**
Ruisleipä on terveellistä ja tutkimusprofessori Kaisa Poutasen mukaan tätä suomalaista kansallisaarretta voisi hyödyntää entistä enemmän myös tyypin 2 (aikuisiän) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Poutanen puhui aiheesta torstaina Suomen Lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehden haastattelussa.
Ruisleivässä on paljon kuituja ja antioksidantteja. Ruisleivän suolapitoisuus on ollut ongelma, mutta happamat leivät maistuvat usein suolaisemmilta kuin happamattomat. Tämä voisi mahdollistaa myös leivän suolamäärän vähentämisen.
Runsaan ruisleivän saannin arvellaan parantavan insuliinineritystä. Viljavalmisteiden on todettu vähentävän riskiä sairastua diabetekseen lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Ruisleivän ja muiden täysjyväviljatuotteiden käytön ja diabeteksen ehkäisyn välillä on havaittu riskiryhmässä myönteinen yhteys myös laajassa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Intervention Study).
Professori Leo Niskanen Kuopion yliopistosta kertoi Lääkäripäivien puheessaan, että ruisleivän on muun muassa havaittu saavan aikaan vehnäleipää alempia aterian jälkeisiä insuliinivasteita terveillä koehenkilöillä. Tulos ei johtunut leivän kuitupitoisuudesta vaan mahdollisesti leivän rakenteesta tai ruisleivän muista ainesosista.
Teoriassa matalampi insuliinivaste aterian jälkeen voisi vähentää insuliiniresistenssiä tai parantaa haiman betasolujen toimintaa. Tällöin riskiryhmään kuuluvien insuliinineritys voisi parantua pitkällä aikavälillä. Rukiin hiilihydraatit näyttävät vaikuttavan myönteisesti myös insuliiniaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmenemiseen metabolista oireyhtymää sairastavilla. Ruis- ja kaurakuitujen on myös havaittu muun muassa laskevan veren kolesterolipitoisuutta. Näyttöä löytyy lisäksi viljapitoisen ruokavalion paksusuolisyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta.
Oma kommentti: Tyypin 2 diabeteksessa on varottava nopeasti sokeristuvien ravintoaineiden nauttimista. Ruisleipä ei nosta verensokeria kovinkaan pahasti, joten sen nauttimista voi suositella. Sen sijaan Sydänliiton suosittelemia sokerikorppuja diabetespotilaan ei ole syytä nauttia. Lue enemmän Sydänmerkin kriittisestä tarkastelusta tästä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Ruisleipä ei ole erityisen "hidasta" vaan itse asiassa kuuluu nopeasti sokeristuviin ruoka-aineisiin. Ruis itsessään ei tuo "hitautta" vaan eniten vaikuttaa valmistusmentelmät. Hienoksi jauhettu ruis on yhtä nopeaa kuin hienoksi jauhettu vehnä.
VastaaPoistaRuisleipää hypetetään aivan liikaa. Se on nopeasti sokeristuvaa ja sen avulla suomalaiset saavat suuren glykeemisen kuorman (Glykeeminen kuorma = glykeeminen indeksi x annosmäärä) Toki ruisleipä on parempi vaihtoehto kuin pulla tai sokerikorppu, mutta selvästi huonompi kuin kasvikset, marjat, kala, liha, joilla verensokeri pysyy helpommin tasaisena. Miksi muuten ei tehdä tällaista vertailua? Miksi ruisleipää verrataan ranskanpullaan? Ettei olisi tarkoistushakuinen koeasetelma?
Ruisleivän kuitu on pääasiallisesti liukenematonta kuitua, kun suurin hyöty on geeliytyvillä kuiduilla, joita on marjoissa, pähkinöissä, kasviksissa, joita suomalaiset syövät aivan liian vähän. Mielestäni leivän hypetyksellä on saatu aikaan se, että leipä vie tilaa kasviksilta ruokavaliossa.
Ohessa vielä linkki glykeemisistä indekseistä. Ruisleivällä ja sokerilla on sama GI....
Ranskanleipä GI 101
Perunasose 100
Sokeri 92
Ruisleipä 92
Kaurapuuro 87
Banaani 76
http://www.dansukker.com/omsocker/lasmer.asp?id=212
Tämä on vain yksi lähde, mutta samanlaista informaatiota olen lukenut muistakin lähteistä.
Niin tässäpä sitä maallikolle purtavaa.Tutkimuksia tehdään leivästäkin puolesta ja vastaan.Jotenkin tuntuu,että näitä ei oikein viitsi enää lukea ,kun uskottavuus menee kaikesta.Huomenna näin ,ylihuomennaa...
VastaaPoistaHei Anja ja "maallikko" ja terveisiä Hakunilasta. Minulla oli siellä ravintoluento. Juttelin mm. ruisleivästä ja meijerivoista. Yllättävän runsaslukuinen yleisö ilahtui kun en niin kategorisesti tuominnut tai ylistänyt jotain tiettyä ravintoainetta. Kerroin siitä miten ruoan pitää olla maistuvaa ja hyvää oloa tuottavaa. Ehkä tämä juttu sopii tähän ruisleipäjuttuun. Onhan ruisleipä hiilihydraattia niin kuin Anja valistaa, mutta hurjan hyvää ja "hiilihydraattiuskovaisten" mielestä terveellistäkin.
VastaaPoistaRuisleivän syönnin oletettiin jossain vaiheessa vähentävän paksusuolensyöpää. Tämä tieto on kuitenkin vanhaa. Uusissa tutkimuksissa ei ole havaittu kyseistä ilmiötä. (Ja tämän kertoi mm. eräs syöpäsairauksiin erikoistunut lääkäri syöpää käsittelevässä tv-ohjelmassa. Valitettavasti en muista lääkärin nimeä.)
VastaaPoistaMinä kyllä oikeasti ihmettelen sitä, miten paljon ravitsemustiedotusta tehdään virheellisellä (kuten ruisleivän GI) tai vanhalla (paksunsuolensyöpä) tiedolla.
Ruisleivän GI on eräs malliesimerkki glykeemisen indeksin väärinymmärtämisestä ja sen merkityksen liiallisesta korostamisesta ruoakavalion kokonaisterveellisyyden arvioinnissa.
VastaaPoistaTäysjyvätuotteilla on tutkimuksissa järjestään vahva aikuistyypin diabetekseltä suojaava vaikutus. Lisäksi usein jää ymmärtämättä, että vaikutus ei niinkään näyttäisi välittyvän täysjyväviljan kuidun vaikutuksella, vaan kokojyvän muilla suojaavilla yhdisteillä. Näin ruisleipää ja kokojyvätuotteita ei voidakaan nähdä vain kuidunlähteinä, vaan ne indikoivat pikemminkin useammista suotuisista valinnoista ja yhdisteistä.
Kokojyvän suojaavat vaikutukset ovat olleet järjestäen suurempia kuin esim. kasviksilla ja hedelmillä, joten on ihan perusteltua todeta kokojyvätuotteiden tuovan lisäarvoa etenkin ylipainoisille henkilöille.
Joten jälleen pisteet Christerin suopealle linjalle! ;)
Miten leivän päälliset vaikuttavat GI:n? Eihän kukaan syö pelkkää kuivaa ruisleipää, joten miten GI muuttuu, jos siinä leivän päällä on voita ja metwurstia? Tai mitä kukin nyt leipänsä päälle laittaa.
VastaaPoistaMielestäni leipää ei pitäisi sen takia hirveästi mainostaa, että ihmiset helposti korvaavat leivällä "oikeaa" ruokaa. Mielestäni esim. painonvartijoiden ohje syödä aterialla leipää on syvältä. Onhan paljon järkevämpää syödä vähän isompi annos sitä oikeaa ruokaa (mukaanlukien salaatti) kuin korvata osa ruoasta leivällä.
Mutta näin keliaakikkona suhtaudun lähtökohtaisen kielteisesti kaikkien viljojen (paitsi kauran) terveysväitteisiin.
*P*
Tunnen ihmisen, joka syö pelkkää kuivaa ruisleipää - ja paljon. Hänen mielestään ruisleipä on terveyden a ja o. Hänen kolesteroliarvonsa ovat kuitenkin merkittävästi heikentyneet.
VastaaPoistaJa ohjeeksi hän sai välttää kovaa rasvaa ja lisätä kokojyväviljaa...
Täsmennän vielä, että minusta kokojyvävilja voi olla osa ruokavaliota, jos viljatuotteet sopivat. Sen sijaan on fakta, että suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja että aterioita korvataan leivällä. "En minä nyt mitään isompaa syö, otan vain yhden pienen voileivän".
Erittäin mielenkiintoisia kommentteja! Ruisleivän päälle sipaistu ohut kerros voita ja reilusti rasvainen juustosiivu, tasoittavat merkittävästi leivän verensokeria nostavaa ominaisuutta.
VastaaPoistaKyllä minun ohjeena pysyy tuo ruisleivän syöminen. Kohtuus kaikessa kuitenkin. Käydessänne esim. Leipätiedotuksen sivuilla voitte omin silmin todeta miten leivän ylistys voi pahimmillaan poikia melkoisia ylilyöntejä.
Veteraaniurheilija neuvoo syömään 2 palaa ruisleipää aamulla, lounaan yhteydessä 1 pala ja päivällisen yhteydessä 1-2 palaa. Runsaasti liikuntaa harrastava voi lisäksi syödä ruisleipää välipalana päivän mittaan 1-3 palaa.
Suomen lääkärilehdessä näyttää olevan maininta että hapan ruisleipä GI<55 miten tää taas suhtautuu Anjan antamaan GI 92 arvoon???
VastaaPoistaYmmärsinkö nyt Veteraani ihan oikein? Suosituksesihan on lähes tulkoon sama kuin leipätiedotuksella, 6-9 palaa päivittäin.
VastaaPoistaIhan tavallisella matematiikalla 52 on pienempi kuin 92. Ero saattaa johtua siitä, että vertailukohta on eri. Nuo listaamani arvot ovat verrattuna valkoiseen leipään. Jos vertailukohtana on glukoosi, arvot ovat seuraavat:
VastaaPoistaRanskanleipä GI 70
Perunasose 70
Sokeri 65
Ruisleipä 65
Kaurapuuro 61
Banaani 53
Moniviljaleipä 45
Kannattaa katsoa se linkki, niin asia aukeaa ehkä paremmin. Toisaalta GI:n mittaus on varsin epämääräistä ja eri lähteistä löytyy erilaista tietoa, mutta hienojakoisella leivällä on tosiaan korkea GI - viljalajikkeesta riippumatta.
Anja ihmettelee:
VastaaPoista"Ymmärsinkö nyt Veteraani ihan oikein? Suosituksesihan on lähes tulkoon sama kuin leipätiedotuksella, 6-9 palaa päivittäin."
Leipätiedotuksen 6-9 leipäpalan suositus sopii mielestäni runsaasti liikuntaa harrastaville. On hyvä kun huomautat minua tästä rajoittuneesta katsantokulmasta. Kuvittelen blogini lukijoiksi valikoituneen pääosin liikuntaan hurahtaneita Suomen kansalaisia. Olet ihan oikeassa, Anja! Leipätiedotuksen viesti on liian optimistinen sellaiselle väestöryhmälle joka liikkuu kovin vähän. Erittäin vähän liikkuva ihminen rajoittanee nuo herkkupalat (ruisleivän siivut) 3-5:een.
Kaikilla ruisleipää rakastavilla on näin ollen oiva mahdollisuus lisätä ruisleivän syöntiään: Ylös, ulos ja lenkille!
Kuopion tutkimuksessahan käskettiin syödä vähintään 6 palaa ruisleipää ehkäistääkseen 2 tyypin diabetesta.Ei siinä puhuttu mitään ,että liikuntaharrasteiset vain saavat syödä noin paljon.
VastaaPoistaMinulla on sellainen käsitys, että liikuntaa harrastamattoman on oltava varovaisempi leivän syönnin kanssa kuin liikuntaa harrastavan. Ei näin edistyksellisiä ajatuksia ole vielä Kuopiossa esitetty. :-)
VastaaPoistaOnhan siinä totuutta, ettei liikunta kovin paljon motivoi suomalaisia.
VastaaPoistaEn tiedä,
se ei vain tunnu luontevalta?
Eikös urheilijan nimenomaan olisi tärkeää syödä jotain oikeaa ruokaa, missä on runsaasti ravintoaineita eikä vain pupeltaa leipää?
VastaaPoistaOlen jostain lukenut (luultavasti jonkun lisäravinteen mainoksesta), että urheilevan ihmisen vitamiinien tarvekin on paljon suurempi kuin sohvaperunalla. Jos tämä pitää paikkansa, silloinhan urheilijalla pitäisi syödyn ruoan kokonaismäärän nousta(siis lisää ihan kaikkea, myös kasviksia jne), ei niin, että kuitataan lisääntynyt energiankulutus leivällä.
*P*
Jep *p* oikeata ruokaa pitää tietenkin syödä. Ei pelkällä ruisleivällä pitkälle potkita. Hyvä kun otit esille ravitsemuksen kokonaiskäsityksen. Välillä emme näe metsää puilta näissä keskusteluissa.
VastaaPoistaTässäpä yhden kuntoliikkujan näkökulma ja vuosien varrella fiilattu leipälinja.
VastaaPoistaAllekirjoittaneelle viljatuotteet ovat kätevä tapa säädellä päivittäistä ravintomäärää. Aktiivisina päivinä enemmän ruisleipää, lepopäivinä vähemmän. Jos aterialla on perunaa/pastaa/riisiä, ei leipää yleensä tarvita. Kasviksia ja proteiinia syön sen verran paljon, ettei niitä viitsi rankempinakaan liikuntapäivinä paljoa lisätä.
Nuo Christerin mainitsemat leipämäärät ovat osoittautuneet minulle aika lailla sopiviksi. Mutta aamulla pitää olla kaurapuuroa :)!
Totta on, että yksi sanoo yhtä, toinen toista. Parasta kai olisi itse kunkin opetella kuuntelemaan omaa kroppaansa valistuksen lisäksi. Onko näillä ruokavalinnoilla hyvä ja virkeä olo (esimerkiksi itse käyn tolkuttoman uneliaaksi, jos syön lounaaksi pasta-aterian; rasvansaannin vajaus taas oireilee holtittomana suklaan ja makkaran himona)? Pysyykö paino hyvissä lukemissa, vai pitääkö tehdä korjausliikkeitä? Nautinko syömästäni ruoasta?
Eivät nämä nyt niin vakavia asioita ole, onneksi ;).
pagisijalta saimme hyvin sopusointuisen kommentin. Miksi tehdä asia hankalammaksi? Kun energiantarve liikuntapäivinä suurenee voidaan vähän vapaammin myös syödä.
VastaaPoistaJuuso: "Täysjyvätuotteilla on tutkimuksissa järjestään vahva aikuistyypin diabetekseltä suojaava vaikutus."
VastaaPoistaSuurin osa ihmisistä käyttää viljatuotteita. Täysjyvätuotteet ovat terveellisempiä kuin pidemmälle jalostetut viljatuotteet. Luonnollisesti tutkimuksissa näkyy terveysetuja niille, jotka ovat korvanneet epäterveellisempiä viljatuotteita täysjyvätuotteilla.
Kuitenkin jos vertailukohteena olisi hyvin vähäinen viljatuotteiden käyttö, niin todennäköisesti täysjyvätuotteiden kohtuullinen tai runsas käyttö havaittaisiin epäterveellisemmäksi.
Leipää korkeentaan 3 palaa, per päivä.Jos syö riisiä tai pastaa samana päivänä, niin sitten ei leipää lainkaan.
VastaaPoistaIhminen EI OLE viljan syöjä!