, 30.9.2007 (en oikeasti ole jutellut Ralf Sundbergin kanssa, poimin hänen ajatuksensa artikkelista)
Keskustelu on vilkasta! Käyttäkää nimimerkkiä tai peräti omaa nimeä. Silloin minun on helpompi tietää kuka on sanonut mitäkin. Saatan jättää julkaisematta Anonyymit kommentit.
Kävin kakkosleirissä juttelemassa kolesterolista. Minulla on tapana välillä käydä eri leireissä tunnustelemassa uusia tuulia. Tällainen viaton toimittaja ihan innostuu kun välillä saa pistää kravatin kaulaan ja ykköset päälle, välillä taas rennosti saapastellaan kakkosleiriin. Esimerkkejä minun aikaisemmista leirivierailuistani löytyy mm. täältä:
Pfizerin teltassa kova meno päällä tupakoinnin lopettamisesta
Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Hedelmällinen maitorasva
Tää on viimeinen taisto
Statiineja tarvitaan
Tänään mennään verryttelypuvussa kakkosleirin äärimmäiseen nurkkaukseen. Siellä odottaa juttelutuokio LKT Ralf Sundbergin kanssa.
Christer: Mitä kolesterolista ajatellaan lääkäripiireissä?
Ralf: Monelle lääkärille tulee kolesterolista ensimmäisenä mieleen, että se kolesteroli on sidottu tiettyihin viitearvoihin ja moni on vaarassa ylittää nämä viitearvot. Potilaille kerrotaan miten tärkeää on huolehtia alhaisesta kolesterolista, muuten on vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kuitenkin on lääkäreitä ja tutkijoita, jotka ovat ihan eri mieltä kolesterolin vaarallisuudesta.
C: Eikö kolesteroli sitten ole vaarallista?
R: Kolesteroli on vaarallista jos sitä on liian vähän. Kolesteroli on elimistömme tärkeimpiä yhdisteitä. Aivot sisältävät runsaasti kolesterolia ja sitä tarvitaan myös kaikissa solukalvoissa. Lisäksi kolesteroli on monien hormonien perusmolekyyli. Äidinmaidossa on runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja. Niitä on maidossa niin paljon sen takia, että ne ovat aivan välttämättömiä lapsen kehitykselle.
C: Kananmunissa on myös paljon kolesterolia!
R: Niin on. Miksi kananmunissa on perinteisesti ollut paljon kolesterolia ja rasvaa, jos siitä olisi jotain haittaa? Kyse on rasvojen sulamispisteestä. Lämminveriset eläimet kuten esimerkiksi kana tuottaa ihmisen lailla tyydyttyneitä rasvahappoja. Kalat ja muut vaihtolämpöiset eläimet sen sijaan valmistavat monityydyttymättömiä rasvoja, koska ne muuten olisivat liian jäykkiä liikkumaan. Jos me syömme paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja veren kolesterolitaso laskee. Tämä johtuu siitä, että solukalvot rupeavat vuotamaan ja hätäkeinona ne silloin ottavat kolesterolin talteen verestä. Tämä johtaa toki alentuneeseen veren kolesteroliarvoon, mutta ei siitä mitään terveydellistä hyötyä ole.
C: Miksi tästä ei kerrota?
R: Tätä asiaa on hyvin tarkoin tutkittu, mutta vähäisen kaupallisen kiinnostuksen vuoksi näitä tutkimuksia ei laisinkaan mainita julkisuudessa. Ne lääkärit ja uraputkessa elävät tutkijat, jotka ovat riippuvaisia lääke- ja elintarviketehtaiden rahoituksesta vaikenevat näistä löydöksistä.
C: Entä sitten tuo "hyvä" ja "paha" kolesteroli. Eikö sen suhteen ole yhteisymmärrystä?
R: Ei suinkaan! Ei ole "hyvää" eikä "pahaa" kolesterolia. Tilastollisesti löytyy viitteitä siitä, että tietyn raja-arvon ylittävä kolesteroli veressä johtaa sydän- ja verisuonitauteihin. Tilastot ovat kuitenkin harhauttavia. Suora yhteys korkean kolesterolin ja sydäninfarktin välillä löytyy vain sellaisessa potilasryhmässä, joka kärsii perinnöllisestä sairaudesta nimeltään familiaalinen hyperkolesterolemia. Siinä sairaudessa erittäin korkeat kolesteroliarvot johtavat kolesterolin kerääntymiseen joka puolelle kehoa, mm. sormissa on kolesterolimöykkyjä. Mutta jos jätetään tämä sairaus pois laskuista ei löydy enää mitään yhteyttä kokonaiskolesterolin ja sydäninfarktin välillä. Tämä harmillinen tosiasia johti siihen, että erityisesti USA:ssa myönnetyt valtavat tutkimusmäärärahat suunnattiin selventämään kolesterolin kuljetusproteiinien osuutta asiassa. Kauheatahan olisi jos määrärahoja jouduttaisiin palauttamaan. Näistä kuljetusproteiineista ruvettiin käyttämään termejä "hyvä" (HDL) ja "paha" (LDL) sen mukaan kuljetettiinko kolesteroli verisuonen seinämiin ja elimistön muihin solumembraaneihin päin (LDL) vai tapahtuiko kolesterolin kuljetus elimistön eri osista kohti maksaa (HDL). Ei voida sanoa, että ne olisivat hyviä tai pahoja. Ne vain vastaavat elimistön muuttuneeseen tarpeeseen. Esimerkiksi laihdutuksessa HDL lisääntyy sen takia kun eri puolilla kehoa vähentyvät rasvavarastot pitää kuljettaa maksaan. Tästä on turha tehdä liian suurta numeroa, sillä laihduttajan kohonneet HDL-arvot voi nähdä vyötärön ympärille asetetulla mittanauhalla yhtä hyvin. Ylipainoisen on terveellistä laihtua!
C: Entä sitten tuo LDL, voiko se olla hyvää kolesterolia?
R: Sydänkohtauksen saaneelle potilaalle on hyvä asia jos hänellä on runsaasti LDL-kolesterolia. Kun sydän pettää, vuotavat suoliston limakalvot päästävät sisään myrkyllisiä endotoksiineja, jotka nopeasti heikentävät potilaan yleistä terveydentilaa. Kun LDL on korkea tapahtuu koko ajan kolesterolin kuljetusta maksasta kudoksiin ja rikki menneet limakalvot korjaantuvat.
C: Eikö näistä asioista ole puhetta kollegojen kesken?
R: Valitettavasti useimmilla lääkäreillä on hyvin vähän aikaa perehtyä tällaiseen kirjallisuuteen. Lääketehtailta saatu tarkoituksenhakuinen valistus jää useimmilla ainoaksi keinoksi saada tietoa. Niillä lääkäreillä joilla on halua syventää tietojaan asiasta, suosittelen luettavaksi kirjaa Kolesterolimyytti (Uffe Ravnskov). Anthony Colpo on kirjoittanut paljon siitä poliittisesta pelistä mikä koskee juuri kolesterolia ja rasvaa.
Lähde: Kolhydrater i Fokus, 30.9.2007 (en oikeasti ole jutellut Ralf Sundbergin kanssa, poimin hänen ajatuksensa artikkelista)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)