Max Tomlinson: Nyt se onnistuu!

*
Sain Gummerus OY:ltä arvioitavaksi naturopaatti Max Tomlinsonin uuden kirjan. Kirjan on taitavasti suomentanut Lauri Sallamo.

Naturopaatti ja funktionaalista lääketiedettä suosiva Tomlinson pyrkii kirjassaan etsimään sopusuhtaisen vartalon salaisuutta hormonitasapainosta. Kirjassa on yksityiskohtaiset tarkastelu- ja mittausohjeet sekä kyselylomakkeet vartalon ongelmakohtien löytämiseksi. Max Tomlinson on toiminut alalla yli kaksikymmentä vuotta. Tomlinson on kysytty luennoitsija ja opettaja, ja hänellä on ollut jo vuosia Lontoossa vastaanotto, jonne monet kuuluisuudet aina kuninkaallisia myöten hakeutuvat saamaan asiantuntevia neuvoja.

Tomlinsonin edustama hoitolinjaus perustuu kehon puhdistukseen, tietämykseen ravinnon terveyttä ylläpitävistä voimista ja oikein kohdistetusta kuntoharjoittelusta. Tomlinson suosittelee Maxin Välimeren ruokavaliota. Hän suosii sellaista versiota, jossa korostuvat vihannesten, hedelmien, täysjyvätuotteiden, meren elävien ja kasviöljyjen terveyshyödyt. Hän pelkää yllättävän paljon eläinrasvaa. Tämä on asia, joka minua ainakin hämmentää.

Kirja on pirteästi kuvitettu ja sisältää riittävästi tietoa, jotta menetelmästä kiinnostunut voi suorittaa ohjelman itsenäisesti. Ongelmakohtien kartoituksen jälkeen seurataan Tomlinsonin ohjeita ja jenkkakahvat, liiviläskit, allit (olkavarsien roikkuvat läskit), paksut reidet, läskiperse ja minnatkin (miesten rinnat) saavat kyytiä. Kätevää. Ei tarvita kuin viikon mittainen puhdistuskuuri (detox) ja sitä seuraava kuuden viikon täsmäohjelma Tomlinsonin suosittelemine ravintolisineen (mm. 3 g kalaöljyjä ja monivitamiinivalmisteet). Halleluja, kaikuu riemuhuudot hoikentuneesta olemuksesta! Ainakin jos on Tomlinsonin paikoittain häiritsevän kovaa kehua uskominen.

Tomlinson uskaltaa päästää ilmoille tällaisenkin lausahduksen: "Olen ollut tämän uudenlaisen ravitsemustieteen johtohahmo useita vuosia, ja asiakkaani hyötyvät tiedoistani ja kokemuksestani päivittäin. Kun noudatat huolellisesti kirjan suosituksia, saat saman hyödyn."

Ihmetyksen aiheena on, että Tomlinsonin kollegoja tai samansuuntaista hoitosuuntausta edustavia henkilöitä ei mainita nimeltä ja lähdeluettelo on säälittävän puutteellinen. Olisiko tässä kyseessä isojen gurujen taistelu elintilasta ja näkyvyydestä? Ajattelen erityisesti niitä Australian aikojaan, jolloin Tomlinson sai päähänsä ryhtyä naturopaatiksi. Eikö kiitosta tai mainintaa olisi ollut syytä kohdistaa muille kuin naturopatian tohtori Benjamin Brownille? 

Tässä kirjassa on hyvin samansuuntaisia ajatuksia kuin Charles Poliquinin edustamassa mallissa. Tässä kirjassa on löydetty samat vartalon ongelmakohdat, ihopoimumittauksineen kaikkineen ja sokerit ja muut nopeat hiilihydraatit saavat tässäkin kirjassa kantaa oikeutetusti syyllisen taakkaa. 

Korrektia olisi ollut mainita miten vähän tämä kirja eroaa Kaisa Jaakkolan erinomaisesti kirjoittamasta Hormonidieetti -kirjasta. Mahdollisesti tämä virhe olisi ollut korjattavissa juuri suomennoksen yhteydessä. Tomlinsonin aikomuksena ei ole päästää ketään muuta kukkoa tunkiolle. 

Tekstin vähäinen ankkurointi tieteelliseen kirjallisuuteen on erityisen häiritsevää. Lukija saa yrittää arvata tutkimuslähteet parhain päin. Minusta on outoa, että Tomlinson ummistaa silmät muilta samanlaisilta teoksilta. Se saa minut epäilemään, onko tässä kirjailija rehellisin aikein liikkeellä vai vain pönkittämässä omaa erinomaisuuttaan? 

Kirjan erikoisin tietoannos koostuu alfa-2-reseptoreista ja läskeistä. Terveysintoilijat käyvät toki keskustelua mikrotasolla alfa-2-reseptoreista, mutta onko tästä tiedosta tavalliselle tallaajalle mitään hyötyä? Ja onko Tomlinson ymmärtänyt nuo reseptorit ihan oikein? Alfa-noidankehästä puhuminen on aika lähellä potaskaa. Tavallinen lukija nostanee tässä vaiheessa hattua ja jättää alfa-2-reseptoripohdinnat vähemmälle. Ehkä jopa unohtaa ne kokonaan.

Mitä kirjasta jää siis käteen?

Itsekriittisen vartalon tutkimisen jälkeen voi olla, että Tomlinsonin kirja tarjoaa pysyvän avun läskien nujertamiseen, tai sitten ei. Kokonaisvaltaiseen terveyteen tällä kirjalla ei ihan päästä varsinkaan kun kirjoittajalla on niin paha rasvakammo. Kuntosaleilla tapahtuva liikunta vaikuttaa aika orjuuttavalta. Kirjailijalla ei ole kovinkaan paljon ymmärrystä hölkän suuntaan. Vihannes- ja hedelmäpohjaiset ravitsemusohjeistukset jättävät ihannevartaloaan etsivälle kovan näläntunteen, minkä kirjailija myöntääkin. Kirjan kansikuva läskejä etsivine suurennuslaseineen olisi voinut olla vähemmän tunkeileva. Kirja puolustaa kuitenkin paikkaansa terveystietoisen kirjahyllystä. Antoisia lukuhetkiä Max Tomlinsonin täsmäohjelmien parissa. 

Maailman yksinkertaisin laihdutusohje

**
Minulla on tarjolla ehkä maailman yksinkertaisin laihdutusohje. Kaupalliset firmat jakavat laihdutusohjeita maksua vastaan ja ohjeistavat asiakkaitaan maksua vastaan.

Jotta asiakkaalle syntyisi mielikuva siitä, että hän maksaa jostakin merkittävästä tiedosta, jota hän ei olisi itse mahdollisesti oivaltanut, kaupallisen firman painonhallintaohjeistus menee monesti yksinkertaisuudesta kohti tolkuttoman suurta monimutkaisuutta. Asiakkaan vahingoksi. Sillä, toisaalta asiakas maksaa monimutkaisesta ohjeistuksesta ja, toisaalta asiakas ei enää ymmärrä monimutkaiseksi mennyttä painonhallintaohjeistusta.

Nyt saat ilmaiseksi maailman yksinkertaisimman laihdutusohjeen, joka vieläpä kaiken lisäksi toimii:

Syö 3 kertaa päivässä, eli jätä pois turhat välipalat.

Tuossa maailman yksinkertaisimmassa ohjeessa on se yksinkertainen juju, että se vie ihmisen ruokailun laatukysymysten äärelle itse oivaltaen. ITSE OIVALTAEN! Asiakas, jolla on painonhallintaongelma, oivaltaa itse mm. sen, että hänen pitää tehdä jotain ruokansa laadulle.

Jos laihduttava asiakas aikoo pärjätä kolmella aterialla päivässä, hänen pitää miettiä mitä hän syö ateriointihetkillään. Aamiaisella hänen pitää syödä ruokaa, joka pitää nälän poissa pitkään. Muuten hän ratkeaa syömään välipaloja ennen lounasta. Hänen pitää syödä laadukas ja maittava lounas, jotta jaksaa päivälliseen saakka ja päivällisen pitää riittää seuraavaan aamuun asti.

Tällä tavalla painoaan hallitseva asiakas opettelee erehdysten ja oivallusten kautta mitä hänen kannattaa syödä. ITSE OIVALTAEN! Asiakas huomaa syödessään hiilihydraattipitoisen aamiaisen, että on hetken kuluttua taas kova nälkä. Hän pärjää lounaaseen saakka jos hän syö proteiinia ja rasvaa sisältävän aamiaisen (kananmunia, pekonia, pähkinöitä, maitotuotteita).

Lounaan ateriakokoa asiakas todennäköisesti joutuu säätämään useampaan kertaan, ennenkuin se osuu kohdalleen. ITSE OIVALTAEN! Kun ateriakoko osuu kohdalleen, silloin ei ole ähky olo (syönyt liian suuren ruoka-annoksen) eikä myöskään tule nälkä liian nopeasti (syönyt aivan liian vähän proteiinia ja rasvaa).

Päivällinen on painonhallinnan Waterloon taistelun huipentuma! On siinä asiakas onnensa kukkuloilla kun hän saa päivällishetken kohdilleen! ITSE OIVALTAEN! Hän onnistuu silloin säätämään päivällisen sellaiseksi, että se kooltaan ja laadultaan varmistaa napostelemattoman iltahetken. Hän laskeutuu levolle juuri sitten kun nukku-Matti heittää sitä unihiekkaa vieden hänet läpi koko yön seuraavan päivän maittavan aamiaisen pariin.

Kaupallista nyt sitten tuollainen laihdutusdieetti!

Kuka suostuu maksamaan tuollaisesta ohjeesta, jossa ei ole muuta kuin asiakkaan itse tehtyä oivallusta?

Ei pidäkään maksaa!!!!

Pitää maksaa siitä, että paikkakunnalle tuodaan sellainen luennoitsija, joka puhuu tuollaisen asian puolesta.

Christer Sundqvistin keikkakalenteri

Dukanin dieetti - 1 vuotta!

**
Hei laihduttajat!

Laihdutuskokeiluni täyttää tänään vuosia. Toukokuun toisena päivänä vuonna 2010 aloitin oman laihdutuskokeiluni, jota olette voineet seurata internetin välityksellä. Ja tiiviisti olettekin sitä seuranneet ja vilkkaasti sitä kommentoineet. KIITOS!

Lue tästä Dukanin dieetin eri vaiheista:

Dukanin dieetti - lähde mukaan kokeiluun!

Dukanin dieetti jatkuu

Mitä vuodesta jäi käteen? Toimiiko Dukanin proteiinipitoinen dieetti?

Dieetti toimii ainakin minulla. Päätin siis 66 -kiloisena  ja normaalipainoisena kokeilla Dukanin dieettiä ja toimia laihdutusryhmäni innostajana.

Dukanin dieetissä syödään runsaasti proteiinia, käytetään ainakin alkuvaiheessa kohtuullisen vähän rasvaa ja vähennetään huomattavasti hiilihydraattien saantia. Hyökkäysvaiheen (Vaihe numero 1) aikana nautin lähes pelkästään proteiinia. Tämä 1. vaihe kesti onneksi vain 6 päivää ja sitä seuranneen pudotusvaiheen (Vaihe numero 2) myötä paino putosi varsin helposti 6 kiloa.

Mahduin vuonna 1997 pieniksi jääneisiin tiukkoihin farkkuihin ja huomasin pian voivani selvitä elämässäni ilman suuria vieroitusoireita siitä päivittäisestä leivästäni. Jätin todellakin leivän pysyvästi pois ruokavaliostani. Sitä ei todennäköisesti tarvitse tehdä, jos ei halua.

Ilahduttavan moni muukin laihdutusryhmästäni koki saman ilmiön: tämän dieetin avulla paino todellakin putoaa hyvin nopeasti.

Salaisuus löytyy runsaasta kananmunien, kalan ja lihan syönnistä. Jos et pidä näistä ruoka-aineista pyydän jättämään tämän dieetin rauhaan. On monia muitakin dieettejä joita voit kokeilla.

Painoni vakiintui tasausvaiheen (Vaihe numero 3) myötä tasolle 60,0-60,5 kiloa. Siirryin sen jälkeen dieetin ylläpitovaiheeseen (Vaihe numero 4), jota olen noudattanut syksystä 2010 lähtien. Tänään kun vuosipäivänä 2.5.2011 kävin vaa'alla, se näytti 60,5 kiloa. Noissa lukemissa se painoni on pysytellyt sen verran tasaisesti, että uskoisin voivani päätyä tämän dieetin käyttäjäksi loppuelämäksi.

Painoni nousee 1-2 kiloa jos nautin runsaammin hiilihydraatteja ja painoni tippuu 1-3 kiloa jos pidän yhden proteiinipitoisen päivän viikossa. Tämä on ihan normaalia painonvaihtelua.

En koe joutuvani luopumaan mistään olennaisesta ruoka-aineesta, sillä pois olen jättänyt perunan, pastan ja leivän. Syön sen sijaan runsaasti lihaa, kannamunia ja nautin täysrasvaisia maitotuotteita. Ravintokuidut saan vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Olo on hyvä.

Pitäisikö sinunkin kokeilla?

Voin hyvin vaatimatonta korvausta vastaan olla tukemassa sinua Dukanin dieetissä. Seuraan ajankohtaista kirjoittelua dieetistä, toimin sinun henkilökohtaisena "tsempparina" ja kokoan tutun porukkani yhteen jossakin vaiheessa.

Lopuksi erään "dukanistin" mietteitä:

"Minä koen, että Dukanin dieetti toimii erittäin hyvin painonpudotusvaiheessa. Saavutin aika helposti painotavoitteeni. Olen edelleen tasausvaiheessa ja painoni on viime aikoina hieman pyrkinyt nousemaan. Tiedän kuitenkin mistä se johtuu. Jos noudatan dieettiä pysyn normaalipainoisena koko elämän. Dieettiä ei ole vaikea noudattaa. Siinä saa syödä mieliruokia!"

Kommentteja saa tulla.

Glykemiaindeksi painonhallinnassa – faktaa vai fiktiota?

**
Lapin urheiluopiston järjestämässä ravintovalmentajakoulutuksessa olemme pohtineet glykemiaindeksiä. Tässä muistiinpanojani teidän arvioitavaksenne.

Glykeemisellä indeksillä (GI) tarkoitetaan hiilihydraattia sisältävän ruoka-aineen aiheuttamaa veren sokeripitoisuuden (glukoosin) kohoamista syömisen jälkeen. Mitä korkeammalla veren glukoosipitoisuus pysyttelee syömisen jälkeen, sitä suurempi on ruoka-aineen glykeeminen indeksi. Glykeemistä indeksiä määriteltäessä on nautittu ruoka-annos, jossa hiilihydraattimäärä on 50 grammaa ja tämän perusteella mitataan vaikutukset verensokerin vaihteluun. Glykemiaindeksin vertailukohtana pidetään yleensä valkoista leipää tai puhdasta glukoosia, jonka GI on 100. Tässä vertailussa GI:n arvot alle 55 määritellään alhaisiksi (matala GI) ja arvoja yli 70 pidetään korkeina (korkea GI).

Pelkkä GI ei useinkaan kerro täyttä totuutta laihduttajalle, koska GI:n vaikutukset ovat pitkälti riippuvaisia hiilihydraattien määrästä. Sen sijaan ruoka-annosten glykemiakuormia (GL, glycemic load) tarkastelemalla voidaan paremmin arvioida ruoka-annosten vaikutusta hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja verensokerin muutoksiin. Glykemiakuorma on ravinnon GI:n ja hiilihydraattimäärien (g) tulo.

Verensokeria kohottavan vaikutuksen mittaamiseen ei ole vielä saatu kehitettyä täysin luotettavaa menetelmää. Eri mittauksissa saadut tulokset voivat siksi poiketa toisistaan. Ruoan valmistusmenetelmät, koostumus ja vilja- ja kasvilajikkeiden erot vaikuttavat mittaustuloksiin. Ruoan imeytymisessä on myös yksilöllisiä eroja. Suuntaa-antavaa tietoa eri ruokien vaikutuksesta verensokerin nousuun GI kuitenkin antaa.

Kriittisesti tarkastelemalla tutkimusnäyttöjä GI:n puolesta ja vastaan, näyttäisi hahmottuvan sellainen kuva, että GI:n (ja osittain myös GL:n) vaikutusta painonhallintaan ei ole pystytty pitävästi osoittamaan. Matalan glykeemisen indeksin ruoka-aineet ovat usein tuotteita, jotka ovat muutenkin omassa sarjassaan suositeltavia kuitupitoisuutensa ja matalan energiatiheytensä ansiosta. Yksittäisten ruoka-aineiden vaikutus verensokeriin aterian yhteydessä kuitenkin muuttuu, kun aterialla nautitaan muitakin ruoka-aineita. Esimerkiksi ravintokuidut, proteiini ja rasva hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ohutsuolesta ja siten laskevat aterian vaikutusta verensokeriin. Lisäksi ruoka-aineen vaikutus verensokeriin riippuu myös siitä, kuinka nopeasti sen sisältämät hiilihydraatit siirtyvät verestä muihin kudoksiin (lihaksiin, aivoihin jne.).

Ajatuksena GI:n tutkiminen ja sen ympärillä pyörivä valistustyö on hyvä. Verensokerin voimakkaiden vaihteluiden tasaaminen ja samalla insuliininerityksen piikkien välttäminen on järkevää, sillä se auttaa näläntunteen ja syömisen hallinnassa sekä vähentää energian varastoitumista rasvakudokseen. On kuitenkin vaikea osoittaa, johtuuko tämä suoraan matalasta GI:sta, ruoan muista ominaisuuksista, kuten kuitupitoisuudesta vai näiden yhteisvaikutuksesta.

Kaikesta kriittisyydestä huolimatta GI-arvot voivat olla apuna painonhallintaa tukevien ruokavalintojen tekemisessä. Mielenkiintoista on seurata tutkimuksen edistymistä ja saada lisää tietoa niin kiisteltyjen hiilihydraattien merkityksestä painonhallinnassa.

Laihdutustutkijat ovat yhä suuremmassa määrin tällä hetkellä huolissaan hiilihydraattien lihottavasta vaikutuksesta. Aiemmin niin hanakasti esille otettu rasvojen lihottava vaikutus on ainakin edistyksellisimpien asiantuntijoiden mielikuvissa hetkeksi väistynyt taka-alalle.

Glykemiaindeksi on tuottanut pettymyksiä laihdutustutkijoille. Glykeeminen indeksi ei kovin hyvin kuvaa verensokerimuutoksen suuruutta. Ruokien GI on kuuma peruna ravintokeskustelussa. Todellisia vaikutuksia verensokerin määrään nousuun ei voida GI:n avulla mitata, koska menetelmä perustuu mittauksiin, joissa nautitaan aina 50 grammaa hiilihydraattia. Käytännössä tämä tarkoittaa suuria eroja ruoka-aineiden määrissä. Esimerkiksi 50 grammaa irtokarkkeja aiheuttaa yhtä suuren verensokerin nousun kuin 700 grammaa porkkanoita. Vesimelonin GI on korkea (72), mutta GL on matala (4), koska 50 gramman annoksessa vesimelonia on vain muutama gramma hiilihydraattia. Ruoan kypsyysaste vaikuttaa sillä tavalla, että esim. raa’alla porkkanaraasteella on matalampi GI kuin kokonaisena höyrytetyllä porkkanalla. Eli tältäkään osin emme voi pitää GI-menetelmää kovin hyvänä.

Puhuttaessa painonhallinnasta erilaisille tahoille on vinha totuus, että GI vain sekoittaa ajatuskuvioita. Ensi askeleitaan painonhallinnassa ottava ei voi saada pysyviä muutoksia aikaan tarkkailemalla jatkuvasti taulukoita, joissa ilmaistaan ruoka-aineiden imeytymisnopeuksia. Siinä laimenee into hyvinkin nopeasti. Sen sijaan GI-taulukoiden kanssa pelailu saattaisi onnistua henkilöille, joilla on jo tietty käsitys terveellisestä ravitsemuksesta.

Tavalliselle ihmiselle, joka taistelee ylipainonsa kanssa, täytyy asiat selvittää yksinkertaisesti ja helppotajuisesti. Tänä päivänä elintarviketeollisuus pitää kyllä siitä huolen, että kuluttajat ovat ihan sekaisin sen suhteen mitä meidän tulisi syödä. Jatkuvasti tulee uutta ja hienoa helposti ja nopeasti valmistettavaa ravintoa tarjolle.

Yhteenvetona mainittakoon, että GI:n suhteen on kyseessä siis ainakin osittain fiktiosta. Glykemiaindeksin tarkkailuun perustuva painonhallinnan tarkkailu lepää epävarmalla pohjalla. Sen sijaan GL ja siihen perustuva painonhallinta on jo paljon parempi vaihtoehto. Siitä asiasta joskus enemmän! Pysykää linjoilla!

Laihduttamisen ABC

**
Kunto- ja terveyslehti 1/2011 on nyt lehtipisteissä. Lehti antaa runsaasti palstatilaa Christer Sundqvistin näkemyksille painonhallinnasta. Käykää hakemassa oma lehtenne! Tilatkaa lehti koko vuodeksi kotiin! Ainoa terveyslehti Suomessa, joka uskaltaa käsitellä asioita monipuolisesti ja rehellisesti?

Tässä valittuja paloja tekstistä, jonka Kalle Kotiranta ja Christer Sundqvist kirjoittivat juuri Sinulle:

HUOMIO! HUOMIO!
On taas se aika vuodesta jolloin moni tuntee tarvetta ryhtyä laihdutuskuurille. Ehkä uudenvuodenlupauksen yllyttämänä, ehkä jonkin televisio-ohjelman, kirjan tai lehtikirjoituksen myötä syntyneen innostuksen jälkeen.

Oletko jo kyllästynyt nälässä kärvistelyyn, laihdutuspillereiden lumo on haihtunut, kevyttuotetarjonta tympäisee, et mene enää täysillä mukaan täysjyvämaailmaan, vaikka liikut – et koe laihtuvasi, kaipaat jo maistuvaa ruokaa… Tuntuuko tutulta? Silloin tämä juttu on juuri sinulle! Tsemppiä!

Miksi suomalaiset lihovat?
Virallinen selitys suomalaisten lihavuudelle on arkiliikunnan väheneminen, me syömme liian suuria ja rasvaisia ruoka-annoksia, edelleenkään emme nauti riittävästi ravintokuituja ja viranomaisten mukaan meidän pitäisi karttaa yksipuolisia muotidieettejä. Anna hetkeksi tilaa toisenlaiselle ajattelulle! Ajattelulle, joka pohjautuu tutkittuun tietoon.

Meillä on Suomessa käytettävissä vertailukelpoista tietoa lihavuuden kehityksestä 1960 –luvulta asti (Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset, KTL:n julkaisuja B3/2002 ; Kansallinen Finriski 2007 –terveystutkimus, KTL:n julkaisuja B 34/2008). Näistä tilastoista on luettavissa, että lihominen alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvun alussa, oli kaikkein voimakkainta 1980-luvun alussa ja lisääntyi vuoteen 2002 asti, tasaantuakseen sitten tarpeettoman korkealle tasolle meidän päiviimme asti.

Pohjois-Karjala-projektin myötä nostettu tietoisuus sydän- ja verisuonitaudeista ja terveysvalistus on vähentänyt sydänkuolemia. Onkohan pääosin kyse tehostuneesta hoidosta tai meille tuntemattomista tekijöistä kuten Jussi Huttunen jo vuonna 2003 kirjoitti Duodecimissa otsikolla "Mistä tulet, mihin menet sepelvaltimotauti?"

Sydänkuolemat ovat kuitenkin vähentyneet lihavuuden kustannuksella. Luonnollisesti tuntuu epämukavalta ajatella, että projektin myötä noudatettu ravitsemus- ja diabetesvalistus olisi aiheuttanut suomalaisten lihavuusepidemian.

Mitä tapahtuu jos otamme lähtökohdaksi sen, että pitkään noudatettu ravitsemuspolitiikka on ihmisten lihavuuden pääasiallisena syynä? Minkälainen ruokavalio on meidät mahdollisesti lihavoittanut ja mitä voidaan tarjota tilalle? Siitä tietoa seuraavassa tekstiosuudessa.

Terveystietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, miksi ihmiset lihovat silti?
Voisiko syynä tähän ristiriitaan olla se, että noudatetaan vääränlaisia ruokatapoja, joihin väärä terveysvalistus on ohjannut? Liikkumattomuudella syyllistämisen sijaan olisikin etsittävä syyllistä pitkään noudatetusta ravitsemuslinjauksesta? Amerikantuliaisina saadut ohjeet välttää rasvaa ja syödä paljon hiilihydraatteja, eivät ehkä sittenkään toimineet vaikka niitä kaikkein uskollisimmin juuri Suomessa on taidettu noudattaa.

Parasta mitä ihminen voi terveydelleen tehdä, on päästä eroon ylipainostaan. Pitäisiköhän meidän suomalaisten suhtautua suopeammin lukuisiin onnistuneisiin laihtumiskertomuksiin ja painonhallintatapauksiin (hiilihydraatteja vähentämällä!) ja jättää Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat norsunluutorneihinsa kököttämään ja tivaamaan sieltä niitä pitkäaikaistutkimuksia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta?

Harvardin yliopiston ja muidenkin huippuyliopistojen tutkijat (Ronald Krauss, Frank Hu, Walter Willett, Dariush Mozaffarian, Jeff Volek, Eric Westman jne.) eivät vakuuta rasvateoriaan sitoutuneita suomalaisia terveysviranomaisia, eivätkä innostaa suunnanmuutokseen. Suomessa tarjotaan ainoana keinona lisää liikuntaa, vielä enemmän kevyttuotteita, täysjyvää ja toivottomat tapaukset jonottavat laihdutusleikkaukseen. Onko tällainen jääräpäisyys jo kaistapäisyyttä?

Monen ihmisen lihominen johtuu siitä, ettei kokonaisvaltaisesti oteta huomioon elämän kaikkia osa-alueita. Maistuvan, lisäaineettoman ruoan nauttimisella ja arkiliikunnalla voi aloittaa painonhallintansa, mutta viisautta on ottaa huomioon muutkin tekijät kuin oikeaoppinen ruokailu ja liikunta. Osa meistä on perintötekijöistä johtuen selkeästi taipuvaisempia lihavuuteen kuin toiset. Mieti hetken verran: Jos geenit tekivät sinusta hiukan pyöreämmän kuin toiset, mutta sinulla on edelleen hyvä olo, eikö silloin voida sallia hieman enemmän pyöreyttä ja lipsumista länsimaisesta laihuusasenteesta? Paha ylipaino on tietenkin aina haitaksi, mutta lievä ylipaino saattaa pitemmän päälle olla terveellisempi ratkaisu.

Tutkimukset osoittavat, että stressi ja kiireinen elämäntyyli saattavat altistaa ylipainolle. Huolimaton syöminen saattaa altistaa ylipainolle vain senkin takia, että riittämätön suojaravintoaineiden saanti luo meille tarpeen syödä liian suuria ruoka-annoksia. Korvaamalla osan tärkkelyspitoisista antimista suojaravintoainepitoisilla maitovalmisteilla, kalalla, lihalla, marjoilla, vihanneksilla ja hedelmillä, voidaan pärjätä pienemmillä ruoka-annoksilla.

Riittävä yöuni on terveyden ja painonhallinnan tärkeä kulmakivi. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yllättävän yleistä ja saattaa olla syynä kilojen karistamisen vaikeuksiin, sillä laiskasti toimiva kilpirauhanen laskee perusaineenvaihduntaa.

Muistutamme vielä siitä, miten voimakkaasti oma mielemme (psykologiset tekijät) ruokkii meissä ongelmakäyttäytymistä ruokatarjonnan äärellä. Ruoan ahmiminen tai retkahtaminen roskaruoan pariin siitä syystä, että inhoaa itseään, on monen epäonnistuneen laihdutusyrityksen taustatekijöissä.

Miten ruokavaliomme on muuttunut vuosien saatossa?
Jos isoäidin isoäiti tuotaisiin keskelle tyypillistä suomalaista ruokamarkettia, hän saattaisi pitkän tovin ihmetellä mistä hän löytäisi aitoa ruokaa! Kun vertailupohjana on ihmisen koko kehityshistoria, olemme varsin lyhyessä ajassa omaksuneet ihan uudenlaiset ruoanhankintakeinot. Ruokaa ei enää metsästetä ja säilötä kotioloissa vaan ostetaan jopa valmiina ruoka-annoksina suoraan kaupan hyllystä. Tällainen pitkälle jalostettujen ruokien esilletuonti ei olisi ollut mahdollista, ellei niistä pidettäisi ja niitä ostettaisi hyvinkin runsaasti. Olemme tottuneet näihin valmisruokiin ja eineksiin siinä määrin, että niistä on terveystietoisuuden lisäännyttyä, vaikea luopua. Suosittelen kuitenkin jokaista suomalaista sanomaan ei eineksille ja tekemään suursiivouksen jääkaapissa. Syömällä aitoa mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, voimme edistää terveyttämme ja myös hallita painoamme paremmin.

Omega-6/omega-3-rasvahappojen suhde oli isoäidin isoäidin aikaan 1-2:1, kun suhde nykyään länsimaisessa ravinnossa on keskimäärin 15:1 ja monesti paljon sitä korkeampi. Liiallinen omega-6-rasvahappojen saanti tuottaa elimistössä eräänlaista jatkuvaa matala-asteista tulehdusta, joka vallitsee lihavuudessa, diabeteksessa, masennuksessa ja muissa pitkäaikaissairauksissa. Tilanteen korjaaminen vaatisi omega-6/omega-3-suhteen tasapainottamista esimerkiksi kalaöljyn (vaan ei rypsiöljyn!) tuntuvalla omega-3-rasvahappojen lisäämisellä.

Anna ajatusmaailmassasi sijaa edes hetkeksi pohdinnalle, olisiko lihavuusepidemian taustalla omalta osaltaan nykyaikainen viljapainotteinen ruokavaliomme? Moni on löytänyt viljattomasta ruokavaliosta helpotusta moneen vaivaan ja laihdutuskin on tehokkaampaa leipäkasojen puuttuessa. Voin lämpimästi suositella paluuta isoäidin isoäidin noudattamaan ruokavalioon.

Syömmekö liikaa välipaloja?
Sundqvist väittää, että välipalakulttuurimme on omalta osaltaan lihavoittanut meidät. Keskittymällä nauttimaan 3-4 kertaa päivässä ruokaa lautaselta ja jättämällä lihottavat välipalat pois, voimme painonhallinnan helpottumisen lisäksi tehdä säästöjä ruokalaskussa.

Jos ihan pakko on syödä välipaloja, niin sitten suosittelemme sellaista syötävää, jolla pysyy suolisto mahdollisimman hyvässä kunnossa. Nauti pre- ja probiootteja suolistosi terveydeksi! Ota tavaksi nauttia ravintokuitusi esimerkiksi ravitsevien pähkinöiden ja siementen muodossa. Älä täytä suolistosi tärkkelyspitoisella massalla!

Kansallisen ylipainon syylliseksi parjattu rasva on pääsemässä pois pannasta. Hiilihydraattien määrä/laatu on keskusteluissa.
Viimeaikaiset tutkimusnäytöt vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista ovat mykistäviä. Esimerkiksi arvostetun Harvardin yliopiston tutkijat pitävät sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja vaarallisempina kuin rasvoja. Eritoten naisten sydän ei siedä liikoja hiilihydraatteja, vaan sairastuu herkästi. Tähän suunnanmuutokseen hiilihydraattien suhteen on päästy pitkään jatkettujen ennakkoluulottomien terveystutkimusten avulla. Ainoastaan sellainen ravitsemusneuvonta, joka kohdistuu hiilihydraatteihin voi pelastaa meidät "elintasosairauksien" (diabetes, SVT, lihavuus, metabolinen oireyhtymä) loputtomalta vyöryltä.
Kohtuullinen rasvan saanti yhdessä laadukkaiden proteiinien kanssa on nykyään se keinovalikoima, joka kiinnostaa terveystietoisimpia piirejä. Käytännössä terveen ihmisen on mahdotonta syödä liikaa proteiinia. Rasvan käytössä kehotan noudattamaan maalaisjärkeä. Kun rasva on nyt pääsemässä pois pannasta, se ei tarkoita, että ruvetaan rasvoilla lotraamaan. Harvardin yliopiston viesti on aika selkeä ja sen edessä taipuu vannoutuneinkin maitorasvojen ja muiden eläinrasvojen ystävä: Tyydyttyneitä eläinperäisiä rasvoja on tarkkojen tutkimusten mukaan syötävä edelleenkin kohtuudella. Paras terveyttä ja painonhallintaa ylläpitävä tutkimusnäyttö on saatu kalarasvoja ja laadukkaita, vähän käsiteltyjä kasvirasvoja suosimalla. Mutta rasvaa ei enää saa parjata!

Käytännön vinkkejä painonhallintaan ja ateriointiin
- jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Painonhallintaan liittyy paljon yksilöstä riippuvia tekijöitä, joita ei missään ohjeistuksessa voida ottaa täysimääräisenä huomioon. Se vinkki joka on juuri sinulle se kaikkein tärkein, ei mahdollisesti ole yhtä tärkeää jollekin toiselle. Löydä oma tiesi! Kuuntele elimistösi signaaleja!
- syö terveellistä, mahdollisimman vähän teollisesti käsiteltyä aitoa ruokaa.
- usko siihen, että laadukas ruoka pitää hoikkana, vaikka sinulla saattaisikin olla yksittäisiä esimerkkejä päinvastaisesta
- syö hitaasti, kiireettömästi, ruoasta nauttien
- säilytä maltti ja kohtuus joka tilanteessa
- muista, että teemme jatkuvasti tiedostamattomia valintoja ruoan suhteen (hyviä ja huonoja). Elä niin, että saatat tehdä mahdollisimman usein hyviä valintoja. Huomio: telkkarin ääressä voi istua napostelematta jatkuvasti!
- harrasta sellaista monipuolista liikuntaa joka pitää mielen virkeänä, mutta älä aseta liian korkealle toiveesi liikunnan laihduttavasta vaikutuksesta
- luovu kaloreiden laskemisesta! Menestykselliseen painonhallintaan riittää kun jätät vähemmälle perunan, pastan, riisin ja leivän. Syö sen sijaan runsaammin vihanneksia, kalaa, lihaa ja marjoja. Luonnollisesti olet jo kauan sitten karsinut ruokavaliostasi makeiset, virvoitusjuomat, sokeriset välipalat ja kevyttuotteet
- proteiini ja rasva pitävät kylläisenä pitempään, eli ota tavaksi syödä proteiinia ja pekonia aamulla, aina jotain laadukasta proteiinin lähdettä (kalaa, lihaa, papuja, maitotuotteita, kananmunia) lounaalla ja päivällisellä
- tee muutoksia ruokavalioosi vaiheittain
- mieti onko sinulla todellakin nälkä
- tee aina lista ruokaostoksille mennessäsi ja noudata listaa mielihaluista tai tarjouksista huolimatta
- älä mene nälkäisenä ruokakauppaan
- pidä ruokapäiväkirjaa
- älä koskaan päästä nälkää hirmuiseksi. Jos aterioinnin jälkeen tulee nälkä jo 1-2 tunnin kuluttua, syö seuraavalla kerralla hieman suurempi annos proteiinia ja rasvaa. Normaalia on, että nälkä pysyy loitolla 3-5 tuntia
- opettele valmistamaan ruokaa ihan itse kotona
- valmistaudu etukäteen erikoistapahtumia varten (juhlat, ravintolaillalliset, kovan kiireen täyttämät päivät)
- syö riittävästi ja säännöllisesti oman ateriarytmisi mukaisesti. Onni saattaa löytyä yhtä hyvin ruokailusta 5-8 kertaa päivässä kuin 2-3 kertaa tapahtuneessa ruokailussa. Vain sinä itse tiedät, mikä rytmi sopii sinulle parhaiten
- kiinnostu omasta terveydestäsi niin paljon, että mahdollinen ylipaino ja sen torjunta on sinun ykkösprojektisi vuonna 2011

Lähde: Kalle Kotiranta ja Christer Sundqvist. Painonhallinnan aakkoset. Kunto- ja terveyslehti 1: 40-45, 2011

Kunniallinen perääntymistie

**
Olen miettinyt yhtä asiaa enemmän kuin mitään muuta:

Miten voisimme mahdollistaa, että maamme johtavat terveysviranomaiset siirtyisivät kannattamaan vähähiilihydraattista ruokavaliota?

Onko yhtenä mahdollisuutena se, että saatamme häpeään terveysviranomaistemme terveyden alalla saavutetut meriitit? Lähtisimmekö etsimään roppakaupalla kummallisia lausuntoja kevyttuotteiden ihannoinnista, rotanmyrkyistä, joilla myös voi laihtua, aika lailla ylimitoitetusta Pohjois-Karjala -projektin ylistyksestä tai järkyttävän itsepintaisesti toteutetusta rasvakammosta?

Tämä on tietenkin yksi mahdollisuus. Mutta miltä kuulostaisi omalla kohdallasi, jos mahdollinen elämäntyösi tieteen ja terveyden saralla poljettaisiin lokaan? Paljastettaisiin kaikki se roina mitä suustasi on elämäsi aikana lähtenyt, mitä ihmeellisyyksiä kynäsi tai näppäimistösi on elämäsi aikana tuottanut? Kukaan meistä ei ole täydellinen.

Ehkä parempi tie olisi tämä:

Annetaan terveysviranomaisillemme kunniallinen perääntymistie.

Viimeaikaiset tutkimusnäytöt vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista ovat mykistäviä. Esimerkiksi arvostetun Harvardin yliopiston tutkijat pitävät sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja vaarallisempina kuin rasvoja. Ainoastaan sellainen ravitsemusneuvonta, joka kohdistuu hiilihydraatteihin voi pelastaa meidät "elintasosairauksien" (diabetes, SVT, lihavuus, metabolinen oireyhtymä) loputtomalta vyöryltä. Eräässä Itä-Suomen yliopistossa jaksetaan sinnikkäästi puolustaa vanhakantaisia käsityksiä, joista sankoin joukoin luovutaan eri puolilla maailmaa.

Eikö olisi parempi, että antaisimme terveysviranomaisillemme mahdollisuuden kunnialliseen perääntymiseen tässä käsityksessä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta? Tätä minun ylläpitämää, Suomen suosituinta terveysblogia (nöyrä kiitos!), luetaan ja kommentoidaan vilkkaasti. Eiköhän me anneta tässä tavallisten suomalaisten suosimassa terveysblogissa mahdollisuus terveysviranomaisillemme lausua rehellinen käsityksensä vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista/haitoista?

Lähetän avoimen kirjeen maamme johtaville terveysviranomaisille. Annan heille mahdollisuuden luopua kertaheitolla historiallisesta painolastista. Heiltä ei vaadita mitään meriselityksiä konsensuksesta, kompromisseista vuosien varrella, tietoja mahdollisista sponsoreiden suosimisista jne. Kysyn heiltä vain käsitystä vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista/haitoista ja onko mitään estettä sille, että tätä ruokavaliota voitaisiin suositella noudatettavaksi lihavuusepidemiamme torjumisessa.

Odotamme malttamattomina vastausta terveysviranomaisiltamme. Etsimme kunniallista perääntymistietä terveysviranomaisillemme heidän käsityksessään vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Pöhköä on vastustaa esimerkiksi tällaista terveysnäyttöä:

Asiakaspalautteita (käytössä vähähiilihydraattinen ruokavalio)

Hyvä meno on päällä ja tämäkin ilosanoma leviää suvun keskuudessa kuin kulovalkea. Kaksi poikaani on jo aloittanut ja tuttavapiiri on kyselyasteella. Poikani appi on muuten laihduttanut tällä menetelmällä kolmessa kuukaudessa 15 kg. Mikään dieetti ei ole aikaisemmin purrut. Mikä parasta veren sokeriarvot ovat tulleet alas 7-8:sta 5,1:een.


Olen nyt ollut VHH:lla kaksi vuotta. Kaikkea on elämän aikana tullut kokeiltua, mutta tämä ylittää jo käsityskykyni. Syön paljon rasvaa ja proteiinia ja hiilihydraatit olen pitänyt tosi vähissä. Tuloksena on 20 kilon laihtuminen, kolesteroliarvojen parantuminen (lääkärini oikein kehui minua hyvistä tuloksista) ja diabeteslääkityksen olen lopettanut. Olen saanut intoa liikkua ja hoitaa terveyttäni. Olen kuin uusi ihminen!


Olen ollut jonkinlaisella VHH-dietillä viitisen kuukautta. Saldona -10 kg painon pudotus ilman liikuntaa ja nälkää. Vaimolla on sama tulos, jossa liikunnankin apua kohtuullisesti. Painomme putoaminen on nyt lähes pysähtynyt. Ruokamme on ollut parasta mitä olemme koskaan syöneet. Voi, voi ja voi - nam nam kasvisten kera. Rasvat ja proteiinit vievät nälän erittäin hyvin, jopa liiankin hyvin. Tarkoitus kun ei ole ollut varsinaisesti laihduttaa. Suosittelen kaikkia rasvakammoisiakin kokeilemaan.

Rasvassa on paljon energiaa

**
Olet varmaan kuullut, että hiilihydraateissa on energiaa noin 4 kcal grammaa kohti ja rasvoissa tätä energiaa on yli kaksi kertaa enemmän, eli noin 9 kcal/gramma. Tämä havainto johtaa usein siihen, että painonhallinnan asiantuntijat varoittavat valistustyössään rasvojen liiallisesta nauttimisesta.

Minäkin kerron valistustyössäni rasvojen korkeasta energiamäärästä. Tiede ja varsinkin käytäntö on kuitenkin osoittanut, että proteiinien ja rasvojen nauttiminen pitää nälän tehokkaasti loitolla. Painonhallinnassa on keskeistä miten usein me syömme ruokaa tai välipaloja tyydyttääksemme nälkämme. Nälkää vastaan on turha pitemmän päälle kamppailla. Itsepetoksen tiellä on kulkenut moni suomalainenkin nälkää näkevä laihduttaja. Usko nyt tällä sanomisella, että nälkä ja laihdutus eivät kulje käsi kädessä kovinkaan pitkään.

Rasvasta voidaan tehdä myös sellainen käytännön havainto, että on erittäin vaikea nauttia paljon pelkästään rasvaa sisältäviä ruoka-aineita. Yritä syödä kilo meijerivoita. Taitaa jäädä toteutumatta. Mitään valtavan suuria ongelmia ei useimmilla kuitenkaan ole syödä kilon verran spagettia tai makaronia. Puhumattakaan siitä, että moni meistä tyhjentää jopa puolentoista litran virvoitusjuomapullon hyvinkin lyhyessä ajassa ja saattaa vielä jäädä nälkäkin.

Rasvojen, hiilihydraattien ja muidenkin energiaravintoaineiden energiamäärät arvioidaan ns. Atwaterin kerrointa käyttäen. Tämän kertoimen avulla saadaan ravintoaineiden fysiologinen energia-arvo. Kautta aikojen tätä tietoa on käytetty ruoka-aineen energiapitoisuuden laskemiseen kun ravintoaineiden määrä tunnetaan. En kuitenkan usko, että Atwater olisi kaavaillut tätä kerrointa käytettäväksi painonhallinnan työvälineenä. Siihen se on liian yksinkertainen. Atwaterin kertoimet ovat seuraavat:

• hiilihydraatit 4 kcal/g
• proteiinit 4 kcal/g
• rasvat 9 kcal/g
• alkoholi 7 kcal/g

Olen erittäin hyvällä menestyksellä tarjonnut asiakkailleni seuraavaa tieteellistä havaintoa: Jos painonhallinnassa huolehdit siitä, että syöt riittävästi proteiinia ja rasvaa, sinulla on erittäin hyvät mahdollisuudet laihtua pysyvästi. Käytäntö osoittaa havainnot oikean suuntaisiksi. Saan lähes joka päivä palautetta tyytyväisiltä asiakkailta, jotka ilmoittavat kilojen karisseen nälkää näkemättä. Asiakkaiden huolet siitä, että voimakkaampi panostus proteiiniin ja rasvaan, saattaisi lisätä terveysriskejä (näistä rasvoihin ja proteiineihin liittyvistä terveysriskeistä joskus varoitellaan), pyrin kuittaamaan näin: On lähes aina terveellisempää siirtyä ylipainosta normaalipainoon kuin jäädä murehtimaan rasvojen ja proteiinien todennäköisesti hyvin pieniä terveysriskejä omalla kohdallasi. Tietenkin on syytä seurata terveysindikaattoreita koko ajan ja avoimella sekä kriittisellä mielellä tulkita terveyden edistymistä tai heikentymistä jokaisen ihmisen kohdalla erikseen. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi sellaisenaan toiselle. Mutta silkkaa hölmöyttä olisi jättää painonhallinnan keinovalikoimasta pois proteiinien ja rasvojen käyttö hiilihydraattien (ja alkoholin!) kustannuksella.  

Biokemian tasolla rasvojen ja hiilihydraattien ero energiamäärissä näkyy energiaravintoaineiden oksidaatiossa (hapetuksessa) ja yksittäisten atomien välisten sidosten laadussa.

Rasvat ja hiilihydraatit koostuvat ihan samoista alkuaineista, eli niissä on hiiltä, vetyä ja happea. Hiilihydraateissa on kuitenkin hyvin paljon enemmän happiatomeja kuin rasvamolekyylissä. Äärettömän yksinkertaisesti voidaan ilmaista energiaravintoaineiden ero tarkkailemalla niiden hapetusta ja atomien välisten sidosten laatua. Elimistömme saa energiaa mm. hapettamalla energiaravintoaineita. Koska hiilihydraateissa on ennestään niin paljon happea, ne eivät kovin paljon voi lisää "hapettua" (oksidoitua). Rasvamolekyyleissä sen sijaan on vähemmän happiatomeja ja siksi niiden oksidaatio on enemmän energiaa tuottava.

Hiilihydraattien ja rasvojen rakenne eroaa myös huomattavalla tavalla toisistaan. Yksinkertaiset sokerit ovat usein renkaan muotoisia kun sen sijaan rasvat usein koostuvat yhteisestä glyserolimolekyylistä, jonka varassa roikkuu kolme rasvahappoa.

Hiilen molekyylipaino on 12 ja vedyn molekyylipaino on vain noin 2 (vetymolekyylissä on aina kaksi vetyatomia, H2). Hapen molekyylipaino on suhteellisen suuri (16) ja sen suhteellinen massaosuus rasva- tai hiilihydraattimolekyylistä muodostuu näin varsin huomattavaksi. Näiden ja muidenkin asioiden takia hiilihydraatit sisältävät vähemmän energiaa kuin rasvat.

Kun seuraavan kerran (ehkä jo uutena vuotena 2011?) mietit laihdutuskuurin aloittamista, harkitse vakavissasi painonhallintaa proteiinin ja rasvan varassa. Kysy tarvittaessa lisää!

Lihavuuden syyt ja hoito Sami Uusitalon mukaan

**
Sami Uusitalo kirjoittaa usein Veteraaniurheilijan terveysblogissa. Sami on käytännönläheisen laihdutuksen asiantuntija. Lue ajatuksella mitä hän tällä kertaa kirjoittaa lihavuuden syistä ja hoidosta.

Kommentoi!

----------------------
Kirjoitin reilu vuosi sitten Kaleva -lehden mielipidepalstalle ja tähän terveysblogiin käsitykseni lihavuuden kasvun syistä yhteiskunnallisella tasolla. Olin sitä mieltä ettei lihavuuden yleistyminen johdu arkiliikunnan vähenemisestä, autoistumisesta ja muista vastaavista seikoista. Tämä sen vuoksi ettei lihavuus kasvanut eniten silloin kun yhteiskunnan taloudellinen kasvu ja teknisen kehityksen aiheuttama elämän helpottuminen oli voimakkaimmillaan.

Lihavuuden kasvun taitekohta maassamme on 80-luvun alussa. Voimakkainta lihavuuden kasvu on ollut lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Suomessa on nyt kolme kertaa enemmän lihavia lapsia kuin kolme vuosikymmentä sitten.

Huomionarvoista on se, ettei lihavuus yleistynyt 60- ja 70-luvuilla. Elämä helpottui valtavasti noina kahtena vuosikymmenenä. Esimerkiksi koulukuljetukset alkoivat yleisesti jo 60-luvun alussa. Samoin henkilöautojen määrä kuusinkertaistui kahdessa vuosikymmenessä vuodesta 1960 alkaen. Varusmiesten Cooper-tulokset jopa paranivat 70-luvun lopulla. Nythän ne ovat heikentyneet tasaisesti lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

Kun edellisen kerran kirjoitin tästä samasta aiheesta, seurasi siitä vilkas keskustelu eräällä nettipalstalla. Muuan ravitsemusammattilainen valisti minua laittamalla vakuuttavan sisällysluettelon lasten lihavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sisällysluettelosta kävi ilmi, että lasten lihavuuteen vaikuttaisivat muun muassa ruokapöytä- ja lautasmaisema sekä kodin ja lähiyhteisön kasvimaat.

Ravitsemusalan asiantuntijat etsivät lihavuuden kasvun syitä aivan vääristä paikoista. Kasvimaat ja maisemat eivät lihota lapsia, vaan ruoka, jota he syövät.

Kolme vuosikymmentä sitten rasvavalistus aloitti tuhoisan voittokulkunsa. Rasvan määrä ravinnossa on vähentynyt merkittävästi ja myös sen laatu on muuttunut. Samalla hiilihydraattien suhteellinen osuus on kasvanut.

Meitä on lukuisia, jotka ovat korjanneet ylipainonsa väistelemällä rasvan sijaan runsastärkkelyksisiä ruokia kuten muroja, mysliä, leipää, makaroonia, riisiä ja perunaa ja suosimalla vihanneksia, kalaa, kananmunia ja lihaa eikä sitä rasvaakaan tarvitse niin neuroottisesti pelätä.

Sami Uusitalo

Rakasta proteiinia jos haluat laihtua

**
Päivitys: Kirjoitettuani tämän aikaisin aamulla huomasin, että mm. Helsingin Sanomat ja Duodecim uutisoivat tapahtumasta! Iloitsen siitä kun tätä tutkimusta ei vaienneta kuoliaaksi, vaikka se selvästi asettaa nykyiset ravitsemussuositukset huonoon valoon. Olisikohan se merkki siitä, että ravitsemustiedon laiva on kääntynyt? Pitkään automaattiohjauksella seilannut alus on vihdoinkin kääntymässä huomioimaan uusia tutkimustuloksia hiilihydraattien vaaroista?

• Kostdoktorn Andreas Eenfeldt oli 25.11.2010 aamyöstä huomannut Aftonbladet -lehden kirjoittaneen päin honkia tästä tutkimuksesta ja pyytänyt lehteä korjaamaan jutun. Ei se paljon paremmaksi ollut kuulemma muuttunut ja niinpä suosittu lääkäri Eenfeldt intoutui julistamaan, että Aftonbladet on huonointa mitä voit tehdä painonhallinnallesi! Aftonbladet nimittäin väitti vastoin tutkimustuloksia, että Atkinsin dieetti ja LCHF (=VHH) ovat kaikkein heikoimpia painonhallinnan suhteen. Atkinsin dieettiä ei tutkimuksessa testattu laisinkaan, mutta se ruokavaliomalli mikä tutkimuksessa selviytyi voittajaksi muistutti ENITEN juuri Atkinsin dieettiä. Siksi Kostdoktorn tulistui. Aftonbladetin kosto oli "suloinen": Atkins otettiin pois, mutta sinne jätettiin LCHF kaikkein heikoimpana vaihtoehtona. Ruotsissa on odotettavissa paljon sananvaihtoa tästä asiasta!  
• Helsingin Sanomat kirjoittaa 25.11.2010 myös tästä tutkimuksesta: Jättiläistutkimus selvitti parhaan ruokavalion painonhallintaan
• Ylen Tiedeuutiset kertoo 25.11.2010 tästä tutkimuksesta: Dieetti jolla paino ei nouse, paljon proteiineja, matalan glykeemisen indeksin hiilihydraatteja ja vähän rasva
• Iltalehti on 25.11.2010 saanut käyttöönsä Uutispalvelu Duodecimin tuottaman tekstin: Mittava tutkimus - Tällä dieetillä laihdutustulokset pysyvät
• Dagens Medicin -lehti kirjoittaa 25.11.2010 niin ikään tästä tutkimuksesta: Hög andel protein i kosten fick bantare att hålla vikten

Uusi tanskalainen tutkimus todistaa sen minkä tämän terveysblogin lukijat jo pitkään ovat tajunneet:

Jos haluat laihtua sinun pitää syödä enemmän proteiinia!

Tutkijat suosittelevat laihduttajille reilusti paljon proteiinia sisältävää ruokaa, vähärasvaista lihaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja papuja. Sen sijaan pitää visusti varoa syömästä jalostettuja tärkkelystä sisältäviä tuotteita. Pahinta mahdollista lihotusruokaa on vaalea leipä ja hohtavan valkoinen riisi.

Sitten seuraa erittäin tärkeä tieto:

Tällä dieetillä voit syödä itsesi täyteen ja sinulla ei ole tarvetta laskea kaloreita.

Proteiinipitoisella ruoalla laihtuu. Tämä on ainakin minulle täysi selviö. Esimerkkinä laajat aiemmat tutkimusnäytöt ja oma dieettikokeeni (ja mukaan tulleiden samanlaiset havainnot!) missä muutun "kukkakepistä langanpätkäksi". Olen noudattanut proteiinipitoista Dukanin dieettiä toukokuun alusta 2010. Tuloksena on ollut ennestään keveän olemukseni lisäkevennys, eli laihduin noin 7 kiloa kesän puoliväliin mennessä ja vielä tähän päivään mennessä kilot eivät ole hiipineet takaisin. Tänään tarkistin painoni. Se on 59,8 kiloa. Minulla on kevyt olo! Olen Dukan dieetin ylläpitovaiheessa, eli siinä vaiheessa, jota aion noudattaa koko loppuelämäni.

Tanskalaiset tutkijat osoittavat todeksi myös sen asian mitä tässä terveysblogissa on moneen kertaan käsitelty:

Viralliset suositukset eivät ole riittävät estämään lihomista.

Jos haluat pitää ihrakasoistasi kiinni, noudata toki virallista ohjeistusta: leipää, pastaa, perunaa jne. Jos haluat laihtua, syö paljon kananmunia, lihaa, kalaa, maitotuotteita.

Tanskalaistutkimus julkaistiin erittäin arvostetussa lääkärilehdessä The New England Journal of Medicine. Tutkimus on uutisoitu Suomessa missä vielä uskollisesti noudatetaan Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suosituksia. Onko hiljaiselon rikkoutuminen näin nopeasti tulkittavissa, että ravitsemusasioista tiedottaminen on Suomessakin kääntymässä avoimempaan suuntaan. Onhan tutkimuksen näyttö aivan katastrofaalisen tyrmäävä vallitsevaa virallista käytäntöä kohtaan.

Terveystietoiset ottanevat yhä enemmän etäisyyttä VRN:ään, sillä tämä laaja tanskalaistutkimus (Diogenes) on vaikeasti ohitettavissa. Diogenes -projektissa etsittiin parhainta mahdollista ruokavaliota lihavuuden ehkäisyyn. Tutkimukseen osallistui kahdeksan eurooppalaista tutkimusyksikköä. Päävastuun tutkimuksessa kantoivat tohtori Thomas Meinert Larsen ja tunnettu professori Arne Astrup. Tutkimusta rahoitettiin Euroopan Unionin toimesta 14,5 miljoonan euron avustamana.

Laajat kansalaistahot ihmettelevät miten on mahdollista, että toistuvista vastakkaisista näytöistä huolimatta yhä edelleen pidetään kiinni tärkkelyspitoisesta ravitsemuslinjauksesta. Miten on mahdollista, että vähähiilihydraattisia ruokavalioita (VHH) ei oteta vakavasti? Miksi VHH aina ohitetaan kun tulee puhe tehokkaista keinoista hallita painoa?

Jos et usko minua, niin lue esimerkiksi laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen erinomainen katsaus VHH:n rooliin laihdutuksessa: Vähähiilihydraattinen ruokavalio, teho painonhallinnassa (osa 2).

Diogenes -projektiin osallistui 772 perhettä (938 aikuista ja 827 lasta) eri puolilta Eurooppaa. Tutkimuksen alkuasetelma ja varsinkin toteutus oli varsin nerokas. Ylipainoiset aikuiset pistettiin aluksi näivetysdieetille (800 kcal/päivä) kahden kuukauden ajaksi, jolloin he laihtuivat keskimäärin 11 kiloa. Kahden kuukauden jälkeen heidät arvottiin viiteen erilaiseen ruokavalioryhmään puolen vuoden ajaksi. Tarkoituksena oli kokeilla mikä viidestä ruokavaliosta johti parhaimpaan painonhallintaan. Tunnetusti näivetysdieettien jälkeen on suuri vaara, että saavutettu laihdutustulos mitätöityy. Kilot tulevat takaisin ja monesti korkojen kanssa.

Yhteistä tutkimuksessa käytetyille ruokavalioille oli, että niissä oli käytössä vähän rasvaa (voi tietenkin kysyä olisiko rasvojen lisäämisellä saatu vielä parempi ero proteiinipitoisten ruokavalioiden eduksi?) ja hiilihydraatin ja proteiinin määrä vaihteli. Perheet saivat tutkimuksen aikana parasta mahdollista ohjeistusta miten pysytellä heille valitussa ruokavaliossa.

Käytetyt ruokavaliomallit olivat tällaisia (vähärasvaisuus oli yhteinen piirre):
Ryhmä 1. Vähän proteiinia (13% energiasta) ja korkea glykeeminen indeksi (GI)
Ryhmä 2. Vähän proteiinia ja matala GI
Ryhmä 3. Paljon proteiinia (25% energiasta) ja matala GI
Ryhmä 4. Paljon proteiinia ja korkea GI
Ryhmä 5. Kontrolliryhmä, joka noudatti virallista ruokavaliosuositusta

Parhaimmaksi ruokavaliomalliksi osoittautui kasvavan kansalaismielipiteen omaksuma käsitys! Kun ruokavalioon valitaan proteiinia sisältäviä ruoka-aineita ja syödään hitaasti sokeristuvia matalan GI:n tuotteita, niin paino pysy hallinnassa. Kansalaismielipide puhuu vielä lisäksi ravintorasvojen eduista painonhallinnassa, mutta sitä ei tässä asetelmassa tutkittu.

Parhaiten pärjäsi siis ruokavaliomalli numero 3. Katso kuva alhaalla! Kun syötiin puolen vuoden seurantajakson aikana noiden viiden ruokavalion mukaisesti niin parhaiten pärjäsivät ne, jotka söivät paljon proteiinia ja varoivat korkean GI:n hiilihydraatteja. Huonoimmin pärjäsivät ryhmä 1 ja ryhmä 5 (kontrollit, VRN). Ryhmä 3 erottuu ylivoimaisena voittajana.

Tutkimuksen aikana ruokavalion keskeytti kaikkein vähiten ryhmään 3 kuuluvat henkilöt. Erot keskeyttämisprosenteissa olivat tilastollisesti merkittäviä verrattaessa ryhmiä 1 ja 3. Oli paljon vaikeampaa motivoida henkilöitä jatkamaan nopeilla hiilihydraateilla ja vähillä proteiineilla kuin yhdistelmällä vähän nopeita hiilihydraatteja ja paljon proteiinia. Kansalaisten havainnot tukevat tätä: Kun syö paljon nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja, tulee herkästi kova nälkä ja nälkäisenä on tosi kurja olla.

Kilot tulivat takaisin ryminällä ryhmässä 1, eli ylipainoiset lihoivat hiilihydraattien ja matalan proteiinin voimalla takaisin lähes 2 kiloa puolessa vuodessa. Paino pysyi lähes ennallaan ryhmässä 3.

Lapsille tehty tutkimus on julkaistu erikseen American Medical Journal of Pediatrics -lehdessä. Palaan siihen kun saan siitä lisää tietoa. Physorg -uutispalvelun jutusta ymmärsin, että lapset noudattivat samaa ruokavaliomallia kuin aikuisetkin. Lähes puolet lapsista oli ylipainoisia. Lapsilla ruokavalion merkitys oli hämmästyttävä. Niissä perheissä, joissa noudatettin ryhmän 3 ruokavaliomallia, lapset laihtuvat hyvin äkkiä! Ylipainoisiksi heistä luokiteltiin 46% tutkimuksen alkaessa, mutta tutkimuksen lopussa ylipainoisia oli enää 39 prosenttia! Eli, lue nyt tosi tarkkaan tämä tieto:

Kun annettiin ylipainoisille lapsille enemmän proteiinia ja laskettiin hiilihydraattien glykeemistä indeksiä, 15% lapsista pääsi eroon ylipainostaan! Jotkut suosittelevat lapsille laihdutusleikkauksia! Järjetöntä!

Toivon vilkasta kommentointia! Seuratkaa tiedotusvälineitä! Peli on avattu! Sosiaalinen media on jo puhunut, mutta senhän te tiesitte, että blogeja kannattaa seurata jos haluaa uutta tietoa ravitsemuksesta, terveydestä ja liikunnasta.

Lähde:

Thomas Meinert Larsen, Stine-Mathilde Dalskov, Marleen van Baak, Susan A. Jebb, Angeliki Papadaki, Andreas F.H. Pfeiffer, J. Alfredo Martinez, Teodora Handjieva-Darlenska, Marie Kunešová, Mats Pihlsgård, Steen Stender, Claus Holst, Wim H.M. Saris, Arne Astrup ja Diet, Obesity, and Genes (Diogenes) Project. Diets with High or Low Protein Content and Glycemic Index for Weight-Loss Maintenance. N Engl J Med 2010; 363:2102-2113 (November 25, 2010)

Dukanin dieetti jatkuu

*

Mistä tässä on kyse?

Christer Sundqvist päätti kokeilla Dukanin dieettiä. Siinä syödään runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä vähennetään huomattavasti hiilihydraattien saantia. Hyökkäysvaiheen (Vaihe numero 1) aikana "laihdutuspäällikkö" Sundqvist nautti lähes pelkästään proteiinia. Tämä 1. vaihe kesti onneksi vain 6 päivää ja sitä seuranneen pudotusvaiheen (Vaihe numero 2) myötä normaalipainoisen Sundqvistin paino putosi noin 6 kiloa. Hän mahtui vuonna 1997 pieniksi jääneisiin tiukkoihin farkkuihin ja huomasi pian voivansa selvitä ilman päivittäistä leipäannostaan. Ilahduttavan moni muukin innostui dieetistä ja koki saman ilmiön: tämän dieetin avulla paino todellakin putoaa hyvin nopeasti. Salaisuus löytyy runsaasta kananmunien, kalan ja lihan syönnistä. Vähän yli 30:n laihduttajan joukko on kuukausien kuluessa supistunut puoleen tusinaan innokkaita "dukanisteja", jotka säännöllisesti raportoivat painonhallinnan onnistumisesta. Sundqvistin paino on tasausvaiheen (Vaihe numero 3) myötä vakiintunut tasolle 60,0-60,5 kiloa. Projekti jatkuu. Pitäisikö sinunkin kokeilla?

Ensimmäistä kirjoitustani Dukanin dieetistä on seurattu kovalla mielenkiinnolla. Kirjoitusta on kommentoitu yli 400 kertaa. Saavutettuani painotavoitteeni, päätin jatkaa laihdutuspäiväkirjaani tässä uudessa blogikirjoituksessa "Dukanin dieetti jatkuu". Voit tietenkin lukea ja kommentoida edelleen molempia kirjoituksia.

Lataa tästä Dukanin dieettiä noudattavan laihdutusryhmäni mittaustulokset (PDF) ja painokäyrät (PDF).

Olen nyt dieetin tasausvaiheessa (vaihe 3) aivan kuten Adele (onko muita dukanisteja vaiheessa 3?) tässä 32 henkilöä käsittävässä laihdutusryhmässäni. Saan jo syödä hieman vapaammin ruokaa. Edelleen syön proteiini- ja rasvavoittoisesti, mutta vihannesten, metsämarjojen ja hedelmien vapaamman mutustelun myötä saan nyt noin 90 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Se on tuntunut taivaalliselta! Olen säilyttänyt yhden hyvin proteiinipitoisen päivän viikossa, sillä ainakin minulla paras laihdutusvaikutus saavutettiin paljon proteiinia nauttimalla. Uskoisin, että yhden proteiinipäivän myötä onnistun ylläpitämään nykyisen ihannepainoni 59,5-60,5 kiloa.

Juoksulenkit sujuvat paremmin. Edelleenkään en tunne tarvetta syödä viljatuotteita. Poisopittuani näistä ruoka-aineista, päätän aloittaa niiden syönnin mahdollisesti vasta vaiheessa 4 (Ylläpito). Lue tarkemmin edellisestä Dukan kirjoituksestani. Vyötäröltä on lähtenyt rasvaa ja lihakset ovat säilyneet; katso alla!

Mittaustuloksia (Christer Sundqvist):
Painonpudotus
Vaihe 1 (Hyökkäys) -0,8 kiloa 6 päivän aikana
Vaihe 2 (Pudotus) -5,4 kiloa 60 päivän aikana
Vaihe 3 (Tasaus) juuri alkanut, paino pysynyt samana

Mittanauhan avulla todettu 2.5.2010 - 29.7.2010
Vyötärö -10,1 cm (vaatekoko W32 -> W28)
Lantio -3,2 cm (nyt on kapea lantio!)
Pohje +1,2 cm (pohje on kasvanut energiavajeesta huolimatta!)
Reisi -0,0 cm (reisilihakset pysyneet yhtä pieninä)
Hauis +0,6 cm (habaa löytyy enemmän, varokaa!)

Joitakin tilastotietoja laihdutusryhmästä:
Ajankohta: 2.5.2010 - 10.7.2010
Ryhmässä mukana: 32 kpl
Ryhmä laihtunut yht.: 101,2 kg
Laihtunut keskimäärin: 3,2 kg
1. vaiheen kesto keskimäär.: 7 päivää
2. vaiheen kesto keskimäär.: 34 päivää

English summary

The prolific health blogger (number 1 in Finland) Dr. Christer Sundqvist flew off the handle and started his Dukan diet May 2nd 2010. His BMI was 21 and he aims at targeting his weight at the youthful 59 kilograms. This seems like a moon-struck project you simply must follow. Google offers a handy translation of this page into googlinglish. Understand anything - nope? Well, on my opening day I had my three eggs and a large cup of coffee. Soon I'll enjoy my lunch: some left-over meat from yesterday. I intend to stay in the Attack phase of the program for at least 6 days. I had to wait until the 4th day of my Attack phase to see any weight loss. I managed to get rid of 1,1 kg during the Attack phase. During the Weight Loss phase I enjoyed eating vegetables every other day. After 60 days in this phase, I was able to reach my goal. My digital scale produced the much awaited 59,8 kilos on Sunday 4th of July. I have now entered the Stabilization phase. During the Stabilization phase I am still able to keep my weight stable (59,7-60,7 kilos). Don't laugh! Stay tuned!

Christer Sundqvistin laihdutuspäiväkirja, Dukanin dieetti (vaihe 3; Tasausvaihe)
Sunnuntaina 4.7.2010
Tämä on juhlapäivä Yhdysvalloissa (Fourth of July) ja myös minulla on juhlava hetki: Vaaka näyttää 59,8 kiloa! Siirryn huomenna Tasaus -vaiheeseen (dieetin kolmas vaihe).

Maanantaina 5.7.2010
Rankan viikonlopun jälkeen meni aamutoimet vähän sekaisin ja paino jäi tarkistamatta. Tasaus -vaihe lähtee vähän onnahdellen käyntiin. Juhlajuomana on lasilliset Coca-Colaa ja Dr. Pepperiä!

Tiistaina 6.7.2010
Aamupaino toiveikas 59,9 kiloa!

Keskiviikkona 7.7.2010
Aamulla painan 59,7 kiloa. Kiitos vaakani! Tänään aion syödä metsämansikoita lenkilläni. Edelleenkin vältän leipää.

Torstaina 8.7.2010
Aamupaino 59,8 kiloa. Vihanneksia, metsämarjoja ja hedelmiä syön nyt reippaammin. Juoksulenkillä kulkee paremmin.

Perjantaina 9.7.2010
Aaamupaino nousi yli kuudenkymmenen: 60,1 kiloa. Olen tosi tyytyväinen jos pystyn pitämään painoni näissä lukemissa.

Lauantaina 10.7.2010
Vaaka päätti näyttää tasalukemat 60,0 kiloa. Ihanan lämmin kesäpäivä houkuttelee liikkumaan luonnossa.

Sunnuntaina 11.7.2010
Tasausvaihe sujuu tasaisissa merkeissä, aamupaino oli 60,1 kiloa. Nyt ulos hakemaan D-vitamiinia!

Maanantaina 12.7.2010
On ollut tosi kuuma viime päivinä ja tavallista enemmän olen nauttinut hedelmiä, hedelmämehuja ja vettä. Liekö tuo syynä siihen, että vaaka näytti aamulla 60,5 kiloa!

Tiistaina 13.7.2010
Olen lomilla. En mennyt edes vaa'alle.

Keskiviikkona 14.7.2010
Loma jatkuu.

Torstaina 15.7.2010
Loma jatkuu. Kävin kuitenkin vaa'alla, ei paha: 60,1 kiloa.

Perjantaina 16.7.2010
Aamulla painoin tasausvaiheessa edelleen toiveikkaasti 60,1 kiloa. Vaikuttaa siltä kuin voin syödä marjoja ja hedelmiä menettämättä nälänhallintaani. Edelleenkään en ole syönyt leipää. Olo on mainio.

Maanantaina 19.7.2010
Viikonloppuna olin Keski-Suomessa yhdistetyllä luento- ja lomareissulla. Jätin digivaakani kotiin. Hieman lipsuin dieetissäni, mutta oli kiva huomata, että aamupaino oli pysynyt kohtuullisena: 60,4 kiloa!

Tiistaina 20.7.2010
Aamupaino oli 60,3 kiloa. Hyvä olo!

Keskiviikkona 21.7.2010
Painoin aamulla 60,2 kiloa. Jokailtainen kuntourheilu sujuu paremmin nyt kun nautin noin 90 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Yrityksissäni tavoitella hyvää oloa noin 20 gramman hiilihydraattimäärillä (olin kuullut ja lukenut että tällainen olisi mahdollista) joudun myöntämään epäonnistuneeni. Sellaista hirvittävää eteenpäin raahautumista se lenkkeily oli koko ajan. Nyt kun lähes viisinkertaistin nautittujen hiilihydraattien määrän, juoksu kulkee paljon helpommin. Edelleenkin naoudatan selkeästi vähähiilihydraattista ruokavaliota. En tunne välitöntä tarvetta siirtyä normaalihiilihydraattiseen ruokavalioon (200-300 grammaa hiilihydraatteja päivässä). Saavuttaisin tuon "normaalin" hiilihydraattimäärän helposti aloittamalla ruisleivän syönnin ja lisäämällä lautaselle riisiä, pastaa ja perunaa.

Torstaina 22.7.2010
Jostain syystä paino oli noussut: 60,6 kiloa. Ehkä normaalia painonvaihtelua? Vyötärön seudulla ei ole tapahtunut mitään ikävää etenemistä.

Perjantaina 23.7.2010
Aamulla varhain painoin mä 60,2 kiloa. Ystävien seurassa pientä herkuttelua.

Lauantaina 24.7.2010
Unohdin digivaakani kotiin. Kyläpaikan vaaka pysähtyi lukemaan 60 kiloa.

Sunnuntai 25.7.2010
Digivaaka näyttää tasalukemia: 60,0 kiloa. Elän tasausvaiheen parasta vaihetta. Huomaan voivani syödä marjoja ja hedelmiä sekä täysrasvaisia maitotuotteita kohtuullisia määriä, säilyttäen painoni hallinnan. Sukulaisen rippijuhlissa söin pitkästä aikaa palan makeaa täytekakkua. Se osoittautui harkitsemattomaksi tempuksi! Minulla oli kotiintullessa aivan järkyttävä nälkä. Koko dieetin aikana ei olekaan ollut tällaista kalvavaa nälän tunnetta. Tuo täytekakkun palako sen nälän synnytti?

Maanantaina 26.7.2010
Eilisen myöhäisen ruokailun jäljet näkyvät: aamupaino 60,7 kiloa! Ei enää täytekakkuja minulle!

Tiistaina 27.7.2010
Aamulla tämä poika painoi 60,3 kiloa. Täytekakkupalojen jälkeen on ollut tiukka proteiinipäivä.

Keskiviikkona 28.7.2010
Iltapäivällä painoin 60,2 kiloa.

Torstaina 29.7.2010
Aamupaino toiveikas 60,2 kiloa. Viimeistään tässä vaiheessa voin olla varma siitä, että marjoja ja hedelmiä voin huoletta syödä. Ne eivät painoani nosta. Täytekakkua minulle on turha tyrkyttää!

Perjantaina 30.7.2010
Aamulla vaaka näytti 60,1 kiloa.

Lauantaina 31.7.2010
Painoni on näköjään vakiintunut 60 kilon paikkeille. Tänä aamuna piirtyi digivaakaan lukemat 60,2 kiloa. Aion tänään syödä vähän leipää. Voitteko kuvitella: en ole 2.5.2010 lähtien syönyt palaakaan leipää! Pysyykö leivän kulutus kohtuullisena? Nouseeko paino?

Sunnuntaina 1.8.2010
Aamupaino oli 60,4 kiloa. Söin eilen ensimmäisen palani leipää lähes kolmeen kuukauteen. Tänään aion olla ilman.

Maanantaina 2.8.2010
Olen nyt ollut kolme kuukautta Dukanin dieetillä. Alkupainosta 66,0 kg olen tullut alas ryminällä. Painan tänään 60,3 kiloa. Lähden nyt muutamaksi päiväksi nuorisoleirille ohjaajaksi. Täytyy muistaa liikkua paljon, sillä urheiluleireillä on hiilihydraatteja runsaasti tarjolla.

Tiistaina-keskiviikkona 3.-4.8.2010
Urheiluleirillä nautin hiilihydraatteja enemmän kuin koko tämän dieetin aikana. Makaroni, riisi ja kaurapuuro on toki hyvää, mutta rasvaton maito ja muu kevyt aines on kyllä melkoista kärsimystä. Elimistöni kostaa sillä nyt kireät farkkuni kiristävät hieman. Vieras vaaka näyttää 63 kiloa! Vaaka taitaa olla epäkunnossa?

Torstaina 5.8.2010
Aamulla oma vaakani näyttää outoja lukemia urheiluleirin jälkeen: 61,3 kiloa! Ilmeisesti hiilihydraattien reippaampi nauttiminen ja reipas nesteytys on tehnyt tehtävänsä proteiiniin ja rasvaan tottuneessa elimistössäni. Olen tässä vaiheessa niin tottunut proteiiniin ja rasvaan, että taidan pysytellä niissä. Aamulla nautin kananmunia ja kahvia. Proteiinipäiviä on tulossa nyt kunnes vaaka taas näyttää viitosella alkavaa lukemaa!

Perjantaina 6.8.2010
Edelleen painan yli 61 kiloa (61,1 kg). Muutama tiukka proteiinipäivä saa toivon mukaan vaa'an leppymään?

Lauantaina 7.8.2010
Tämä on ollut hyvin opettavainen laihdutuskuuri (ensimmäinen ja viimeinen!). Olen käynyt läpi monenlaiset tunnetilat. Nyt kun vaaka tänä aamuna näyttää 61,3 kiloa, käyn läpi vihan tunnetiloja. Vihaan itseäni kun menin urheiluleirillä syömään liikaa hiilihydraatteja ja vaakaan ilmestyi isompia lukemia. Tiukat farkut kiristävät taas! Voin hyvin ymmärtää itseinhon tunteita, joita esiintyy laihduttajilla ja syömishäiriöisillä.

Sunnuntaina 8.8.2010
Aamupaino 61,0 kiloa. Vihaan edelleen itseäni. Minulla on ihmeellinen tarve rangaista itseäni. Tällaista tunnetilaa en muista aiemmin kokeneeni. Toivottavasti menee pian ohi. Täytyy mennä pitkälle juoksulenkille. Tsempataan toisiamme!

Maanantaina 9.8.2010
Aamupaino 61,2 kiloa. Ei muuta kerrottavaa. Lisään proteiinipäiviä.

Tiistaina 10.8.2010
Aamulla varhain vaa'alle astuin ja mitä se näyttikään? 61,4 kiloa! Ei kovinkaan hilpeää.

Keskiviikkona 11.8.2010
Aamu alkoi ihan toiveikkaasti alle 61-kiloisena.

Torstaina 12.8.2010
Edelleen ihmettelen miksi paino jumiutui tähän 61 kiloon?

Perjantaina 13.8.2010
Aamupaino 61,3 kiloa. Täytyykö ehkä hyväksyä, että hetkellinen viivähtäminen alle 60 kilon painossa, jäi vain hetken huumaksi? En minä enää laihdu noin kevyeksi ilman uutta Dukanin hyökkäysvaihetta?

Maanantaina 16.8.2010
Vaihteeksi kävin taas vaa'alla. Vaaka näytti 60,8 kiloa. Muutaman tiukan proteiinipäivän jälkeen on todettava, että olo on aivan mainio, mutta olin toivonut olevani vielä kevyempi.

Torstaina 19.8.2010
Tänä aamuna olo tuntui kevyeltä ja vaaka sen todisti: 60,5 kiloa! Minua haukutaan anorektikoksi. Sen siitä saa kun kukkakeppi pyrkii narunpätkäksi. Ei sentään - tämä elämäni ensimmäinen (ja viimeinen?) laihdutuskuurini on ollut erittäin opettavainen. Jokaisen ravintoasiantuntijan pitäisi itse myös laihduttaa. Tietäisivät silloin enemmän, eivätkä vain luulisi tietävänsä, millaista se laihiksella olo oikeasti on.

Perjantaina 20.8.2010
Vaaka näytti lukemaa 60,4 kiloa. Muuttuu minun ruokavalioni tässä vaikka mihin suuntaan jatkossa, niin kahta en jätä: kananmunia ja lihaa. Kunto & -terveys -lehti julkaisi kahden sivun jutun Dukanin dieetistä. Ilmestyi tänään. Se on se lehden numero missä on se veret seisauttava kolesterolijuttukin.

Lauantaina 21.8.2010
Aamupaino oli nytkähtänyt reippaasti alas: 60,1 kiloa! Uskokaa nyt vihdoinkin, että tämä dieetti hoikistaa ja paino putoo! Olen ollut pari päivää tiukalla dieetillä: syönyt lähes pelkästää kananmunia ja lihaa sekä juonut reippaasti vettä. Tässä on tulos. Ennen niin kireät farkut ovat nyt tosi löysät vyötäröstä.

Sunnuntaina 22.8.2010
Takaisin maan pinnalle: 60,3 kiloa.

Maanantaina 23.8.2010
Aamupaino 60,2 kiloa.

Tiistaina 24.8.2010
Nyt rävähti semmoiset lukemat vaakaan, että oksat pois! Aamupaino: 59,8 kiloa. Syy löytyi kananmunista. Söin kohtuullisen paljon kananmunia eilen, eli 12 kpl (ennätykseni on 15 kpl kananmunia päivän aikana). Jos siis haluat painaa vähemmän, paina kananmunaa poskeen?

Keskiviikkona 25.8.2010
Vaaka oli sitä mieltä, että Christerin tarjoama laiha lohtu muille laihduttajille saa jatkua. Aamupaino 59,9 kiloa.

Torstaina 26.8.2010
Laiha lohtu jatkuu. Aamupaino oli tasan 60 kiloa. On mukavaa olla hoikka.

Perjantaina 3.9.2010
Kävin pitkästä aikaa vaa'alla: 60,2 kiloa. En minä ala tämmöistä! Olen viime päivinä syönyt mitä sattuu. Eikö sen pitäisi näkyä vaa'an lukemissa? Joskus olen oikein pinnistellyt ja syönyt dieettini mukaisesti ja paino on noussut! Mikä tämä tällainen ilmiö on? Aloitan kaikesta huolimatta tänään ylläpitovaiheen, eli vaiheen numero 4.

Sunnuntaina 5.9.2010
Tasalukemat tervehtivät minua aamulla: 60,0 kiloa.

Torstaina 9.9.2010
Painoin 60,1 kiloa. Olen päättänyt julistaa torstain proteiinipäiväksi koko loppuelämäni ajaksi. Näin neuvoo Pierre Dukan kirjassaan.

Perjantaina 10.9.2010
Painoin 60,3 kiloa.

Maanantaina 13.9.2010
Oli ihana aamu! Vaaka heilahti taas pitkästä aikaa alle 60 kilon: 59,8 kiloa.

Keskiviikkona 15.9.2010
Pientä flunssan poikasta, ulkona sataa ja on vähän kurjaa. Vaaka sentään on kelvollisella tuulella: 60,0 kiloa.


Muita kirjoituksiani laihdutuksesta:

Dukanin dieetti - lähde mukaan kokeiluun!Sietämätöntä leveyttä on luettu ahkerastiLaihduttajien tapaaminen Jyväskylässä 18.-19.9.2010Painonpudotus ENE-ruokavaliolla

Tehokas laihdutuslääke on vihdoinkin löytynyt!

***

Tehokas laihdutuslääke näyttää vihdoin löytyneen. Sitä saa ilman reseptiä, sivuvaikutuksia ei ole, ja hinta on todella halpa.

Satunnaistettu, kontrolloitu potilastutkimus vahvisti, että kaksi lasillista tätä ainetta nautittuna ennen aterioita todella auttaa laihtumaan. Tutkimuksen tehnyt ryhmä raportoi tästä American Chemical Societyn kokouksessa.

Tutkijat kertoivat havainneensa aiemmissa kokeissa, että keski-ikäiset ja vanhemmat koehenkilöt söivät aterialla 75-90 kilokaloria vähemmän, jos he joivat sitä ennen kaksi lasillista tätä laihdutuslääkettä. Uudessa tutkimuksessa tätä menetelmää noudattaneet koehenkilöt laihtuivat 12 viikon aikana kaksi kiloa enemmän kuin ne, jotka eivät lisänneet laihdutuslääkkeen juontia.

"Ihmisten pitäisi juoda enemmän tätä laihdutuslääkettä ja vähemmän sokeripitoisia, paljon energiaa sisältäviä juomia. Se on yksikertainen tapa helpottaa omaa painonhallintaa", tutkimuksen pääkirjoittaja Brenda Davy sanoi. Tämä on oikeastaan ollut yleisessä tiedossa, mutta tieteellisesti tämän laihdutuslääkkeen nauttimisen merkitystä painon pudotuksessa on tutkittu yllättävän vähän.

Ihmeaine on vesi, puhdas vesi.

Lähde: Tiede.fi, 25.8.2010

Muuta luettavaa laihdutuksesta:

Painonhallinnassa onnistuminen on vaikeaa

Laihdutuspillereiden tulevaisuus näyttää synkältä

Miten kertoa lihavalle että olisi syytä laihduttaa?

Laihduttajien tapaaminen Jyväskylässä 18.-19.9.2010

**

Painonhallintaa Jyväskylässä 18.-19.9.2010!

Ainutlaatuinen tilaisuus!
Tule mukaan!

Asiantuntijaluennoista vastaavat professori Antti Mero, tohtori Juha Hulmi ja tohtori Christer Sundqvist

Rentoa yhdessäoloa!
Yllätyspuheenvuoroja!

Tiiviit tietopaketit kotiin vietäväksi!


OHJELMA

Teema: Proteiinien merkitys painonhallinnassa
Paikka: Laajavuoren kylpylähotelli, Jyväskylä
Tilaisuuden järjestäjä: Christer Sundqvist (kokenut kokousten järjestäjä)
Osallistumismaksu: 50 euroa (ei sisällä majoitusta ja ruokailuja)
Ilmoittautumiset: 31.8.2010 mennessä, sähköposti: christer.sundqvist@ravintokirja.fi tai puhelin 040-7529274



Alustava aikataulu (ohjelmaan saattaa tulla aikataulullisia muutoksia):


La. 18.9.2010
12.00 Aloituskahvit ja majoittuminen sekä toisiimme tutustuminen
13.00 FT Christer Sundqvist, luento: Kokemuksia Dukanin dieetistä
14.00 Professori Antti Mero, luento: Ravinnon valkuaisaineet ja niiden merkitys
15.30 Kahvitauko, yllätyspuheenvuoroja (mm. DI Sami Uusitalo esiintyy) ja elävää musiikkia
16.30 Keskustelua
18.00 Päivällinen
19.00 Iltaohjelmaa (hotellin oma ohjelmatarjonta ja Jyväskylän yöelämään tutustumista)


Su. 19.9.2010
8.00 Aamulenkki ja aamiainen
10.00 FT Juha Hulmi: Proteiinin merkitys lihaskasvulle
12.00 FT Christer Sundqvist, luento: Proteiinin merkitys painonhallinnassa
13.00 Lounas
14.00 Keskustelua, yllätyspuheenvuoroja ja elävää musiikkia
16.00 Tapaaminen päättyy

Spontaanina asiakaskuntani ehdotuksena on tullut esille tarve kokoontua yhdessä vähän suuremmalla porukalla ja jutella painonhallinnasta. Sinun ei tarvitse kuulua asiakaskuntaani, vaan voit silkasta mielenkiinnosta tulla kuuntelemaan erittäin mielenkiintoisia luentoja.

Mikäli tuo viikonloppu sopii sinulle ja olet kiinnostunut painonhallinnasta, arvostaisin jos tulisit tapaamiseen Jyväskylän Laajavuoren kylpylähotellissa. Yöpyminen on tarpeen pitkän matkan takaa tuleville. Olen saanut erittäin edullisen yöpymistarjouksen. Ilmoittakaa huonevarausta tehdessänne, että tulette Sundqvistin painonhallintatapaamiseen. Lähellä asuvat voivat poiketa vain käymään ja heiltä veloitetaan vain 50 euroa.

Pyritään pitämään kulut alhaisina. Asiantuntijat ovat tyytymässä poikkeuksellisen vaatimattomiin palkkioihin. 

Jos sinua kiinnostaa Suomen suosituimman terveysbloggaajan, Christer Sundqvistin, ideoima laihdutusviikonloppu Jyväskylässä 18.-19.9.2010, ilmoita silloin sitovasti halukkuudestasi osallistua (sähköpostiosoite löytyy ylhäältä). Alustavien tiedustelujen mukaan meitä on tulossa noin 30 henkilöä tähän tapaamiseen. Cool! Sitovia ilmoittautumisia otan nyt vastaan elokuun loppuun mennessä.

Muita ideoimiani tapahtumia:

Jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009Torstai on toivoa täynnäLiikunnasta hauskasti ja rennostiLuento: Aivot ja ravintoRavintovalmentajakoulutuksen loppuseminaari 2009

Painonhallinnassa onnistuminen on vaikeaa

**
Moni laihduttaja syö salaa. Tämä ja moni muu asia ilmenee MTV Oy:n ja Keventäjät -palvelun teettämästä tutkimuksesta keväällä 2010. Lue tämä juttu ajatuksella. Kaikkea ei tarvitse uskoa, mutta asian pohtiminen on tärkeää.

Tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien kokemuksia ja asenteita erilaisiin painonhallintamenetelmiin. Kyselyyn vastanneista lähes 70 % laihdutti tutkimusajankohtana, ja heistä peräti 56 % tavoitteli 5-15 kg:n pudottamista. Korkealle asetetuista tavoitteista ja kovasta tahtotilasta huolimatta vastaajat kokivat painonhallinnan vaikeaksi. Lähes 20 % laihduttajista ei ollut onnistunut pudottamaan painoaan.

Keventäjät-palvelun psykologi-asiantuntija Riikka Turun mukaan painonhallinnan karikot ovat vältettävissä järkevällä suunnittelulla:

"Onnistumiseen vaaditaan suunnitelmallisuutta sekä oikeiden menetelmien soveltamista yksilöllisiin tarpeisiin, elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin. Liian korkealle asetetut tavoitteet suhteessa arjen mahdollisuuksiin johtavat herkästi epäonnistumiseen ja sitä kautta motivaation lopahtamiseen."

Kun arjen toiminnan tasolle viety painonhallintasuunnitelma puuttuu, nousee riski myös epäjohdonmukaiseen käytökseen ja itsepetokseen. Mitä sanotte tästä:

Kyselyyn vastanneista peräti 93 % sanoi syöneensä lähipiiriltään salaa ja 25 % on sortunut yösyömiseen. Vastaajista 82 % on kokenut epäonnistuvansa toistuvasti laihduttamisessa. Yli 20 % vastaajista profiloitui jojoilijoiksi, jolloin laihduttamisen avulla karistetut kilot palaavat takaisin johtaen jatkuvaan laihdutuskierteeseen.

Painonhallinta on tuttua lähes jokaiselle suomalaiselle aikuiselle. Suurimpina motivaation lähteinä ovat tämän tutkimuksen mukaan ulkonäölliset (69 %) sekä terveydelliset syyt (60 %). Hoikemmasta vartalosta haaveili peräti 92 %, ja ainoastaan 10 % vastaajista ei ollut koskaan pyrkinyt aktiivisesti hallitsemaan painoaan.

Tutkimukseen vastanneista vain 14 % prosenttia kirjaa ylös kalorinkulutusta ja lähes 80 % vastaajista ei pidä minkäänlaista laihdutuspäiväkirjaa.

"Meillä jokaisella on omat yksilölliset mieltymyksemme. Omannäköisillä painonhallintaratkaisuilla saadaan parhaita tuloksia, kun ihmisen on helpompi sitoutua noudattamaan tarvittavia muutoksia. Lisäksi liikunta- ja ruokapäiväkirjat toimivat hyvinä kumppaneina laihduttamisessa. Rehellisesti täytettyinä päiväkirjat aiheuttavat ahaa-elämyksen, joka motivoi muutoksiin ruokailu- ja liikkumistottumuksissa," sanoo Keventäjien lääkäriasiantuntija Kirsi Pietiläinen.

Kaikesta ei tarvitse luopua, jos elämäntapojaan muuttaa järkevästi ja itselleen soveltuvilla tavoilla. Pitkäjänteiset elämäntapamuutokset ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen ovat avainasemassa pysyvään painonhallintaan.

Pysyvä painonhallinta on eri asia kuin hetkellinen, nopea laihduttaminen. Jos ihminen haluaa pysyviä muutoksia terveydentilaan, painoon ja yleiskuntoon, tarkoittaa se useimmiten pysyviä muutoksia elämäntapoihin. Se, kuinka suuria muutoksia tarvitaan, riippuu ihmisen omista tavoitteista. Valtaosa kyselyyn vastaajista (87 %) ei uskokaan pikadieetteihin. Tämä kertonee siitä, että ihmiset ymmärtävät painonhallinnan kokonaisvaltaisuuden. Kaikesta ei tarvitse luopua, jos elämäntapojaan järkeistää.

Vertaistuessa on voimaa! Ryhmän tuki on monessa haasteellisessa tilanteessa merkitsevä tekijä erityisesti motivaation näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttaminen ja niissä pysyminen on todennäköisempää, jos ihminen saa sosiaalista tukea niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissa. Kyselyyn vastaajista 40 % oli laihduttanut yhdessä ystävien tai ryhmän kanssa.

Takapakkia voi joskus tulla, mutta luovuttaa ei saa. Yli puolet (57 %) Keventäjien kyselyyn vastaajista myöntää, että laihdutetut kilot ovat tulleet lomalla takaisin. Painonpudotus on kuin mikä tahansa muukin henkilökohtainen projekti: epäonnistumisia ja takapakkeja saattaa toisinaan tulla, mutta niiden ei pidä antaa vaikuttaa liian negatiivisesti. Lapsetkin kaatuvat opetellessaan kävelemään! Muutosprosessi on jatkuvaa oppimista ja siihen kuuluu myös epäonnistumisia.

Painonpudottamiseen liittyy useita uskomuksia ja monet laihduttajat kokeilevatkin erilaisia vippaskonsteja onnistuakseen. Runsas veden juominen, hiilihydraattien täydellinen välttäminen ja jopa saunominen nesteen poistamiseksi kehosta voivat heikolla hetkellä tuntua hyviltä ratkaisuilta. Totuus kuitenkin on, että kohtuus kaikessa on hyvä ohje laihduttamisessakin. Kyselyyn vastanneista 53 % on sitä mieltä, että on vaikeaa syödä tarvetta vastaavasti.

"Muut tuijottavat minua!" Noin 20 % laihduttajista on joskus joutunut jättämään jonkun harrastuksen tai juhlat väliin ylipainon vuoksi ja 30 % uskoo, että ihmiset katsovat heitä ylipainon vuoksi. Suurin motivaation lähde laihduttamiseen ja painonhallintaan liittyy ulkonäköön: tyytymättömyys omaan ulkoiseen olemukseen rajoittaa sosiaalisia tilanteita, ja monet kokevat esimerkiksi kauniiden vaatteiden löytämisen hankalaksi. Onnistuminen painonpudottamisessa tuo mielihyvää samoin kuin onnistuminen missä tahansa muussa tavoitteessa.

Painonhallinta on päivittäisiä valintoja. Painonpudotus ei onnistu hetkessä, vaan on pidemmän ajanjakson projekti ja vaatii muutosten tekemistä jokapäiväisessä elämässä. Nopeat väliaikaisratkaisut voivat kyllä pudottaa painoa, mutta aiheuttavat lopulta jojoilua: ihannepainossa on vaikea pysyä ja menetetyt kilot tulevat hetkessä takaisin. Noin 20 % laihduttajista pitää itseään jojo-laihduttajina.

Nopein polku saattaa viedä väärille jäljille. Vain kokonaisvaltaisilla yleistä hyvinvointia ja terveyttä edistävillä ratkaisuilla voidaan saada aikaan pysyviä muutoksia. Vippaskonstit (kuten ylenmääräinen veden juominen) harhauttavat laihduttajaa ja kostautuvat esimerkiksi ylenmääräisellä syömisellä. Tutkimukseen vastanneista 25 % on herännyt yöllä syömään ja 7 % syö salaa puolisolta tai lapsilta.

Ylipaino ja ongelmat ruokavalion kanssa aiheuttavat monelle ylimääräisiä murheita. Ylipainoisen on monen mielestä vaikeampi löytää itselleen kauniita vaatteita, liikkuminen voi olla hankalaa, vähäinen liikunta heikentää yleiskuntoa ja sairaudet saattavat yllättää. Yli puolet (53 %) on sitä mieltä, että ihminen on onnellisempi laihempana.

Vähäisen liikunnan ja epäterveellisen ravinnon aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, kuten sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine sekä tuki- ja liikuntaelinten ongelmat. Lihavuus lyhentää tutkitusti elinikää. Toisaalta myös hoikalla ihmisellä voi olla korkea kolesteroli tai kohonnut verenpaine. Näihin vaivoihin auttavat muutokset ruokavaliossa ja liikunnan lisääminen. Ulkonäkö ja terveydelliset syyt ovat tutkimuksen mukaan suurimmat motiivit laihduttaa.

Painonpudotuksessa tärkeimpiä keinoja ovat ruokavalion järkeistäminen ja liikunta. Pelkillä ruokavalionmuutoksilla voi laihtua, mutta laihtuminen ei automaattisesti tee kroppaa kiinteämmäksi. Liikunta on kiinteytymisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Säännöllinen syöminen ja kohtuullinen määrä liikuntaa yhdessä ovat avain kokonaisvaltaiseen huolenpitoon omasta kehosta. Hyvästä ruoasta ei tarvitse luopua, jos annoskoot ovat kohtuullisia ja lautasmallin mukaisia sekä kaikki tarvittavat ravintoaineet sisältyvät ruokavalioon eikä liikuntaa ole unohdettu. Reilu neljännes (27 %) vastaajista ajattelee, että heidän on luovuttava hyvästä ruoasta laihtuakseen.

Keventäjät on suosittu terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, joka toimii verkossa. Palvelu tarjoaa monipuoliset ja hyödylliset verkkotyökalut painonhallintaan ja terveydestä huolehtimiseen. Keventäjien monipuolisen palvelun taustajoukkoihin kuuluu kuusi ammattitaitoista asiantuntijaa: Kirsi Pietiläinen (lääkäri), Mikael Fogelholm (liikunnan ja ravitsemuksen asiantuntija), Riikka Turku (psykologi), Anette Palssa (ravitsemusterapeutti), Kati Nappa (ruoka ja reseptit) ja Sirpa Arvonen (liikunta-asiantuntija).

Lähde: Cision tiedotepalvelu, 9.8.2010

Muita kirjoituksia painonhallinnasta:
Dukanin dieetti jatkuuPainonvartijat lopettaa Suomessa - mitä tilalle?Internet on merkittävä terveyskasvatusinstituutioMiten kertoa lihavalle että olisi syytä laihduttaa?