**
Terveystieteiden maisteri Jaakko Mursu väittelee tohtoriksi 1.6.2007 Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa. Häntä on onnistanut, sillä hän on saanut tutkia erästä perin mielekästä asiaa: Ravinnon flavonoidien merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa.
Mitä ravitsemusterapeutti Mursu on saanut selville?
Kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta. Erityisesti marjat, hedelmät, suklaa, tee, kahvi ja punaviini, sisältävät runsaasti flavonoideja, joiden on esitetty suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia ja vaikutuksia joihinkin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten aivohalvauksiin on tutkittu vain vähän. Kuopiolaistutkimuksen mukaan kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan keski-ikäisiä miehiä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta.
Tutkimusaineiston muodosti Kuopion yliopistossa keskimäärin 16 vuotta seurattu, 2 600 miestä kattava Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT). Flavonoidien runsas saanti suojaa ateroskleroosilta ja aivohalvauksilta! Tutkimuksessa havaittiin ruoan runsaan flavonoidipitoisuuden suojaavan tutkittavia sekä kaulavaltimoiden paksuuntumiselta että aivohalvauksilta. Kahvin, suklaan ja petun terveysvaikutuksia selvitelleissä kliinisissä kokeissa ei kuitenkaan saatu vahvistusta teorialle, jonka mukaan flavonoidien suojavaikukset selittyisivät antioksidanttiominaisuuksien välityksellä, vaan vaikutusmekanismi jäi edelleen epäselväksi. Tumman suklaan havaittiin kuitenkin nostavan veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta.
Jo kohtuullisesta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä on hyötyä. Tutkimukseen osallistuvien miesten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oli noin 300 grammaa päivässä, eli aika paljon jäätiin siitä suositeltavasta puolen kilon määrästä päivässä. Näyttääkin siltä että jo kohtuullisella kasvikunnan tuotteiden käytöllä voi vaikuttaa omaan sydänterveyteensä.
Lähde: Kuopion yliopiston viestintä, 30.5.2007
keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007
Jännä juttu!
*
Akia jnänään aisaan trmsöäin äsekn tloula ntesisä. Eärs siuvtso vittäi, että 50% imshiitsä psytyy lkeuaman tmääknin tksietn. Vikaka keraiijmt oavt tssää iahn skiseain, räititä kun snaan eesämmininn ja vmiiieenn kjiiran oavt okiien. Muut kerijiamt savaat olla msisä tnhaasa jrjkstyssseeää. Tmää tiiomi aaivn hiyvn eeganlllninkinelä, mtuta soknulmsseieeä on niin pjloan ptmpeiiä sojana kiun elnnngian kliseesä, että se mneee veiskaakammi. Tsoin ssmeiuloaat tiavaatt olla niin pjolan fkmpsiuia kiun enllnnnkiieaisegt, että tuo ojeaasin jukmaaa siyäly mmnttuttoamauua.
Lähde: Funny Potato, 2007
Aika jännään asiaan törmäsin äsken tuolla netissä. Eräs sivusto väitti, että 50% ihmisistä pystyy lukemaan tämänkin tekstin. Vaikka kirjaimet ovat tässä ihan sekaisin, riittää kun sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein. Muut kirjaimet saavat olla missä tahansa järjestyksessä. Tämä toimii aivan hyvin englanninkielellä, mutta suomenkielessä on niin paljon pitempiä sanoja kuin englannin kielessä, että se menee vaikeammaksi. Tosin suomalaiset taitavat olla niin paljon fiksumpia kuin englanninkieliset, että tuo osaajien jakauma säilyy muuttumattomana.
Akia jnänään aisaan trmsöäin äsekn tloula ntesisä. Eärs siuvtso vittäi, että 50% imshiitsä psytyy lkeuaman tmääknin tksietn. Vikaka keraiijmt oavt tssää iahn skiseain, räititä kun snaan eesämmininn ja vmiiieenn kjiiran oavt okiien. Muut kerijiamt savaat olla msisä tnhaasa jrjkstyssseeää. Tmää tiiomi aaivn hiyvn eeganlllninkinelä, mtuta soknulmsseieeä on niin pjloan ptmpeiiä sojana kiun elnnngian kliseesä, että se mneee veiskaakammi. Tsoin ssmeiuloaat tiavaatt olla niin pjolan fkmpsiuia kiun enllnnnkiieaisegt, että tuo ojeaasin jukmaaa siyäly mmnttuttoamauua.
Lähde: Funny Potato, 2007
Aika jännään asiaan törmäsin äsken tuolla netissä. Eräs sivusto väitti, että 50% ihmisistä pystyy lukemaan tämänkin tekstin. Vaikka kirjaimet ovat tässä ihan sekaisin, riittää kun sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein. Muut kirjaimet saavat olla missä tahansa järjestyksessä. Tämä toimii aivan hyvin englanninkielellä, mutta suomenkielessä on niin paljon pitempiä sanoja kuin englannin kielessä, että se menee vaikeammaksi. Tosin suomalaiset taitavat olla niin paljon fiksumpia kuin englanninkieliset, että tuo osaajien jakauma säilyy muuttumattomana.
Kiinalaista elintarvikepolitiikkaa
**
Kiinasta kuuluu kummia. Rajuin ottein pyritään siellä viranomaisten toimesta osoittamaan tärkeille kauppakumppaneille (USA, Japani, Etelä Korea, Saksa, Australia), että maa kykenee hoitamaan ruokaturvallisuusongelmansa. Viime viikolla nimittäin sekä EU:n että Yhdysvaltain viranomaiset esittivät huolensa Kiinasta tulevien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaativat muutoksia. Kiinasta peräisin olevia myrkyllisiä elintarvikkeita on päätynyt muun muassa Yhdysvalloissa eläintenruokaan. Kiinan naapurimaat ovat myös tiukentaneet kiinalaisruokien valvontaa. Jopa Kiinaan kuuluva autonominen Hongkong on asettanut väliaikaisia tuontikieltoja muun muassa kananmunille, joiden keltuaisten uskottiin olevan värjättyjä myrkyllisellä väriaineella. Myös kalatuotteet Kiinasta Hongkongiin on kielletty myrkyllisten kemikaaliepäilyjen vuoksi. Japanissa Kiinasta tulevat elintarvikkeet ovat erityistarkkailussa. Australiassa puolestaan löydettiin myrkyllistä kiinalaista hammastahnaa. Lisäksi kaikki naapurimaat ovat varuillaan lintuinfluenssan vuoksi, mikä ei ole vielä täysin kontrollissa.
Tiistaina (29.5.2007) Kiinan viranomaiset langettivat kuolemantuomion valtion ruoka- ja lääkehallinnon entiselle johtajalle Zeng Xiaoyulle lahjusten ottamisesta. Virasto päätti myös ottaa käyttöönsä mustat listat elintarvikeyritysten valvontaa tehostamaan. Kiinan valtion tietotoimisto kertoi, että kolmanneksella maan 450 000 elintarvikeyrityksestä ei ollut tarvittavia toimilupia ja 60 prosenttia yrityksistä ei noudattanut turvallisuusmääräyksiä.
Lähde: Finfoodin Uutiskirje, 30.5.2007
Kiinasta kuuluu kummia. Rajuin ottein pyritään siellä viranomaisten toimesta osoittamaan tärkeille kauppakumppaneille (USA, Japani, Etelä Korea, Saksa, Australia), että maa kykenee hoitamaan ruokaturvallisuusongelmansa. Viime viikolla nimittäin sekä EU:n että Yhdysvaltain viranomaiset esittivät huolensa Kiinasta tulevien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaativat muutoksia. Kiinasta peräisin olevia myrkyllisiä elintarvikkeita on päätynyt muun muassa Yhdysvalloissa eläintenruokaan. Kiinan naapurimaat ovat myös tiukentaneet kiinalaisruokien valvontaa. Jopa Kiinaan kuuluva autonominen Hongkong on asettanut väliaikaisia tuontikieltoja muun muassa kananmunille, joiden keltuaisten uskottiin olevan värjättyjä myrkyllisellä väriaineella. Myös kalatuotteet Kiinasta Hongkongiin on kielletty myrkyllisten kemikaaliepäilyjen vuoksi. Japanissa Kiinasta tulevat elintarvikkeet ovat erityistarkkailussa. Australiassa puolestaan löydettiin myrkyllistä kiinalaista hammastahnaa. Lisäksi kaikki naapurimaat ovat varuillaan lintuinfluenssan vuoksi, mikä ei ole vielä täysin kontrollissa.
Tiistaina (29.5.2007) Kiinan viranomaiset langettivat kuolemantuomion valtion ruoka- ja lääkehallinnon entiselle johtajalle Zeng Xiaoyulle lahjusten ottamisesta. Virasto päätti myös ottaa käyttöönsä mustat listat elintarvikeyritysten valvontaa tehostamaan. Kiinan valtion tietotoimisto kertoi, että kolmanneksella maan 450 000 elintarvikeyrityksestä ei ollut tarvittavia toimilupia ja 60 prosenttia yrityksistä ei noudattanut turvallisuusmääräyksiä.
Lähde: Finfoodin Uutiskirje, 30.5.2007
tiistaina, toukokuuta 29, 2007
Astmamaratoonarit liikkeellä
Suomalainen astmaatikkoryhmä jatkaa sinnikästä harjoitteluaan kohti New Yorkin maratonia. Henkeä ahdistaa, yskittää ja väsyttää. Kevät ja kesä eivät useimmille astmaatikoille ole vuoden parasta aikaa. Siitepölyt pahentavat monien astmaatikkojen oireita, ja lääkitystä on usein tehostettava.
Suomessa on noin 300 000 astmaatikkoa ja heistä yli puolet on allergisia siitepölylle. Hankalimpia oireita aiheuttavat leppä maalis-huhtikuussa, koivu huhtikuusta juhannukseen ja heinät keskikesällä. "Siitepöly lisää ja voimistaa astman oireita: hengitys ahdistaa tai vinkuu, liman eritys lisääntyy, yskittää ja väsyttää. Päälle tulevat vielä allergiset oireet, kuten silmien kutina ja nenän vuotaminen", kertoo ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin urheilulääkäriasemalta.
Lenkkipolulle tai pyöräilemään lähteminen ei siitepölyaikaan välttämättä houkuttele astmaatikkoa, vaikka kunnon ylläpito astmaatikolle onkin tärkeää. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lääkityksestä huolehtiminen, jolloin normaali elämä ulkoiluineen onnistuu myös siitepölyaikana. "Astmalääkityksen pitää olla kunnossa ja sitä voi lisätä ennakoivasti jo pari viikkoa ennen kuin pahin siitepölykausi tulee ja jatkaa koko kesän ajan. Jos allergiaan on määrätty erillisiä lääkkeitä, myös ne kannattaa hakea valmiiksi ja aloittaa käyttö heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua", Tikkanen neuvoo. "Mutta jos on oikein allerginen, voimakasta liikuntaa kannattaa välttää pahimpina siitepölyaikoina. Sisäliikuntakaan ei välttämättä tarjoa ratkaisua, sillä siitepölyä kulkeutuu kaikkialle", Tikkanen toteaa.
Suomalaista kymmenen hengen astmaatikkoryhmää siitepölyt eivät pysäytä. Porukka on helmikuusta asti harjoitellut säännöllisesti ja tavoitteena on juosta New Yorkin maraton marraskuussa. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole aiemmin juossut maratonia.
Helsinkiläisen Markku Variksen, 30, astma todettiin 13-vuotiaana. Lisäksi hänellä on omien sanojensa mukaan ”pahemman luokan siitepölyallergia”: oireita aiheuttavat niin leppä, koivu, heinät kuin pujokin. Näiden kukinnat kattavat lähes puolet vuodesta. "Nenä vuotaa ja silmät kutisevat. Jos en käytä lääkitystä, nenä vuotaa kuin hana", Varis kuvailee. "Nuorempana ei tehnyt juuri mieli lähteä ulos siitepölyaikaan. Vanhemmiten sitä on viisastunut ja osaa tehdä olostaan miellyttävämmän. Tänä keväänä olen kiinnittänyt lääkitykseen erityistä huomiota, jotta juoksuharrastus ei häiriintyisi", Varis toteaa.
Siitepölyn vuoksi Varis on kaksinkertaistanut päivittäisen astmalääkityksensä annoksen. Hyvänä lisäapuna ovat allergialääkkeet. Ja juoksu on sujunut. Maratonharjoittelua on takana kolme kuukautta ja se alkaa tuottaa tulosta. "Juoksusta tuli mukavampaa, kun tajusin, että pitää juosta tarpeeksi hiljaa. Silloin jaksaa pitkätkin lenkit. Kunto on kolmessa kuukaudessa parantunut huomattavasti ja fiilis on tosi hyvä. Vaihtelua harjoitteluun saan pelaamalla rullalätkää", jääkiekkoa talvisin harrastava Varis kertoo.
Astmamaratonin järjestävät yhteistyössä AstraZeneca, Helsingin urheilulääkäriasema, Suomen Urheiluopisto ja Suunto. Ylilääkäri Heikki Tikkanen arvioi osallistujien mahdollisuudet hyviksi. "Astmaatikon hankalinta aikaa ovat pakkaset ja siitepölyt, joten marraskuu on hyvä aika maratonille. Astmasta ei New Yorkissa maaliin pääsemisen pitäisi jäädä kiinni", Tikkanen sanoo.
Lisää astmamaratonista: www.maratonille.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 21.5.2007
Suomessa on noin 300 000 astmaatikkoa ja heistä yli puolet on allergisia siitepölylle. Hankalimpia oireita aiheuttavat leppä maalis-huhtikuussa, koivu huhtikuusta juhannukseen ja heinät keskikesällä. "Siitepöly lisää ja voimistaa astman oireita: hengitys ahdistaa tai vinkuu, liman eritys lisääntyy, yskittää ja väsyttää. Päälle tulevat vielä allergiset oireet, kuten silmien kutina ja nenän vuotaminen", kertoo ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin urheilulääkäriasemalta.
Lenkkipolulle tai pyöräilemään lähteminen ei siitepölyaikaan välttämättä houkuttele astmaatikkoa, vaikka kunnon ylläpito astmaatikolle onkin tärkeää. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lääkityksestä huolehtiminen, jolloin normaali elämä ulkoiluineen onnistuu myös siitepölyaikana. "Astmalääkityksen pitää olla kunnossa ja sitä voi lisätä ennakoivasti jo pari viikkoa ennen kuin pahin siitepölykausi tulee ja jatkaa koko kesän ajan. Jos allergiaan on määrätty erillisiä lääkkeitä, myös ne kannattaa hakea valmiiksi ja aloittaa käyttö heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua", Tikkanen neuvoo. "Mutta jos on oikein allerginen, voimakasta liikuntaa kannattaa välttää pahimpina siitepölyaikoina. Sisäliikuntakaan ei välttämättä tarjoa ratkaisua, sillä siitepölyä kulkeutuu kaikkialle", Tikkanen toteaa.
Suomalaista kymmenen hengen astmaatikkoryhmää siitepölyt eivät pysäytä. Porukka on helmikuusta asti harjoitellut säännöllisesti ja tavoitteena on juosta New Yorkin maraton marraskuussa. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole aiemmin juossut maratonia.
Helsinkiläisen Markku Variksen, 30, astma todettiin 13-vuotiaana. Lisäksi hänellä on omien sanojensa mukaan ”pahemman luokan siitepölyallergia”: oireita aiheuttavat niin leppä, koivu, heinät kuin pujokin. Näiden kukinnat kattavat lähes puolet vuodesta. "Nenä vuotaa ja silmät kutisevat. Jos en käytä lääkitystä, nenä vuotaa kuin hana", Varis kuvailee. "Nuorempana ei tehnyt juuri mieli lähteä ulos siitepölyaikaan. Vanhemmiten sitä on viisastunut ja osaa tehdä olostaan miellyttävämmän. Tänä keväänä olen kiinnittänyt lääkitykseen erityistä huomiota, jotta juoksuharrastus ei häiriintyisi", Varis toteaa.
Siitepölyn vuoksi Varis on kaksinkertaistanut päivittäisen astmalääkityksensä annoksen. Hyvänä lisäapuna ovat allergialääkkeet. Ja juoksu on sujunut. Maratonharjoittelua on takana kolme kuukautta ja se alkaa tuottaa tulosta. "Juoksusta tuli mukavampaa, kun tajusin, että pitää juosta tarpeeksi hiljaa. Silloin jaksaa pitkätkin lenkit. Kunto on kolmessa kuukaudessa parantunut huomattavasti ja fiilis on tosi hyvä. Vaihtelua harjoitteluun saan pelaamalla rullalätkää", jääkiekkoa talvisin harrastava Varis kertoo.
Astmamaratonin järjestävät yhteistyössä AstraZeneca, Helsingin urheilulääkäriasema, Suomen Urheiluopisto ja Suunto. Ylilääkäri Heikki Tikkanen arvioi osallistujien mahdollisuudet hyviksi. "Astmaatikon hankalinta aikaa ovat pakkaset ja siitepölyt, joten marraskuu on hyvä aika maratonille. Astmasta ei New Yorkissa maaliin pääsemisen pitäisi jäädä kiinni", Tikkanen sanoo.
Lisää astmamaratonista: www.maratonille.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 21.5.2007
maanantaina, toukokuuta 28, 2007
Uutta kotimaista perunaa saa jo nyt
Nyt niitä herkutteluhetkiä on jo tarjolla, eli ensimmäiset kotimaiset varhaisperunat avomaalta tulevat markkinoille tällä viikolla. Uusi sato tulee markkinoille selvästi aiemmin kuin viime vuonna. Maatalouden tutkimuskeskuksen Varsinais-Suomen varhaisperunatoimikunnan ja PerunaSuomi ry:n istutuskartoituksen mukaan varhaisempi sato johtuu pääasiassa viime vuotta aikaisemmasta istutusajankohdasta.
Alussa perunalla herkuttelu voinokareen ja rasvaisen sillin kera tulee turhan kalliiksi vähäisen tarjonnan puskiessa kilohintoja taivaisiin. Kuluttajien ruokapöytiin on suomalaista varhaisperunaa riittävästi saatavilla kesäkuun alusta lähtien. Varhaisperunan nostomäärät kasvavat voimakkaasti kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Tämän hetkisen tiedon mukaan täydet nostomäärät saavutetaan noin kaksi viikkoa ennen juhannusta.
Kesäkuun alkupuoliskolla avomaan varhaisperuna on kasvatettu sekä harson että muovin alla. Pelkästään harson alla kasvatettu peruna tulee kauppoihin kesäkuun puolenvälin jälkeen. Ilman katetta kasvatettu peruna saadaan kauppoihin heinäkuun alussa.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 25.5.2007
Alussa perunalla herkuttelu voinokareen ja rasvaisen sillin kera tulee turhan kalliiksi vähäisen tarjonnan puskiessa kilohintoja taivaisiin. Kuluttajien ruokapöytiin on suomalaista varhaisperunaa riittävästi saatavilla kesäkuun alusta lähtien. Varhaisperunan nostomäärät kasvavat voimakkaasti kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Tämän hetkisen tiedon mukaan täydet nostomäärät saavutetaan noin kaksi viikkoa ennen juhannusta.
Kesäkuun alkupuoliskolla avomaan varhaisperuna on kasvatettu sekä harson että muovin alla. Pelkästään harson alla kasvatettu peruna tulee kauppoihin kesäkuun puolenvälin jälkeen. Ilman katetta kasvatettu peruna saadaan kauppoihin heinäkuun alussa.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 25.5.2007
Yöttömän yön haaste
**
Suomen kesän yöttömät yöt haastavat uni- ja valverytmimme. Sisäinen kellomme voi mennä sekaisin, kun se ei enää tiedä, mitä aikataulua sen tulisi noudattaa. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on selvinnyt, että säännöllisen uni- ja valverytmin säilyttämiseksi ihmisen täytyykin mahdollisesti tuoda pimeä itse valon keskelle.
Sisäinen kello on osa hermojärjestelmäämme. Se säätelee meidän jokaisen päivärytmiä, jotta saamme tarvittavan määrän unta. Suomessa valon vaihtelut eri vuodenaikoina ovat erittäin suuret ja se rasittaa sisäistä kelloamme. Herkkäunisimpien nukkumista kesän valoisina öinä on mahdollisesti helpotettava pimennysverhoilla. Ihminen ei pärjää ilman unta. Kahdeksan tunnin yöuni on sopiva kun taas puolet lyhyempi uni voi olla terveydelle haitallista.
Valon lisääntyminen keväällä ja kesällä vaikuttaa ihmisiin eri tavoilla. Erään mielenterveysyhdistyksen puheenjohtajana ja tukihenkilönä olen voinut todeta miten toisilla vointi kohenee, kun taas toisilla se aiheuttaa masennusta tai jopa ajautumista itsemurhan partaalle. Akatemiatutkija Timo Partonen (Kansanterveyslaitos) on tutkinut tätä valon lisääntymisestä johtuvaa masennusta ja saanut selville mm. seuraavaa:
Ihmiset ovat usein joko aamun- tai illanvirkkuja. Aamuvirkut ovat henkilöitä, jotka havahtuvat luontaisesti aikaisin aamulla hereille. Lisäksi aamuvirkuilla on taipumus kokea notkahdus vireystilassa tavallisesti puolen päivän aikaan. Akatemiatutkija Partosen mukaan lounaan nauttiminen pahentaa aamuvirkkujen vireystilan laskemista. Aamuvirkut hyötyisivät selvästi päivätorkuista eli siestan ajasta, jos sitä Suomessa noudatettaisiin. Aamuvirkut virkistyvät kuitenkin iltapäiväksi ja menevät aikaisin illalla nukkumaan, sanoo Partonen. Iltavirkut puolestaan heräävät tavallisesti vasta aamupäivän aikana ja virkistyvät pikkuhiljaa. Iltavirkut kokevat olonsa virkeäksi normaalisti vasta loppuiltapäivästä tai alkuillasta, mikä samalla lykkää heidän nukahtamisen vasta yli puolen yön. Pimennysverhot ovat tarpeen kesällä ainakin niille herkkäunisille, jotka eivät osaa nukahtaa valoisassa ja kärsivät unettomuudesta sen vuoksi, vinkkaa Partonen.
Yövuoro voi särkeä luontaisen rytmimme herkästi. Yövuoroa tekevät ihmiset kokevat yleensä väsymystä ja valittavat unettomuutta. Partosen mukaan uni- ja valverytmin sekoittumisella voi olla terveyteen myös muita haittavaikutuksia, jotka ilmenevät vasta pitemmän ajan kuluessa. Yövuorojen tekeminen näyttää rasittavan sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Yövuorojen tekeminen voi aiheuttaa myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi yövuorot saattavat altistaa ylipainolle ja sitä kautta myös aikuisiän diabetekselle, selvittää Partonen.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 28.5.2007
Suomen kesän yöttömät yöt haastavat uni- ja valverytmimme. Sisäinen kellomme voi mennä sekaisin, kun se ei enää tiedä, mitä aikataulua sen tulisi noudattaa. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on selvinnyt, että säännöllisen uni- ja valverytmin säilyttämiseksi ihmisen täytyykin mahdollisesti tuoda pimeä itse valon keskelle.
Sisäinen kello on osa hermojärjestelmäämme. Se säätelee meidän jokaisen päivärytmiä, jotta saamme tarvittavan määrän unta. Suomessa valon vaihtelut eri vuodenaikoina ovat erittäin suuret ja se rasittaa sisäistä kelloamme. Herkkäunisimpien nukkumista kesän valoisina öinä on mahdollisesti helpotettava pimennysverhoilla. Ihminen ei pärjää ilman unta. Kahdeksan tunnin yöuni on sopiva kun taas puolet lyhyempi uni voi olla terveydelle haitallista.
Valon lisääntyminen keväällä ja kesällä vaikuttaa ihmisiin eri tavoilla. Erään mielenterveysyhdistyksen puheenjohtajana ja tukihenkilönä olen voinut todeta miten toisilla vointi kohenee, kun taas toisilla se aiheuttaa masennusta tai jopa ajautumista itsemurhan partaalle. Akatemiatutkija Timo Partonen (Kansanterveyslaitos) on tutkinut tätä valon lisääntymisestä johtuvaa masennusta ja saanut selville mm. seuraavaa:
- Vertailemme itseämme toisiin. Kun muilla näyttää menevän paremmin ja itsellä masennus jatkuu, niin mieliala saattaa entisestään huonontua. Ristiriita voi olla liian suuri kestettäväksi ja purkautua itsemurhan kautta.
- Aktiivisuus kasvaa, mutta mieliala ei kuitenkaan kohennu. Kesäinen valo lisää ihmisen liikunnallista aktiivisuutta ja vireyttä sekä tekee heistä sosiaalisempia. Jos mieli on kuitenkin samaan aikaan maassa ja mieliala ei kohennu yhtä nopeasti kuin muu aktiivisuus kasvaa, voi tilanne purkautua vakavana ahdistuksena.
Ihmiset ovat usein joko aamun- tai illanvirkkuja. Aamuvirkut ovat henkilöitä, jotka havahtuvat luontaisesti aikaisin aamulla hereille. Lisäksi aamuvirkuilla on taipumus kokea notkahdus vireystilassa tavallisesti puolen päivän aikaan. Akatemiatutkija Partosen mukaan lounaan nauttiminen pahentaa aamuvirkkujen vireystilan laskemista. Aamuvirkut hyötyisivät selvästi päivätorkuista eli siestan ajasta, jos sitä Suomessa noudatettaisiin. Aamuvirkut virkistyvät kuitenkin iltapäiväksi ja menevät aikaisin illalla nukkumaan, sanoo Partonen. Iltavirkut puolestaan heräävät tavallisesti vasta aamupäivän aikana ja virkistyvät pikkuhiljaa. Iltavirkut kokevat olonsa virkeäksi normaalisti vasta loppuiltapäivästä tai alkuillasta, mikä samalla lykkää heidän nukahtamisen vasta yli puolen yön. Pimennysverhot ovat tarpeen kesällä ainakin niille herkkäunisille, jotka eivät osaa nukahtaa valoisassa ja kärsivät unettomuudesta sen vuoksi, vinkkaa Partonen.
Yövuoro voi särkeä luontaisen rytmimme herkästi. Yövuoroa tekevät ihmiset kokevat yleensä väsymystä ja valittavat unettomuutta. Partosen mukaan uni- ja valverytmin sekoittumisella voi olla terveyteen myös muita haittavaikutuksia, jotka ilmenevät vasta pitemmän ajan kuluessa. Yövuorojen tekeminen näyttää rasittavan sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Yövuorojen tekeminen voi aiheuttaa myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi yövuorot saattavat altistaa ylipainolle ja sitä kautta myös aikuisiän diabetekselle, selvittää Partonen.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 28.5.2007
perjantaina, toukokuuta 25, 2007
Joko teidän kirjastostanne saa lainata askelmittareita?
***
Lidingö on tunnettu liikuntamyönteisyydestään. Siellä järjestetään mm. tunnettu Lidingöloppet -maastojuoksutapahtuma. Nyt tämä ruotsalainen kaupunki on keksinyt oivan keinon innostaa (laiskoja) kaupunkilaisiaan liikkumaan:
Saako teidän kirjastostanne askelmittareita, kävelysauvoja, suksia, rullaluistimia, kuntopyöriä ym. lainaksi?
Lähde: Lidingö stad, nyheter, 16.5.2007
Lidingö on tunnettu liikuntamyönteisyydestään. Siellä järjestetään mm. tunnettu Lidingöloppet -maastojuoksutapahtuma. Nyt tämä ruotsalainen kaupunki on keksinyt oivan keinon innostaa (laiskoja) kaupunkilaisiaan liikkumaan:
Lidingön kirjasto lainaa askelmittareita!
Laina-aika on 14 päivää.
Laina-aika on 14 päivää.
Saako teidän kirjastostanne askelmittareita, kävelysauvoja, suksia, rullaluistimia, kuntopyöriä ym. lainaksi?
Lähde: Lidingö stad, nyheter, 16.5.2007
torstaina, toukokuuta 24, 2007
Kaupunkilainen on laiska!
*
Uskomus kaupunkilaisten laiskuudesta saa nyt yllättävää tukea Max Planck -instituutin tutkimuksesta, jonka mukaan kaupungeissa asuvat mustarastaat eivät enää vaivaudu muuttamaan maalaisserkkujensa tavoin etelään. Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että kaupunkilaiselämään tottunut lintupopulaatio on alkanut eriytyä alkuperäisestä populaatiosta.
Muuttolinnut käyvät lähdön lähestyessä hyvin levottomiksi, ja koska tällä "muuttorauhattomuudella" on perinnöllinen pohja, erot käyttäytymisessä paljastavat lintujen alkaneen kehittyä eri suuntaan. Metsässä asuvat rastaat muuttuivat syksyllä odotetusti levottomiksi, kun taas "cityrastaat" eivät osoittaneet mainittavia muuttohaluja. Etenkään koiraat eivät siipiään edes väräyttäneet. Ne kuulemma jäivät vain lämmittelemään asuntojen hukkalämmössä ja ajoivat viereen pyrkineet naaraat huitsin nevadaan.
Tutkimuksen julkaisi Ecology -lehti ja juttua käsitellään lisää Science -lehden verkkosivuilla.
Lähde: Tiede -lehti, 24.5.2007
Uskomus kaupunkilaisten laiskuudesta saa nyt yllättävää tukea Max Planck -instituutin tutkimuksesta, jonka mukaan kaupungeissa asuvat mustarastaat eivät enää vaivaudu muuttamaan maalaisserkkujensa tavoin etelään. Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että kaupunkilaiselämään tottunut lintupopulaatio on alkanut eriytyä alkuperäisestä populaatiosta.
Muuttolinnut käyvät lähdön lähestyessä hyvin levottomiksi, ja koska tällä "muuttorauhattomuudella" on perinnöllinen pohja, erot käyttäytymisessä paljastavat lintujen alkaneen kehittyä eri suuntaan. Metsässä asuvat rastaat muuttuivat syksyllä odotetusti levottomiksi, kun taas "cityrastaat" eivät osoittaneet mainittavia muuttohaluja. Etenkään koiraat eivät siipiään edes väräyttäneet. Ne kuulemma jäivät vain lämmittelemään asuntojen hukkalämmössä ja ajoivat viereen pyrkineet naaraat huitsin nevadaan.
Tutkimuksen julkaisi Ecology -lehti ja juttua käsitellään lisää Science -lehden verkkosivuilla.
Lähde: Tiede -lehti, 24.5.2007
Luita menee poikki lapsilla
**
Täällä kotona pidimme pitkään seinällä hieman yli kymmenvuotiasta Jan-Eric -poikaani esittävää kuvaa missä hän murheen murtamana kävelee kainalosauvoilla jalka paketissa. Jalkapallo-ottelussa oli sääriluu pamahtanut poikki. Liikkuvalle lapselle tämä oli tavattoman kova kolaus ja kuvasta näkyy vaikeutuneen liikkumisen myötä syntynyt masennustila.
Luita menee lapsilla ja aikuisilla poikki, näin on näreet. Professori Ailsa Goulding Uudesta Seelannista on kirjoittanut näistä lasten luunmurtumista Medicine and sport science -lehteen. Normaalitilanne lapsilla on, että luut säilyvät ehjänä. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että luita välillä menee poikki. Tällainen tilanne syntyy useasti lapsen harrastaessa jotakin urheilulajia. Kyseessä on useimmin pieni kolhu, eikä mikään paha onnettomuus. Onneksi luunmurtumat paranevat hyvin ja kolhusta ei jää pysyvää vammaa.
Professori Gouldingin mukaan yli puolella lapsista (66%) luut menevät poikki useammin kuin kerran, mikä hänen mukaansa voisi osoittaa, että jotkut lapset ovat alttiimpia murtamaan luita kuin toiset. Joillakin lapsilla todettiin esimerkiksi ensimmäisen kerran luunmurtuma hieman alle viiden vuoden ikäisenä ja sitten heillä saattoi olla useita luunmurtumia myöhemmässä lapsuuden iässä (2-3 -kertainen riski saada uusia luunmurtumia).
Kun tarkemmin selvitettiin mistä nämä usein toistuvat luunmurtumat johtuivat, löytyi taustalla useita eri altistavia tekijöitä: nopea luunkasvu varhaisessa murrosiässä, luun mineralisoituminen ei pysy perässä kun lapsi kasvaa pituutta ja saa lisää painoa, sisäeritykseen liittyvät häiriötilat, perintötekijät, pitkäaikaiset sairaudet, pitkäaikaiset lääkitykset jne. Se asia mikä oli erityisen selvä näissä useita luunmurtumia kokeneissa lapsissa, oli luun mineraalipitoisuuden ja luiden koossa esiintyneet häiriöt. Mielenkiintoisena seikkana professori Goulding mainitsee ongelmaryhmänä vähän tai ei ollenkaan maitoa juoneet lapset. Vaikuttaa vahvasti siltä, että lapsi joka ei nauti maitotuotteita riittävästi on vaaravyöhykkeessä saada ravinnon kautta liian vähän kalsiumia. Myös hiilihappopitoisten virvoitusjuomien runsas käyttö voi häiritä luunmuodostusta lapsilla.
Pojallani luita meni lapsuudessa poikki vain sen yhden ainoan kerran. Sen jälkeen hän on tuonut palkintokaappiinsa useita Suomen mestaruusmitaleita. Kertokaa lapsillenne, että liikunta kannattaa aina ja ravitsemukseen on hyvä panostaa!
Lähde: Med Sport Sci 51: 102-120, 2007 (Goulding A. Risk factors for fractures in normally active children and adolescents.)
Täällä kotona pidimme pitkään seinällä hieman yli kymmenvuotiasta Jan-Eric -poikaani esittävää kuvaa missä hän murheen murtamana kävelee kainalosauvoilla jalka paketissa. Jalkapallo-ottelussa oli sääriluu pamahtanut poikki. Liikkuvalle lapselle tämä oli tavattoman kova kolaus ja kuvasta näkyy vaikeutuneen liikkumisen myötä syntynyt masennustila.
Luita menee lapsilla ja aikuisilla poikki, näin on näreet. Professori Ailsa Goulding Uudesta Seelannista on kirjoittanut näistä lasten luunmurtumista Medicine and sport science -lehteen. Normaalitilanne lapsilla on, että luut säilyvät ehjänä. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että luita välillä menee poikki. Tällainen tilanne syntyy useasti lapsen harrastaessa jotakin urheilulajia. Kyseessä on useimmin pieni kolhu, eikä mikään paha onnettomuus. Onneksi luunmurtumat paranevat hyvin ja kolhusta ei jää pysyvää vammaa.
Professori Gouldingin mukaan yli puolella lapsista (66%) luut menevät poikki useammin kuin kerran, mikä hänen mukaansa voisi osoittaa, että jotkut lapset ovat alttiimpia murtamaan luita kuin toiset. Joillakin lapsilla todettiin esimerkiksi ensimmäisen kerran luunmurtuma hieman alle viiden vuoden ikäisenä ja sitten heillä saattoi olla useita luunmurtumia myöhemmässä lapsuuden iässä (2-3 -kertainen riski saada uusia luunmurtumia).
Kun tarkemmin selvitettiin mistä nämä usein toistuvat luunmurtumat johtuivat, löytyi taustalla useita eri altistavia tekijöitä: nopea luunkasvu varhaisessa murrosiässä, luun mineralisoituminen ei pysy perässä kun lapsi kasvaa pituutta ja saa lisää painoa, sisäeritykseen liittyvät häiriötilat, perintötekijät, pitkäaikaiset sairaudet, pitkäaikaiset lääkitykset jne. Se asia mikä oli erityisen selvä näissä useita luunmurtumia kokeneissa lapsissa, oli luun mineraalipitoisuuden ja luiden koossa esiintyneet häiriöt. Mielenkiintoisena seikkana professori Goulding mainitsee ongelmaryhmänä vähän tai ei ollenkaan maitoa juoneet lapset. Vaikuttaa vahvasti siltä, että lapsi joka ei nauti maitotuotteita riittävästi on vaaravyöhykkeessä saada ravinnon kautta liian vähän kalsiumia. Myös hiilihappopitoisten virvoitusjuomien runsas käyttö voi häiritä luunmuodostusta lapsilla.
Pojallani luita meni lapsuudessa poikki vain sen yhden ainoan kerran. Sen jälkeen hän on tuonut palkintokaappiinsa useita Suomen mestaruusmitaleita. Kertokaa lapsillenne, että liikunta kannattaa aina ja ravitsemukseen on hyvä panostaa!
Lähde: Med Sport Sci 51: 102-120, 2007 (Goulding A. Risk factors for fractures in normally active children and adolescents.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)