Bayer iloitsee - muuntogeenistä soijaa saa tuoda Euroopan markkinoille

#
Euroopan Unionin komissio on päättänyt sallia muuntogeenistä soijaa sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun markkinoille saattamisen. Päätös koskee lisäksi myös muita soijatuotteita, joita voidaan käyttää samoin kuin tavanomaista soijaa tai soijatuotteita viljelyä lukuun ottamatta.

Soija, jonka yksilöllinen tunniste on ACS-GM005-3, on kestävä glufosinaattiammoniumille, joka on rikkakasvien torjunta-aine. Luvanhaltija on Bayer CropScience AG. Päätös on voimassa 10 vuotta.

Miten kommentoitte tätä uutista? Kauhistellen vai riemusta hyppien?

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 22.9.2008

Ystävä voittaa psykologin kriisityössä

**
Ansioluettelossani löytyy maininta, että olen ollut mukana Punaisen Ristin kriisityössä ja ystävätoiminnassa jo yli kymmenen vuotta. Olen ollut siinä työssä kouluttajana ja aktiivisesti mukana erityisesti mielenterveystyössä vapaaehtoisena. Olen näinä vuosina huomannut, että psykologit välillä kovin teoreettisine työskentelymalleineen, kovin huonosti soveltuvat käytännön työhön, siellä missä on tapahtunut kriisi. Paremmin kriistyöstä selviytyy pappi tai diakonissa ja kaikkein parhaiten oma kaveri tai tehtävään sitoutunut tavallinen ystävä.

Tätä psykologien vaatimatonta roolia kriisityössä on pohdittu Ruotsissa erityisesti Thaimaan vuoden 2004 tsunamikatastrofin jälkeen.

Katastrofin jälkeen voi viedä hyvin pitkään ennen kuin omaisensa luonnonkatastrofissa menettänyt, saa elämänsä taas järjestykseen. Ruotsalais-norjalainen tutkijaryhmä on syvähaastatellut 19 ruotsalaista miestä ja naista miten he käsittelivät omaistensa menetyksen tsunamikatastrofin jälkeen. Tätä asiaa on yllättävän vähän tutkittu juuri kriisin osalliseksi joutuneen näkökannasta, sanoo professori Arne Rehnsfeldt. Tutkimus julkaistiin Journal of Adanced Nursing -tiedelehden viimeisimmässä numerossa.

Syvähaastatteluissa surevat omaiset sanoivat saaneensa enemmän apua keskusteluista ystävien kanssa kuin keskusteluista psykologien ja muiden ammattilaisten kanssa. Ystävien kanssa vaikeista asioista puhuminen oli luonnollisempaa kuin psykologin kanssa. Haastatellut kertoivat kokeneensa, että psykologit ja psykiatrit eivät ymmärtäneet heitä. Psykologit yrittivät selostaa heidän ongelmansa surutyötä kuvaavien teoreettisten mallien avulla. Tuona surun hetkenä he kuitenkin kaipasivat juttukaveria ja vaikeiden ajatuskuvioiden vastaanottajaa. Mitään valmiita vastauksia ei välttämättä kaivattu.

Tutkijat suunnittelevat havaintojen viemistä opaskirjan muotoon. Kirja suunnattaisiin sekä hoitotyössä mukana oleville että suurelle yleisölle.

Uskoisin tällaisesta kirjasta olevan hyötyä ja olen erityisen iloinen kun aikoinaan kritisoimani psykologivetoinen kriistyö saa vastakaikua professoritason tutkimuksessa.

Lähde: Svenska Dagbladet, 22.9.2008

Suhtaudu varauksella elintarvikkeiden lisäaineisiin

**
Iltalehden viikonloppunumerossa (20.-21.9.2008) on toimittaja Aino Mehtälän ansiokas selvitys elintarvikkeiden sisältämistä lisäaineista. Yhdestä elintarvikkeesta voi löytyä lähes 30 E-koodia. Toimittaja Mehtälä pyytää suosimaan mieluummin pakastettuja elintarvikkeita kuin eineshyllyn tuotteita. Hän pyytää unohtamaan kevyttuotteet. Light-versioissa vähennetään runsaskalorista materiaalia ja korvataan sitä muun muassa lisäaineilla. Syö mahdollisimman vähän prosessoituja ruokia, osta luomua ja tee itse ruokasi. Itsetehty ateria ei kaipaa lisäaineita.

Toimittaja Mehtälä haastatteli minua lehtijuttua varten. Minä pyydän suhtautumaan varauksella lisäaineisiin. Jotain on pielessä, jos lisäaineita on paljon. Olenkin luennoilla esittänyt eräänlaisen nyrkkisäännön: Jos E-koodeja on yli viisi, ei tuotetta kannata ostaa.

En silti halua demonisoida kaikkia lisäaineita; joukossa on ihan turvallisiakin. Mutta sieltä löytyy myös esimerkiksi atsoväriaineita, jotka saattavat olla vaarallisia. Tai vaikkapa karrageenia, asesulfaamia tai aspartaamia, joiden on todettu eläinkokeissa aiheuttavan syöpää.

Yksi iso ongelma ovat pakkausmerkinnät: lisäaineet voi ilmoittaa joko E-koodeina tai vaihtoehtoisesti aineiden nimillä, jolloin niiden tunnistaminen on peruskuluttajalle haastavaa. Välillä tulee sellainen olo, että kuluttajaa harhautetaan.

Toimittaja Mehtälä haastatteli myös ylitarkastaja Taina Rautiota Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Hänen mielestään elintarvikkeiden lisäaineet ovat tutkittuja ja turvallisia. Lieventääkseen yltiöoptimistista asennetta asiaan Rautio toteaa, että sellainen henkilö joka suhtautuu epäluuloisesti lisäaineisiin, voi toki jättää niitä sisältävät elintarvikkeet ostamatta. Pakkausmerkintöjä on välillä vaikeaa tulkita, Rautio jatkaa. Lisäaineista on peloteltu niin paljon, että valmistajat pyrkivät eroon E-koodeista ja ilmoittavat mieluummin ne aineiden nimillä. Se on valitettavaa, mutta ihan säädösten mukaista, Rautio toteaa lopuksi.

Iltalehdessä esitellään 50 pommia. Vältä lisäainepommeja! Esimerkkejä: Joanko Vuohenjuustowraps, Funlight Persikka-Passion tiiviste, Ingman Kevyt Savuporo sulatejuusto, Myllyn Paras Tacostick, Pouttu Marinoitu pihvifilee, Valio Aino Mustikkapiirakka-jäätelö, Leaf Lauantaipussi, Saarioinen Mansikkamarmeladi, Taffel Blue cheese nuts ja Atria Poro-Sieni Sandwich.

Lähde: Iltalehti sivu 14, 20.9.2008

9 eri tietä viinan orjaksi

**
Brittitutkijat ovat muiden tutkijoiden tapaan huolissaan lisääntyneestä alkoholin kulutuksesta. Alkoholin aiheuttamat terveysongelmat ovat kovassa kasvussa myös Isossa-Britanniassa. Osana tätä alkoholin vastaista kampanjaa Britannian kansanterveyslaitos on pyrkinyt tunnistamaan ongelmajuojat hieman tarkemmin.

He ovat määrittäneet 9 eri tietä viinan orjaksi. Alkoholi voi muodostua ongelmaksi jos tunnustat kuuluvasi johonkin näistä ryhmistä:

1. Masentunut (Depressed drinker). Masentuneella alkoholin suurkuluttajalla on jokin kriisi menossa (rakkaushuolia, äskettäin eronnut tai taloushuolien rasittama), jonka lieventämiseksi alkoholia otetaan ikään kuin itsehoitolääkkeenä, jonkinlaisena tapana selviytyä tilanteesta.
   
2. Rentoutuja (De-stress drinker). Töissä on kovia paineita, kotona on tilanne riistäytymässä käsistä tai vastuu painaa liiaksi. Silloin alkoholia otetaan rennon olon saavuttamiseksi. Alkoholin avulla rauhoitutaan ja saavutetaan tilanteen hallinta siirryttäessä töistä henkilökohtaiseen vapaa-aikaan. Puoliso voi usein olla tukemassa tai vahvistamassa tällaista rentoutujaa sekoittamalla juomia valmiiksi.
3. Uudelleen lankeava (Re-bonding drinker). Tällainen alkoholin suurkuluttaja on kovin kiireinen ja alkoholi on ainoa yhdysside muihin ystäviin ja ainoa asia, joka vie hänet "samalle tasolle" muiden kanssa.
4. Tapakulttuurin orja (Conformist drinker). Koskee usein miehiä, jotka uskovat perinteiden velvoittavan heitä istumaan kapakassa joka ilta. Se on mukamas sellaista jota kunnon mieheltä edellytetään. Tällä huonolla tavalla kapakasta muodostuu miehelle se toinen koti, jossa hän kokee olevansa viettämässä omaa aikaansa. Täällä hänet hyväksytään osaksi muuta porukkaa.
5. Yhteisyyden hakija (Community drinker). Tässä puhutaan ongelmajuojasta, joka nauttii alkoholia kun on paljon ihmisiä koolla, kun hän etsii yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja turvallisuutta. Hän rakentaa alkoholin avulla sosiaalista verkostoaan.
6. Tylsistynyt (Boredom drinker). Tylsyyteen vaipuu usein yksinhuoltajaäiti tai äskettäin eronnut, jolla on hyvin rajoittunut ystäväpiiri. Juomisesta tulee tapa korvata ystävien poissaolo, panee pisteen päivälle ja mahdollistaa joskus sen, että tehtävä saadaan suoritettua loppuun.
7. "Kovis" (Macho drinker). Tällainen (usein) mies tuntee itsensä usein aliarvostetuksi, hänen valtansa on kaventunut ja hän on merkittävällä tavalla turhautunut sen johdosta miten elämässä menee. Tämän vastapainoksi hän on kehittänyt itselleen sellaisen "alfa-uros" -roolin, jonka kautta hän elää alkoholin ryydittämää miehisyyttään ja arvoasemaansa muiden edessä.
8. Nautiskelija (Hedonistic drinker). Tässä tapauksessa on usein kyseessä yksin elävä, eronnut ja/tai aikuisiksi kasvaneiden lasten kanssa elävä, joka ottaa tavaksi juoda alkoholia mukavuudenhalustaan ja osoittaakseen olevansa itsenäinen. Alkoholin kautta hänestä tulee uudestaan nuori ja hän vapautuu estoistaan.
9. Rajoista riippuvainen (Border dependents). Tällainen alkoholin suurkuluttaja viettää paljon aikaa kapakassa, joka muodostuu hänelle rajoitetuksi alueeksi missä hän kokee menevänsä kodista kotiin eri syistä. Hän voi olla tylsistynyt, hän kokee kuuluvansa siellä joukkoon ja kärsii yleisestä mielipahan tunteesta, josta pitää päästä eroon.

Tällaisia mietteitä oli brittitukijoilla. Mahtaako samanlaisia tyyppejä löytyä Suomesta?

Lähde: News Medical Net, 18.9.2008

Lääkäridieetillä hoikaksi

**
Ajat ovat muuttuneet ja mielipideilmasto on täysin muuttunut Ruotsissa. Se on pakko todeta. Selailin suurta ruotsalaista sanomalehteä, Aftonbladet'ia, kun silmiini osui aika herkullinen asetelma.

Toimittaja kirjoittaa dieetistä, joka pistää painon tippumaan useita kiloja kuukaudessa. Kyseessä on tietenkin hys hys -ruokavalio (Atkins). Näen tuossa jutussa kaksi merkittävää asiaa: puhutaan 1) lääkäridieetistä (!) ja 2) virallisen puolen edustajat eivät saa enää sitä tuttua pientä tekstiruutua käyttöönsä, missä varoittavat rasvapitoisella ruoalla laihtumisen mahdollisista terveysriskeistä. Lääkäridieetin nimen esiin putkahtamisen ovat saaneet aikaiseksi parivaljakko Annika Dahlqvist (bloggdoktorn) ja Andreas Eenfeldt (kostdoktorn).

Ruotsissa on ilmeisesti siirrytty ravitsemuskeskustelussa sanoista tekoihin. Sain Ruotsissa asuvalta ystävältäni sellaisen tiedon, että ruokakaupasta saa nykyään paraatipaikalta ostaa tuoretta lihaa, täysmaitoa ja voita. Ihmiset kuulemma naureskelevat kevyttuotteille ja ihmettelevät miten kauan kestää kunnes ne jäävät kokonaan pois kauppojen tarjonnasta. Ystäväni saattaa liioitella tilannetta. Voisiko joku Ruotsissa asuva vahvistaa, onko ruokakaupoissa tapahtunut ystäväni kuvailemia muutoksia? Meillä Suomessa nuo kevyttuotteet ovat edelleen terveysviranomaistemme vankan suojelun alla.

Lähde: Caroline Hougner. Rivstarta med en viktvinnare! - Så går du ned i vikt med nya läkardieten. Aftonbladet - Kropp och hälsa, 16.9.2008

Maailman vanhin mies on vähitellen vähentämässä rasvaisen ruoan syöntiä

**
Todistettavasti maailman vanhin mies täyttää peräti 113 vuotta. Hän on onnellinen. Hän voi hyvin ja syö paljon ruokaa.

Tanaben ruokavalio koostuu pääasiassa kasviksista. Hänen mukaansa pitkän iän salaisuus on siinä, ettei hän juo alkoholia. Hän nauttii joka päivä maitoa eikä hänellä oli nimeksikään sairauksia. Hänen lempiruokaansa ovat paistetut katkaravut, mutta olemme ymmärtäneet, että hän on viime aikoina vähentänyt rasvaisen ruoan syöntiä, kertoi syntymäpäiväsankarin kotikaupungin Miyakonojon edustaja.

Edustaja pitäköön nuo rasvavalistukset omana tietonaan. Antaa Tanaben syödä sitä rasvaista ruokaansa! Jos se on pitänyt hänet elossa näin pitkään, niin mitä sitä muuttamaan.

Lähde: Aamulehti, 18.9.2008

Muoviruokaa!

**

Uutisvirrassa on viime päivinä herättänyt kohua eräs muoviteollisuuden käyttämä raaka-aine nimeltään Bisfenoli A. Sen terveysvaikutuksia on äskettäin älytty tutkia tarkemmin ja sen on todettu olevan vaarallista ihmiselle. Mitenkään uutta ei ole, että tähän kemikaaliin liitetään terveysvaroituksia. Jo niin aikaisin kuin 1995 varoitettiin tämän kemikaalin vaaroista ihmiselle. Silloin petolliseksi saantilähteeksi osoittautui säilykepurkkien sisäpinta. Tämän tiedon osasi kaivaa esille aina valpas ruotsalainen toimittaja Henrik Ennart.

Tutkimuksissa löytyi yhteys tämän bisfenolimuovin ja sairauksien välillä. Bisfenoli A -altistus näkyy suurempana riskinä saada sydän- ja verisuonitauti sekä diabetes. Bisfenoli A:n on todettu vaikuttavan hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään. Amerikkalainen kuluttajayhdistys Consumers Union, vaatii nyt äänekkäästi käyttökieltoa tälle muovikemikaalille. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja kotimainen EVIRA:mme eivät ole nähneet aiheelliseksi puuttua tähän bisfenolijupakkaan, sillä heidän mukaan ihmiselimistö poistaa tehokkaasti Bisfenoli A:ta elimistöstä. Suomessa WWF seuraa tilanteen kehittymistä.

Bisfenoli A:ta löytyy lähes kaikkialta. Sinä olet taatusti saanut oman (pienen) osuutesi tästä pakkausteollisuuden onnesta! Sitä käytetään tavallisen polykarbonaattimuovin edullisena raaka-aineena ja lisäaineena. Bisfenoli A:ta valmistetaan nykyisin suuria määriä maailmanlaajuisesti. Vuonna 2002 sitä valmistettiin noin 2,8 miljoonaa tonnia. Bisfenoli A:ta käytetään monissa kuluttajatuotteissa ja sille altistuminen on laajaa. Polykarbonaatista valmistetaan juomapulloja, tuttipulloja (!), ruokailuvälineitä, muovisia ruoka-astioita, säilykepurkkien sisäpintoja, mikroaaltouuneja, lääkinnällisiä laitteita, matkapuhelimia, urheiluvarusteita jne.

Näistä yllä mainituista tuotteista saattaa irrota Bisfenoli A:ta vaihtelevia määriä. Tammikuussa 2008 Toxicology Letters -tiedejulkaisu julkaisi tiedon siitä, että kuumaa nestettä esimerkiksi juomapulloon lisättäessä, irtoaa 55 kertaa enemmän Bisfenoli A:ta, kuin jos neste on huoneenlämpöistä. Tästä asiasta ollaan erityisen huolestuneita. Pakkausmateriaalien turvallisuus on käytännössä pakkausvalmistajan vastuulla. Kaikenlaisia direktiivejä on olemassa, mutta näiden vierasaineiden saantia on vaikea valvoa.

Lähteet:

Lang IA, Galloway TS, Scarlett A, Henley WE, Depledge M, Wallace RB, Melzer D. Association of Urinary Bisphenol A Concentration With Medical Disorders and Laboratory Abnormalities in Adults. JAMA 300 (11): 1303-1310, 2008
Le HH, Carlson EM, Chua JP, Belcher SM. Bisphenol A is released from polycarbonate drinking bottles and mimics the neurotoxic actions of estrogen in developing cerebellar neurons. Toxicol Lett 176 (2): 149-156, 2008
Ennart Henrik. Konsumentkrav i USA: Bort med BPA ur maten! Svenska Dagbladet, 17.9.2008

Nystén Anja. Kemikaalikimara. Kustannusosakeyhtiö Teos, 266 s., 2008

Urheilijan ravitsemus

**

Suomen olympiakomitean ravitsemussivut urheilijoille ovat noin viikko sitten uudistuneet (sivut avattiin virallisesti 10.9.2008). Aiemmat sivut olivatkin aivan käsittämättömän vaikeaselkoiset, joten uudistustarve oli suuri. Kun luentojen yhteydessä keskustelimme ravitsemukseen liittyvistä sivustoista osoittautui, että olympiakomitean sivuja ei kukaan ollut jaksanut lukea.

Tilanne on muuttunut! Ravitsemusasiantuntijat Olli Ilander ja Soile Käkönen ovat onnistuneet uudistustyössään mainiosti. Kaikki vanha roska on heitetty menemään ja näkyville on loihdittu todella hieno ja edustava lukupaketti urheilijalle.

Materiaali on saatavana myös painettuna oppaana, mutta urheileva nuorisomme on tottunut lukemaan tietoa internetistä. Tätä tekstiä lukee mielellään. Tässä kokonaisuudessa on minun mielestäni kaikki olennainen urheilijan ravitsemuksesta.

Sohvaperunat älkööt kuitenkaan vaivautuko. Ateriarytmit, ravintorasvojen välttely ja hiilihydraattimäärien ahmiminen ovat sitä luokkaa, että lihominen (ilman liikuntapanosta) on lähes väistämätöntä. Mutta urheilijat syövät juuri näin kuten tässä oppaassa kerrotaan. Muutamia poimintoja:

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu ja niiden järkevä rytmittäminen on tärkeää. Oikeanlaista ruokaa tulisi saada oikeaan aikaan, jotta harjoittelu ja palautuminen tehostuisivat ja fyysinen kehitys olisi mahdollisimman nopeaa.

Ruokavalion koostaminen

Urheilijan ravinnontarve eroaa valtaväestön tarpeesta. Urheilija tarvitsee riittävästi energiaa. Urheilijoille yksi perustavimmista asioista on sopiva energiansaanti. Urheilijoiden energiantarve on tavallista suurempi runsaan liikunnan vuoksi. Urheilijoiden tulisi huolehtia, että energiankulutus vastaa energiansaantia (paino pysyy ennallaan) tai on jopa hieman kulutusta suurempaa (paino nousee hyvin hitaasti). Tällä tavoin palaudutaan tehokkaasti harjoittelusta ja

kehitetään suorituskykyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kokkikurssi

Paras ateria syntyy itse valmistamalla. Hyvä ateria voidaan valmistaa pienellä vaivalla käyttämällä hyväksi puolivalmisteita. Hyviä puolivalmisteita ovat esimerkiksi pakastettu, kuutioitu tai suikaloitu peruna, kuutioitu pakastekala, liha-, broileri- ja lohisuikaleet, ruodottomat kalafileet, valmiiksi paistettu tai savustettu lohi, säilyketonnikala ja vähärasvaiset ateriakastikkeet. Puolivalmisteiden parhaimmistoon kuuluvat myös erilaiset pakastevihannessekoitukset. Tuoreet kasvikset ovat ravintoarvoltaan parhaimpia, ja niitä

kannattaa käyttää, mutta pakastevihanneksissakin on suurin osa ravintoaineista tallessa. Pakastekasvisten ravintoarvo säilyy parhaiten kun niitä ei erikseen sulateta vaan lisätään jäisinä ruokaan.

Ateriarytmi

Urheilijoiden tulee syödä riittävän usein. Useimmille urheilijoille sopiva aterioiden määrä on 5–7 päivässä. Aterioiden lukumäärä vaihtelee yksilöllisten erojen ja arjen rakenteen vaihtelevuuden seurauksena. Aterioiden tulisi jakautua tasaisesti pitkin päivää. Syödä tulisi siis

keskimäärin 3 tunnin välein. Yli 4 tunnin ateriavälejä tulee välttää. Harjoittelun jälkeisen palauttavan välipalan ja sitä seuraavan aterian väli voi hyvin olla lyhimmillään vain puoli tuntia.

Nestetasapaino

Päivän nesteensaanti voidaan jakaa kolmeen pääosaan: nesteytykseen ennen liikuntasuoritusta, liikunnan aikaiseen nesteytykseen ja nesteytykseen liikunnan jälkeisessä palautumisessa. Koska nestetasapainon korjaaminen liikunnan jälkeen on hidasta, ylläpidetään

nestetasapainoa urheilusuoritukseen valmistelevan nesteytyksen ja palautumisessa juomisen avulla. Tätä kutsutaan päivittäiseksi perusnesteytykseksi.

Palautuminen

Pitkällä tähtäimellä säännöllisten kovien harjoitusten tehokkaan läpiviemisen edellytyksenä on, että elimistö ehtii palautua harjoitusten välissä. Palautuminen on ratkaisevaa myös harjoittelun tuloksellisuuden kannalta. Lihaksisto ja verenkiertoelimistö kehittyvät ja vahvistuvat harjoittelun jälkeisen palautumisjakson aikana.

Kilpailumatkoilla ja ulkomailla

Urheilijoiden riski sairastua on suurentunut ennen tärkeitä kilpailuja. Kova harjoittelu, psyykkinen stressi, sekä matkustamisen ja aikaerojen aiheuttama rasitus heikentävät vastustuskykyä. Kun kilpailumatkoilla ja kilpailuissa on koolla paljon ihmisiä, on myös taudinaiheuttajia paljon ja riski sairastua on suuri. Huono hygieniataso voi myös suurentaa sairastumisriskiä ulkomailla.

Ravintofysiologian pikakurssi

Tässä osiossa kerrotaan ravintoaineista ja niiden tarpeesta sekä tehtävistä elimistössä. Siitä mitä elimistössä tapahtuu kun syödään: ruoansulatus, varastointi jne. Tässä on tietoa myös energiaravintoaineiden käytöstä energianlähteenä erilaisissa liikuntasuorituksissa.

Painonhallinta ja -tarkkailu

Monissa lajeissa urheilijoiden painoon ja kehon koostumukseen (kehon lihaskudoksen ja rasvakudoksen keskinäiseen suhteeseen) liitetään erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Esimerkiksi sprinttereillä (juoksu, luistelu, hiihto, pyöräily jne.) ja heittäjillä hyvä voima/painosuhde, eli käytännössä lihaksikas ja vähärasvainen keho, on eduksi. Toisissa lajeissa alhaisella kehon painolla on suurempi merkitys kuin toisissa. Esimerkiksi hyppylajeissa ja keski- sekä pitkänmatkan juoksussa keveästä kehosta on hyötyä. Myös voimistelussa, rytmisessä kilpavoimistelussa ja taitoluistelussa keveydestä on etua suorituskyvyn kannalta. Edellä mainituissa lajeissa keveydestä on etua myös lajien esteettisen ulottuvuuden takia. Painoluokkalajeissa kuten painonnostossa, painissa, nyrkkeilyssä, itämaisissa kamppailulajeissa ja soudussa monet urheilijat kilpailevat painoluokassa, jossa suurin sallittu paino on useita kiloja pienempi kuin urheilijan normaalipaino. Tämän vuoksi useimmat painoluokkaurheilijat joutuvat pudottamaan painoaan hyvinkin rajusti ennen kilpailuja.

Erityisruokavaliot

Tässä osiossa kerrotaan yleisimmistä erityisruokavalioista ja niiden kohdalla huomioitavista asioista syömisessä.

Ravintolisät
Tässä osiossa kerrotaan siitä, mitä ravintolisät ovat, urheilujuomien, palautumisjuomien, patukoiden, proteiinijauheiden yms. järkevästä käytöstä. Vitamiinien, kivennäisaineiden, rasvahappojen ja probioottien järkevästä käytöstä sekä muiden yleisimpien ravintolisien tehosta tutkimusten valossa. Kerrotaan siitä, miten tunnistaa laadukkaat tuotteet ja ravintolisien dopingriskistä.

Lue ihmeessä urheilijan ravitsemuksesta olympiakomitean sivuilta: http://www.noc.fi/

Voi maistuu leivän päällä

*

Yksi kysely on taas päättynyt. Blogini lukijoille maistuu voi leivän päällä (me syömme voileipiä - ei margariinileipiä). Odottamattoman moni lukija (25 %) jättää leivät kokonaan syömättä! Kyselyn tulos on tämän vähäisen leivän käytön suhteen yllättävä. Tuota voin ilosanomaa olin hartaasti odottanut. Voita ja/tai oivariinia sivelee voileipänsä päälle peräti 41 prosenttia blogini lukijoista ja margariinia ja/tai kevytlevitteitä ainoastaan 25 prosenttia. Tämän vaatimattoman blogini lukijoina on tavallista fiksumpaa väkeä!

Oivallisella tavalla osoititte fiksuutenne myös hienolla keskustelulla. Jodista on pulaa Ruotsissa. Sekin asia todettiin, mutta se mikä teitä oikein kovasti kiinnosti olikin yllättäen: Mikä meitä suomalaisia on lihottanut? Onko syypäänä vähentynyt liikunta, löytyykö syy tähän paisumiseemme muuttuneista ruokailutottumuksista vai onko jokin muu syy taustalla?

Te saitte tästä ruoan, liikunnan ja/tai jonkun muun lihottavasta vaikutuksesta aikaan niin mukavan keskustelun, että teen siitä yhteenvedon jossakin vaiheessa. Lisäksi tuli anonyymiltä terveyskeskuslääkäriltä erinomaisen hieno oivallus: On parempi kun minä pysyttelen taka-alalla ja annan teidän keskustella. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti oivallisesti: Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydällä! Hyppikää täällä jatkossakin! Lupaan jatkossakin uppoutua kirjoihini.