**
Ruotsalainen lääkärilehti Läkartidningen kirjoittaa 15.1.2007 lihavuudesta ja pitää elintarviketeollisuutta pääsyyllisenä lihavuusepidemiaan. Vaikka elintarviketeollisuus Ruotsissa myöntää lihavuusongelman ei se kuitenkaan voi hyväksyä minkäänlaisia tuotteiden säännöstelyyn tai verokohteluun liittyviä toimenpiteitä. Nykyinen valistus ei pure, sen myöntää teollisuuskin, mutta omassa tuoterekisterissä ei löydy korjattavaa! Kaupalliset tahot puhuvat lämpimästi sen puolesta, että hyödyttömiä elintarvikkeita ei ole olemassa, vaan jokaisella tuotteella on oma arvonsa. Tässä teollisuus ja asiantuntijat ovat ihan eri linjoilla. Asiantuntijoiden mukaan kaupan hyllyiltä löytyy tuotteita, jotka aiheuttavat räjähdyksenomaisesti lisääntyvän ylilihavuuden: sokeripitoiset virvoitusjuomat, makeat jäätelöt, karkit, sipsit jne. Lasten oman terveyden kannalta nämä tuotteet pitäisi saattaa erityistarkkailuun. Onko se voimakkaampi roskaruoan verotus, näiden tuotteiden mainonnan kieltäminen, muuttuvat määritykset miten tuotteet saavat olla esillä kaupassa tai jokin muu kulutusta hillitsevä toimenpide, siitä tullaan käymään keskusteluja Ruotsissa. Askel oikeaan suuntaan on Pohjoismaisessa Ministerineuvostossa hyväksytty toimenpideohjelma, jossa sovittiin voimakkaasta panostuksesta terveellisiin ruokatottumuksiin ja liikuntaan sekä lapsille suunnatun karkki-, sipsi- ja jäätelömainonnan rajoittamisesta. Toimenpideohjelman raporttia on pidetty edistyksellisenä (Health, food and physical activity – Nordic Plan of Action on better health and quality of life through diet and physical activity. Köpenhamn: Nordiska Ministerrådet; 2006). Miten minusta tuntuu, että tämä(kin) asia on vaiettu kuoliaaksi täällä Suomessa, aivan kuten keskustelu esimerkiksi teollisista transrasvoista?
Merkittävässä määrin valistusmateriaalia luetaan ja sen mukaan toimitaan vain sellaisissa perheissä, joissa jo ollaan hyvin ravintotietoisia ja harrastetaan esimerkiksi liikuntaa. Medel-Svenssoniin esitteiden sanoma ei uppoa.
Kommentteja saa tulla!
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007
Köyhä syö epäterveellisemmin
**
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella toimivan Helsinki Health Study -tutkijaryhmän äskettäin julkaistu tutkimus on mielenkiintoinen. Sen mukaan alhainen koulutus ja ammattiasema, alhaiset tulot ja erityisesti taloudelliset vaikeudet johtavat siihen, että henkilö valitsee harvemmin ruokansa suositusten mukaan. Suomeksi sanottuna, karusti ja suoraan, köyhä syö epäterveellisemmin.
Tutkimuksessa oli mukana 8960 Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevää naista ja miestä. Suositusten mukaisia ruokavalintoja oli yhteensä kuusi:
Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi terveyden edistämisessä. Jotta suositusten mukaisia ruokavalintoja voitaisiin tukea ja näin ehkäistä kroonisia tauteja, tarvitaan muutoksia myös poliittisessa päätöksenteossa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä muiden suositusten mukaisten elintarvikkeiden verotuksen keventäminen voisi lisätä niiden käyttöä, ja näin tuettaisiin pienituloisten ja taloudellisissa vaikeuksissa elävien mahdollisuuksia syödä terveellisemmin, sanoo tutkija Tea Lallukka.
Lähde: Mediuutiset (Varakkaat syövät terveellisemmin), 17.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella toimivan Helsinki Health Study -tutkijaryhmän äskettäin julkaistu tutkimus on mielenkiintoinen. Sen mukaan alhainen koulutus ja ammattiasema, alhaiset tulot ja erityisesti taloudelliset vaikeudet johtavat siihen, että henkilö valitsee harvemmin ruokansa suositusten mukaan. Suomeksi sanottuna, karusti ja suoraan, köyhä syö epäterveellisemmin.
Tutkimuksessa oli mukana 8960 Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevää naista ja miestä. Suositusten mukaisia ruokavalintoja oli yhteensä kuusi:
- tuoreita kasviksia päivittäin
- hedelmiä tai marjoja päivittäin
- tummaa leipää päivittäin
- kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa
- kasviöljyä ruoanvalmistusrasvana
- kasvimargariinia leivän päällä
Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi terveyden edistämisessä. Jotta suositusten mukaisia ruokavalintoja voitaisiin tukea ja näin ehkäistä kroonisia tauteja, tarvitaan muutoksia myös poliittisessa päätöksenteossa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä muiden suositusten mukaisten elintarvikkeiden verotuksen keventäminen voisi lisätä niiden käyttöä, ja näin tuettaisiin pienituloisten ja taloudellisissa vaikeuksissa elävien mahdollisuuksia syödä terveellisemmin, sanoo tutkija Tea Lallukka.
Lähde: Mediuutiset (Varakkaat syövät terveellisemmin), 17.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
tiistaina, tammikuuta 16, 2007
Finriski 2007 käynnistyy
*
Kansanterveyslaitoksen kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus käynnistyy ensi viikolla. Tammi-maaliskuussa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten terveyttä, elintapoja ja kansantauteja. Tutkimus on jatkoa jo vuonna 1972 Itä- Suomessa alkaneelle ja sen jälkeen viiden vuoden välein toteutetulle tutkimussarjalle.
Terveystutkimuksella kerätään tietoa yleisimmistä kansantaudeista eli sydän- ja verisuonitaudeista, aivosairauksista, syövistä, diabeteksesta, astmasta ja allergiasta ja niihin liittyvistä suoja- ja riskitekijöistä. Tutkimus on antanut vuosien varrelta arvokasta tietoa näiden tautien synnystä ja ehkäisystä. Se on myös auttanut terveyspolitiikan suunnittelussa ja sen toteutumisen seurannassa.
Tutkimuksessa yhteensä 10 000 iältään 25–74-vuotiasta henkilöä kutsutaan terveystarkastukseen viidellä alueella eri puolella Suomea. Näitä alueita ovat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat, Oulun lääni, Helsinki ja Vantaa, Turku ja Loimaa sekä yhdeksän Varsinais-Suomen kuntaa.
Tietoa kerätään kyselylomakkeella, terveystarkastuksessa tehtävillä mittauksilla ja verikokeilla sekä sokerirasituskokeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat saavat tiedon laboratoriotutkimusten tuloksista ja näin myös tärkeää tietoa omasta terveydestään.
Kansanterveyslaitos julkaisee alustavat tutkimustulokset syksyllä 2007. Tulosten tarkka analysointi ja raportointi kestää kuitenkin vuosia.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.1.2007
Lisätietoja: Kansanterveyslaitos, erikoistutkija Markku Peltonen, p. 040 745 20 68, tutkimusprofessori, tutkimuksen johtaja Erkki Vartiainen, p. 050 569 11 57, tiedottaja Sari Yrjölä, p. 040 822 96 22
http://www.ktl.fi/terveystutkimus
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Kansanterveyslaitoksen kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus käynnistyy ensi viikolla. Tammi-maaliskuussa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten terveyttä, elintapoja ja kansantauteja. Tutkimus on jatkoa jo vuonna 1972 Itä- Suomessa alkaneelle ja sen jälkeen viiden vuoden välein toteutetulle tutkimussarjalle.
Terveystutkimuksella kerätään tietoa yleisimmistä kansantaudeista eli sydän- ja verisuonitaudeista, aivosairauksista, syövistä, diabeteksesta, astmasta ja allergiasta ja niihin liittyvistä suoja- ja riskitekijöistä. Tutkimus on antanut vuosien varrelta arvokasta tietoa näiden tautien synnystä ja ehkäisystä. Se on myös auttanut terveyspolitiikan suunnittelussa ja sen toteutumisen seurannassa.
Tutkimuksessa yhteensä 10 000 iältään 25–74-vuotiasta henkilöä kutsutaan terveystarkastukseen viidellä alueella eri puolella Suomea. Näitä alueita ovat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat, Oulun lääni, Helsinki ja Vantaa, Turku ja Loimaa sekä yhdeksän Varsinais-Suomen kuntaa.
Tietoa kerätään kyselylomakkeella, terveystarkastuksessa tehtävillä mittauksilla ja verikokeilla sekä sokerirasituskokeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat saavat tiedon laboratoriotutkimusten tuloksista ja näin myös tärkeää tietoa omasta terveydestään.
Kansanterveyslaitos julkaisee alustavat tutkimustulokset syksyllä 2007. Tulosten tarkka analysointi ja raportointi kestää kuitenkin vuosia.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.1.2007
Lisätietoja: Kansanterveyslaitos, erikoistutkija Markku Peltonen, p. 040 745 20 68, tutkimusprofessori, tutkimuksen johtaja Erkki Vartiainen, p. 050 569 11 57, tiedottaja Sari Yrjölä, p. 040 822 96 22
http://www.ktl.fi/terveystutkimus
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
maanantaina, tammikuuta 15, 2007
Sipulilla kasvisvuosi hyvin alkuun
***
"Kasvisvuosi alkaa sipulista", sanoo Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen. Sipuli on myötätuulessa niin maailmalla kuin meilläkin. Sipulin kulutus on noussut sen hyvien makuominaisuuksien, terveellisyyden ja monipuolisen käytön vuoksi.
Nuoret taloudet ja kaupunkilaiset näyttävät suuntaa! He käyttävät sipuleita reippaimmin ja haluavat kokeilla monenlaisia sipuleita.
Avaa käyttöösi sipulin maailma, taustatietoineen, kokeiltuine ruokaohjeineen ja kuvineen alla näkyvästä linkistä.
Sipulilinkki
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
"Kasvisvuosi alkaa sipulista", sanoo Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen. Sipuli on myötätuulessa niin maailmalla kuin meilläkin. Sipulin kulutus on noussut sen hyvien makuominaisuuksien, terveellisyyden ja monipuolisen käytön vuoksi.
Nuoret taloudet ja kaupunkilaiset näyttävät suuntaa! He käyttävät sipuleita reippaimmin ja haluavat kokeilla monenlaisia sipuleita.
Avaa käyttöösi sipulin maailma, taustatietoineen, kokeiltuine ruokaohjeineen ja kuvineen alla näkyvästä linkistä.
Sipulilinkki
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
perjantaina, tammikuuta 12, 2007
Ruisleivällä diabeteksen kimppuun
**
Ruisleipä on terveellistä ja tutkimusprofessori Kaisa Poutasen mukaan tätä suomalaista kansallisaarretta voisi hyödyntää entistä enemmän myös tyypin 2 (aikuisiän) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Poutanen puhui aiheesta torstaina Suomen Lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehden haastattelussa.
Ruisleivässä on paljon kuituja ja antioksidantteja. Ruisleivän suolapitoisuus on ollut ongelma, mutta happamat leivät maistuvat usein suolaisemmilta kuin happamattomat. Tämä voisi mahdollistaa myös leivän suolamäärän vähentämisen.
Runsaan ruisleivän saannin arvellaan parantavan insuliinineritystä. Viljavalmisteiden on todettu vähentävän riskiä sairastua diabetekseen lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Ruisleivän ja muiden täysjyväviljatuotteiden käytön ja diabeteksen ehkäisyn välillä on havaittu riskiryhmässä myönteinen yhteys myös laajassa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Intervention Study).
Professori Leo Niskanen Kuopion yliopistosta kertoi Lääkäripäivien puheessaan, että ruisleivän on muun muassa havaittu saavan aikaan vehnäleipää alempia aterian jälkeisiä insuliinivasteita terveillä koehenkilöillä. Tulos ei johtunut leivän kuitupitoisuudesta vaan mahdollisesti leivän rakenteesta tai ruisleivän muista ainesosista.
Teoriassa matalampi insuliinivaste aterian jälkeen voisi vähentää insuliiniresistenssiä tai parantaa haiman betasolujen toimintaa. Tällöin riskiryhmään kuuluvien insuliinineritys voisi parantua pitkällä aikavälillä. Rukiin hiilihydraatit näyttävät vaikuttavan myönteisesti myös insuliiniaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmenemiseen metabolista oireyhtymää sairastavilla. Ruis- ja kaurakuitujen on myös havaittu muun muassa laskevan veren kolesterolipitoisuutta. Näyttöä löytyy lisäksi viljapitoisen ruokavalion paksusuolisyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta.
Oma kommentti: Tyypin 2 diabeteksessa on varottava nopeasti sokeristuvien ravintoaineiden nauttimista. Ruisleipä ei nosta verensokeria kovinkaan pahasti, joten sen nauttimista voi suositella. Sen sijaan Sydänliiton suosittelemia sokerikorppuja diabetespotilaan ei ole syytä nauttia. Lue enemmän Sydänmerkin kriittisestä tarkastelusta tästä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Ruisleipä on terveellistä ja tutkimusprofessori Kaisa Poutasen mukaan tätä suomalaista kansallisaarretta voisi hyödyntää entistä enemmän myös tyypin 2 (aikuisiän) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Poutanen puhui aiheesta torstaina Suomen Lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehden haastattelussa.
Ruisleivässä on paljon kuituja ja antioksidantteja. Ruisleivän suolapitoisuus on ollut ongelma, mutta happamat leivät maistuvat usein suolaisemmilta kuin happamattomat. Tämä voisi mahdollistaa myös leivän suolamäärän vähentämisen.
Runsaan ruisleivän saannin arvellaan parantavan insuliinineritystä. Viljavalmisteiden on todettu vähentävän riskiä sairastua diabetekseen lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Ruisleivän ja muiden täysjyväviljatuotteiden käytön ja diabeteksen ehkäisyn välillä on havaittu riskiryhmässä myönteinen yhteys myös laajassa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Intervention Study).
Professori Leo Niskanen Kuopion yliopistosta kertoi Lääkäripäivien puheessaan, että ruisleivän on muun muassa havaittu saavan aikaan vehnäleipää alempia aterian jälkeisiä insuliinivasteita terveillä koehenkilöillä. Tulos ei johtunut leivän kuitupitoisuudesta vaan mahdollisesti leivän rakenteesta tai ruisleivän muista ainesosista.
Teoriassa matalampi insuliinivaste aterian jälkeen voisi vähentää insuliiniresistenssiä tai parantaa haiman betasolujen toimintaa. Tällöin riskiryhmään kuuluvien insuliinineritys voisi parantua pitkällä aikavälillä. Rukiin hiilihydraatit näyttävät vaikuttavan myönteisesti myös insuliiniaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmenemiseen metabolista oireyhtymää sairastavilla. Ruis- ja kaurakuitujen on myös havaittu muun muassa laskevan veren kolesterolipitoisuutta. Näyttöä löytyy lisäksi viljapitoisen ruokavalion paksusuolisyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta.
Oma kommentti: Tyypin 2 diabeteksessa on varottava nopeasti sokeristuvien ravintoaineiden nauttimista. Ruisleipä ei nosta verensokeria kovinkaan pahasti, joten sen nauttimista voi suositella. Sen sijaan Sydänliiton suosittelemia sokerikorppuja diabetespotilaan ei ole syytä nauttia. Lue enemmän Sydänmerkin kriittisestä tarkastelusta tästä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Liiku luittesi takia
**
Tampereen yliopistossa tarkastetaan tänään LL Ilari Pajamäen kirurgian/ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanosensitivity of Bone (Luun kuormitusvaste). Väittelijä on pistänyt rotat liikkumaan ja todennut miten kuormittava liikunta vahvistaa luita.
Osteoporoosi on ikääntyvässä väestössä kasvava ongelma, jonka hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sukupuolihormoneilla ja liikunnalla on merkittävä osuus. Tällä hetkellä osteoporoottiset luunmurtumat muodostavat yhden eniten lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Pääasialliset luun lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen perimä yhdessä fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja elimistön hormonaalisen tilan kanssa.
Liikunta on tärkeää, sillä fyysisen kuormituksen puuttuessa ei millään tunnetulla ravinnollisella tai hormonaalisella menetelmällä pystytä luun mineraalimäärän vähenemistä pysäyttämään. Luun mineraalipitoisuutta säätelee kaksi prosessia: luun uudismuodostus ja luun hajotus, joihin liikunta vaikuttaa lisäten edellistä ja hidastaen jälkimmäistä. Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että eri tekijät kuten hormonit osallistuvat luun kuormitusvasteen säätelyyn ja nuorena liikunnan avulla saavutetut positiiviset luustomuutokset säilyisivät ainakin osittain aikuisuuteen liikkumisen vähenemisen tai lopettamisen jälkeen.
Tutkijat havaitsivat, että urosrotilla luuston kuormitusvaste oli lähes kaksinkertainen naaraisiin verrattuna sekä nuorilla että aikuisilla rotilla. Jatkotutkimuksessa seurattiin nuorena fyysisen kuormituksen avulla saavutettujen luustomuutosten pysyvyyttä sen jälkeen kun kuormitus lopetetaan. Osteoporoosin kehittymisen kannalta tämän tutkimusasetelman tekee kiinnostavaksi se, että on tärkeää selvittää, suojaako nuorena harrastettu fyysinen aktiviteetti vanhempana luuston haurastumiselta. Tutkimussarjassa havaittiin, että nuorena fyysisen kuormituksen avulla aikaansaadut luustomuutokset pysyivät jonkin aikaa liikunnan lopettamisen jälkeen, mutta seurannassa nämä positiiviset luustomuutokset kuitenkin lopulta hävisivät. Liikuntaa kannattaa siis harrastaa koko elämän ajan.
Pitämällä rotat väkisin liikkumatta osoitettiin, että mekaaninen kuormitus on pääasiallinen luun rakennetta ja lujuutta säätelevä tekijä. Paikallaan olo oli vahingollista. Kuormitus sai aikaan luukasvua niille luupinnoille, joihin kohdistuu suurimmat voimat luuta kuormitettaessa. Estrogeenilla ei aiemmasta tiedosta poiketen näyttäisi olevan itsenäistä luun kuormitusvastetta tai kokoa säätelevää vaikutusta vaan nämä vaikutukset tulevat esille epäsuorasti estrogeenin luun mineraalipitoisuutta säätelevän vaikutuksen kautta.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 2.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tampereen yliopistossa tarkastetaan tänään LL Ilari Pajamäen kirurgian/ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanosensitivity of Bone (Luun kuormitusvaste). Väittelijä on pistänyt rotat liikkumaan ja todennut miten kuormittava liikunta vahvistaa luita.
Osteoporoosi on ikääntyvässä väestössä kasvava ongelma, jonka hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sukupuolihormoneilla ja liikunnalla on merkittävä osuus. Tällä hetkellä osteoporoottiset luunmurtumat muodostavat yhden eniten lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Pääasialliset luun lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen perimä yhdessä fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja elimistön hormonaalisen tilan kanssa.
Liikunta on tärkeää, sillä fyysisen kuormituksen puuttuessa ei millään tunnetulla ravinnollisella tai hormonaalisella menetelmällä pystytä luun mineraalimäärän vähenemistä pysäyttämään. Luun mineraalipitoisuutta säätelee kaksi prosessia: luun uudismuodostus ja luun hajotus, joihin liikunta vaikuttaa lisäten edellistä ja hidastaen jälkimmäistä. Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että eri tekijät kuten hormonit osallistuvat luun kuormitusvasteen säätelyyn ja nuorena liikunnan avulla saavutetut positiiviset luustomuutokset säilyisivät ainakin osittain aikuisuuteen liikkumisen vähenemisen tai lopettamisen jälkeen.
Tutkijat havaitsivat, että urosrotilla luuston kuormitusvaste oli lähes kaksinkertainen naaraisiin verrattuna sekä nuorilla että aikuisilla rotilla. Jatkotutkimuksessa seurattiin nuorena fyysisen kuormituksen avulla saavutettujen luustomuutosten pysyvyyttä sen jälkeen kun kuormitus lopetetaan. Osteoporoosin kehittymisen kannalta tämän tutkimusasetelman tekee kiinnostavaksi se, että on tärkeää selvittää, suojaako nuorena harrastettu fyysinen aktiviteetti vanhempana luuston haurastumiselta. Tutkimussarjassa havaittiin, että nuorena fyysisen kuormituksen avulla aikaansaadut luustomuutokset pysyivät jonkin aikaa liikunnan lopettamisen jälkeen, mutta seurannassa nämä positiiviset luustomuutokset kuitenkin lopulta hävisivät. Liikuntaa kannattaa siis harrastaa koko elämän ajan.
Pitämällä rotat väkisin liikkumatta osoitettiin, että mekaaninen kuormitus on pääasiallinen luun rakennetta ja lujuutta säätelevä tekijä. Paikallaan olo oli vahingollista. Kuormitus sai aikaan luukasvua niille luupinnoille, joihin kohdistuu suurimmat voimat luuta kuormitettaessa. Estrogeenilla ei aiemmasta tiedosta poiketen näyttäisi olevan itsenäistä luun kuormitusvastetta tai kokoa säätelevää vaikutusta vaan nämä vaikutukset tulevat esille epäsuorasti estrogeenin luun mineraalipitoisuutta säätelevän vaikutuksen kautta.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 2.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Sotkun munkit vaarallisia?
*
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavan Tuula Tähtisen väitöstutkimuksen mukaan varusmiesaikana lisääntyvä munkkien syönti uhkaa varusmiesten terveyttä. Ruokavalion muutos heikentää väittelijän mukaan varusmiesten insuliiniherkkyyttä. Myös heidän verensä rasva-arvot nousevat. Väitöksen mukaan varusmiesten munkkien syönti keskimäärin kolminkertaistuu armeija-aikana. Rasvarasitus on niin suuri, että se mitätöi lisääntyneen liikunnan tuoman hyödyn.
Väittelijä Tähtinen sanoo: Ylipainoiset kutsuntaikäiset nuoret miehet ja varusmiehet tulisi saada laihtumaan. Suosittelen juuri heille suunnattua täsmäehkäisyä, joka tähtää painonpudotukseen ja tupakoimattomuuteen, sillä ylipainolla ja tupakoinnilla on selvä haitallinen vaikutus insuliiniresistenssiin liittyviin kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin jo nuoruusvuosien aikana. Puuttumalla ajoissa vaaratekijöihin valtimonkovetustaudin ja diabeteksen kehittymistä voidaan hidastaa tai estää. Tämä on yhteinen haaste suomalaiselle perusterveydenhuollolle ja puolustusvoimille.
Näin kirjoittaa asiasta liikuntaupseeriksi opiskeleva kadetti Hans-Christian Sundqvist:
"No enpä tiedä tuosta väitöskirjatutkimuksesta. Kuulostaa aika erikoiselta. Totta voi olla se, että munkkien yms. syönti lisääntyy varusmiespalveluksen aikana, sillä ne eivät todellakaan maksa juuri mitään sotilaskodissa: 0,25€ - 1€. Puolustusvoimienkin tekemistä tutkimuksista käy selvästi ilmi, että varusmiesten keskipaino on noussut viimeisten 20 vuoden aikana. 1980 -luvulla keskipaino oli reilusti alle 70kg ja vuonna 2004 keskipaino oli 77,4 kg. Varusmiesten liikunnan määrä on kuitenkin melkoisen runsasta etenkin matalatehoisella alueella, tietysti riippuen hieman aselajista. Tässä jotain mitä keksin vastaukseksi ja sellaista mitä olen kuullut luennoilla. Jos väitöstukimus todellakin pitää paikkansa, niin aika hälyttävältä näyttää."
Lähde: Turun Sanomat, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavan Tuula Tähtisen väitöstutkimuksen mukaan varusmiesaikana lisääntyvä munkkien syönti uhkaa varusmiesten terveyttä. Ruokavalion muutos heikentää väittelijän mukaan varusmiesten insuliiniherkkyyttä. Myös heidän verensä rasva-arvot nousevat. Väitöksen mukaan varusmiesten munkkien syönti keskimäärin kolminkertaistuu armeija-aikana. Rasvarasitus on niin suuri, että se mitätöi lisääntyneen liikunnan tuoman hyödyn.
Väittelijä Tähtinen sanoo: Ylipainoiset kutsuntaikäiset nuoret miehet ja varusmiehet tulisi saada laihtumaan. Suosittelen juuri heille suunnattua täsmäehkäisyä, joka tähtää painonpudotukseen ja tupakoimattomuuteen, sillä ylipainolla ja tupakoinnilla on selvä haitallinen vaikutus insuliiniresistenssiin liittyviin kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin jo nuoruusvuosien aikana. Puuttumalla ajoissa vaaratekijöihin valtimonkovetustaudin ja diabeteksen kehittymistä voidaan hidastaa tai estää. Tämä on yhteinen haaste suomalaiselle perusterveydenhuollolle ja puolustusvoimille.
Näin kirjoittaa asiasta liikuntaupseeriksi opiskeleva kadetti Hans-Christian Sundqvist:
"No enpä tiedä tuosta väitöskirjatutkimuksesta. Kuulostaa aika erikoiselta. Totta voi olla se, että munkkien yms. syönti lisääntyy varusmiespalveluksen aikana, sillä ne eivät todellakaan maksa juuri mitään sotilaskodissa: 0,25€ - 1€. Puolustusvoimienkin tekemistä tutkimuksista käy selvästi ilmi, että varusmiesten keskipaino on noussut viimeisten 20 vuoden aikana. 1980 -luvulla keskipaino oli reilusti alle 70kg ja vuonna 2004 keskipaino oli 77,4 kg. Varusmiesten liikunnan määrä on kuitenkin melkoisen runsasta etenkin matalatehoisella alueella, tietysti riippuen hieman aselajista. Tässä jotain mitä keksin vastaukseksi ja sellaista mitä olen kuullut luennoilla. Jos väitöstukimus todellakin pitää paikkansa, niin aika hälyttävältä näyttää."
Lähde: Turun Sanomat, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
keskiviikkona, tammikuuta 10, 2007
Foolihappo ei ole hölmömpi vitamiini
*
Foolihapon, folaatin tai B9-vitamiinin nimeen vannotaan näinä päivinä. Se on se vitamiini, joka on IN! Ainoastaan tässä minun kielikoulussani foolihapolla on jotain tekemistä tyhmyyden kanssa. Fool on Lontoon murretta ja tarkoittaa hölmöä, tyhmää, hupsua, tyhmyriä jne.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan runsas foolihapon saanti saattaa vähentää riskiä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen, Alzheimerin tautiin. Niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden foolihapon saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli suurinta, oli vähäisin todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin. Muilla B-ryhmän vitamiineilla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology-lehdessä.
Foolihapon saanti ravinnosta tai ravintolisistä ei kumpikaan riittänyt yksinään, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin näiden kahden yhdistelmä. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista suositella foolihappolisiä, sillä aiheesta kaivataan lisätutkimuksia. Foolihappoa saa ravinnosta muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, pavuista, lihasta, munankeltuaisesta ja kokojyväviljasta.
Tutkimusaineiston muodosti 965 henkilöä Manhattanilta, New Yorkista. Tutkitut olivat vähintään 65-vuoden ikäisiä ja heidän keski-ikänsä oli noin 76 vuotta. Heillä ei ollut dementiaa tutkimuksen alkaessa, mutta heistä 192 sairastui Alzheimeriin tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokavaliot ja heitä seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan.
Miten foolihappo vaikuttaa? Alzheimerin tauti on suurin dementian syy iäkkäiden keskuudessa. Sairaudelle ei valitettavasti ole olemassa hoitokeinoa. Sairaudessa muun muassa potilaan muisti, kommunikaatiotaito, oppimiskyky ja kyky päivittäisiin askareisiin heikkenee asteittain. Foolihappo saattaa suojella Alzheimerilta mahdollisesti hajottamalla veressä homokysteiini-nimistä aminohappoa. Tämä on tosin hyvin kiistanalainen asia tällä hetkellä. Kohonneiden homokysteiinitasojen arvellaan liittyvän dementian lisäksi myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 10.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Foolihapon, folaatin tai B9-vitamiinin nimeen vannotaan näinä päivinä. Se on se vitamiini, joka on IN! Ainoastaan tässä minun kielikoulussani foolihapolla on jotain tekemistä tyhmyyden kanssa. Fool on Lontoon murretta ja tarkoittaa hölmöä, tyhmää, hupsua, tyhmyriä jne.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan runsas foolihapon saanti saattaa vähentää riskiä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen, Alzheimerin tautiin. Niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden foolihapon saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli suurinta, oli vähäisin todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin. Muilla B-ryhmän vitamiineilla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology-lehdessä.
Foolihapon saanti ravinnosta tai ravintolisistä ei kumpikaan riittänyt yksinään, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin näiden kahden yhdistelmä. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista suositella foolihappolisiä, sillä aiheesta kaivataan lisätutkimuksia. Foolihappoa saa ravinnosta muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, pavuista, lihasta, munankeltuaisesta ja kokojyväviljasta.
Tutkimusaineiston muodosti 965 henkilöä Manhattanilta, New Yorkista. Tutkitut olivat vähintään 65-vuoden ikäisiä ja heidän keski-ikänsä oli noin 76 vuotta. Heillä ei ollut dementiaa tutkimuksen alkaessa, mutta heistä 192 sairastui Alzheimeriin tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokavaliot ja heitä seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan.
Miten foolihappo vaikuttaa? Alzheimerin tauti on suurin dementian syy iäkkäiden keskuudessa. Sairaudelle ei valitettavasti ole olemassa hoitokeinoa. Sairaudessa muun muassa potilaan muisti, kommunikaatiotaito, oppimiskyky ja kyky päivittäisiin askareisiin heikkenee asteittain. Foolihappo saattaa suojella Alzheimerilta mahdollisesti hajottamalla veressä homokysteiini-nimistä aminohappoa. Tämä on tosin hyvin kiistanalainen asia tällä hetkellä. Kohonneiden homokysteiinitasojen arvellaan liittyvän dementian lisäksi myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 10.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Hyvin sanottu - liikunnasta
Minulla on oma pieni palsta Hiilaritietoiset foorumissa. Tämä pirteä terveys- ja ravintoasioita kiinnostavalla tavalla ruotiva foorumi houkuttelee kirjoittajia panemaan parastaan.
Näin siellä mm. sanotaan liikunnasta:
Näin siellä mm. sanotaan liikunnasta:
- Ihminen saa mielihyvää liikunnasta. Jos se mielihyvä jää saamatta, sitä haetaan jostain muusta, kuten herkuista.
- Sohvaperunana ollessa jotenkin alistui oloonsa ja kohtaloonsa. Eikä maha täynnä roskaruokamaisia herkkuja siitä minnekään viitsinyt lähteä.
- Fyysinen harjoittelu saa aivot toimimaan parhaimmilla tasoillaan vaikuttamalla hermosolujen muodostumiseen ja yhdistymiseen, hyötyvaikutukset näyttäisivät ulottuvat jopa vahingoittuneisiin tai sairastuneisiin hermosoluihin
- Yksi ihanimpia liikunnan aikaansaamia helpotuksia elämään on se, ettei tarvitse olla niin kauhean tarkkana tuon syömisen suhteen.
- Näin muuten vastikään dokumentin Serengetistä. Ne masait, jotka toimivat ohjelman tulkkeina - eli voidaan päätellä heidän joutuneen tekemiseen ns. länsimaisen sivistyksen kanssa - olivat poikkeuksetta ylipainoisia. Vierellä vaikenivat hoikat kielitaidottomat. Hm. Nyt joku suomalainen ravitsemustoimittaja varmaan vetäisisi tästä lööpin, että kielitaito lisää taipumusta ylipainoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)