Maanantaiaamut ovat pahimpia

Tiede -lehti yllättää meidät 24.11.2008 huvittavalla tiedejutulla vakavasta aiheesta. Tässä juttu lyhennettynä. Lukekaa koko juttu lehdestä.

Kuolemantapauksista puolet sattuu kello kuuden ja keskipäivän välisenä aikana, vaikka vain neljännes vuorokauden tunneista osuu siihen jaksoon. 

Syyksi on epäilty ihmisen kellogeenien aiheuttamia biologisia muutoksia. Hormoneja erittyy, syke nopeutuu, verenpaine kasvaa ja verihiutaleet ärhäköityvät.

Saksalaiset tutkijat halusivat tarkistaa, voisiko myös ulkoisilla kelloilla olla vaikutusta halvauksien ilmaantumiseen. 

He rekisteröivät yli 40 000 potilaan oireiden alkamisajankohdan vuosina 2000-2005 ja analysoivat, muuttuiko se keväisin, kun kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti syksyisin, kun viisareita käännettiin 60 minuuttia taaksepäin.

Talviaikana kello kahdeksaan mennessä oli halvauksista ilmaantunut neljännes ja yhteentoista mennessä puolet. Neljäsosa neurologisista oireista kehittyi siis ajanjaksona, joka käsitti vain kahdeksasosan vuorokaudesta. 

Toden totta: kun kelloja siirrettiin keväällä tunti eteenpäin, 25 prosentin ja 50 prosentin rajat siirtyivät täsmälleen 60 minuuttia aikaisemmiksi. Ilmiö oli aivan sama, verrattiinpa viittä kellon siirtoa edeltänyttä viikkoa siirron jälkeiseen viikkoon tai vain siirronjälkeiseen vuorokauteen. 

Samankaltainen mutta päinvastaiseen suuntaan siirtyvä kohtausten esiintymisajankohdan muutos nähtiin syksyllä. Halvausten syy ei vaikuttanut tulokseen. 

Sisäinen kello ei selitä kaikkea aamujen kauheudesta. Ulkoisen kellon painostuksen alainen herääminen eli pään irrottaminen tyynystä aiheuttaa ainakin osan aamun ja aamupäivän vaarallisuudesta. Jo ennestään on tiedetty, että maanantaiaamu on kaikkein pahin.

Blogiani rakastetaan

*

Olen saanut odottamattoman suuren ja hämmentävän tunnustuksen Ne elävät vain yhden päivän -blogin kirjoittajalta. Blogiani peräti rakastetaan.

Tässä laitan seitsemälle blogisuosikilleni eteenpäin "I love your blog" -tunnustuksen. Jokainen lisätköön sitä osoittavan kuvan omaan blogiinsa ja antakoon tunnustuksen eteenpäin seitsemälle bloggaajalle.

• Ihan tervettä
• Kemikaalicocktail
• Kebabpizzeria
• Timo Kuuselan blogi
• LAIHDU!
• Dr. Dahlqvists blog
• Kostdoktorn

Keltaisen miehen surma on valkoinen kolajuoma

#
Nousevan auringon maasta kuuluu kummia. Japanilaisille markkinoille on kehitelty varsin erikoinen tuote. Pepsi on tuonut maan markkinoille suunnatun kolajuoman ja jugurtin yhdistelmän. Tuote lienee suunnattu makean ystävien aamupalapöytään.

Tuotteen nimeksi on annettu peräti Pepsi White. Tuotetta testanneen Tokyo Times -blogin kirjoittajien mielestä Pepsi White ei hivele makuhermoja. Ihmeellinen liuos muistuttaa vedellä laimennettua shampoota. Testaaja tosin väittää shampoonkin maistuvan paremmalta. Ehkä Pepsillä lasketaan näin joulun alla valkoisen kolan hurjaan menekkiin? Milloin tuote rantautuu Suomeen?

Lisätietoja: Muutama minuutti (!) tämän kirjoitukseni ilmestymisen jälkeen sain sähköpostia Tuomakselta (kiitos!). Hän on ilmeisesti tutustunut aiheeseen huolella, sillä hän osasi sanoa, että Joulupukki tuskin saa nauttia Pepsi White -juomaa täällä Suomessa. Tuomaksen tietojen mukaan tämä tuote on koemielessä tarkoitettu vain Japanin markkinoille. Tuote ei sisällä jugurttia laisinkaan. Jugurttimaisuus on saatu aikaiseksi keinotekoisesti. Lopuksi vielä täydellinen lista Pepsin erilaisia viritelmiä: List of Pepsi types.

(Kuva on napattu Tokyo Times -blogista)

Lähde: Aamulehti, 21.11.2008

Kaupat voisi pitää kiinni pyhäpäivinä

***

Aina yhtä valppaasti asioita seuraava arkkiatri Risto Pelkonen on puhunut viisaita kauppojen aukiolosta pyhäpäivinä:

Valtaväestölle tekisi hyvää rauhoittua ja hiljentyä, eikä aina mennä jonnekin. Kauppa luo tarpeita, joita ei itse asiassa ole.

Hyvin sanottu!

Lähde: Uusi Suomi, 20.11.2008

Välipalat veks - kroppa terveeks?

**

Hohhoh, nyt on tämä poika ollut väsynyt. Olin luennoimassa ensin useita päiviä Rovaniemellä Lapin urheiluopistossa ja heti sen jälkeen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa ideoimassa yritysjohtajille ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä asioita (Mercuri International). Oli valtavan kiintoisia tapahtumia, mutta alan ilmeisesti tulemaan vanhaksi kun niin kamalasti väsyttää pelkkä matkustelu ja luennointi.

Yhteistä molemmille tilaisuuksille oli avoin ja kyseleväinen asenne kuulijakunnassa. Rohkeasti pohdimme esimerkiksi asetelmaa: onko järkevää syödä välipalavoittoisesti kun vaihtoehtona on panostaminen monipuoliseen aamupalaan, riittävän energiapitoiseen lounaaseen ja tukevaan päivälliseen? Onko itse asiassa syynä monien ihmisten lihavuuteen juuri runsas välipalojen syönti?

Virittämissäni keskustelualoitteissa tuli ilmi blogini lukijoita mahdollisesti kiinnostavia seikkoja:

• päivittäisen ruokailun luonne on muuttunut viime vuosikymmeninä
• laadun sijaan ruokailemme nykyään enenevässä määrin mahdollisimman edullisesti ja ruoan pitää valmistua nopeasti ja kätevästi
• ruokailuhetki on enemmänkin energiantankkausta eikä mikään nautinto
• kun lounaan jälkeen on taas pian nälkä, voi syytä etsiä joko liian kevyestä lounaasta tai ruoan (jatkuvasta) näkemisestä johtuvasta mielihyväkeskuksemme kepposesta. Tekee taas mieli vähän mielihyvää tuottavaa ruokaa/naposteltavaa vaikka oikeastaan ei olekaan nälkä.
• nälän tyydyttäminen välipaloilla on petollista, sillä välipalat ovat usein varsin energiapitoisia. Meitä neuvotaan syömään tasaisin väliajoin, jotta verensokeri ei heittelehdi liikaa. Onko tämä pelkkää välipalabisneksen tukemista?
• moni nykyihminen on aivan avuton hellan ääressä, joten tyydytään liian usein puolivalmisteisiin. Terveyttä toisi välittömästi pyrkimys mahdollisimman usein tehdä ruokaa itse kotona perusruoka-aineksista. Moneen kertaan lämmitetty ja pitkälle prosessoitu teollinen valmisruoka ei takuulla ole yhtä terveellistä syötävää kuin maistuva kotiruoka.
• elämä on kiireen täyttämää siinä määrin, että kotiin tullessamme meillä ei ole aikaa ja energiaa valmistaa ruokaa. Tyydymme eineksiin, valmispizzaan, voileipiin, naposteltavaan jne.

Mitä mieltä olette? Onko nykyinen välipalakulttuurimme turmioksi?

Otetaan rennommin!

***

Koillis-Lappi -lehden etevä toimittaja Päivi Pääkkö oli kuuntelemassa luentoani nuorten syömishäiriöistä Kemijärvellä. Näin hän mm. kirjoittaa Koillis-Lappi lehdessä 27.10.2008:

Christer Sundqvistin sanoma nuorten syömishäiriöistä pani miettimään, pysähdytti. Aikana, jolloin ruokaa on tarjolla yltäkylläisesti, tuoreita hedelmiä, vihanneksia on tarjolla ympäri vuoden, maailman herkut ovat tarjolla jokaisen kaupan hyllyllä... juuri tänä aikana nuorten syömishäiriöt lisääntyvät.

Mutta toisaalta: onko se ihme? Länsimainen kauneusihanne on laiha, laiha ja laiha. Laihduttamista ja liikalihavuuden vaaroja toitotetaan koko ajan, jos kohta totta on sekin, että liikalihavuus aiheuttaa sekin terveysongelmia. Ilmeisesti vanha sanonta "kohtuus kaikessa" pitää kutinsa syömisenkin suhteen.

Oman ikäpolveni ihmisillä oli vielä lapsuus ja nuoruus. Oli aikaa ja rauha kasvaa ja kypsyä. Nyt tuntuu, että nykypolven lapsille sitä ei ole sallittu. Lapsuus on lyhentynyt ja lasten pitäisi likipitäen kehdosta hypättyään olla valmiita suorittamaan ja kantamaan vastuuta.

Tänä päivänä kaikki on niin tehokasta ja trendikästä. Sinun pitää pärjätä, suoriutua, suorittaa... televisio tulvii ohjelmia, jossa ihmisiä arvotetaan ulkonäön, nokkeluuden, uskaliaisuuden, röyhkeyden ym perusteella. Aina joku pudotetaan ulos, nolataan, olet häviäjä, huono. Poistu nolattuna taka-alalle.

Elämässä pitää olla koko ajan äärimmäisen tehokas. Kun harrastat, niin harrastat sitten tehokkaasti. Käyt joka treenissä, yrität aina täysillä, kymppi lasissa ja teet hieman ekstraa sen päälle. Työelämässä ja opiskelussa samoin. 

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, ahdistusta ja masennusta on enemmän kuin nuori ihminen jaksaa sisällään kantaa ja siitä poikivat myös nämä syömishäiriöt, joissa ihminen kapinoi pahaa oloaan omaan kehoonsa syöminen ja syömättömyys aseenaan. Ehkä meidän nyt pitäisi viimein painaa jarrua ja miettiä, että josko ottaisimme vähän rennommin ja pärjäisimme vähän vähemmällä.

Rakkaus ja hyväksytyksi tuleminen ovat terveen itsetunnon pohja. Terveelle itsetunnolle rakentuu terve minäkuva, jolloin ihminen on sinut itsensä kanssa vikoineen päivineen. Terve itsetunto on pohja, jonka varaan elämä on hyvä rakentaa. 

Nyky-yhteiskunta on kauhea lapselle. Rakasta lastasi, hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.

Kiitos, Päivi, hyvästä jutusta! Tuntuu mukavalta, että luennoillani käy näin hienoja toimittajia kuuntelemassa ja synnyttämässä omalla tahollaan uutta ajattelua elämämme ilmiöistä. 

Yksinkertaisia terveysohjeita

Olen eri lähteistä kerännyt ja itsekin keksinyt tähän ohjeita, joita noudattamalla voi parantaa terveyttään. Ei tehdä asioista liian monimutkaisia. Yksinkertaisuus on valttia!

• Syö hitaasti. Pureskele ruokasi hitaasti ja nauti kiireettömästä syömisestä. Silloin vältyt liian suurien ruoka-annosten nauttimiselta. Aivoilta menee noin 20 minuuttia aikaa kertoa muulle keholle, milloin on kylläinen olo. Siihen asti nälän tunne rohkaisee sinua syömään. Hitaasti syömällä annat aivoille aikaa kertoa, milloin olet saanut tarpeeksi ruokaa.
  
• Tee muutoksia ruokavalioon vaiheittain. Älä lähde tekemään liian nopeasti muutoksia ruokavalioosi. Jos päämääränä on lisätä terveellisten vihannesten syöntiä, tee tarvittavat muutokset vaiheittain. Ota esimerkiksi ensimmäisellä viikolla tavaksi syödä enemmän porkkanaraastetta lounaalla, mutta syö muut pääruoat ihan normaalisti niin kuin ennenkin. Seuraavalla viikolla voi olla kukkakaalin vuoro saapua lautaselle esimerkiksi päivällisen ajaksi.
  
• Mieti onko sinulla todellakin nälkä. Joskus meillä menee sekaisin nälän ja hyvän ruokahalun signaalit. Kadulla vastaan tuleva herkullinen ruoan tai pullan tuoksu voi synnyttää meissä nälän tunteen vaikka me olisimme syöneet aivan hetki sitten. Juo lasi vettä ja toivo pahimman näläntunteen menevän ohi niin, että syöt silloin halukkaasti ruokaa lautaselta kun on ruoka-aika.
• Tee aina lista ruokaostoksille mennessäsi. Tee lista kun olet kylläinen (nälkäisenä lista ei välttämättä pysy hallinnassa yhtä hyvin) ja pidä siitä kiinni ruokakaupassa. Kannattaa kiertää kaukaa ne hyllyt, jotka saattavat aiheuttaa periksi antamisen. Tarvittaessa käytä kuulosuojaimia, jotta et kuulisi kaupan kaiuttimista kantautuvia mainosviestejä. Ne saattavat häiritä ostolistan noudattamista.
• Älä ota turhia paineita! Ota rennosti myös painonhallinnassa. Älä lannistu vaikka et pääsisi tavoitteeseesi siinä ajassa missä toivot. Yritä uudestaan. Jatka sinnikkäästi. 
  
• Pidä kirjaa. Päivittäistä liikunta- ja ruokapäiväkirjaa pitämällä motivoit itseäsi pysyttelemään ohjelmassasi. Nykyään löytyy kaikenlaisia kivoja kalentereita ja tietokoneelle asennettavia ohjelmia päivittäisiä merkintöjä varten. Edellisten viikkojen merkintöjä tarkastellessa löydät omat kehittämisen kohteesi ja voit seurata tuloksia. Jos kiinnostut omavalmentajan palveluista, hän löytää merkinnöistäsi paljon arvokasta tietoa sinusta.
  
• Älä päästä nälkää oikein hirmuiseksi. Kovan nälän yllättäessä voi olla hyvä hillitä nälkää juomalla lasi vettä. Nälkäisenä ruokalautasen kimppuun hyökkääminen voi johtaa ylensyömiseen.
• Muista pitää yhteyttä kavereihin. On helpompi elää terveellistä elämää, jos on joku, joka tukee ja rohkaisee. Lenkkikaveri pitää mielenkiintoa yllä silloinkin, kun liikkuminen ei voisi vähempää kiinnostaa - ja niitäkin hetkiä tulee. Liiku porukassa mahdollisimman usein.
• Poissa silmistä, poissa mielestä. Siirrä kotona eniten houkutuksia aiheuttavat tuotteet takahyllyille muiden tuotteiden taakse. Älä koskaan syö suoraan suuresta rasiasta tai pakkauksesta. Pieni annoskoko pakottaa lopettamaan syömisen tietyssä pisteessä.
  
• Ruokalautanen pois kun olet syönyt. Vie ruokalautanen heti pois lopetettuasi ruokailun. Siten et jää miettimään ottaisitko vielä hieman ruokaa.
• Valmistaudu etukäteen ravintolaillalliseen. Mitä hienompi ruokapaikka, sitä vaatimattomammat ja tavattoman kauniisti lautaselle asetellut kulinaariset nautinnot sinua todennäköisesti odottavat. Jotta osaisit oikealla tavalla nauttia ruokailusta, syö pikku välipala ennen ravintolaan menoa. Jos ruokaa sattuisi olemaan esim. noutopöydässä hyvinkin runsaasti, on myös hyvä syödä vähän etukäteen kotona. Näin et todennäköisesti lipsu niin helposti terveistä ruokailutavoista, jos olet jo valmiiksi hieman kylläinen.
• Tee suunnitelma erikoistapahtumia varten. Päätä, kuinka paljon aiot syödä määrätyssä tapahtumassa tai tilanteessa. Jos olet menossa esimerkiksi elokuviin tai katsotte jääkiekko-ottelua kavereiden kanssa, ennalta tehdyt rajat rohkaisevat pysyttelemään muutoksessa mukana.
  
• Etsi liikuntamuotoja, joista nautit. Jos kylmällä säällä liikkuminen kauhistuttaa, mene kuntosalille. Jos aikaa ei tunnu riittävän liikkumiseen, 10 minuutin harjoittelu esimerkiksi aamulla, ruokatauolla ja töiden jälkeen on hyvä keino saada kulutettua kaloreita ja saavuttaa hyvä olo.
  
• Tee liikunnasta elämäntapa. Lisää liikuntaa asteittain kunnes päivittäisestä liikunnasta on tullut erottamaton osa elämääsi. Huumaa itsesi omilla endorfiineillasi pitkällä patikkaretkellä, svengaa itsesi tiukkaan liitoon tanssiparketilla tai hyppää raivonpuuskasi pihalle hyppynarulla.
• Vähennä stressiä. Jos sinulla on tapana syödä stressaantuneena, etsi itsellesi jokin toinen rentoutumiskeino, joka toimii. Älä enää haarukoi stressiä pois lihapaloilla vaan kokeile mietiskelyä, meditointia, joogaa, musiikin kuuntelua, liikuntaa tai vaikkapa kaverille puhumista. Etsi itsellesi rauhallinen paikka ja istu alas. Laita herätyskello soimaan minuutin kuluttua, sulje silmäsi ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos kellon soimiseen asti. Tehokkaampia meditointiharjoituksia varten kipaise kirjastoon ja lainaa ilmaiseksi mielenkiintoiselta tuntuva opas.
  
• Nuku riittävästi. Riittävä uni on ilmainen ja tehokas tapa kerätä voimia, suojautua masennukselta ja välttää väsymyksestä johtuvia onnettomuuksia. Jos sinun on vaikea saada unta voit yrittää liikunta-annoksen lisäämistä ja kahvin ja teen käytön vähentämistä.
• Liiku puhtaassa luonnossa. Metsässä tai niityillä vaeltelu vahvistaa sydäntä, lihaksia ja piristää mieltä. Pirteä mieli auttaa jaksamaan talousongelmienkin keskellä ja näkemään asiat myönteisessä valossa.
• Opettele oikea kokkaustekniikka. Nopea kypsentäminen auttaa säilyttämän ruoka-aineiden arvokkaat vitamiinit. Samalla saattaa sähkölaskukin pienentyä.
• Luovu pahoista tavoista. Tupakointi käy paitsi terveydelle myös kukkarolle. Kalliilta tuntuvat nikotiinilaastarit voivat olla hyvä sijoitus, jos pääset niiden avulla eroon satoja euroja vuodessa maksavasta sauhuttelusta.
• Unohda kaupalliset laihdutusdieetit. Eivät toimi. Unohda myös "puhdistuskuurit". Maksa on elimistön oma, äärimmäisen tehokas, puhdistuskoneisto, joka ei tarvitse ulkopuolista apua. Erilaisista juomista, pillereistä ja dieeteistä hyötyvät lähinnä niiden valmistajat.
• Hanki lemmikki. Yksi parhaimpia tapoja kohentaa mielenterveyttä ja saada riittävästi liikuntaa on hankkia liikunnasta pitävä koira lemmikiksi. Kävely on loistavaa liikuntaa ja eläimen seura tekee siitä vielä hauskempaa ja sosiaalisempaa. Jos sinulla ei ole omaa koiraa, kysy naapurilta, tarvitsisiko hän ulkoilutusapua.
• Muuta olohuone kuntosaliksi. Onko sinulla jo kokemusta siitä, miten omassa olohuoneessa voi pyöräillä, uida, kävellä kuin kansallisbaletissa, istua muurahaispesässä ja noukkia legoja varpailla. Hienon kuntosalin kuukausimaksu kaataa helposti tarkankin budjetin. Halvemmalla voit nostaa kuntoa yliopistojen tai urheiluseurojen liikuntapaikoissa, jotka tarjoavat myös ohjattua liikuntaa.
• Hoida hampaitasi huolella. Hammaslääkärin vuositarkastus on vielä halpa juttu, mutta pahasti reikiintyneen purukaluston hoitoon uppoaa helposti suuria summia. Ennaltaehkäisy on tässäkin kaiken avain: osta hyvä hammasharja, tahnaa ja hammaslankaa ja käytä niitä oikein ja säännöllisesti.
• Luovu ihmeruoista. Granaattiomenamehu on toki terveellistä, mutta yhtä lailla keho pitää kaalista, pinaatista ja kotimaisista marjoista. Keho ei myöskään kaipaa kalliita erikoisvesiä. Tavallinen kraanavesi hoitaa nesteytyksen mallikkaasti.
• Ole vaatimaton. Vaatimaton elämäntyyli on sopiva vastavoima korkealle elintasolle ja kerskakulutukselle. Vaatimattomuudella saattaa olla terveydellisiä vaikutuksia.

Lähteet: Laihdu! -blogi, Tohtori.fi -sivusto, oma pää

Suomessa osataan jotenkuten hyvin hoitaa diabetes

**

Pakko se on myöntää, että Euro Consumer Diabetes -indeksin äskettäin valmistunut vertailu eri maiden diabeteksenhoidon tasosta, yllätti minut tuloksillaan. Olin kuvitellut Suomen nousevan korkeampaan sijoitukseen. Pitäisikö olla huolestunut kun jäämme vasta sijalle 14 ja olemme heikoin Pohjoismaa?

Paremmuusjärjestys:

1. Tanska 
2. Britannia 
3. Ranska 
4. Hollanti 
5. Belgia 
6. Norja 
7. Italia 
8. Saksa 
9. Irlanti 
10. Sveitsi 
11. Ruotsi 
12. Itävalta 
13. Luxembourg 
14. Suomi 
15. Liettua 
16. Latvia 
17. Espanja 
18. Slovenia 
19. Unkari 
20. Malta 
21. Kreikka 
22. Viro 
23. Tsekki 
24. Slovakia 
25. Puola 
26. Romania 
27. Portugali 
28. Kypros 
29. Bulgaria 

Osittain tunnelmiani latistaa tämän lisäksi eilisellä diabetesluennollani Karjaalla (10.11.2008) esille tullut seikka, että laadukasta diabeteksen hoitoa ei ole saatavilla joka puolella Suomea. Menemättä yksityiskohtiin voin paljastaa, että tämän ikävänsorttisen havainnon teki diabeteksen ammattilainen.

Itse olen sitä mieltä, että diabetesta voi menestyksellisesti hoitaa kolmella eri tavalla: 

1) "virallisesti"

2) "täydentävästi"

3) "vaihtoehtoisesti"

Etsikää käsiinne Kunto & Terveys -lehden uusin numero! Päätoimittajalta tuli äsken ilahduttavana tietona, että diabetesnumero kiinnostaa kovasti. On syytäkin kiinnostaa! Diabeetikkoja on puoli miljoonaa ja hoito ei ole tällä hetkellä riittävän laadukasta. 

Kerro mitä mieltä sinä olet diabeteksen hoidosta Suomessa!

Lähde: Euro Consumer Diabetes Index, 2008

Finravinto 2007 kartoitti suomalaisten ravinnonsaannin

*

Kansanterveyslaitos on julkaissut tietoja Finravinto 2007 -tutkimuksesta. Sen mukaan suomalaisten ravinnossa on suuria eroja. On sellaisia ihmisiä jotka syövät oikein terveellisesti ja sitten niitä jotka ovat huolimattomampia. Yksilölliset valinnat ratkaisevat terveellisyyden.

Kansanterveyslaitos toistaa Finravinto-tutkimuksen viiden vuoden välein osana kansallista FINRISKI-tutkimusta. Tutkimukset ovat tärkeimpiä työikäisen väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin seurantamenetelmiä Suomessa. Yli 2000 aikuisen suomalaisen ruokavalio on selvitetty yksityiskohtaisilla menetelmillä, sekä ravintohaastattelulla että ruokapäiväkirjoilla. Sähköinen julkaisu löytyy Kansanterveyslaitoksen verkkosivuilta. Raportti on tarkoitettu etenkin terveyden ja ravitsemuksen ammattilaisten käyttöön.

Suomalaisten aikuisten ravintotottumukset ovat kehittyneet pääosin myönteiseen suuntaan. Erityisesti rasvan laatu on parantunut edelleen, varsinkin jos laadun parantumisella tarkoitetaan suurempaa panostusta kasvirasvoihin. Suolan saanti on pienentynyt. Suolan saanti ylitti sekä miehillä että naisilla edelleen saantisuosituksen, vaikka pientä laskua on tapahtunut edelleen. Molemmissa näissä terveyteen vaikuttavissa ravintotekijöissä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Hyvien rasvahappojen saanti pehmeistä rasvoista on edelleen liian pientä, koska monet karttavat kaikkea rasvaa, väittävät Kansanterveyslaitoksen tutkijat. Folaatin ja D-vitamiinin saanti on liian niukkaa. Ravintokuidun saanti saisi olla nykyistä suurempi ja jalostetun sokerin (sakkaroosin) saanti pienempi. Runsaampi täysjyväviljan, kalan, pehmeiden rasvojen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö korjaisi nämä puutteet samoin kuin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden valinta.

Rasvan osuus energiasta oli tutkijoiden mielestä sekä miehillä että naisilla virallisen suosituksen mukaista. Minun mielestäni on saavutettu sellainen raja-arvo, jonka alemmas ei voida rasvasuositusta enää viedä. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuutta pidetään tutkijoiden mielestä edelleen liian suurena. Huokaus, sanon minä. Me tarvitsemme monipuolisesti rasvoja ja luonto on tarkoittanut, että nautimme riittävästi eläinperäisiä tyydyttyneitä rasvahappoja. Oman elimistömme rasvavarastot ovat "eläinperäisiä", "kovia" ja tyydyttyneitä rasvahappoja täynnä. Onko luonto erehtynyt - tuskin?

Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on vain niukasti suosituksen alarajan tuntumassa, ja saisi olla suurempi. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta. Terveydelle haitallisten trans-rasvahappojen saanti ei ole ongelma, saanti on alle puolet maksimisuosituksesta.

D-vitamiinin saanti jäi edelleen alle suosituksen, vaikka maitojen ja ravintorasvojen D-vitaminointia on parannettu. Varsin kehnon kesän jäljiltä on syytä varmistaa D-vitamiinin saanti parhaista lähteistä: kala, ravintorasvat ja maitovalmisteet. Folaatin saanti on samoin edelleen liian niukkaa. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.

Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet. Naisten ruokavalio oli proteiini-, kuitu- ja sokeripitoisempaa kuin miesten. Naiset käyttivät miehiä enemmän kasviksia ja hedelmiä. Työikäisten (25-64-v) ja ikääntyneiden (64-75-v) ruokavalion ravintosisällössä ei ollut suuria eroja. Vähiten koulutusta saaneiden miesten ruokavalio oli epäterveellisin. Naisten ruokavalio vaihteli koulutustaustan mukaan vähemmän kuin miesten.

Ravintolisien käyttö ei kohdistu oikein. Ravintolisiä ilmoitti käyttäneensä kolmasosa miehistä ja puolet naisista. Käyttö liittyy koulutustasoon ja kaupunkilaisuuteen. Lisien käyttö ei kuitenkaan kohdistunut oikein, sillä käyttäjät saivat jo ruoasta tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita lukuun ottamatta folaattia ja D-vitamiinia.

Lähde: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.). Finravinto 2007 -tutkimus - The National FINDIET 2007 Survey (PDF 1528KB), Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B23/2008, 228 sivua