Yhteistyössä opiskelija Vladimir Heiskasen kanssa tarjotaan Veteraaniurheilija -blogin lukijoille tietoa närästyksestä ja närästyslääkkeiden mahdollisista riskeistä.
Närästyslääkkeiden mahdolliset riskit
Närästys, eli rintalastan takana tuntuva polte/kipu, on yleinen vaiva länsimaissa. Enemmän kuin joka kymmenes kärsii siitä.(1) Närästyksen yleisin aiheuttaja on refluksitauti, jossa osa vatsahapoista pääsee ruokatorven alasulkijan yläpuolelle itse ruokatorveen. Refluksitaudin esiintyvyys länsimaissa on arviolta 10-20 prosenttia .(2)
Närästysoireet voivat myös johtua esimerkiksi eosinofiilisestä ruokatorventulehduksesta tai sydänkohtauksesta, eli aina ei kyseessä ole refluksitauti.(3,4) Erityisesti astma, ylipaino, ruokayliherkkyydet, ärtyvä suoli ja ikä korreloivat vahvasti närästyksen kanssa. Ensiksi mainittu vaiva helpottuu kun vatsahappoja laimennetaan närästyslääkkeillä.(5,6,7,8,9,10) Hoitamattomana refluksitauti aiheuttaa ongelmia ruokatorvessa.(11)
Mikäli närästykseen ei saada helpotusta helpoilla ruokavaliomuutoksilla, lääkitään tilannetta antasideilla (mm. TV:stä tutulla Renniellä) tai vatsahapon eritystä vähentävillä lääkkeillä (H2-salpaajilla tai protonipumppuinhibiittoreilla eli PPI-lääkkeillä). Lääkemarkkinat ovat suuria. Vuonna 2004 Yhdysvalloissa kirjoitettiin yli 60 miljoonaa reseptiä närästysoireisiin.(12) Vuonna 2009 Suomessa yksi lääkäri kirjoitti keskimäärin 60,8 närästyslääkereseptiä, vaikka kyseiseen vaivaan oli tuolloinkin saatavilla myös reseptivapaita valmisteita.(13)
Närästyslääkkeitä määrättäessä unohdetaan, että lääkitys tekee mahalaukun erittäin laimeaksi. Esimerkiksi suositulla omepratsoli -nimisellä PPI-lääkkeellä saa mahalaukun sisällön happamuutta laskettua helposti yli 99 prosenttia.(14) Kun närästyksen syy ei yleensä ole vatsan liikahappoisuus, vaan ruokatorven alasulkijan toimintahäiriö, vatsahappojen liiallinen laimentaminen ei ole suositeltava lähestymistapa refluksivaivaan.(15,16)
Moni taho on julistanut närästyslääkkeet, jopa tehokkaat protonipumppuinhibiittorit (PPI), turvallisiksi lääkkeiksi pitkäaikaiseen käyttöön.(17,18). Kuitenkin niitä on myös kritisoitu melko paljon jopa kotimaisessa Duodecim-lehdessä.(19,20) Kiinnostavia otteita viitatuista papereista:
"Esimerkki holtittomasta PPI:n käytöstä on tekemämme tuore selvitys. Sen mukaan 13 % potilaista, joilla oli GastroPanel-verikokeen perusteella jo endogeenisesti hapoton maha, söi PPI-lääkkeitä (Telaranta-Keerie ym. 2010). Yksinkertaisen ekstrapolaation mukaan tällaisia ihmisiä on maassamme tuhansia." - PENTTI SIPPONEN, LKT, professori, patologian erikoislääkäri
"PPI-lääkkeiden käyttöön näytti liittyvän seurannassa 40–80 % suurempi kuolleisuus myös monien vakiointien jälkeen." - Pitkälä, Bell, Teramura-Grönblad, Laurila, Tilvis, Strandberg
Näissä kahdessa Duodecim-artikkelissa käsitellään lyhyesti muitakin mahdollisia vaaroja, jotka liittyvät vatsahappoja vähentäviin PPI-lääkkeisiin. Kirjoituksissa mainitaan mm. osteoporoosi, B12-vitamiinin sekä kalsiumin heikentynyt imeytyminen sekä infektioriskit. Otan seuraavaksi esille hieman tutkimuksia, joissa käsitellään näitä edellä mainittuja riskejä. Kerron myös muista vatsahappojen laimennukseen liittyvistä riskeistä.
Ravinteiden heikentynyt imeytyminen. Tyypillisesti mahalaukun happamuus tukee ruoansulatusta mm. pilkkoen proteiineja, lisäten eri ravintoaineiden imeytymistä sekä lisäten sekretiinin eritystä. Sekretiiniä tarvitaan haimanesteen erityksen stimuloimiseen.(21) Tutkimuksissa närästyslääkkeiden on havaittu heikentävän ei-hemiraudan(22,23), foolihapon(24), sinkin(25), B12-vitamiinin(26,27,28) ja kalsiumin(29,30) imeytymistä. Foolihapon ja sinkin kohdalla tutkimusnäyttö on varsin heikkoa, mutta sen sijaan ei-hemiraudan, B12-vitamiinin ja kalsiumin imeytymistä on syytä tosissaan epäillä. Ravintolisien käyttäjiä saattaa kiinnostaa tieto, että oksidit (esim magnesiumoksidi) saattavat imeytyä huonommin vatsahappojen puutteessa.(31,32)
Suolistoinfektiot. Eräs vatsahapon tunnetuista tehtävistä on vieraiden bakteerien torjuminen niiden ollessa matkalla suolistoon. Aihetta käsittelevässä koosteartikkelissa havaittiin että närästyslääkkeiden käyttäjillä suolistoinfektioiden/ruokamyrkytysten riski on 2,5-kertainen muihin ihmisiin nähden. PPI-lääkkeiden käyttäjillä riski oli 3,3-kertainen.(33)
Allergiat. Vatsahapoilla on merkittävä rooli ruoan proteiinien pilkkomisessa. Allergeenit pilkkoutuvat epätasaisesti ruoansulatuskanavassa. Jotkut allergeenit hajoavat hyvin, jotkut eivät lainkaan. Hajoavat allergeenit eivät ole merkittävä riski terveille, mutta kun puhutaan närästyslääkkeiden käyttäjistä, tilanne on aivan toinen. Eräässä seurantatutkimuksessa selvitettiin miten 152 ihmistä, joilla ei ollut allergiataustaa, reagoivat kolmikuukautiseen närästyslääkekuuriin. Tulos oli järkyttävä. Närästyslääkkeen käyttö yhdistyi 10,5-kertaiseen allergeeniherkistymiseen. Moni koehenkilö kehitti allergiansa närästyslääkkeiden käytön aikana. Niillä joilla tutkimuksen alussa havaittiin allergiaa joillekin ruoka-aineille, tilanne paheni merkittävästi lääkkeiden käytön myötä!(34)
Atrofinen gastriitti. PPI-lääkkeiden käyttäjillä atrofisen gastriitin eli hapottoman mahan riski on erittäin suuri etenkin jos taustalla on H pylori -infektio (kuten usein on). Tutkimuksessa fundoplikaatio eli refluksitaudin leikkaushoito ei ollut yhteydessä kyseiseen ongelmaan, minkä vuoksi kyseisestä tutkimuksesta voinee päätellä, että PPI-lääkkeet kirjaimellisesti aiheuttavat hapotonta mahaa.(35)
Osteoporoosi. Monessa tieteellisessä artikkelissa närästyslääkkeet korreloivat osteoporoosin ja luunmurtumien kanssa.(36,37,38) En tiedä onko osteoporoosin/luunmurtumien riski kuitenkaan täysin perusteltu syy välttää närästyslääkkeitä? Osteoporoosia voidaan mahdollisesti hoitaa todella hyvin D3- ja K2-vitamiineja syömällä.(39,40) Tämä hoito on saanut aivan liian vähän huomiota.
Muita ongelmia. Erään tutkimuksen mukaan arviolta joka kahdeksannella ihmisellä on sellainen tilanne, että heillä on GastroPanel-verikokeen mukaan lähtökohtaisesti hapoton maha, mutta käyttävät silti PPI-lääkkeitä olemattomien vatsahappojen vähentämiseksi.(41)
Disclaimer: Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole suositella minkään lääkityksen lopettamista. Kirjoittajalla ei ole alan pätevyyttä eikä muutakaan tieteellistä korkeakoulututkintoa.
Viisi minuuttia -sarjassa aiemmin ilmestyneitä kirjoituksia (26)
- ...aikuisten aivovammoista
- ...avokadosta
- ...gojista
- ...korkeasta verenpaineesta
- ...laihdutusvalmisteista
- ...lantusta
- ...liikkujan ravinnosta
- ...luonnollisista vitamiineista
- ---macasta
- ...metabolisesta oireyhtymästä
- ...migreenistä
- ...nauriista
- ...parsasta
- ...piilorasvasta
- ...rasvamaksasta
- ...ravintorasvoista
- ...ravintovalistuksesta
- ...ruokavaliosta
- ...spirulinasta
- ...syömisen säätelystä
- ...terveellisistä rasvoista
- ...terveysvalistuksesta
- ...urheilijan lihaksista
- ...virvoitusjuomista
- ...voista
- ...väsymyksestä
Törmäsin äsken tällaiseen sivustoon:
VastaaPoistahttp://thehealthyskeptic.org/heartburn
Ehkäpä närästys voi johtua myös liian laimeista vatsahapoista.
Anonyymi,
VastaaPoistaAinakin siihen viittaavaa tutkimusta on tullut vastaan.
Tuo mainitsemasi Chris Kresserin sivusto on tosi hyvä. Luin sivuston närästysaiheiset tekstit oikeastaan kommentteineen läpi kun tutustuin tähän aiheeseen.
Ja jatko-osa tähän kirjoitukseen tulee varmaan pian. Siinä otetaankin esille se, että joillekin ihmisille vatsahapon lisääminen tuntuu olevan hyödyksi närästykseen.
Vladimir Heiskanen
Oman kokemukseni mukaan,närästukseni johtui nimenomaan,vatsahappojen puutteesta,Asia korjaantui,kun aloin syömään Betaiini HCL:ää.
VastaaPoistaHei, minulla närästää vain aina kun olen raskaana, kuten nytkin olen. Siihen auttaa pieni pala Rennietä tai ruokasooda-vesi-sekoitus. Onkohan tuolla ruokasoodan käytöllä minkälaisia vaikutuksia? Ruokavaliolla ei juurikaan ole merkitystä tässä tilanteessa.
VastaaPoista