Christerin ravintouutiset

Olen lokakuusta 2005 lähtien kerran kuukaudessa julkaissut erityisiä ravintouutisia. Ravintouutiset löytyvät koottuna nettisivustoltani http://www.ravintokirja.fi/. Sieltä löytyy myös muuta luettavaa kuten esimerkiksi kirjani Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta suosittu nettiversio.

TIEDOKSI!

Ravinto-oppaani ”Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta” täydet lukuoikeudet internetissä sekä kerran kuukaudessa ilmestyvä Ravintotutkimuksen Uutiskirje vuodeksi 2007 voidaan hankkia seuraavasti:

1) maksa 10 euroa tilille 405582-21803, muista ilmoittaa nimesi!

2) ilmoita sähköposti-osoitteesi minulle (christer.sundqvist@wakkanet.fi)

3) saat viikon sisällä sähköpostilla ohjeita, henkilökohtaisen salasanasi ja ensimmäisen uutiskirjeen

Tervetuloa

Diabeteksen hoitoa Mary Vernonin tapaan

*
Otetaan vaihteeksi tiedeuutinen, jonka luotettavuusmerkintä toistaiseksi on varsin vaatimaton. Epävarmuuteni merkitä tämä juttu luotettavammin, johtuu siitä, että luin tämän jutun eräästä amerikkalaisesta miesten lehdestä (!). En ylipäänsä olisi tästä asiasta kirjoitellut jos lääkäri Annika Dahlqvist ei myöskin olisi eilen asiasta innostunut. Olen tullut niin varovaiseksi viime aikoina tuomaan näitä omia ajatuksia pönkittäviä uutisia esille. Lisäksi tämä on uutinen, josta virallinen tutkijataho on kovasti eri mieltä.

Lunta on tullut tupaan oikein kunnolla kritisoituani vast'ikään Pohjois-Karjala tutkimusta ja siinä tutkimuksessa olleita pieniä puutteita. Päällisin puolinhan Pohjois-Karjala-tutkimus oli loistava näyttö pääjohtaja Pekka Puskan energisyydestä ja terveysajattelun ankkuroimisesta Suomeen. Tupakoinnin väheneminen, liikunnan lisääntyminen ja suomalaisten miesten innostaminen syömään vihanneksia ja hedelmiä ovat loistavia terveysvalistuksen riemuvoittoja. Pohjois-Karjala-tutkimus meni kuitenkin yhden asian suhteen totaalisesti pieleen. Suomalaiset opetettiin syömään margariinia terveellisemmän meijerivoin sijaan ja koko tieteellinen todistuskoneisto valjastettiin pönkittämään ajatusta kaikkien eläinrasvojen vaarallisuudesta.

Tämä diabetesjuttu haiskahtaa Atkinsilta. Tyrmätäänkö se heti? Ei annetaan Mary Vernonille mahdollisuus sanoa sanottavansa myös minun kauttani monen mutkan kautta.

Amerikkalaiset (ja suomalaiset) diabetesjärjestöt neuvovat aikuisiän diabeetikkoja noudattamaan normaaliväestön ravitsemussuosituksia, eli syömään lusikkakaupalla sokeria.

Kuin huutavan äänenä korvessa ja piikkinä diabetesjärjestöjen lihassa on lääkäri Mary Vernon. Vuodesta 1999 lähtien hän on hoitanut aikuisiän sokeritautia (tyypin 2 diabetes) Lawrencen klinikallaan Kansasissa, USA:ssa, menetelmällä josta luovuttiin lähes kaikkien lääkäreiden toimesta jo 1930-luvulla.

Lääkäri Vernon alkaa muodostumaan ongelmaksi. Ei potilailleen jotka parantuvat, ei itselleen jolla on töitä, mutta kylläkin Amerikan Diabetesjärjestölle (ADA), jonka menetelmät ovat aivan päinvastaiset kuin Vernonin.

Miten lääkäri Vernon hoitaa diabetestä? Jättämällä diabeetikon ravinnosta pois hiilihydraatit. Useimmille potilaille tämä riittää. Potilaat eivät enää tarvitse lääkkeitä sokeritautiinsa jos jättävät pois hiilihydraatit ravinnosta.

Lääkäri Vernon saa tukea ajatuksilleen useilta tunnetuilta tiedemiehiltä.

Jos osoittautuu, että Diabetestutkimus ja diabeteksen hoito-ohjeet ovat olleet pielessä jo yli 70 vuotta, minusta tässä on aika vakava paikka edessä myös Suomen Diabetesliitossa. Pistän tähän muutamia poimintoja lääkäri Dahlqvistin blogista Tukholman murteella:

Så exakt vad är diabetes? Det är en sjukdom som handlar om hormonet Insulin. Utsöndrat från bukspottkörteln, transporterar insulinet blodsocker, glukos - den sockerart som kroppen använder för energi - från blodbanan in i cellerna. Problem uppstår emellertid när, ofta pga uttalad övervikt, cellerna börjar bli resistenta, oemottagliga, för insulinets effekt. (Det knackar men ingen öppnar) Som resultat krävs mer insulin för att transportera samma mängd blodsocker in i cellerna. (Knackandet blir ett högt bankande) Detta tillstånd, kallat insulinresistens, är det första stadiet i typ-2-diabetes. Eftersom insulinresistens förvärras över tiden måste bukspottkörteln, pankreas, pumpa ut enorma mängder insulin för att tvinga glukoset in i cellerna (låt oss använda en slägga!). Till slut får pankreas svårt att orka ikapp, och man får kroniskt förhöjt blodsocker, hyperglykemi. Man har då fått etablerad diabetes, med risk för alla dess följdsjukdomar. Tyvärr, från och med nu blir allting bara värre. De insulinproducerande cellerna, betacellerna, blir med tiden utmattade och deras insulinproduktion minskar. (Vid typ-1-diabetes har en autoimmun sjukdom förstört betacellerna) När en gång betacellerna ät utbrända, ser man fram emot dagliga insulininjektioner resten av livet. Eller inte, om man får tro dr Vernon. Till skillnad från protein, fett och fibrer, som har liten eller ingen påverkan på blodsockret, bryts kolhydrater som rörsocker och stärkelse snabbt ner till glukos i magtarmkanalen. Sockret går sedan ut i blodbanan. Ju mer kolhydrater man äter desto fortare och högre stiger blodsockret. Därför, om du har diabetes, är det förståndigt att begränsa blodsockerhöjningen genom att begränsa kolhydratintaget. En annan fördel av att begränsa kolhydratintaget är att man då minskar kaloriintaget, vilket kan göra att man minskar i vikt, vilket i sin tur minskar insulinresistensen.

När Brian Long vaknade täckt av sitt eget blod, visste han att det var dags att söka läkare. Bölden som hade varat sig på hans lår i två månader hade slutligen brustit. På rekommendation från en vän sökte den 30-årige affärsinnehavaren dr Vernon. "Direkt när jag såg bölden Brian hade, var det uppenbart för mig att han hade diabetes." påminner sig dr Vernon, och förklarar att långdragna bölder, liksom svårläkta sårskador, är ett av de yttre tecknen på diabetes. Ett blodprov bekräftade diagnosen, blodsockret var 36 (?), fyra gånger så högt som normalt. Dr Vernon instruerade Long att inta en lågkolhydrat-högfett-kost i sätllet för ADA:s väletablerade kostråd. Hans tillstånd vände - och det snabbt. Inom bara tre månader var han inte längre diabetiker. Och detta helt utan Metformin eller insulininjektioner. "Min behandling var inte alls som någon behandling," sa Long, "allt jag behövde göra var att ändra mina matvanor." Denna förändring förvånade Long, men dr Vernon är mera resolut om behandlingen och resultatet: "Jag tror på att rikta sig mot orsaken, inte symtomen" säger hon, "Det är därför jag börjar med att eliminera maten som höjer blodsockret. Det är bara logiskt." Så logiskt faktiskt att Elliot Proctor Joslin, en läkare utbildad vid Harvard och Yale, använde det för mer än hundra år sen. Enligt noggrant förda patientjournaler från 1893 till 1916 behandlade han framgångsrikt dussintals diabetiker - inklusive sin egen mor - med en diet bestående av 70% fett och bara 10% kolhydrater. Sedan, 1921, upptäckte en kanadensisk vetenskapsman att genom att injicera insulin i diabetiska hundar, kunde deras blodsocker återgå till normal nivå. Snart därefter började insulin användas till människor. 1940 hade insulinet fått utbredd användning, och lågkolhydratkosten minskade alltmer i användning. Dr Joslin betecknades senare som medicinskt reaktionär.

Naturligtvis, i medicinens värld, har erfarenheten hos en enskild läkare ett litet vetenskapligt värde, jämfört med kontrollerade studier. Därför, år 2003, startade forskare vid Duke universitet en studie för att pröva dr Vernons fynd. Resultaten efter 16 veckor blev att 17 av 21 diabetiker kunde signifikant minska sina mediciner, eller sluta med dem helt. "När man utesluter kolhydrater är en minskning av insulindos eller andra mediciner inte bara en fördel, det är en nödvändighet" säger William Yancy, huvudförfattare till Duke-studien. "Annars blir blodsocker-nivån för låg"

Mera bisarrt än ADA:s allmänna rekommendationer för kolhydratkonsumtion, är emellertid organisationens ställningstagande till socker. Enligt ADA finns det ingen anledning för personer med diabetes att begränsa sitt intag av socker. Organisationens publicerade förklaring: När det gäller att höja blodsockret så är socker inte värre än stärkelse. "Det är ett missledande rättfärdigande", säger Feinman. "Stärkelse kan vara det värsta födoämnet man kan äta när det gäller att kontrollera blodsockret"

Den mest uppenbara invändningen mot att behandla diabetes med en lågkolhydrat-högfettkost är att den är just hög i fett. När allt kommer omkring så är mättat fett som kryptonit för hjärtat, eller hur? "Fel", säger Jeff Volek, näringsforskare vid Universitetet i Connecticut. "Vår forskning visar på att ersätta kolhydrater med mättat fett har en fördelaktig effekt på hjärtkärlhälsan", förklarar han. "En lågkolhydratkost minskar kroppens produktion av mättat fett, och ökar dess förmåga att förbränna det inkommande dietära fettet.". "Faktum är", säger Volek, " att mer än ett dussin expertgranskade studier, publicerade sedan 2003, visar att en lågkolhydrat-högfett-diet är mer effektiv i att reducera all hjärtsjukdomsrisk än en högkolhydrat-lågfett-diet". Och, precis som den diet som dr Vernon beskriver, innehåller dessa dieter mellan 50% och 70% av kalorierna från fett.
"Vilket tror du att folk finner mer praktiskt?" frågar dr Vernon. "Att undvika bröd och socker, eller ta insulinsprutor varje dag?" Innan du svarar, betänk att ADA, Amerikas ledande auktoritet på diabetes, vägrar att ens ställa denna fråga till miljoner av personer som lider av diabetes, och lämnar dem ovetande om att det kanske finns ett alternativ till att leva ett liv med medikamenter. "Man kanske föredrar att ta insulinet, och det är det val man har", säger dr Vernon. "Men enligt min erfarenhet är patienterna mycket gladare och friskare utan insulin" Hon är tyst en minut. "Och är inte det som är hela poängen?"

Lukekaa lisää aiheesta lähteistäni:

Campbell Adam. The cure for diabetes. Men's Health, 2006
Dahlqvist Annika. Boten mot diabetes. Doktor Dahlqvist's blogg, 9.12.2006

Kommentoikaa.

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

Vahva näyttö liikunnan merkityksestä painonhallinnassa

***
Hammersmithin sairaalan tutkijat Englannissa ovat MRI-laitteella (eräänlainen paremman luokan röntgenlaite) tiirailleet useiden henkilöiden vatsaonteloita. Kun vatsaontelon rasvamäärä normaalisti on noin yksi litra, löydetään vyötärölihavuudesta kärsivillä kymmenkertaisia määriä rasvaa. Rasva näkyy MRI-kuvissa vaaleina alueina. Vatsaontelon sisällä oleva rasva on aineenvaihdunnallisesti ongelmallista ja oletetaan, että se aiheuttaa tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia.

Tutkijat suhtautuvat kriittisesti esimerkiksi painoindeksiin (BMI). Professori Jimmy Bell sanoo: "On ihmisiä, jotka näyttävät tosi hoikilta ja heillä on normaali BMI, mutta kuitenkin vatsaontelon normaalin yhden rasvalitran sijaan heillä voi olla jopa 7 litraa rasvaa. Olennaista on se missä rasvamme sijaitsee. Elimistön rasva on yleensä hyödyllistä, mutta kun rasvaa on liikaa väärässä paikassa, silloin tilanne muuttuu hankalaksi".

Näyttää siltä, että monet laihdutusdieetit laihduttavat rasvaa "vääristä paikoista". Rasva lähtee varsin nopeasti ihonalaisista kerroksista, mutta vatsaontelon sisäinen rasva lähtee tehokkaasti vain pitkäkestoisella, kuormittavalla liikunnalla yhdistettynä järkevään ravitsemukseen.

Lähde: BBC Health News, 10.12.2006

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

Pitkän iän salaisuus - myönteinen elämänasenne

Suomen vanhin asukas Elsa Tilkanen on nukkunut pois. Tämän viikon tiistaina 110-vuotias Tilkanen kuoli Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Tilkasen syntymäpäivien aikaan syyskuussa hänen pojanpoikansa kuvaili isoäitiään peruspositiiviseksi ja huumorintajuiseksi ihmiseksi. Pitkän iän salaisuudeksi hän arveli myönteistä elämänasennetta. Yhä useampi suomalainen yltää yli sadan vuoden ikään. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna oli elossa 347 sata vuotta täyttänyttä. Minä tunnen heistä ainakin Ellen -tädin Lohjan Kirkniemestä. Hänenkin elämänasenteensa on erinomaisen positiivinen.

Lähde: Turun Sanomat, 9.12.2006

Lipeäkala kuuluu jouluun

Maku -lehti kertoo lipeäkalasta mm. näin:

Kun lipeäkala saapuu kauppoihin marraskuun alkupuolella, on se monelle lähtölaukaus joulun odotukseen. Tätä perinteistä joulun herkkua soisi syötävän muulloinkin.

Aikaisemmin lipeäkalan valmistaminen oli hidasta ja monimutkaista liottamisineen ja pehmentämisineen, mutta nykyään lipeäkalaa saa kaupoista kypsennystä vaille valmiina. Monen joulupöydässä se on edelleen yhtä tärkeä perinneherkku kuin rosollit ja laatikotkin. Perinteisen, valkokastikkeen kanssa tarjottavan reseptin lisäksi on viime vuosina kehitelty runsas joukko muunnelmia niin aterian pääruoaksi kuin vaikka pikkupaloiksi illanistujaisiin.

Suomalaiset lipeäkalan valmistajat käyttävät raaka-aineena kuivattua molvaa (Molva molva). Molva on hyvin samantyyppinen vaalea kala kuin turska. Kuivatut molvafileet liotetaan sooda-kalkkivedessä minkä jälkeen fileet paloitellaan ja pakataan annospakkauksiin. Valmistusprosessi kestää kaikkiaan 3-4 viikkoa. Kaupoissa myynnissä oleva lipeäkala on sellaisenaan täysin käyttövalmista. Halutessaan kalan voi huuhtoa ”pulauttamalla” sen kylmän vesialtaan kautta keitinveteen, mutta juoksevan veden alla lipeäkalaa ei tule huuhtoa.

Lipeäkala on perinteinen pohjoismainen herkku, jonka käyttö juontaa ajanlaskussa kauas taaksepäin. Pohjoismaisena juhlaruokana se on ollut jo ainakin 500 vuotta, ja tämän ajan valmistustapa on säilynyt lähes muuttumattomana. Kala oli tyypillistä keskitalven ruokaa jo ennen uskonpuhdistusta, jolloin jouluaatto oli vielä paastopäivä, mutta kala kuului sallittuihin paastonajan ruokiin. Myös pula- ja sota-aikoina lipeäkala on ollut monen kodin jouluinen pääruoka kinkun ja muun lihan sijaan. Nykyisessä joulupöydässä kevyt lipeäkala tasapainottaa muuten melko raskasta juhlaruokien tarjontaa. Kalaa on kuivattu ja liotettu lipeäkalaksi myös muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa lipeäkala kuuluu ihan olennaisesti joulupöytään. Siellä lipeäkalan kastikkeelle antaa makua mäti. Norjassa lipeäkalan kanssa tarjotaan usein savusilavaa ja sinappikastiketta.

Lipeäkala herättää vahvoja tunteita ja muistoja. Sen nimi on varmasti estänyt useita jopa maistamasta tätä kevyttä herkkua, jonka makuvivahteista saa turhaan hakea viitteitä lipeään tai muuhun vieraaseen tuotteeseen. Kala on kuitenkin mitä herkullisin valinta niin arkeen kuin juhlaan. Itsessään lipeäkalan maku on hyvinkin mietoa ja pehmeää, perinteisen lipeäkala-aterian maut vahvistuvat lisukkeilla, valkokastikkeella, keitetyllä munalla ja mausteilla. Lipeäkala sopii myös moneen erityisruokavalioon, kala on gluteeniton, laktoositon, maidoton ja vähärasvainen tuote. Lipeäkala sisältää runsaasti proteiineja, rasvaa 0,1 %, hiilihydraatteja siinä ei ole lainkaan ja energiaakin vain 100 kJ/100 g.

Ei kuulu minun suosikkeihin, mutta entä sinä, pidätkö sinä lipeäkalasta?

Onnellisen elämän salaisuuksia

***
Näitä onnellisen elämän salaisuuksia kommentoidaan vilkkaasti!

Laura kysyy: Kerro nyt minulle miten jotkut ihmiset tuntuvat syövän kuin hevoset ja pysyvät silti laihoina. Toiset taas tuntuvat lihovan pelkästä ruoan tuoksusta! Miten tämä on mahdollista? Minulle elämä on kamppailua kilojeni kanssa. Tohtori Tolosen Solakax auttaa hetkellisesti, mutta vuositasolla tulee kuitenkin kiloja koko ajan lisää. Mitä minä teen? Olet ainoa toivoni, please.

Laura on lähestynyt minua sähköpostilla. Sain luvan pistää vastaukseni tänne näkyville.

Olen miettinyt vastausta sinulle, Laura, erityisen huolella. Tämä on vastaus, joka saattaa ensi lukemisen perusteella tuntua loukkaavalta sinua kohtaan. Olen kuitenkin ladannut tähän vastaukseen kaiken minkä tiedän laihdutuksesta. Kovaltakin tuntuvat asiat pitää sanoa ääneen silloin kun ihminen aidosti hakee apua laihdutukseen. En taatusti ole ainoa toivosi. Listaan tässä alla tärkeimmät toimenpiteesi pyrkiessäsi normaalipainoon. En tiedä nykyistä painoasi, en ikääsi, en juuri mitään sinusta. Kuitenkin pystyn kokoamaan sinulle onnellisen elämän listan, sillä nämä asiat ovat yhteisiä meille kaikille ihmisille:

1. Älä laihduta. Onnelliseen elämään ei kuulu laihduttaminen, dieeteistä puhuminen, laihdutuspillereiden syöminen. Sen sijaan onnelliseen elämään kuuluu ravitseva, hyvä ruoka. Olisiko niin, että pyrkiessäsi koko ajan laihduttamaan jopa noilla Tolosen lähes arvottomilla tuotteilla, viestitätkin kehollesi, että et ole nyt onnellinen. Olet onnellinen vasta sitten kun laihdut niin ja niin paljon ja tuo tavoite karkaa vuosi vuodelta yhä kauemmas. Pienimmästäkin asiasta ihminen tulee epätoivoiseksi. Ratkaisu on laihduttamisen lopettaminen ja onnellisen elämän aloittaminen.
2. Liikunta. Tämä liikunta on minun perusjuttuni näissä yhteyksissä. Liikunta vaikuttaa painonhallintaan sillä tavalla, että se lisää perusaineenvaihduntaa ja tuo paremman mielen. Reippaan liikunnan jälkeen ihminen on tasapainoisempi ja voi paljon paremmin. Tee näin: Lähde joka ilta kävelylenkille, aluksi ehkä 30 min. Liiku reippaasti. Lisää asteittain kävelylenkkien pituutta niin, että lopulta kävelet 1 tunnin reippaasti. Ota alussa mukaan tuo Tolosen pilleripurkki taskuusi. Lenkin puolessavälissä otat tuon purkin taskusta, katsot sitä tuimasti ja sanot: Ei koskaan enää! Sitten heität tuon purkin metsään, niin pitkälle kuin jaksat. Hypi tasajalka viitisen minuuttia ja anna kiukkusi laantua. Lähde sitten etsimään purkkia metsästä huomista kävelylenkkiä varten.
3. Syö rauhassa. Tutkimukset osoittavat, että ei ole suurtakaan merkitystä mitä syö, kunhan käyttää ruokailemiseen varatun hetken viisaasti. Älä tyhjennä ruokalautasta hotkien, vaan käytä ruokailuun vähintään 20-30 min. Nauti ruoan pureskelusta, hyvästä ruokaseurasta, hyvästä ruokajuomasta. Pienikin ruoka-annos riittää tyydyttämään näläntarpeen kunhan syömme tarpeeksi rauhallisesti. Opettele syömään niin kuin ranskalaiset, pitkään ruokapöydässä viihtyen.
   
4. Syö pienempiä annoksia. Ravitsemustieteen asiantuntijat eivät aina näe metsää puilta. Luullaan, että ratkaisu on löydettävissä rasvan määrää vähentämällä, vihannesten runsaammalla nauttimisella tai proteiinipitoisen ruoan lisääntyneellä nauttimisella. Tällaista kikkailua voi toki harrastaa ja sillä menestyäkin. Parhaiten asiassa menestyneet kirjoittavat menetelmästään kirjoja, joita myydään best-sellereinä kirjakaupoissa. Voit valita yhden tällaisen kirjan, noudattaa sitä dieettiä, mutta halvemmalla pääset, jos jätät kirjan ostamatta ja vähennät annoskokoja. Katsos, jos vatsa on tottunut suuriin ruoka-annoksiin kestää aika kauan ennen kuin totut pienempiin annoksiin. Mahalaukku venyy hyvinkin suureksi, mutta se myös supistuu ajan kanssa hyväksymään pienemmän annoskoon. Tähän pyrkiminen vaatii malttia.
   
5. Syö usein. On tämä nyt järjetöntä, mietit. Olet ehkä menestyksellä noudattanut mehupaastoa ja oikein tsempannut syömällä tosi harvoin. Muistat ehkä laihtuneesi jopa sillä tavoin. Nyt minä sitten sanon, että sinun pitäisikin syödä usein. Aivan niin! Syö jotakin joka kolmas tunti. Kolme pääateriaa: aamiainen, lounas ja päivällinen. Siinä välissä 2-3 välipalaa. Salaisuutena tässä usein syömisessä on se juttu, että ei tule sellaista kiljuvaa nälkää ja verensokeri pysyy mahdollisimman tasaisena koko päivän. Voit toki miettiä vähän mitä syöt, mutta se ei ole olennaista. Tärkeintä on, että syöt usein, kohtuullisia määriä ja monipuolisesti. Tästä tulemmekin viimeiseen ohjeeseeni:
6. Valmista ruoka itse. Kaikin tavoin pyri järjestämään elämäsi sellaiseen malliin, että voit valmistaa oman ruokasi perusruokatarvikkeista. Älä sorru valmisruokiin ja eineksiin. Ne ovat tietenkin ruokaa, mutta ei yhtä hyvää ruokaa kuin jos itse valmistaisit ruoan. Katsos, eineksiä valmistettaessa joudutaan tekemään paljon erilaisia kompromissejä, joiden takia vitamiinit ja hivenaineet vähenevät. Minulla on sellainen mielikuva, että eineksiä markkinoidaan kierolla tavalla, jotta ihmiset ostaisivat niitä mahdollisimman paljon. Kerrotaan esimerkiksi, että einekset ovat yhtä hyvää ruokaa kuin kotona tehty. Ei pidä paikkaansa.

Onnea koko loppuelämäksesi uuden onnellisemman elämäsi kynnyksellä. Kerro miten edistyt!

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

Vietä ekologinen joulu

**
Maailman luonnonsäätiö WWF ja keittiömestari Markus Maulavirta muistuttavat, että joulunakin voi herkutella ekologisesti kalaherkuilla ja viettää näin todellista hyvää joulua. Maulavirran jouluresepteissä juhlapöytään nousevat hauki ja silli.

"Merten pelastamisen reseptiin kuuluu, että kalakannoista pidetään hyvää huolta. Rikas Itämeren antimista tai suomalaisista järvikaloista ekologisesti koottu kalapöytä kruunaa jouluisen juhla-aterian. Se on samalla herkuttelua hyvällä omallatunnolla"”, keittiömestari Maulavirta sanoo.

Joulupöytään päin vilkutetaan vihreää, ekologisesti kestävää valoa esimerkiksi ahvenelle, hauelle, hummerille, kuhalle, muikulle, sillille, silakalle ja kampelalle. Esimerkiksi kirjolohta kannattaa hankkia joulupöytään vain harkiten eikä turskaa ollenkaan. Paikallisten kalastajien pyytämää kalaa kannattaa suosia, sillä se vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lähialueelta pyydetty kala on todennäköisesti myös tuoreempaa kuin kaukaa kuljetettu. Kotimaisen kalan suosiminen tukee myös suomalaista kalastuselinkeinoa. Viisaat kalavalinnat ovat tarpeen, koska ylikalastus, merten saastuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat merellisen luonnon monimuotoisuutta. Kalakannat ovat vaarassa: nykymenolla tuhoamme maailman merten luonnon monimuotoisuuden alle 50 vuodessa.

”Ympäristöystävällisen jouluaterian saa aikaan melko pienellä vaivalla. Oikeastaan tarvitaan vain hieman ajatustyötä ja harkittuja valintoja. Kala on keskeinen osa perinteistä suomalaista joulupöytää. Haluamme, että kalalla voidaan herkutella tulevaisuudessakin, ja siksi tarjoamme yhdessä huippukokki Maulavirran kanssa joulun juhlijoille vinkkejä siitä, mitä kaloja kannattaa suosia”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo.

Mestari Maulavirran jouluiset kalareseptit

Tartar kylmäsavustetusta hauesta ja hummerista

200 g kylmäsavustettua haukea, nahattomana
200 g keitettyä Pohjanmeren hummerin lihaa
2 rkl ranskankermaa
1 rkl majoneesia
1 rkl Hangon tai Ahvenanmaan sinappia
Puoli punasipulia hienoksi hakattuna
2 rkl tuoretta ruohosipulia hienoksi hakattuna

Hakkaa hauki pieniksi kuutioiksi, samoin kuin keitetty hummerin liha. Sekoita kaikki ainekset huolellisesti ja laita jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli. Muovaa massasta korkeahkoja torneja ja tarjoa rapeitten ruisleipächipsien, uppomunan ja kerran kuteneen siian tai muikun mädin kera.

Viiriäisen uppomuna

Puoli litraa vettä
Vajaa puoli desiä etikkaa
Hippu suolaa

Kiehauta vesi ja lisää etikka ja suola. Anna veden poreilla ja kumoa kahvikuppiin rikottu viiriäisen muna joukkoon. Anna kypsyä heikosti poreilevassa vedessä noin puoli minuuttia. Nosta pois ja jäähdytä esimerkiksi jäävedessä. Jos et saa viiriäisen munia, tee tämä mahdollisimman pienistä, eettisesti hyvin voineiden kanojen munista. Kypsennysaika on tällöin noin pari minuuttia.

Ruisleipächipsi

Leikkaa ruisleivästä niin ohuita viipaleita kuin pystyt. Paista pannulla runsaassa voissa ja jäähdytä esimerkiksi kaulimen päällä. Näin leipä jäähtyessään jää hauskaan muotoon.

Silli lasimestarin tapaan

3 kokonaista tai 6 sillifilettä

Liemi
1 rkl valkopippuria
1 rkl maustepippuria
1 rkl sinapinsiemeniä
4 laakerinlehteä
5 dl vettä
3,5 dl sokeria
Porkkana viipaloituna
Punasipuli renkaina
Kepasipuli renkaina
3,5 dl etikkaa
Pala piparjuurta

Keitä mausteita ja sokeria noin 15–20 minuuttia. Lisää vihannekset ja keitä minuutin verran. Nosta pois liedeltä ja anna jäähtyä hetki. Lisää väkiviinaetikka ja maistele. Kun poski tuntuu menevän miellyttävästi suppuun sisäpuolelta, etikan määrä on sopiva. Jos maku tuntuu liian hennolta, lisää etikkaa, ja jos puolestaan liian tiukalta, lisää vettä. Liemen pitää olla tiukka, jotta silli saa makua ja kiinteän rakenteen. Kun olet tyytyväinen, lisää pala kuorittua piparjuurta liemeen. Näin liemi säilyy kirkkaana. Anna tekeytyä pari päivää ennen tarjoilua. Tarjoa silli hyvien keitettyjen perunoiden ja ruisleivän kera.

Lisätietoja:
Klaus K / keittiömestari Markus Maulavirta, gsm 050598 2996, markus.maulavirta@klauskhotel.com
WWF / meriasiantuntija Anita Mäkinen, gsm 040 527 1425, anita.makinen@wwf.fi
WWF / tiedottaja Laura Tahkokallio, gsm 040 556 9860, laura.tahkokallio@wwf.fi

WWF:n kalasuosituksia internetissä: Meren herkkuja – WWF:n kalaopas kuluttajalle osoitteessa http://www.wwf.fi/kalaopas

Lisää ekologisen joulun vinkkejä: http://www.wwf.fi/tue_toimi/osallistu_toimintaan/ekovinkit/joulu.html

Lähde: Deskin tiedote, 8.12.2006

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

Makean ja serotoniinin välinen yhteys löytynyt

**
Jutellessani lihavuudesta kärsivien ystävieni kanssa tulee usein puheeksi tuo makean himo. Moni väittää olleensa koukussa sokeriin ja makeaan suurimman osan elämästään. Vaikka makea ei sinänsä ole lihomisen syy, on herkuttelu makeilla tuotteilla kuitenkin poikkeuksetta sellainen asia joka vaikuttaa elämänhallintaan. Sokeririippuvuuden kierteessä tulee herkästi syötyä liikaa ruokaa ja ihminen lihoo.

Bristolin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet yhteyden masennuksen ja makuaistin välille. Masennuslääkkeet vahvistavat tutkijoiden mukaan kykyä maistaa tiettyjä makuja. Tähän saakka maistamisen on ajateltu olevan perinnöllisesti määräytynyt aisti, joka on muuttumaton koko eliniän. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että kykyä aistia erilaisia makuja voivatkin säädellä hermoston välittäjäaineet, kuten serotoniini ja noradrenaliini.

Tutkimustulokset antavat tärkeää tietoa hermoston välittäjäaineiden vaikutuksista makuaistiin. Vaikuttaa siltä, että karvaan maistamiskyky muuttuu niin serotoniinin kuin noradrenaliinin lisäämisen myötä. Makean maistamiseen vaikuttaa ainoastaan serotoniini. Tutkimukset voivat myös osaltaan selittää sitä, miksi hermostuneet ja masentuneet ovat kadottaneet ruokahalunsa tai sortuvat liikasyömiseen. Tulokset osoittavat myös sen, että hermostuneisuus vaikuttaa makuaistiin, myös muuten terveillä ihmisillä.

Lähde: YLE Tiedeuutiset, 7.12.2006

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

Vältä suolaa - se on terveydenhoitoa parhaimmillaan

**
Näin väittää suomalainen, tunnettu tutkija Heikki Karppanen Svenska Dagbladetin haastattelussa. Olen aiemmin kertonut tohtori Karppasen suolatutkimuksista ja nyt oli erityisen hienoa lukea hänen raikkaita ajatuksiaan:

Ainutlaatuinen suomalainen kampanja, jolla pyritään vähentämään suolan saantia ruoasta, tuottaa jo nyt merkittäviä tuloksia. Sydänkohtaukset ovat vähentyneet 75-80 prosenttia yli 65 -vuotiailla. Tähän on päästy opettamalla ihmisiä välttämään sellaisia ruokia, joissa on paljon suolaa. Suolan kokonaiskulutus on 30 vuoden aikana tullut voimakkaasti alas. Heikki Karppasen mukaan pudotus on grammoina päivässä laskettuna lähes kaksinkertainen verrattuna lähtötilanteeseen 1970-luvulla. Me syömme nyt 8 grammaa suolaa päivässä kun aiemmin kulutus oli 14 grammaa päivässä.

Tämä näkyy jo nyt terveystilastoissa. Suolansyönnin vähentyminen on lisännyt ihmisten elinvuosia jopa kuusi vuotta (tämä tieto pitää vielä tarkistaa!). Hämmästyttävällä tavalla suolan vähentäminen kumoaa muut terveyttämme nakertavat virheet kuten tupakanpoltto ja alkoholin juonti. Terveys on noussut sen takia, että verenpaine on laskenut ja me syömme yhä enemmän hedelmiä, sanoo Heikki Karppanen Helsingin yliopistosta.

Lähde: Svenska Dagbladet, paperiversio osa 1, sivulla 6, 6.12.2006

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka