**
Suomen olympiakomitean ravitsemussivut urheilijoille ovat noin viikko sitten uudistuneet (sivut avattiin virallisesti 10.9.2008). Aiemmat sivut olivatkin aivan käsittämättömän vaikeaselkoiset, joten uudistustarve oli suuri. Kun luentojen yhteydessä keskustelimme ravitsemukseen liittyvistä sivustoista osoittautui, että olympiakomitean sivuja ei kukaan ollut jaksanut lukea.
Tilanne on muuttunut! Ravitsemusasiantuntijat Olli Ilander ja Soile Käkönen ovat onnistuneet uudistustyössään mainiosti. Kaikki vanha roska on heitetty menemään ja näkyville on loihdittu todella hieno ja edustava lukupaketti urheilijalle.
Materiaali on saatavana myös painettuna oppaana, mutta urheileva nuorisomme on tottunut lukemaan tietoa internetistä. Tätä tekstiä lukee mielellään. Tässä kokonaisuudessa on minun mielestäni kaikki olennainen urheilijan ravitsemuksesta.
Sohvaperunat älkööt kuitenkaan vaivautuko. Ateriarytmit, ravintorasvojen välttely ja hiilihydraattimäärien ahmiminen ovat sitä luokkaa, että lihominen (ilman liikuntapanosta) on lähes väistämätöntä. Mutta urheilijat syövät juuri näin kuten tässä oppaassa kerrotaan. Muutamia poimintoja:
Urheilijan ravitsemusUrheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu ja niiden järkevä rytmittäminen on tärkeää. Oikeanlaista ruokaa tulisi saada oikeaan aikaan, jotta harjoittelu ja palautuminen tehostuisivat ja fyysinen kehitys olisi mahdollisimman nopeaa.
Ruokavalion koostaminenUrheilijan ravinnontarve eroaa valtaväestön tarpeesta. Urheilija tarvitsee riittävästi energiaa. Urheilijoille yksi perustavimmista asioista on sopiva energiansaanti. Urheilijoiden energiantarve on tavallista suurempi runsaan liikunnan vuoksi. Urheilijoiden tulisi huolehtia, että energiankulutus vastaa energiansaantia (paino pysyy ennallaan) tai on jopa hieman kulutusta suurempaa (paino nousee hyvin hitaasti). Tällä tavoin palaudutaan tehokkaasti harjoittelusta ja
kehitetään suorituskykyä parhaalla mahdollisella tavalla.
Kokkikurssi
Paras ateria syntyy itse valmistamalla. Hyvä ateria voidaan valmistaa pienellä vaivalla käyttämällä hyväksi puolivalmisteita. Hyviä puolivalmisteita ovat esimerkiksi pakastettu, kuutioitu tai suikaloitu peruna, kuutioitu pakastekala, liha-, broileri- ja lohisuikaleet, ruodottomat kalafileet, valmiiksi paistettu tai savustettu lohi, säilyketonnikala ja vähärasvaiset ateriakastikkeet. Puolivalmisteiden parhaimmistoon kuuluvat myös erilaiset pakastevihannessekoitukset. Tuoreet kasvikset ovat ravintoarvoltaan parhaimpia, ja niitä
kannattaa käyttää, mutta pakastevihanneksissakin on suurin osa ravintoaineista tallessa. Pakastekasvisten ravintoarvo säilyy parhaiten kun niitä ei erikseen sulateta vaan lisätään jäisinä ruokaan.
Ateriarytmi
Urheilijoiden tulee syödä riittävän usein. Useimmille urheilijoille sopiva aterioiden määrä on 5–7 päivässä. Aterioiden lukumäärä vaihtelee yksilöllisten erojen ja arjen rakenteen vaihtelevuuden seurauksena. Aterioiden tulisi jakautua tasaisesti pitkin päivää. Syödä tulisi siis
keskimäärin 3 tunnin välein. Yli 4 tunnin ateriavälejä tulee välttää. Harjoittelun jälkeisen palauttavan välipalan ja sitä seuraavan aterian väli voi hyvin olla lyhimmillään vain puoli tuntia.
Nestetasapaino
Päivän nesteensaanti voidaan jakaa kolmeen pääosaan: nesteytykseen ennen liikuntasuoritusta, liikunnan aikaiseen nesteytykseen ja nesteytykseen liikunnan jälkeisessä palautumisessa. Koska nestetasapainon korjaaminen liikunnan jälkeen on hidasta, ylläpidetään
nestetasapainoa urheilusuoritukseen valmistelevan nesteytyksen ja palautumisessa juomisen avulla. Tätä kutsutaan päivittäiseksi perusnesteytykseksi.
Palautuminen
Pitkällä tähtäimellä säännöllisten kovien harjoitusten tehokkaan läpiviemisen edellytyksenä on, että elimistö ehtii palautua harjoitusten välissä. Palautuminen on ratkaisevaa myös harjoittelun tuloksellisuuden kannalta. Lihaksisto ja verenkiertoelimistö kehittyvät ja vahvistuvat harjoittelun jälkeisen palautumisjakson aikana.
Kilpailumatkoilla ja ulkomaillaUrheilijoiden riski sairastua on suurentunut ennen tärkeitä kilpailuja. Kova harjoittelu, psyykkinen stressi, sekä matkustamisen ja aikaerojen aiheuttama rasitus heikentävät vastustuskykyä. Kun kilpailumatkoilla ja kilpailuissa on koolla paljon ihmisiä, on myös taudinaiheuttajia paljon ja riski sairastua on suuri. Huono hygieniataso voi myös suurentaa sairastumisriskiä ulkomailla.
Ravintofysiologian pikakurssiTässä osiossa kerrotaan ravintoaineista ja niiden tarpeesta sekä tehtävistä elimistössä. Siitä mitä elimistössä tapahtuu kun syödään: ruoansulatus, varastointi jne. Tässä on tietoa myös energiaravintoaineiden käytöstä energianlähteenä erilaisissa liikuntasuorituksissa.
Painonhallinta ja -tarkkailuMonissa lajeissa urheilijoiden painoon ja kehon koostumukseen (kehon lihaskudoksen ja rasvakudoksen keskinäiseen suhteeseen) liitetään erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Esimerkiksi sprinttereillä (juoksu, luistelu, hiihto, pyöräily jne.) ja heittäjillä hyvä voima/painosuhde, eli käytännössä lihaksikas ja vähärasvainen keho, on eduksi. Toisissa lajeissa alhaisella kehon painolla on suurempi merkitys kuin toisissa. Esimerkiksi hyppylajeissa ja keski- sekä pitkänmatkan juoksussa keveästä kehosta on hyötyä. Myös voimistelussa, rytmisessä kilpavoimistelussa ja taitoluistelussa keveydestä on etua suorituskyvyn kannalta. Edellä mainituissa lajeissa keveydestä on etua myös lajien esteettisen ulottuvuuden takia. Painoluokkalajeissa kuten painonnostossa, painissa, nyrkkeilyssä, itämaisissa kamppailulajeissa ja soudussa monet urheilijat kilpailevat painoluokassa, jossa suurin sallittu paino on useita kiloja pienempi kuin urheilijan normaalipaino. Tämän vuoksi useimmat painoluokkaurheilijat joutuvat pudottamaan painoaan hyvinkin rajusti ennen kilpailuja.
Erityisruokavaliot
Tässä osiossa kerrotaan yleisimmistä erityisruokavalioista ja niiden kohdalla huomioitavista asioista syömisessä.
Ravintolisät
Tässä osiossa kerrotaan siitä, mitä ravintolisät ovat, urheilujuomien, palautumisjuomien, patukoiden, proteiinijauheiden yms. järkevästä käytöstä. Vitamiinien, kivennäisaineiden, rasvahappojen ja probioottien järkevästä käytöstä sekä muiden yleisimpien ravintolisien tehosta tutkimusten valossa. Kerrotaan siitä, miten tunnistaa laadukkaat tuotteet ja ravintolisien dopingriskistä.