Kansalaisaloite

keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007

Ravintoa tutkitaan

**
Pistäkää muistiin
lyhenne ELVIRA! Uutta ravintotietoa on tulossa. ELVIRA-tutkimusohjelmaan on valittu yhteensä 15 nelivuotista hanketta. Tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä monelta eri kantilta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa kuluttajien käyttäytymistä, geneettisten tekijöiden vaikutusta, elintarvikkeiden turvallisuutta, suoliston toimintaa edistäviä mikrobeja sekä elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisuuksia terveyden edistämisessä.

Erityistä painoarvoa on asetettu tutkimuksen tieteelliselle, yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle vaikuttavuudelle. Tulevien tutkimustulosten odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä, toteaa ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio.

Lähde: Verkkouutiset, 28.12.2006

Uutta tietoa Suomen Akatemialta 17.1.2007:
Miksi suomalaista ruokaa pitää yhä tutkia, vaikka sen on jo todistettu olevan turvallista ja hyvää? Juuri käynnistetyn, Suomen Akatemian rahoittaman Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys eli ELVIRA-tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Paitsi elintarvikkeita, ELVIRA tutkii myös mm. genetiikan vaikutusta ruoansulatukseen ja suomalaisten ruoan terveellisyyttä.

Suomen Akatemian rahoittaman ELVIRA-–tutkimusohjelman odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä. "Vaikka jotkut ranskalaiset tai italialaiset poliitikot olisivatkin eri mieltä, on ruoka meillä hyvää ja lisäksi turvallista", toteaa Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio. "Ongelma vain on siinä, etteivät ihmiset välttämättä osaa hakea terveellisiä vaihtoehtoja kaupan hyllyiltä", hän toteaa.

Pitkällä tähtäimellä tutkimusohjelmalla tavoitellaan erityisesti sitä, että meillä olisi helposti ja monipuolisesti saatavilla terveellisempiä elintarvikkeita. Nuotion mukaan nyt ongelmana on se, että on helpompi napata koriin se epäterveellisempi vaihtoehto, koska terveellisiä vaihtoehtoja ei joko ole tai niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Myös väärät ruokatottumukset pitävät meitä lujasti otteessaan. Ruokailutottumukset kehittyvät, elintarvikevalikoimat muuttuvat ja laajenevat. Terveydellisistä ongelmista erityisesti lihavuus on lisääntynyt suuresti Suomessa ja länsimaissa yleensäkin. Se tuo monia muita kansanterveydellisiä ongelmia, valottaa Nuotio tutkimuksen taustaa. Toisaalta myös Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee uusia ideoita. Siksi tutkimusohjelmalla myös etsitään Suomen elintarviketeollisuudelle vahvaa kilpailutekijää tällä saralla.

Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja tutkimalla etsitään keinoja, miten ravintotottumuksiin voitaisiin vaikuttaa ja neuvoa ihmisiä paremmin valitsemaan terveellisempiä elintarvikkeita. Tutkimusohjelmassa käsitellään myös mikrobeja, jotka ovat hyvin tärkeitä ruoansulatuksen kannalta. Markkinoilla on jo paljon tällaisia tuotteita ja tiedetään että ne parantavat vastustuskykyä muita tauteja vastaan, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tiedetä ja sitä halutaan selvittää, kertoo Nuotio.

Aineenvaihduntaa tutkimalla etsitään vastauksia siihen, miten valinnat vaikuttavat elimistössä ja miten terveysvaikutukset siellä syntyvät. "Ihmisillä on suuria eroja perimässä ja aineenvaihdunnassa. Tiedetään että toiset voivat syödä runsaasti rasvaa ja kananmunia eivätkä kolesteroliarvot nouse, toisilla taas arvot nousevat erittäin helposti. Vuorovaikutusta, missä suhteessa geenit ja missä ruoan koostumus vaikuttavat, ei täysin tunneta ja se on yksi tutkimusaihe. Parhaassa tapauksessa ELVIRAN tutkimustuloksien perusteella voitaisiin antaa yksilöllisempää ravitsemusneuvontaa jos perimä voitaisiin ottaa huomioon", miettii Sirpa Nuotio.

On suositeltavaa syödä ruokaa luonnollisessa muodossaan mutta aina se ei ole mahdollista. Prosessoinnilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua esimerkiksi lisäämällä terveellisempiä aineosia ja niiden pitoisuuksia sekä ehkä poistamalla haitallisia. Myös tätä tutkitaan ohjelmassa. "Elintarvikkeiden energiapitoisuutta voidaan muokata pienemmäksi tai niihin voi lisätä ainesosia, jotka pitävät kylläisenä, jolloin niitä tarvitsee syödä vähemmän. Jukurtit ja leipä ovat tästä hyviä esimerkkejä, niihin lisätään jo nyt ravintokuituja. Myös vitamiineja lisätään ja ainesosia muokataan, jotta tuotteista tulee kevyempiä ja helpommin imeytyviä", kertoo Nuotio.

Keliakia on yksi yleisimmistä ravintoperäisistä elinikäisistä sairauksista ja sitä sairastaa noin prosentti suomalaisista. Tällä tutkimuksella pyritään siihen, että sairaus pystyttäisiin jo aikaisemmin tunnistamaan ja keliaakikoille voitaisiin kehittää monipuolisempia elintarvikkeita. Keliaakikon ruokavalio on aika yksipuolinen ja raskas ja olisi hyvä saada heille monipuolisempaa tarjontaa. Eräs mahdollisuus on poistaa elintarvikkeista haitallisia ainesosia, esim. viljatuotteiden jäämiä.

Yhdessä rahoitettavista hankkeista tutkitaan ruokailutottumuksia varusmiespalveluksen aikana. Lihavuus on myös miesten lisääntyvä ongelma ja varmaan huolenaihe myös puolustusvoimille. "Varusmiespalvelus sattuu aika herkkään aikaan nuoren miehen elämässä kun hän siirtyy pois kodin ruokailutottumuksista itsenäisen aikuisen elämänvaiheeseen. Tämä on vaihe, jolloin voitaisiin aika merkittävästi vaikuttaa ravitsemustottumuksiin ja valintoihin elämässä", selvittää Nuotio.

Lähde: Deskin ravintotoimittajille lähetetty materiaali, 17.1.2007

2 kommenttia:

  1. Kenen suusta tuo "keliaakikon ruokavalio on yksipuolinen ja raskas" -lause oli?

    Olisi kiinnostava tietää, miten se, että jotkut viljatuotteet korvataan toisilla tekisi ruokavaliosta yksipuolisen ja raskaan. Keliaakikko joutuu näkemään varsinkin alkuun hivenen enemmän vaivaa kuin tavis, mutta se, millaiseksi ruokavalio lopulta muodostuu on ihan samanlainen valinta kuin kaikilla muillakin.

    Ärsyttää se, että kirjoitetaan asioista joista ei mitään tiedetä.Oliko tämä taas jonkun ah-niin-asiantuntevan ravitsemustoimittajan älynväläys? Keliaakikko voi syödä tasan niin kevyesti ja monipuolisesti kuin haluaa.

    Ainoa todellinen riski on se, että moni keliaakikko sallii itselleen ylenmäärin herkkuja kompensoidakseen sitä, että joutuu luopumaan ruisleivästä.

    *P*

    VastaaPoista
  2. Parahin *p*, pelkään pahoin, että tuon lauseen on kehittänyt Suomen Akatemian korkeasti oppinut henkilö. Tiedustelen asiaa.

    En tunne keliakiaa tarpeeksi hyvin kommentoidakseni tiedon mahdollista vääristymää.

    Palaan asiaan kun tiedän enemmän!

    VastaaPoista