Tutkimusskandaali muhii Ruotsissa

###
Ruotsissa on eilen ja tänään kohistu paljastuneen tutkimusvilpin takia. Kyseessä on niinkin arkinen asia kuin kasvien kukinta. Sanomalehdet kertovat ruotsalaisen tutkimusryhmän kirjoittaneen Science -lehden vuoden 2005 numerossa löytäneensä vastauksen biologeja askarruttaneeseen ongelmaan: Mikä on se signaali joka saa kasvit kukkimaan?

Jo vuonna 1937 tohtori Mikhail Chailakhyan löysi kasveista florigeniksi nimetyn aineen, jota muodostuu lehdissä. Sieltä se kulkeutuu kukka-aihioon ja saa kasvin kukkimaan. Siihen tieto sitten mystisesti oli loppunut. Sitä puuttuvaa tietoa, mikä florigeni on ja miten se voi saada kukinnon aikaiseksi, oli hämärän peitossa.

Sitten Uumajan yliopistoon saapuu kiinalainen vieraileva tutkija ja maailman sensaatiomaisimpia koesarjoja tehdään. Tämä kiinalainen tutkija onnistuu ruotsalaistutkijoiden kanssa eristämään kasvista FT -nimisen kasvigeenin, jonka lähetti-RNA on se signaali, joka saa kasvit kukkimaan! Siihen asti oli joissakin harvoissa tutkimuksissa löydetty tämä FT -geeni, mutta vain sellaisena yleisenä kasvutekijänä. Ilo on ylimmillään Uumajassa ja tulokset päätetään julkaista parhaimmassa mahdollisessa tiedelehdessä.

Sensaatiomaisen löydön ja hyvän jatkon uralleen saanut kiinalaistutkija matkusti kotiin ja hänen tilalleen tuli toinen kiinalainen tutkija, joka jatkoi kukkien parissa. Ongelmana oli vain se, että hän ei millään onnistunut toistamaan edellisen kiinalaisen tutkijan tuloksia! Ruotsalaiset tutkijat huolestuivat ja tekivät omia tarkistuksiaan todetakseen kauhukseen, että tutkimuslöydös perustui petkutukseen. Tuo kiinalainen tutkija oli tahallaan parantanut koetuloksia jälkikäteen ja jättänyt pois epäonnistuneita tai epäselviä koetuloksia.

Ruotsalaistutkijat pyysivät Science -lehteä mitätöimään tutkimuksen ja se mikä saa kasvit kukkimaan on siis edelleen mysteeri. Tilanne on kiusallinen. Huomionarvoista tässä on se, että niinkin arvovaltainen tiedelehti kuin Science, julkaisee tällaisen väärennetyn tutkimuksen. Se osoittaa mielestäni miten helppo on puijata tiedeyhteisöä. Tiede perustuu pitkälti luottamukseen. Julkaisun tarkistaneet tiedemiehet luottivat siihen, että tutkimustuloksia ei ollut peukaloitu ja Uumajan yliopistosta oli ennenkin tarjottu eri tiedelehtiin julkaistavaksi suurta alan tietämystä osoittavia tutkimuksia. Todennäköisesti koko tutkimusryhmä oli valmis uskomaan suuren haaveensa toteutuneen vihdoinkin ja Uumajan yliopisto saisi paljon lisää kansainvälistä julkisuutta ja mahdollisesti sitä kipeästi kaivattua rahoitustukea tutkimuksilleen. Ei voitu olettaa, että sinänsä sensaatiomainen löydös olisi vilpillä aikaansaatu ja olihan asian suhteen jo odotettu pitkään näitä tämän tyyppisiä edistysaskeleita. Julkaisun tarkistusvaiheessa oli taatusti käytössä kaikki tarpeellinen tieto ja johtopäätökset olivat linjassa datan kanssa. Vaikea siinä oli havaita tutkimusvilppiä.

Professori Ove Nilsson on murheen murtama, katkera mies tällä hetkellä! Ja sen ymmärtää.

Lähde: Dagens Nyheter, 17.4.2007