**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti. Sain myöhään yöllä lyhyen vastauksen tutkijaryhmältä ja täyspitkän version tutkimuksesta liitteenä. Kysykää jos haluatte kopion siitä.
Tutkijaryhmä haluaa korostaa, että sinänsä ongelmana ei tule nähdä pelkästään pikaruoan syöntiä vaan LIIALLISTA pikaruoan syöntiä. Itse asiassa hätkähdyttävintä oli todeta, että 18:sta koehenkilöstä peräti 14 kehitti liiallisen pikaruoan syönnin seurauksena patologiset ALT-arvot. Heiltä mitattiin sellaisia maksa-arvoja, joita nähdään pitkällisen alkoholin liikakäytön jälkeen. Erittäin raskauttavaa oli tässä myös liikkumattomuus yhdistettynä "mässäilyyn".
Ajattelemisen aihetta antoi tämäkin tutkimus!
Jos haluat helliä maksaasi, syö silloin kohtuullisia määriä terveellistä ruokaa ja harrasta riittävästi liikuntaa. Jos liikuntaosuus jää vähiin, muista silloin myös vähentää hiilihydraattien osuutta ruokavaliossa. Muuten olet vaarassa lihoa ja sairastua.
Nyt varmaan ymmärrätte miksi minä niin kovasti teille paasaan pika- ja valmisruokien turmiollisuudesta sekä liikkumattomasta elämäntavasta. Ja siitä miten perunat, riisit ja pastat pitää säästää noille urheilijoille.
Liikkukaa enemmän niin saatte nauttia hiilihydraattipitoisia ruoka-aineita paljon vapaammin.
Muistatteko vielä toimittaja Morgan Spurlockin kokeen jossa hän yhden kuukauden aikana söi mahdollisimman paljon McDonaldsin tarjoamaa pikaruokaa? Kipeäksihän Spurlock tästä tuli. Nyt tämä sama koe on toistettu Ruotsissa. Kahdeksantoista tervettä, hoikkaa ja hyväkuntoista naista ja miestä söi samalla tavalla kuin Spurlock kuukauden ajan. Liikunta oli kokeen aikana kiellettyä. Osallistujien piti nimenomaan pyrkiä mahdollisimman nopeaan lihomiseen.
Miten kävi? Monelle kävi huonosti, mutta yllättäen ei kaikille! Rasva- ja hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla saavutettiin noin 6,5 kilon lisäys elopainoon. Kaikki eivät lihonneet yhtä paljon. Joillakin oli jopa vaikeuksia lisätä painoaan ja onnistuivat siinä vain sillä tavalla, että joivat erityisen paljon sokeroituja virvoitusjuomia. Viisi osallistujaa oli nostanut painoaan 15 prosentilla ja yksi osallistuja lihoi peräti 12 kiloa kahdessa viikossa!
Tutkijoiden mielestä lihominen sinänsä oli joillakin osallistujilla huolestuttavan nopeaa, mutta vakavin haitta löytyi kohonneista maksa-arvoista. Jokaisen osallistujan ALAT-arvoja seurattiin ja valitettavasti joillakin (ei kaikilla) osallistujilla nämä ALAT-arvot nousivat niin korkeiksi, että se johti lisätutkimuksiin vakavan maksasairauden poissulkemiseksi. Onneksi ALAT-arvot palautuivat vähitellen normaaleiksi pikaruokakokeen päättymisen jälkeen.
Tutkimuksen johtaja Fredrik Nyström sanoo: "Eräällä osallistujalla maksa-arvot nousivat yhtä korkeiksi kuin sellaisilla potilailla, joille joudutaan harkitsemaan maksansiirtoa".
Tutkijoiden mielestä hälyttävän korkeat maksa-arvot ja paha lihominen johtui pääosin ruoan sisältämistä hiilihydraateista, ei niinkään ruoan sisältämästä rasvasta. Tohtori Nyströmin mukaan tämä koe osoitti myös sen asian todeksi, että jotkut ihmiset eivät millään liho. Parikin osallistujaa teki kaikkensa lihottaakseen itsensä, mutta epäonnistuivat. Toisaalta eräs osallistuja, joka väitti lihomisvaaran olevan olematon hänen kohdallaan, lihoi kokeen aikana 15 prosenttia.
Omana mielipiteenäni ilmoitan, että tätä koetta missä syötte mahdollisimman paljon pikaruokaa ja juotte makeita virvoitusjuomia, teidän ei tarvitse toistaa. Tehkää sen sijaan tällainen koe: Jättäkää kuukauden ajaksi pois ruokalautaselta perunat, pasta ja riisi sekä välttäkää sokeroitujen mehujen ja virvoitusjuomien käyttöä. Lisätkää liikuntapanoksenne kaksinkertaiseksi. Miltä kuukauden jälkeen tuntuu?
Löytyykö 18 vapaaehtoista koehenkilöä tohtori Sundqvistin kokeeseen? Lisäohjeita saatte pyydettäessä.
Lähteet: Uppsala Nya Tidning, 14.2.2008 ja
Stergios Kechagias, Åsa Ernersson, Olof Dahlqvist, Peter Lundberg, Torbjörn Lindström, and Fredrik H Nystrom. Fast food based hyper-alimentation can induce rapid and profound elevation of serum alanine aminotransferase in healthy subjects. Gut 2008 0: 200713179
Lukekaa myös tämä (lukijavinkki!): Truth in Fitness
Tuossapa hieman pohdittavaa kaloriteorian ehdottomille kannattajille...
VastaaPoistaIlmoittaudun kokeeseen. Milloin koe alkaa?
VastaaPoistaMökkihöperö
Hei Mökkihöperö!
VastaaPoistaHeh! Ilmoittelen sitten myöhemmin jos tämä koe toteutetaan. Pistän nimimerkkisi listalle. Koska minulla ei ole yhteystietojasi, pyydän sinua seuraamaan blogiani.
Hienoa että tutkimus tehtiin; tässä olisi pähkinää purtavaksi esim. henkilöille joiden mielestä painonhallinnan kolme pahinta ongelmaa ovat rasva, rasva ja rasva. ;)
VastaaPoistaTäytyy uutisointia kritisoida sen verran että ainakin jutun alussa syytetään hampurilaisia ja pikaruokaa yleensä mutta kyllä tärkeimmät syylliset tutkimuksessa havaittuihin seuraamuksiin ovat sokeripitoiset juomat ja ranskalaiset perunat. Nämä kun jättää väliin voi pikaruokaravintolassakin (riippuu tietysti ravintolasta) syödä ihan hyvän ja terveellisistä aineksista kootun pika-aterian.
Mielenkiintoinen huomio Westieltä, että hampurilaiset sinänsä eivät ole ongelman aiheuttajia. Voin tuon ajatuksen hyväksyä.
VastaaPoistaTässä tulemme aika lähelle "virallista" käsitystä terveellisen ruokavalion koostumuksesta. Rasvan ja hiilihydraatin yhdistelmää pidetään vahingollisena. Ja pääpaino on arvioinnissa nimenomaan noissa rasvoissa. Rasvoja pitäisi vähentää.
Murretaan nyt ennakkoluuloja oikein rohkeasti: Mitä jos terveys löytyy kunnon rasvoista, mutta vähemmistä hiilihydraateista?
Mitä tukea löytyy tieteellisistä tutkimuksista, että nimenomaan hiilihydraatit vahingoittavat terveyttämme?
Tutkimus on muuten äskettäin julkaistu tiedelehdessä nimeltään Gut, joka on osa British Medical Journalin julkaisusarjaa!
VastaaPoistaStergios Kechagias, Åsa Ernersson, Olof Dahlqvist, Peter Lundberg, Torbjörn Lindström, and Fredrik H Nystrom. Fast food based hyper-alimentation can induce rapid and profound elevation of serum alanine aminotransferase in healthy subjects. Gut 2008 0: 200713179
Christer, mihin tutkijat perustavat käsityksensä siitä, että maksa-arvojen kohoaminen johtui hiilihydraateista? Onko ruotsalainen mäkkäriruoka todella niin hiilihydraattipitoista verrattuna tavallisen ruotsalaisen arkiruokaan?
VastaaPoistaMuuten: Spurlog söi pelkkää mäkkäriruokaa ja otti aina super sizen, kun sitä tarjottiin.
Todella hyvä kysymys, Kirsi! Se perustuu tähän:
VastaaPoistaSugar (mono- and disaccharides) intake during week three correlated with the maximal ALT/baseline ALT-ratio (r=0.62, p=0.006).
Eli, suomeksi, sokereiden ja ALAT-arvojen välillä oli selvä korrelaatio. Mitä enemmän sokeria ruoassa, sitä enemmän nousi tuo maksa-arvo.
Oma arvioni on, että hampurilaisen sisältämä vaalea leipä ja runsas virvoitusjuomien käyttö on syynä hiilihydraattialtistukseen, joka sitten näkyy maksa-arvojen suurentumisena. Löytyy runsaasti tutkimustietoa miten hiilihydraatit + rasva nostavat voimakkaasti triglyseridejä. Käsittääkseni näitä triglyseridejä muodostuu runsain määrin juuri maksassa.
Olen ottanut yhteyttä tutkijoihin, mutta en vielä ole saanut vastausta.
"jotkut ihmiset eivät millään liho" Tähän on ilmeisesti syynä imeytymishäiriö, esim. keliakia.
VastaaPoista-EinoL-
Taalla Englannissa tuo laakari Nystromin Super Size Me uusintakoe on herattanyt aika pienta mediakohua. Joissakin lehdissa on jotain juttua tuosta uudesta kokeesta. Lehdet kirjoittavat: "Interestingly, in the Swedish experiment, while the liver readings got steadily worse until the third week, they then took a turn for the better. The liver, it would seem, adapts. Cholesterol, meanwhile, was hardly affected."
VastaaPoista"Before-and-after measurements show a ballooning of the students' weight, waist, fat, and liver enzymes. On average, the students gained 14 pounds, added 2.6 inches to their waistline, and padded their body fat percentage by 3.7% during the study."
Matti
Mukava tietää, että Englannissa asti luetaan vaatimatonta blogiani.
VastaaPoistaEinoL ihmettelee miksi jotkut ihmiset eivät millään liho. Keliakia voi tosiaan olla yksi harvinainen syy tähän. Toinen syy voi olla tavallista nopeampi aineenvaihdunta. Tätä esiintyy mm. kilpirauhasen ylitoiminnasta kärsivillä, mutta myös urheilijoilla on usein vilkas perusaineenvaihdunta. Näyttäisi myös siltä, että tyroksiinin lisäksi olisi toinen tärkeä hormoni mukana pelissä, eli insuliini. Sellaiset henkilöt, joilla on tavallista korkeampi insuliinivaste, lihovat herkemmin.
VastaaPoistaEi näistä mekanismeista taida olla täyttä ymmärrystä, mutta kokemus on osoittanut, että taipumus lihomiseen todellakin on yksilöllistä.
Sain myöhään yöllä lyhyen vastauksen tutkijaryhmältä ja täyspitkän version tutkimuksesta liitteenä. Kysykää jos haluatte kopion siitä.
VastaaPoistaTutkijaryhmä haluaa korostaa, että sinänsä ongelmana ei tule nähdä pelkästään pikaruoan syöntiä vaan LIIALLISTA pikaruoan syöntiä. Itse asiassa hätkähdyttävintä oli todeta, että 18:sta koehenkilöstä peräti 14 kehitti liiallisen pikaruoan syönnin seurauksena patologiset ALT-arvot. Heiltä mitattiin sellaisia maksa-arvoja, joita nähdään pitkällisen alkoholin liikakäytön jälkeen. Erittäin raskauttavaa oli tässä myös liikkumattomuus yhdistettynä "mässäilyyn".
Ajattelemisen aihetta antoi tämäkin tutkimus!
Jos haluat helliä maksaasi, syö silloin kohtuullisia määriä terveellistä ruokaa ja harrasta riittävästi liikuntaa. Jos liikuntaosuus jää vähiin, muista silloin myös vähentää hiilihydraattien osuutta ruokavaliossa. Muuten olet vaarassa lihoa ja sairastua.
Nyt varmaan ymmärrätte miksi minä niin kovasti teille paasaan pika- ja valmisruokien turmiollisuudesta sekä liikkumattomasta elämäntavasta. Ja siitä miten perunat, riisit ja pastat pitää säästää noille urheilijoille.
Liikkukaa enemmän niin saatte nauttia hiilihydraattipitoisia ruoka-aineita paljon vapaammin.
Mutta Christer, tuossa puhutaan vain hiilihydraateista. Entä ne rasvat, eivätkö ne tässä tutkimuksessa nostaneet alat-arvoja?
VastaaPoistaLainaus full tekstistä:
VastaaPoista"Indeed, when examining the relationship of the increase in ALT
to intake of different nutrients, fat intake was unrelated to
increase in ALT while sugar and carbohydrate intake at week 3
clearly related to the ALT increase."
Ei kai sitä voi tämän suorempaa sanoa mitä tutkimuksessa on havaittu...
Tämä sinänsä ei ole yllätys vaan tämä tulos tukee sitä fysiologista tietoa jota meillä on kulutukseen (=tarpeeseen) nähden liiallisen hiilihydraatin nauttimisesta.
Kirsille tiedoksi, että Karppifoorumilta löytyy tarkka selitys miten rasvat ja hiilarit käyttäytyvät elimistössä ja mitkä aineet sitä maksaa rasittavat.
VastaaPoistaToivottavasti Karppi-sana ei anna aihetta olla julkaisematta tätä viestiä :-)
Aino
Kyllä näyttää Kirsille olevan ihan mahdotonta uskoa, että haittavaikutukset liittyvät hiilareihin eikä rasvaan, kun tuota pitää oikein jankata.
VastaaPoistaItse sain maksa-arvot kuntoon juuri rajusti hiilareita karsimalla sekä lisäämällä inhaa eläinrasvaa. Vaikka eihän yksittäisen ihmisen kokemuksilla ole mitään merkitystä...
BTW, se supersizing tarkoittaa sitä, että annokseen tulee enemmän ranskalaisia sekä isompi limsa, ei isompaa pihviä.
Mika
Muutenkin on ihan yleisesti tiedossa, että suurempi rasvan ja vähäisempi hiilihydraattien määrä pienentää veren rasvapitoisuutta (triglyseridit).
VastaaPoistaTilannetta havainnollistaa tämä taulukko, josta näkee 45 eri tutkimuksen tiedot hiilihydraattien ja rasvahappojen vaikutuksesta triglyseridi-arvoon:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/5/1146/T1
Tämä on mielenkiintoista luettavaa, sillä tässä on todellakin kahden eri koulukunnan käsityksistä kyse. Toisen mielestä hiilihydraatit nostavat maksa-arvoja, toisen mielestä rasvat ovat tähän syypäänä. Vaikeaa minun on tajuta miten muka hiilihydraatit nostaisivat triglyseridejä. Me lääkärit luotamme sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajokeen enemmän kuin "karppi"-harrastelijoihin. Näin triglyseridit käsityksemme mukaan oikeasti nousevat (ei siis hiilihydraateilla!):
VastaaPoistaTriglyseridirasvojen määrää suurentavat vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö ja huonossa tasapainossa oleva diabetes. Monilla ihmisillä on perinnöllinen taipumus veren triglyseridien suurentumiseen, jolloin trilyseridiarvo suurenee herkästi edellä mainituissa tilanteissa. Suurentunut veren triglyseridipitoisuus lisää valtimotaudin vaaraa, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin suurentunut kolesteroli.
Veren triglyseridien pitoisuus heittelee hyvin herkästi sen mukaan, kuinka rasvaista ruokaa nautitaan. Rasvaisen aterian jälkeen veressä saattaa olla niin paljon trigyseridejä ja rasvahappoja, että seerumi näyttää samealta rasvaemulsiolta.
Vyötärölihavilla tärkein toimenpide veren triglyseridien pienentämiseksi on laihduttaminen ja painonhallinta. Samoin runsaan alkoholin käytön vähentäminen korjaa veren triglyseridiä. Ravinnolla on myös merkitystä. Samanlainen ruokavalio, jota käytetään veren kolesterolin alentamiseen, vähentää myös veren triglyseridien määrää. Myös kalaöljyt pienentävät triglyseridiarvoa. Jos triglyseridiarvo on hyvin suuri eivätkä edellä mainitut keinot ole riittävästi vaikuttaneet, voidaan käyttää veren triglysereitä alentavia fibraatti-lääkkeitä.
Lisää voi lukea täältä: http://www.terveysportti.fi
Minun käsitykseni mukaan pikaruoan rasva nimenomaan kohottaa maksa-arvoja ja triglyseridejä enemmän kuin hiilihydraatit.
Terveyskeskuslääkäri
Kannattaa aina välillä tarkistaa, perustuvatko käsitykset tutkittuun tietoon vai ennakkoluuloihin.
VastaaPoistaVoi kuulostaa loogiselta, että rasvainen ruoka nostaa veren rasvapitoisuutta, mutta tutkimustieto osoittaa yhdenmukaisesti päinvastaista, kunhan hiilihydraatteja vähennetään samalla.
Laajan ruotsalaisen aineiston mukaan triglyseridiarvo on huomattavasti parempi kuolettavan sydäninfarktin ennustaja kuin kokonaiskolesteroli:
High apolipoprotein B, low apolipoprotein A-I, and improvement in the prediction of fatal myocardial infarction (AMORIS study): a prospective study
Varsinainen data löytyy koko tekstistä, minulta voi pyytää sähköpostitse siitä kopion.
Todella mukavaa että otat osaa keskusteluun Terveyskeskuslääkäri!
VastaaPoistaMustajoen kirjoituksessa puhutaan sekä kohonneista paastotriglyserideistä sekä ruokailun jälkeisestä triglyarvosta. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Ruokailun jälkeen terveellä ihmisellä (kuten ao. tutkimuksessa) parissa tunnissa sekä ruuasta ohutsuolesta imeytynyt rasva että niitä kuljettavat lipoproteiinit, kylomikronit, on "siivottu" pois verenkierrosta; rasvat on varastossa rasvakudoksessa ja kylomikronin jäänteet maksa hoitaa pois.
Kun taas puhutaan paastoarvoista näihin tavallisesti ruuan rasvapitoisuus ei vaikuta vaan korrelaatio löytyy hiilihydraateista.
Näin se tapahtuu: ylimääräinen imeytynyt hiilihydraatti, joka ei mahdu lihaksiin tai maksaan varastoon glykogeeniksi, täytyy saada jonnekin pois verenkierrosta. Se hoidetaan pois maksan kautta rasvahapoiksi ja lopulta triglyinä rasvavarastoon (viskeraalirasvaksi). Jos nautitaan runsaasti sokeria nopeasti, porttilaskimosta maksaan tuleva glukoosi ja erityisesti fruktoosi käynnistää de novo lipogeneesin eli ylimäärä sokerista muutetaan maksan toimesta rasvahapoiksi jotka liitetään glukoosin hapettumisen seurauksena muodostuneeseen glyserolirunkoon, pakataan VLDL lipoproteiiniin ja lähetetään kohti rasvakudosta. Tämä rasvanmuodostus on hidasta ja siksi se näkyy kohonneina paastoarvoina.
"Minun käsitykseni mukaan pikaruoan rasva nimenomaan kohottaa maksa-arvoja ja triglyseridejä enemmän kuin hiilihydraatit."
VastaaPoistaMinun käsityksen mukaan hiilihydraatit kohottavat painoa nopeiten ja triglyt tulevat kehonrasva varannoista.
sourcena:
"The low TRIG comes from being lean, since most TRIG comes from one's own body fat"
http://www.arthurdevany.com/2007/10/evolutionary_fi_5.html
Suom.
"matala trigly arvo tulee siitä, että on kireässä kunnossa, koska suurin osa triglyistä tulee omista rasvavarannoista"
Evolutionary Fitness for 25 years
VastaaPoistaArt De Vanyn matka, evolutionaarisen fitneksen parissa:
www.arthurdevany.com/2007/10/evolutionary_fi_5.html
By Anssi Manninen:
VastaaPoista"Siis tiede-lehden juttu oli potaskaa."
www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=25801
"Minun käsityksen mukaan hiilihydraatit kohottavat painoa nopeiten ja triglyt tulevat kehonrasva varannoista."
VastaaPoistaRunsaat hiilihydraatit yhdessä runsaan rasvan kanssa kohottavat painoa nopeiten, mutta se että on rasvaa varastossa ei automaattisesti tarkoita korkeita triglyjä vaan rasvaa pitää olla viskeraaliosastossa eli vatsaontelon sisäisessä rasvakudoksessa. Sinne rasvaa kertyy insuliiniresistenssin seurauksena joka taas johtuu maksan liiallisesta kuormittamisesta hiilihydraateilla.
Olen iloinnut vilkkaasta keskustelusta! Kiitos kaikille kommentoijille!
VastaaPoista"Minun käsitykseni mukaan pikaruoan rasva nimenomaan kohottaa maksa-arvoja ja triglyseridejä enemmän kuin hiilihydraatit."
VastaaPoistaJa mieltäsi et aio muuttaa, vaikka tutkimukset osoittaisivat mitä? Sellainen vaikutelma ainakin tulee.
*P*
Täytyy ihmetellä rasvojen aineenvaihdunnan monimutkaisuutta. Ei voi olettaa että tällainen tavallinen terveyskeskuslääkäri olisi opetuksessa kovin syvällisesti joutunut tuota pohtimaan ja jos kandina ei joutunut perehtymään tuohon osa-alueeseen, on kyllä asiasta yhtä pihalla kuin lumiukko. Töissä on niin kova kiire koko ajan että millään ei ehdi tarpeeksi lukea lääkkeiden kemiasta, taudinmäärityksistä, laboratoriokokeiden tulkinnasta saatikka sitten ravintoaineiden biokemiasta. Tämä on se suurin ongelma. Lääkärinä ei ehdi itse lukea tarpeeksi tutkimustöitä jolloin saa muodostaa käsityksen nykytutkimuksesta asiaa tutkivien asiantuntijoiden avulla. Neuvokaa jokin hyvä biokemian kirja (osaan englantia!!) ja tiedelehtiä mitä kannattaisi kirjastosta kotiin lainata.
VastaaPoistaSaan sellaisen käsityksen että tohtori Christer Sundqvist ja tässä blogissa kommentoivat eivät oikein usko asiantuntijoiden selvityksiin esimerkiksi kolesterolista, rasvojen vaaroista, kuitujen tärkeydestä jne. Onko näin? Oletteko perehtyneet asiaan paremmin kuin alalla pitkään olleet asiantuntijat. Olen turhaan yrittänyt puolustaa Pertti Mustajokea, jota pidän erityisen pätevänä asiantuntijana täällä Suomessa juuri lihavuuden tutkimisessa. Onko Mustajoki väärässä?
Kiitän kiintoisasta blogista, jota olen useille kollegoille suositellut.
Terveyskeskuslääkäri
Hieno kommentti Terveyskeskuslääkäriltä. En minäkään ymmärrä rasvojen aineenvaihduntaa. Tunnen muutaman lipiditutkijan, mutta siinä on se ongelma, että en ymmärrä heidän selityksiään.
VastaaPoistaEn osaa neuvoa sinua sopivien kirjojen ja tiedelehtien pariin. American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehteä tulee usein luettua. Välillä ymmärränkin jotain. Professori Michael Gurrin kirjaa Lipid Biochemistry on vähän tullut selailtua, vaikuttaa hyvältä. Stryerin Biochemistryn olen joskus tenttinyt.
Blogini lukijoilta saattaa tulla hyviä lukuvihjeitä?
Hieno ja rohkea kirjoitus Terveyskeskuslääkäri!
VastaaPoista"Neuvokaa jokin hyvä biokemian kirja (osaan englantia!!) ja tiedelehtiä mitä kannattaisi kirjastosta kotiin lainata."
Biokemian tai fysiologian kirjaa voi käyttää asioiden tarkistamiseen mutta opiskelun alkuun suosittelen lämpimästi tiedejournalisti Gary Taubesin viime syyskuussa ilmestynyttä kirjaa Good Calories, Bad Calories. Ja jos ei halua ostaa sikaa säkissä, niin voi käydä tutustumassa Taubesin luentoon Jimmy Mooren blogin kautta.
Laita googleen hakusanaksi: 72-minute-investment-to-better ja varaa reilu tunti aikaa.
"Tässä blogissa kommentoivat eivät oikein usko asiantuntijoiden selvityksiin esimerkiksi kolesterolista, rasvojen vaaroista, kuitujen tärkeydestä jne. Onko näin?"
Taitaa olla...
"Oletteko perehtyneet asiaan paremmin kuin alalla pitkään olleet asiantuntijat."
Millä mittarilla? Koulutuksella, lukemiseen käytetyllä ajalla, en minä ainakaan ole, mutta tekeekö se omaksumastani tiedosta vähemmän arvokasta; ei mielestäni.
"Onko Mustajoki väärässä?"
On, monissa hyvin tärkeissä asioissa, valitettavasti.
Terveyskeskuslääkäri voisi esimerkiksi näpätä hakukoneeseensa sanan "Thincs" ja tulla sivulle Cholesterol Skeptics. Siellä on paljon tietoa aiheesta. Erityisesti minua ovat hauskuuttaneet MD Malcolm Kendrick`in mainiot pakinat!!
VastaaPoistasan martino
"Onko Mustajoki väärässä?"
VastaaPoista"On, monissa hyvin tärkeissä asioissa, valitettavasti."
Täytyy muuttaa omaa lausuntoa kun tilanteet muuttuu; taitaa olla niin että Mustajoki (myöskään) ei tunne riittävästi maksan roolia energia-aineenvaihdunnassa ymmärtääkseen ruotsalaistutkimuksen tulosta.
Ei kai tässä muu auta kuin toivoa tilanteeseen muutosta jossain vaiheessa; toivottavasti esim. tämä tyypin 2 diabetes tilanne, vaan ei leviä käsiin ennen sitä.
Tietoa asian ratkaisemiseksi on, mutta miten se saavuttaa ne joilla on mahdollista vaikuttaa laajemminkin tilanteeseen??