**
Tampereen yliopistossa tarkastetaan tänään LL Ilari Pajamäen kirurgian/ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanosensitivity of Bone (Luun kuormitusvaste). Väittelijä on pistänyt rotat liikkumaan ja todennut miten kuormittava liikunta vahvistaa luita.
Osteoporoosi on ikääntyvässä väestössä kasvava ongelma, jonka hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sukupuolihormoneilla ja liikunnalla on merkittävä osuus. Tällä hetkellä osteoporoottiset luunmurtumat muodostavat yhden eniten lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Pääasialliset luun lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen perimä yhdessä fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja elimistön hormonaalisen tilan kanssa.
Liikunta on tärkeää, sillä fyysisen kuormituksen puuttuessa ei millään tunnetulla ravinnollisella tai hormonaalisella menetelmällä pystytä luun mineraalimäärän vähenemistä pysäyttämään. Luun mineraalipitoisuutta säätelee kaksi prosessia: luun uudismuodostus ja luun hajotus, joihin liikunta vaikuttaa lisäten edellistä ja hidastaen jälkimmäistä. Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että eri tekijät kuten hormonit osallistuvat luun kuormitusvasteen säätelyyn ja nuorena liikunnan avulla saavutetut positiiviset luustomuutokset säilyisivät ainakin osittain aikuisuuteen liikkumisen vähenemisen tai lopettamisen jälkeen.
Tutkijat havaitsivat, että urosrotilla luuston kuormitusvaste oli lähes kaksinkertainen naaraisiin verrattuna sekä nuorilla että aikuisilla rotilla. Jatkotutkimuksessa seurattiin nuorena fyysisen kuormituksen avulla saavutettujen luustomuutosten pysyvyyttä sen jälkeen kun kuormitus lopetetaan. Osteoporoosin kehittymisen kannalta tämän tutkimusasetelman tekee kiinnostavaksi se, että on tärkeää selvittää, suojaako nuorena harrastettu fyysinen aktiviteetti vanhempana luuston haurastumiselta. Tutkimussarjassa havaittiin, että nuorena fyysisen kuormituksen avulla aikaansaadut luustomuutokset pysyivät jonkin aikaa liikunnan lopettamisen jälkeen, mutta seurannassa nämä positiiviset luustomuutokset kuitenkin lopulta hävisivät. Liikuntaa kannattaa siis harrastaa koko elämän ajan.
Pitämällä rotat väkisin liikkumatta osoitettiin, että mekaaninen kuormitus on pääasiallinen luun rakennetta ja lujuutta säätelevä tekijä. Paikallaan olo oli vahingollista. Kuormitus sai aikaan luukasvua niille luupinnoille, joihin kohdistuu suurimmat voimat luuta kuormitettaessa. Estrogeenilla ei aiemmasta tiedosta poiketen näyttäisi olevan itsenäistä luun kuormitusvastetta tai kokoa säätelevää vaikutusta vaan nämä vaikutukset tulevat esille epäsuorasti estrogeenin luun mineraalipitoisuutta säätelevän vaikutuksen kautta.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 2.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
perjantaina, tammikuuta 12, 2007
Sotkun munkit vaarallisia?
*
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavan Tuula Tähtisen väitöstutkimuksen mukaan varusmiesaikana lisääntyvä munkkien syönti uhkaa varusmiesten terveyttä. Ruokavalion muutos heikentää väittelijän mukaan varusmiesten insuliiniherkkyyttä. Myös heidän verensä rasva-arvot nousevat. Väitöksen mukaan varusmiesten munkkien syönti keskimäärin kolminkertaistuu armeija-aikana. Rasvarasitus on niin suuri, että se mitätöi lisääntyneen liikunnan tuoman hyödyn.
Väittelijä Tähtinen sanoo: Ylipainoiset kutsuntaikäiset nuoret miehet ja varusmiehet tulisi saada laihtumaan. Suosittelen juuri heille suunnattua täsmäehkäisyä, joka tähtää painonpudotukseen ja tupakoimattomuuteen, sillä ylipainolla ja tupakoinnilla on selvä haitallinen vaikutus insuliiniresistenssiin liittyviin kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin jo nuoruusvuosien aikana. Puuttumalla ajoissa vaaratekijöihin valtimonkovetustaudin ja diabeteksen kehittymistä voidaan hidastaa tai estää. Tämä on yhteinen haaste suomalaiselle perusterveydenhuollolle ja puolustusvoimille.
Näin kirjoittaa asiasta liikuntaupseeriksi opiskeleva kadetti Hans-Christian Sundqvist:
"No enpä tiedä tuosta väitöskirjatutkimuksesta. Kuulostaa aika erikoiselta. Totta voi olla se, että munkkien yms. syönti lisääntyy varusmiespalveluksen aikana, sillä ne eivät todellakaan maksa juuri mitään sotilaskodissa: 0,25€ - 1€. Puolustusvoimienkin tekemistä tutkimuksista käy selvästi ilmi, että varusmiesten keskipaino on noussut viimeisten 20 vuoden aikana. 1980 -luvulla keskipaino oli reilusti alle 70kg ja vuonna 2004 keskipaino oli 77,4 kg. Varusmiesten liikunnan määrä on kuitenkin melkoisen runsasta etenkin matalatehoisella alueella, tietysti riippuen hieman aselajista. Tässä jotain mitä keksin vastaukseksi ja sellaista mitä olen kuullut luennoilla. Jos väitöstukimus todellakin pitää paikkansa, niin aika hälyttävältä näyttää."
Lähde: Turun Sanomat, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavan Tuula Tähtisen väitöstutkimuksen mukaan varusmiesaikana lisääntyvä munkkien syönti uhkaa varusmiesten terveyttä. Ruokavalion muutos heikentää väittelijän mukaan varusmiesten insuliiniherkkyyttä. Myös heidän verensä rasva-arvot nousevat. Väitöksen mukaan varusmiesten munkkien syönti keskimäärin kolminkertaistuu armeija-aikana. Rasvarasitus on niin suuri, että se mitätöi lisääntyneen liikunnan tuoman hyödyn.
Väittelijä Tähtinen sanoo: Ylipainoiset kutsuntaikäiset nuoret miehet ja varusmiehet tulisi saada laihtumaan. Suosittelen juuri heille suunnattua täsmäehkäisyä, joka tähtää painonpudotukseen ja tupakoimattomuuteen, sillä ylipainolla ja tupakoinnilla on selvä haitallinen vaikutus insuliiniresistenssiin liittyviin kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin jo nuoruusvuosien aikana. Puuttumalla ajoissa vaaratekijöihin valtimonkovetustaudin ja diabeteksen kehittymistä voidaan hidastaa tai estää. Tämä on yhteinen haaste suomalaiselle perusterveydenhuollolle ja puolustusvoimille.
Näin kirjoittaa asiasta liikuntaupseeriksi opiskeleva kadetti Hans-Christian Sundqvist:
"No enpä tiedä tuosta väitöskirjatutkimuksesta. Kuulostaa aika erikoiselta. Totta voi olla se, että munkkien yms. syönti lisääntyy varusmiespalveluksen aikana, sillä ne eivät todellakaan maksa juuri mitään sotilaskodissa: 0,25€ - 1€. Puolustusvoimienkin tekemistä tutkimuksista käy selvästi ilmi, että varusmiesten keskipaino on noussut viimeisten 20 vuoden aikana. 1980 -luvulla keskipaino oli reilusti alle 70kg ja vuonna 2004 keskipaino oli 77,4 kg. Varusmiesten liikunnan määrä on kuitenkin melkoisen runsasta etenkin matalatehoisella alueella, tietysti riippuen hieman aselajista. Tässä jotain mitä keksin vastaukseksi ja sellaista mitä olen kuullut luennoilla. Jos väitöstukimus todellakin pitää paikkansa, niin aika hälyttävältä näyttää."
Lähde: Turun Sanomat, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
keskiviikkona, tammikuuta 10, 2007
Foolihappo ei ole hölmömpi vitamiini
*
Foolihapon, folaatin tai B9-vitamiinin nimeen vannotaan näinä päivinä. Se on se vitamiini, joka on IN! Ainoastaan tässä minun kielikoulussani foolihapolla on jotain tekemistä tyhmyyden kanssa. Fool on Lontoon murretta ja tarkoittaa hölmöä, tyhmää, hupsua, tyhmyriä jne.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan runsas foolihapon saanti saattaa vähentää riskiä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen, Alzheimerin tautiin. Niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden foolihapon saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli suurinta, oli vähäisin todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin. Muilla B-ryhmän vitamiineilla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology-lehdessä.
Foolihapon saanti ravinnosta tai ravintolisistä ei kumpikaan riittänyt yksinään, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin näiden kahden yhdistelmä. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista suositella foolihappolisiä, sillä aiheesta kaivataan lisätutkimuksia. Foolihappoa saa ravinnosta muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, pavuista, lihasta, munankeltuaisesta ja kokojyväviljasta.
Tutkimusaineiston muodosti 965 henkilöä Manhattanilta, New Yorkista. Tutkitut olivat vähintään 65-vuoden ikäisiä ja heidän keski-ikänsä oli noin 76 vuotta. Heillä ei ollut dementiaa tutkimuksen alkaessa, mutta heistä 192 sairastui Alzheimeriin tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokavaliot ja heitä seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan.
Miten foolihappo vaikuttaa? Alzheimerin tauti on suurin dementian syy iäkkäiden keskuudessa. Sairaudelle ei valitettavasti ole olemassa hoitokeinoa. Sairaudessa muun muassa potilaan muisti, kommunikaatiotaito, oppimiskyky ja kyky päivittäisiin askareisiin heikkenee asteittain. Foolihappo saattaa suojella Alzheimerilta mahdollisesti hajottamalla veressä homokysteiini-nimistä aminohappoa. Tämä on tosin hyvin kiistanalainen asia tällä hetkellä. Kohonneiden homokysteiinitasojen arvellaan liittyvän dementian lisäksi myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 10.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Foolihapon, folaatin tai B9-vitamiinin nimeen vannotaan näinä päivinä. Se on se vitamiini, joka on IN! Ainoastaan tässä minun kielikoulussani foolihapolla on jotain tekemistä tyhmyyden kanssa. Fool on Lontoon murretta ja tarkoittaa hölmöä, tyhmää, hupsua, tyhmyriä jne.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan runsas foolihapon saanti saattaa vähentää riskiä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen, Alzheimerin tautiin. Niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden foolihapon saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli suurinta, oli vähäisin todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin. Muilla B-ryhmän vitamiineilla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology-lehdessä.
Foolihapon saanti ravinnosta tai ravintolisistä ei kumpikaan riittänyt yksinään, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin näiden kahden yhdistelmä. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista suositella foolihappolisiä, sillä aiheesta kaivataan lisätutkimuksia. Foolihappoa saa ravinnosta muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, pavuista, lihasta, munankeltuaisesta ja kokojyväviljasta.
Tutkimusaineiston muodosti 965 henkilöä Manhattanilta, New Yorkista. Tutkitut olivat vähintään 65-vuoden ikäisiä ja heidän keski-ikänsä oli noin 76 vuotta. Heillä ei ollut dementiaa tutkimuksen alkaessa, mutta heistä 192 sairastui Alzheimeriin tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokavaliot ja heitä seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan.
Miten foolihappo vaikuttaa? Alzheimerin tauti on suurin dementian syy iäkkäiden keskuudessa. Sairaudelle ei valitettavasti ole olemassa hoitokeinoa. Sairaudessa muun muassa potilaan muisti, kommunikaatiotaito, oppimiskyky ja kyky päivittäisiin askareisiin heikkenee asteittain. Foolihappo saattaa suojella Alzheimerilta mahdollisesti hajottamalla veressä homokysteiini-nimistä aminohappoa. Tämä on tosin hyvin kiistanalainen asia tällä hetkellä. Kohonneiden homokysteiinitasojen arvellaan liittyvän dementian lisäksi myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 10.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Hyvin sanottu - liikunnasta
Minulla on oma pieni palsta Hiilaritietoiset foorumissa. Tämä pirteä terveys- ja ravintoasioita kiinnostavalla tavalla ruotiva foorumi houkuttelee kirjoittajia panemaan parastaan.
Näin siellä mm. sanotaan liikunnasta:
Näin siellä mm. sanotaan liikunnasta:
- Ihminen saa mielihyvää liikunnasta. Jos se mielihyvä jää saamatta, sitä haetaan jostain muusta, kuten herkuista.
- Sohvaperunana ollessa jotenkin alistui oloonsa ja kohtaloonsa. Eikä maha täynnä roskaruokamaisia herkkuja siitä minnekään viitsinyt lähteä.
- Fyysinen harjoittelu saa aivot toimimaan parhaimmilla tasoillaan vaikuttamalla hermosolujen muodostumiseen ja yhdistymiseen, hyötyvaikutukset näyttäisivät ulottuvat jopa vahingoittuneisiin tai sairastuneisiin hermosoluihin
- Yksi ihanimpia liikunnan aikaansaamia helpotuksia elämään on se, ettei tarvitse olla niin kauhean tarkkana tuon syömisen suhteen.
- Näin muuten vastikään dokumentin Serengetistä. Ne masait, jotka toimivat ohjelman tulkkeina - eli voidaan päätellä heidän joutuneen tekemiseen ns. länsimaisen sivistyksen kanssa - olivat poikkeuksetta ylipainoisia. Vierellä vaikenivat hoikat kielitaidottomat. Hm. Nyt joku suomalainen ravitsemustoimittaja varmaan vetäisisi tästä lööpin, että kielitaito lisää taipumusta ylipainoon.
tiistaina, tammikuuta 09, 2007
Stephen Twining Suomessa
Olin tänään kuuntelemassa Stephen Twiningia Helsingissä ja juomassa peräti neljä kupillista teetä. Tämä maineikkaan Twining-teesuvun edustaja vieraili Suomessa yrityksen 300-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sain kuulla monta kiintoisaa yksityiskohtaa teestä.
Legendan mukaan Kiinan keisari Shen Nung oli ensimmäinen teenjuoja. Eräänä kauniina päivänä noin 2700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua hän keitti itselleen juomavettä isossa astiassa, kun veteen putosi muutama villin teepensaan lehti. Keisari maistoi juomaa ja havaitsi sen ihanan makuiseksi.
Tiesitkö, että brittien tapa juoda teensä maidon kanssa juontaa alkunsa kiinalaisen posliinin käyttöön teekuppeina 1700-luvulla? Kuppiin lorautettiin pikkuisen maitoa viilentämään kuppiin kaadettavaa kuumaa teetä.
Teepussi on yli 100 vuotta vanha keksintö! Kunnianarvoisa teentuoja Thomas Sulliwan New Yorkista ryhtyi vuonna 1904 lähettämään teenäytteitä kahden grammaan silkkipusseissa asiakkailleen. Monet asiakkaista olivat kiireisiä liikemiehiä ja he jättivät pussit avaamatta sujauttaen pussin sisältöineen kaikkineen teekannuun ja kaatoivat päälle kuumaa vettä. Tämä tapa yleistyi nopeasti ja teepussi oli keksitty! Kuten olettaa saattaa, kekseliäät ja mukavuudenhaluiset amerikkalaiset tekivät teepussista pian myyntivaltin. Jopa britit oppivat aikojen kuluessa käyttämään teepusseja ja teepussien suosio ylitti irtoteen saarivaltakunnassa 1950-luvulla. Tätä nykyä pussien sisältämät teenlehdet ovat yhtä laadukkaita kuin irtotee, ainoastaan hieman hienommaksi pussitee halutaan jauhaa. Tämä helpottaa aromin siirtymistä teeveteen.
Saimme kuulla pussiteen suosiosta myös Suomessa. Täällä myydään noin 85 prosenttia teestä pusseissa. StephenTwining pitää teepussia erinomaisena keksintönä, mikäli sitä käytetään oikein. Teepussia tulee pitää kupissa riittävän kauan (4-5 min), jotta aromi ja maku irtoavat hyvin veteen. Teepussin liikutteleminen ei nopeuta tätä tapahtumaa, se irrottaa vain väriä nopeammin. Irtoteen Stephen kelpuuttaa sellaisiin perhepiirin tapahtumiin jolloin halutaan nauttia teestä kiireettömästi. Mutta kurkistakaamme hetkeksi teen kiehtovaan historiaan:
Tee tuli Kiinasta Eurooppaan 1600-luvun puolivälissä. Englantilaiset suhtautuivat aluksi varsin kylmäkiskoisesti uuteen juomaan. Papisto piti teetä syntisenä juomana, olihan se lähtöisin pakanallisesta maasta. Lääkärit puolestaan väittivät, ettei teenjuonti voinut olla terveellistä. Ymmärrettävistä syistä teetä vastustivat kaikkein hanakimmin panimoala, joka pelkäsi, että tee vielä korvaisi oluen aamiaispöydässä! Hallitus lähti puolustamaan oluen valmistajia asettamalla teelle tuntuvan veron. Englantilaiset tuntuivatkin jäävän kahvin ja oluenjuojien kansaksi kunnes Twiningin perhe muutti kaiken.
Vähän yli kolmikymppinen Thomas Twining aloitti 1706 teen myynnin Lontoossa. Erottuakseen joukosta Twining kampanjoi uutterasti teen puolesta. Hän panosti parhaisiin teelaatuihin ja vetosi hieman kavalalla tavalla erityisesti naisiin, joita pian alettiinkin tuomaan teetä juomaan tyylikkäillä kantotuoleilla.
Thomas Twiningin kuoltua vuonna 1741 yritystä jatkoi Daniel, joka tosin kuoli hyvin nuorena. Leskeksi jäänyt Mary jatkoi yrityksen pyörittämistä kunnes Thomas Twiningin pojanpoika Richard oli kyllin vanha ottaakseen liikkeen johdon haltuunsa. Richard I Twining sai britit toden teolla juomaan teetä. Onnistuttuaan taivuttamaan hallitusta luopumaan teeverosta teen kulutus kaksinkertaistui ja on siitä pitäen jatkanut kasvamistaan. Suomessa vieraillut Stephen Humfrey Brodie Twining edustaa suvun kymmenettä sukupolvea.
sunnuntai, tammikuuta 07, 2007
Suomalaiset keskustelevat vilkkaasti
Suomessa on käynnissä valtava määrä keskusteluja. Eräs yksityishenkilö ylläpitää erityistä keskustelualueiden tietokantaa. Käykää kurkkaamassa mistä Suomessa puhutaan:
http://www.james.pp.fi/foorumit.htm
http://www.james.pp.fi/foorumit.htm
Bioaktiiviset aineet painonhallinnassa
*
Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan tiettyjen bioaktiivisten aineiden yhdistelmästä saattaisi olla hyötyä laihduttamisen jälkeisessä painonhallinnassa. Tutkimus julkaistiin International Journal of Obesity -lehdessä. Katekiinien, kofeiinin, kapsaisiinin ja tyrosiinin yhdistelmä lisäsi tutkimuksessa lämmöntuotantoa ja sillä tavalla lisäsi perusaineenvaihduntaa. Lämmöntuotannon lisääntyminen johtui mahdollisesti sympaattisen hermoston aktivoitumisesta yhdisteiden johdosta, mutta tämän asian suhteen on vielä paljon epävarmuustekijöitä.
Katekiineja on suklaassa, marjoissa ja vihreässä teessä ; kofeiinia on kahvissa, kaakaossa ja pieniä määriä myös teessä ; kapsaisiinia on chilimausteissa ; tyrosiini on aminohappo, jolla uskotaan olevan aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta.
Tutkijoiden mukaan lisätutkimuksia kaivataan, jotta voitaisiin selvittää muun muassa yhdisteiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia. Varsin vaatimattomalta aineiden teho myös vaikutti. Tutkimukseen osallistuneet 80 ylipainoista ja lihavaa henkilöä noudattivat aluksi vähän energiaa sisältävää ruokavaliota neljän viikon ajan. Sen jälkeen osallistujat satunnaistettiin kahdeksanviikkoista kaksoissokkojaksoa varten ryhmiin, jotka saivat joko bioaktiivisia yhdisteitä sisältävää valmistetta tai lumelääkettä. Osallistujista 57 sai valmistetta ja 23 lumelääkettä. Osallistujien keskimääräinen painonlasku oli ensimmäisen neljän viikon ruokavaliojakson jälkeen 6,8 kiloa. Kahdeksan viikon tutkimusjakson jälkeen keskimääräinen kehon rasvapitoisuus oli valmistetta saavien ryhmässä 0,9 kiloa vähemmän kuin lumelääkettä saaneilla.
Lähde: Verkkouutiset, 5.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan tiettyjen bioaktiivisten aineiden yhdistelmästä saattaisi olla hyötyä laihduttamisen jälkeisessä painonhallinnassa. Tutkimus julkaistiin International Journal of Obesity -lehdessä. Katekiinien, kofeiinin, kapsaisiinin ja tyrosiinin yhdistelmä lisäsi tutkimuksessa lämmöntuotantoa ja sillä tavalla lisäsi perusaineenvaihduntaa. Lämmöntuotannon lisääntyminen johtui mahdollisesti sympaattisen hermoston aktivoitumisesta yhdisteiden johdosta, mutta tämän asian suhteen on vielä paljon epävarmuustekijöitä.
Katekiineja on suklaassa, marjoissa ja vihreässä teessä ; kofeiinia on kahvissa, kaakaossa ja pieniä määriä myös teessä ; kapsaisiinia on chilimausteissa ; tyrosiini on aminohappo, jolla uskotaan olevan aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta.
Tutkijoiden mukaan lisätutkimuksia kaivataan, jotta voitaisiin selvittää muun muassa yhdisteiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia. Varsin vaatimattomalta aineiden teho myös vaikutti. Tutkimukseen osallistuneet 80 ylipainoista ja lihavaa henkilöä noudattivat aluksi vähän energiaa sisältävää ruokavaliota neljän viikon ajan. Sen jälkeen osallistujat satunnaistettiin kahdeksanviikkoista kaksoissokkojaksoa varten ryhmiin, jotka saivat joko bioaktiivisia yhdisteitä sisältävää valmistetta tai lumelääkettä. Osallistujista 57 sai valmistetta ja 23 lumelääkettä. Osallistujien keskimääräinen painonlasku oli ensimmäisen neljän viikon ruokavaliojakson jälkeen 6,8 kiloa. Kahdeksan viikon tutkimusjakson jälkeen keskimääräinen kehon rasvapitoisuus oli valmistetta saavien ryhmässä 0,9 kiloa vähemmän kuin lumelääkettä saaneilla.
Lähde: Verkkouutiset, 5.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
torstaina, tammikuuta 04, 2007
Hiirten juoksukisoissa mentiin lujaa
**
Perinteisen maratonkaupungin, Bostonin, yliopistossa on löydetty keino, jolla lihasten kestävyyttä ja suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi. Tohtori Bruce M. Spiegelmanin johtamassa työryhmässä geenimuunnellut hiiret jaksoivat juosta juoksupyörässä pyörtyilemättä keskimäärin 32,5 minuuttia kun normaalihiiret jaksoivat 26 minuuttia, eli 25% pidempään kuin normaalihiiret. Näin suuri ero toisi urheilussa huiman parannuksen tuloksiin. Kahden tunnin haamurajan alitus maratonilla voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Toistaiseksi ei tiedetä onko esimerkiksi joillakin huippu-urheilijoilla luonnostaan tavallista enemmän tällaisia lihassyitä, joko perinnöllisistä syistä tai mahdollisesti harjoittelun seurauksena. Jos niitä ryhdytään geenimanipuloinnilla lisäämään, siirrytään urheilussa kiellettyjen menetelmien, eli dopingin puolelle. Tällä hetkellä on jo kaupallisia sovellutuksia esimerkiksi myostatiini inhibiittoreista (Lue enemmän teoksessa C. Sundqvist. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, 2007), jotka mahdollisesti auttavat voimailijoita kasvattamaan isompia lihaksia.
Menetelmä ei ole vielä valmis ihmisiin sovellettavaksi, mutta tutkijat uskovat siitä saatavan tulevaisuudessa apua lihasten halvaantumisesta tai yleensä lihassairauksista kärsivien ihmisten auttamiseen. Samalla menetelmällä voidaan ehkä parantaa myös urheilijoiden suorituksia.
Suorituskyvyn parantaminen perustuu PGC-1beeta -geenin toimeliaisuuden lisäämiseen paikallisesti lihaksissa. Lihakset koostuvat pääosin kahdentyyppisistä lihassyistä, nopeista ja hitaista. Hitaita on kahta tyyppiä, nimeltään I ja IIA ja nopeita yhtä tyyppiä, IIB. Näiden lisäksi on olemassa neljäs lihastyyppi, nimeltään IIX, jota esiintyy harvakseltaan kaikkialla lihaksistossa mutta ei missään pääasiallisena tyyppinä. Eri lihassyytyypit soveltuvat eriluonteisiin tehtäviin. Hitaat lihassyt sisältävät runsaasti solulle energiaa tuottavia mitokondrioita. Ne tarvitsevat toimiakseen happea, joten niiden avulla voidaan tehdä pitkään kestäviä ja rauhallisia tehtäviä kuten vaikka kävelyä ja kevyttä hölkkää. Esimerkiksi pohkeen takaosan leveä kantalihas (soleus) sisältää paljon hitaita lihassyitä. Nämä lihassyyt supistuvat suhteellisen hitaasti, joten nopeutta ja voimaa samanaikaisesti vaativiin tehtäviin niistä ei ole. Nopeat lihassäikeet pystyvät supistumaan hyvin nopeasti, koska ne käyttävät energiakseen elimistöön varastoituja yhdisteitä kuten kreatiinia. Esimerkiksi nelipäinen reisilihas (quadriceps) sisältää paljon nopeita lihassäikeitä. Se on tärkeä lihas pikajuoksussa. Neljäs lihassäietyyppi IIX tunnetaan suhteellisen huonosti. Se käyttää energiantuotantoon happea kuten hitaat lihassäikeet, mutta silti se pystyy supistumaan nopeasti nopeiden lihassäikeiden tapaan.
Amerikkalaistutkimuksessa kehitettiin hiirikanta, jolla PGC-1beeta geeni on poikkeuksellisen aktiivinen ns. luustolihaksissa eli luustoon kiinnittyvissä, liikkumisen kannalta oleellisisssa lihaksissa. Tuloksena oli hiiriä, joiden lihaksissa oli runsaasti IIX-tyyppisiä lihassyitä. Niitä oli viisinkertainen määrä normaaliin verrattuna. Vastaavasti tavallisia lihassyytyyppejä, hitaita ja nopeita oli vähemmän.
Lähteet: Radion tiedeuutiset, 3.1.2007 ja Cell Metabolism 5 (1): 35-46, 2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Perinteisen maratonkaupungin, Bostonin, yliopistossa on löydetty keino, jolla lihasten kestävyyttä ja suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi. Tohtori Bruce M. Spiegelmanin johtamassa työryhmässä geenimuunnellut hiiret jaksoivat juosta juoksupyörässä pyörtyilemättä keskimäärin 32,5 minuuttia kun normaalihiiret jaksoivat 26 minuuttia, eli 25% pidempään kuin normaalihiiret. Näin suuri ero toisi urheilussa huiman parannuksen tuloksiin. Kahden tunnin haamurajan alitus maratonilla voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Toistaiseksi ei tiedetä onko esimerkiksi joillakin huippu-urheilijoilla luonnostaan tavallista enemmän tällaisia lihassyitä, joko perinnöllisistä syistä tai mahdollisesti harjoittelun seurauksena. Jos niitä ryhdytään geenimanipuloinnilla lisäämään, siirrytään urheilussa kiellettyjen menetelmien, eli dopingin puolelle. Tällä hetkellä on jo kaupallisia sovellutuksia esimerkiksi myostatiini inhibiittoreista (Lue enemmän teoksessa C. Sundqvist. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, 2007), jotka mahdollisesti auttavat voimailijoita kasvattamaan isompia lihaksia.
Menetelmä ei ole vielä valmis ihmisiin sovellettavaksi, mutta tutkijat uskovat siitä saatavan tulevaisuudessa apua lihasten halvaantumisesta tai yleensä lihassairauksista kärsivien ihmisten auttamiseen. Samalla menetelmällä voidaan ehkä parantaa myös urheilijoiden suorituksia.
Suorituskyvyn parantaminen perustuu PGC-1beeta -geenin toimeliaisuuden lisäämiseen paikallisesti lihaksissa. Lihakset koostuvat pääosin kahdentyyppisistä lihassyistä, nopeista ja hitaista. Hitaita on kahta tyyppiä, nimeltään I ja IIA ja nopeita yhtä tyyppiä, IIB. Näiden lisäksi on olemassa neljäs lihastyyppi, nimeltään IIX, jota esiintyy harvakseltaan kaikkialla lihaksistossa mutta ei missään pääasiallisena tyyppinä. Eri lihassyytyypit soveltuvat eriluonteisiin tehtäviin. Hitaat lihassyt sisältävät runsaasti solulle energiaa tuottavia mitokondrioita. Ne tarvitsevat toimiakseen happea, joten niiden avulla voidaan tehdä pitkään kestäviä ja rauhallisia tehtäviä kuten vaikka kävelyä ja kevyttä hölkkää. Esimerkiksi pohkeen takaosan leveä kantalihas (soleus) sisältää paljon hitaita lihassyitä. Nämä lihassyyt supistuvat suhteellisen hitaasti, joten nopeutta ja voimaa samanaikaisesti vaativiin tehtäviin niistä ei ole. Nopeat lihassäikeet pystyvät supistumaan hyvin nopeasti, koska ne käyttävät energiakseen elimistöön varastoituja yhdisteitä kuten kreatiinia. Esimerkiksi nelipäinen reisilihas (quadriceps) sisältää paljon nopeita lihassäikeitä. Se on tärkeä lihas pikajuoksussa. Neljäs lihassäietyyppi IIX tunnetaan suhteellisen huonosti. Se käyttää energiantuotantoon happea kuten hitaat lihassäikeet, mutta silti se pystyy supistumaan nopeasti nopeiden lihassäikeiden tapaan.
Amerikkalaistutkimuksessa kehitettiin hiirikanta, jolla PGC-1beeta geeni on poikkeuksellisen aktiivinen ns. luustolihaksissa eli luustoon kiinnittyvissä, liikkumisen kannalta oleellisisssa lihaksissa. Tuloksena oli hiiriä, joiden lihaksissa oli runsaasti IIX-tyyppisiä lihassyitä. Niitä oli viisinkertainen määrä normaaliin verrattuna. Vastaavasti tavallisia lihassyytyyppejä, hitaita ja nopeita oli vähemmän.
Lähteet: Radion tiedeuutiset, 3.1.2007 ja Cell Metabolism 5 (1): 35-46, 2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Ähky?
**
Lehtimainoksessa osuu silmiin sana "ähky" ja sitten näytetään sellaisia Valion A+ -jogurttipurkkeja, joita tunnustan syöneeni. Ähkyä minulla ei ole ollut. Mustikka A-plussaa olen pistänyt sisuksiin lähinnä mustikan takia ja maidon terveellisyyden takia.
Nyt minua valistetaan, että uudet Valio A+ Express -tuotteet sisältävät maidosta peräisin olevaa GOS-kuitua. Tämä GOS on mainoksen mukaan tieteellisesti tutkittu ja se GOS edistää vatsan toimintaa. Osoitan taas suunnattoman tyhmyyteni. Luulen jotain pientä tietäväni ihmisen ravitsemuksesta ja olen lukenut useita tuhansia ravitsemusalan julkaisuja, mutta tästä GOSista en ole ikinä kuullut. Kun selailen mainosta tarkemmin yritän löytää selityksen tähän GOS -termiin. Ei löydy.
Ei muuta kuin nettiin! Sieltä saa tutun informaatioähkyn lisäksi taatusti selville mitä tämän oudon GOSin taakse kätkeytyy. Ei mene kauan aikaa ennen kuin Google kertoo minulle, että GOS on Georgian lintutieteellisen yhdistyksen, geospatiaalisen pysäkin, brittiläisen toimistoverkoston, ilmatieteen laitoksen käyttämän globaalin havaintoverkoston ja Googlen oman käyttöjärjestelmän lisäksi mm. naisten pitämien puheiden arkisto. Naisista ja puheista pidän, joten jään hetkeksi naisten puheita lukemaan. Erityisesti jää mieleen Wilma Mankillerin puhe Cherokee-intiaanien asemasta. Puheeseen on Wilma ladannut koko emotionaalisen kapasiteettinsa miehentappoon viittaavaa sukunimeään myöten. Mutta Valion GOS -mysteeri ei siitäkään puheesta selviä.
Harjaantuneena hakukoneiden käyttäjänä löydän aika pian tämän jälkeen oikeat hakusanat: GOS Valio A+. Nyt rupesi Lyyli kirjoittamaan! GOS on liukoista ravintokuitua nimeltään Galakto-oligosakkaridi. Nyt olen jo paljon viisaampi ja muistilokeroissani hahmottuu vaivattomasti tämän ravintokuidun englanninkielinen termi. Nyt olen jo lähellä valistuneen kuluttajan kaipaamaa lopullista selvyyttä asiasta ja Valio GOS A plussaan liittyvän tieteellisen selityksen löydän taatusti käden käänteessä. Eihän sitä muuten hehkutettaisi niin näkyvästi mainoksessa.
Pettymykseni on melkoinen kun huomaan tieteellisen tutkimusaineiston niukkuuden. Suuri tutkimustietokanta (PubMed) antaa vain 22 osumaa tälle liukoiselle galakto-oligosakkaridille. Tätä GOS:ia on 1980 -luvun lopusta lähtien syötetty rotille ja sioille sekä testattu ihmisen soluviljelmillä ja vain muutama rohkea mies on aikoinaan uhrautunut tieteelle ja syönyt koejärjestelyissä tätä nimenomaista kuitua. Aika ohuelta vaikuttaa siis tieteellinen näyttö. Mutta tällaista se yleensä on. Näitä prebiootteja, joihin GOS kuuluu, saamme luonnostaan kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Luotan näiden kuitujen terveysväitteisiin. Sitä en oikein hyväksy (ymmärrän toki!) ettei tuohon jogurttipurkkiin pyritä mahduttamaan mustikkaa sen verran runsaasti, että tällainen GOS-lisä jäisi tarpeettomaksi. Ovat Valion laboratoriossa ilmeisesti kuitenkin kaikessa viisaudessaan ymmärtäneet GOS:in viehätyksen. Luen seuraavaa: "Terveistä suomalaisaikuisista koostuvassa tutkimuksessa GOS-kuitua sisältävä jogurtti (15 g GOS/päivä) lisäsi merkitsevästi viikoittaisia ulostuskertoja. Lisäksi GOS-kuitu pehmensi ulosteita. Lievästä ummetuksesta kärsivillä suomalaisilla ikäihmisillä GOS-kuitua sisältävällä jogurtilla (9 g GOS/päivä) suoli toimi useammin kuin vertailujogurtilla", kertoo tutkija Kajsa Kajander Valion T&K:sta.
Minä aion jatkaa mustikoiden syömistä ja välillä ihan GOS:in kera.
Lähde: Turun Sanomat, 4.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Lehtimainoksessa osuu silmiin sana "ähky" ja sitten näytetään sellaisia Valion A+ -jogurttipurkkeja, joita tunnustan syöneeni. Ähkyä minulla ei ole ollut. Mustikka A-plussaa olen pistänyt sisuksiin lähinnä mustikan takia ja maidon terveellisyyden takia.
Nyt minua valistetaan, että uudet Valio A+ Express -tuotteet sisältävät maidosta peräisin olevaa GOS-kuitua. Tämä GOS on mainoksen mukaan tieteellisesti tutkittu ja se GOS edistää vatsan toimintaa. Osoitan taas suunnattoman tyhmyyteni. Luulen jotain pientä tietäväni ihmisen ravitsemuksesta ja olen lukenut useita tuhansia ravitsemusalan julkaisuja, mutta tästä GOSista en ole ikinä kuullut. Kun selailen mainosta tarkemmin yritän löytää selityksen tähän GOS -termiin. Ei löydy.
Ei muuta kuin nettiin! Sieltä saa tutun informaatioähkyn lisäksi taatusti selville mitä tämän oudon GOSin taakse kätkeytyy. Ei mene kauan aikaa ennen kuin Google kertoo minulle, että GOS on Georgian lintutieteellisen yhdistyksen, geospatiaalisen pysäkin, brittiläisen toimistoverkoston, ilmatieteen laitoksen käyttämän globaalin havaintoverkoston ja Googlen oman käyttöjärjestelmän lisäksi mm. naisten pitämien puheiden arkisto. Naisista ja puheista pidän, joten jään hetkeksi naisten puheita lukemaan. Erityisesti jää mieleen Wilma Mankillerin puhe Cherokee-intiaanien asemasta. Puheeseen on Wilma ladannut koko emotionaalisen kapasiteettinsa miehentappoon viittaavaa sukunimeään myöten. Mutta Valion GOS -mysteeri ei siitäkään puheesta selviä.
Harjaantuneena hakukoneiden käyttäjänä löydän aika pian tämän jälkeen oikeat hakusanat: GOS Valio A+. Nyt rupesi Lyyli kirjoittamaan! GOS on liukoista ravintokuitua nimeltään Galakto-oligosakkaridi. Nyt olen jo paljon viisaampi ja muistilokeroissani hahmottuu vaivattomasti tämän ravintokuidun englanninkielinen termi. Nyt olen jo lähellä valistuneen kuluttajan kaipaamaa lopullista selvyyttä asiasta ja Valio GOS A plussaan liittyvän tieteellisen selityksen löydän taatusti käden käänteessä. Eihän sitä muuten hehkutettaisi niin näkyvästi mainoksessa.
Pettymykseni on melkoinen kun huomaan tieteellisen tutkimusaineiston niukkuuden. Suuri tutkimustietokanta (PubMed) antaa vain 22 osumaa tälle liukoiselle galakto-oligosakkaridille. Tätä GOS:ia on 1980 -luvun lopusta lähtien syötetty rotille ja sioille sekä testattu ihmisen soluviljelmillä ja vain muutama rohkea mies on aikoinaan uhrautunut tieteelle ja syönyt koejärjestelyissä tätä nimenomaista kuitua. Aika ohuelta vaikuttaa siis tieteellinen näyttö. Mutta tällaista se yleensä on. Näitä prebiootteja, joihin GOS kuuluu, saamme luonnostaan kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Luotan näiden kuitujen terveysväitteisiin. Sitä en oikein hyväksy (ymmärrän toki!) ettei tuohon jogurttipurkkiin pyritä mahduttamaan mustikkaa sen verran runsaasti, että tällainen GOS-lisä jäisi tarpeettomaksi. Ovat Valion laboratoriossa ilmeisesti kuitenkin kaikessa viisaudessaan ymmärtäneet GOS:in viehätyksen. Luen seuraavaa: "Terveistä suomalaisaikuisista koostuvassa tutkimuksessa GOS-kuitua sisältävä jogurtti (15 g GOS/päivä) lisäsi merkitsevästi viikoittaisia ulostuskertoja. Lisäksi GOS-kuitu pehmensi ulosteita. Lievästä ummetuksesta kärsivillä suomalaisilla ikäihmisillä GOS-kuitua sisältävällä jogurtilla (9 g GOS/päivä) suoli toimi useammin kuin vertailujogurtilla", kertoo tutkija Kajsa Kajander Valion T&K:sta.
Minä aion jatkaa mustikoiden syömistä ja välillä ihan GOS:in kera.
Lähde: Turun Sanomat, 4.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)