**
Tämä 31.10.2009 julkaisemani kirjoitus sai yllättävän käänteen: Uusi Suomi -lehti teki aiheesta jutun 27.2.2010! Uusi Suomi -lehti otsikoi uutisensa:
Tämä tieto ei tietenkään tule yllätyksenä terveysblogini lukijoille.
Alkuperäinen kirjoitukseni alkaa tässä:
Yksitoista vuotta myöhemmin sama lehti päätyy seuraavaan tulkintaan:
Uusi tieto on: Emme löydä mitään syytä suositella ravintorasvojen karsimista jos on tarkoitus laihtua. (Forouhi NG, Sharp SJ, Du H, van der A DL, Halkjær J, Schulze MB, Tjønneland A, Overvad K, Jakobsen MU, Boeing H, Buijsse B, Palli D, Masala G, Feskens EJ, Sørensen TI, Wareham NJ. Dietary fat intake and subsequent weight change in adults: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohorts. Am J Clin Nutr, 14.10.2009 ; ilmestyy myöhemmin painetussa lehdessä)
Cambridgen maineikkaan yliopiston metabolisten sairauksien tutkimusyksikkö, MRC Epidemiology Unit, on ihmetellyt epäjohdonmukaista epidemiologista näyttöä ravintorasvojen vaikutuksesta painonhallintaan. Otimme tarkasteltavaksi onko mitään yhteyttä löydettävissä rasvaisen ruoan ja painonkehityksen välillä. Kävimme läpi 89 432 miehen ja naisen tiedot kuudesta suuresta kohorttiaineistosta (European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition). Tarkastelimme eri Euroopan maissa suoritettuja ruokakyselyitä ja poimimme niistä tietoja rasvan laadusta ja määrästä sekä vertasimme näitä tietoja painonkehitykseen. Satunnaistetulla meta-analyysilla saimme selville eri tutkimusten välittämän tiedon keskimääräisestä painonkehityksestä erilaisilla ravintorasvojen käyttömäärillä. Kun vertailussa suljettiin pois kaikki sekoittavat tekijät, ei löytynyt mitään yhteyttä ravintorasvojen määrän tai laadun ja painonkehityksen välillä. Materiaali oli niin mittava, että mahdolliset erot olisivat tulleet esille, jos niitä olisi. Päädyimme kumoamaan sen väitteen, että vähärasvaiset ruoat estäisivät ihmisiä lihomasta.
Ei sinun tietenkään ole pakko uskoa maineikasta Cambridgen yliopistoa. Voit edelleen seurata maineikkaan lihavuustutkija George Brayn viitoittamaa tietä ja edelleen puolustaa vähärasvaisuutta. Ikävä kyllä kasvava kansalaismielipide ja uusin tutkimusnäyttö puhuisi sen puolesta, että rasvainen ja proteiinipitoinen ruoka pitää paremmin nälkää ja näin meillä on mahdollisuus tarjota lihavuusepidemian riivaamalle Euroopalle pysyvä ratkaisu painonhallintaongelmiin. On vain ajan kysymys milloin Suomessa väistytään Brayn viitoittamalta tieltä ja ryhdytään soveltamaan uusinta tietoa.
Muita kirjoituksiani lihavuudesta:
Englantilainen ruokavalio on havaintojeni mukaan aika lihottavaa, ja onpa siinä myös runsaasti rasvaa. Näillä seikoilla ei siis ole yhteyttä keskenään? Mitä ne Cambridgessä sitten tarjoavat syyksi brittien lihavuuteen?
VastaaPoistaJohtuisikohan englantilaisten lihavuus ruoan huonosta ravintoarvosta? Valkoista höttöleipää ja ranskalaisia, riisiä curryn kans jne.
VastaaPoistaSyyt ovat varmaan moninaiset, mutta tuntuu hämmästyttävältä ettei rasvalla ole asiassa osaa ei arpaa. Jos katsoo vaikkapa englantilaista aamiaista, huomaa että siinä suurin osa energiasta tulee rasvasta ja proteiinista. Syön itse tuollaisen aamiaisen silloin tällöin, ja pitäähän se nälkää loitolla monta tuntia, mutta siinä on niin paljon kaloreita että yleensä päivän kokonaissaanti tulee normaalia suuremmaksi, mitä olen joskus ruokapäiväkirjaa pitänyt. Joko kaloriteorian vastustajat ovat oikeassa tai sitten pitää odottaa toiset kymmenen vuotta kunnes Cambridgen yliopisto tulee taas toisiin tuloksiin.
VastaaPoistaLiikalihavuuden sekä kroonisen bakteeri-infektion välisestä yhteydestä löytyy jo sekä teoreettista tietoa että käytännön kokemusta. Kyseessä on jälleen tuo sama iki-ihana keuhkoklamydia (Chlamydia pneumoniae), joka aiheuttaa myös Alzheimerin tautia. Netistä löytyy jo onnistuneita kertomuksia siitä, miten antibioottihoidon avulla pääse eroon läskeistään ja muista ongelmistaan. Esimerkkinä toimikoon mikrobiologi David Wheldon, joka paransi itsensä mm. tästä ongelmasta.
VastaaPoistahttp://www.cpnhelp.org/?q=node/132
Esimerkissä on käytetty doksisykliiniä, atsitromysiiniä, ja metronidatsolia, ja kuuri oli neljän vuoden pituinen, mutta kuuri oli suurilta osin ajoittainen, eli antibiootteja ei syöty sentään joka päivä.
Tutkimus:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19039061
Suomalainen väikkäri aiheesta:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514289965/
Lehtiartikkeli:
http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/penttihuovinen/laskissa-muhii-tulehdus
Syy on se että keuhkoklamydia on parasiittinen mm. immuunipuolustuksen soluja kohtaan, ja läski voi koostua jopa 50% kuolleista makrofageista, jotka eivät tuhoudu itsestään, koska niissä asuu bakteereja, jotka ovat estäneet näitten itsetuhomekanismin.
Tässä eivät siis mitkään dieetit auta, jos haluaa ratkaista ongelman lopullisesti, eli rohkeasti vain bakteerien kimppuun. Antibiootit eivät ole ainoa ratkaisu tähän ongelmaan, myös joillakin lisäravinteilla on antibiootin kaltaisia ominaisuuksia ja niillä voi myös saada hyviä tuloksia aikaan. Kyseessä on sitkeä bakteeri, joten kuurien täytyy olla pitkiä.
Tutkimustulos oli tulkittu näin: "Emme löydä mitään syytä suositella ravintorasvojen karsimista jos on tarkoitus laihtua". (1)
VastaaPoistaTutkimustuloksen olisi voinut myös tulkita näin: "Emme löydä mitään syytä suositella hiilihydraattien karsimista jos on tarkoitus laihtua" (2)
Tai näin: "Emme löydä mitään syytä suositella proteiinin karsimista jos on tarkoitus laihtua" (3)
Emme voi pitää kiinni näistä kolmesta vaihtoehtoisesta tulosten tulkinnantavasta. Toisin sanoen: tutkimuksissa pienillä energiaravintoaineiden suhteiden vaihteluilla ei ollut merkitystä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että joku näistä energiaravintoaineista olisi paha poika ja joku hyvä poika.
Itse tulkitsisin tutkimuksen niin, että se on kokonaisenergiansaanti mikä ratkaisee.
"Itse tulkitsisin tutkimuksen niin, että se on kokonaisenergiansaanti mikä ratkaisee."
VastaaPoistaNo näin se on ja katsokaan nyt viimein ne minun laskelmani.
1000 kcal:iin tarvittiin se 12 kananmunaa tai lähes 1,5 kg katkarapuja.
Näitä proteiini + rasva kombinaatiota ei raavain äijäkään syö päivän aikana.
Sen sijaan hiilihydraattien absoluuttisen ja suhteellisen määrän ollessa suuri 1000 kcal annoksen pistelee lapsikin. 200g mysliä + 1L rasvatonta maitoa sisälsi tuon saman 1000 kcal. Se menee parilla mukillisella maitoa + kolme pikku kippoa mysliä maidolla.
Kaikki lihavuuteen liittyvät tutkimukset voidaan lopettaa jahka tämä maailman yksinkertaisin asia tajutaan.
Pahimmillaan olin 117 kg, äsken 95,9 kg. On se mystistä tuo laskento. Ja vielä mystisempää, etteivät monet tätä asiaa ymmärrä sen äärimmäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta.
Mitä pienempi on hiilihydraattien absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus ravinnosta sitä vaikeampaa on ylittää energiantarpeensa. Ja sama toisinpäin.
"Mitä pienempi on hiilihydraattien absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus ravinnosta sitä vaikeampaa on ylittää energiantarpeensa. Ja sama toisinpäin."
VastaaPoistaJos kuitenkin haluaa edelleen syödä hiilihydraattipitoisia ruokia ja niihin lisätään rasvaa, eivät ne minusta pidä paremmin nälkää vaan huonommin suhteessa saatuun kalorimäärään nähden. Esim. kulutusmaidossa on melkein kaksi kertaa enemmän kaloreita kuin rasvattomassa, mutta kumpaakin tulee luultavasti juotua suunnilleen saman verran. Vai tuleeko? Itse en ole ajatellut vähentää hiilareita, siksi asia kiinnostaa.
"mutta kumpaakin tulee luultavasti juotua suunnilleen saman verran. Vai tuleeko?"
VastaaPoistaNo ajatelepa lasillista täysmaitoa vs. rasvatonta. Eikö jälkimmäinen kulahda aika lailla helpommin? Toisekseen rasva vaikuttaa pitkän ajan kylläisyyteen ja täysmaito pienentää todennäköisyyttä syödä samalla aterialla enemmän jotain muuta. Onhan se niin paljon "paksumpaa".
"Vähän rasvaa" -dogma on hyvän terveyden valepukuun puettu ruttotauti ja se on poistettava maastamme, ennenkuin se poistaa maastamme ihmiset.
VastaaPoistaItse olen noudattanut Dr. Douglas Grahamin suosittelemaa 80/10/10 ruokavaliota, jota noudattanut n. vuoden verran (googlaamalla löytyy tietoa). Eli 80% hiilareita, (max 10%) protskua ja (max 10%) rasvaa kokonaiskaloreista. Tällä menetelmällä 2kk aikana painoni tippui 5kg. Olen 188cm pitkä ja paino ennen ruokavalionmuutosta 87kg ja nyt siis 82kg. Tuon kahden kuukauden jälkeen painoni jämähti tuohon 82kg:n paikkeille. Rasvaprosenttini tippui 10%:sta 7%:iin. Lihasmassa/voimatasoni ovat alkanut lisääntyä paremmin kuin koskaan ja energiatasot ovat jotain aivan uskomatonta. Olen aktiivi kilpaurheilija, harjoituksista palautuminenkin on parantunut huomattavasti, ei enää ole sellainen "hapotus" olo treenien jälkeen. Aikaisemmin sain n. 50% kaloreista rasvasta, ei toiminut minulla tai sitten tein jotain väärin. Nyt syön siis lähinnä hedelmiä, vihanneksia, hieman pähkinöitä ja siemeniä. Voidaanko tästä kokemuksesta päätellä, että kaikille ei sovi sama ruokavalio? Voi olla tietenkin eri asia paljon kaloreita kuluttavalla verrattuna normaaliin keskikuluttajaan. Tässä siis minun kokemukseni ja hyvältä tuntuu :)
VastaaPoista"Nyt syön siis lähinnä hedelmiä, vihanneksia, hieman pähkinöitä ja siemeniä."
VastaaPoistaVoisitko antaa esimerkin päiväateriakokonaisuudesta. Meinaan, tämän lyhyen kuvauksen perusteella arvelisin, että hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta on jossain 10-40% välillä. Ei suinkaan 80%.
Jep, sama jakauma ei sovi kaikille. Sitä minäkin vastustan. Valistus tuputtaa kaikille paljon tärkkelystä ja vähän rasvaa. Se on monelle kohtalokasta.
Yksinkertaistettuna esimerkkiateria:
VastaaPoistaAamupala: Vesimeloni (kokonainen)
Lounas: n. 8 banaania + 5 persikkaa
Päivällä välipaloiksi erilaisia
hedelmiä mitä sattuu käsillä olemaan.
Illalla iso salaatti missä paljon vihreää, tomaattia, paprikaa, auringonkukansiemeniä ym...
Sitten vain eri päiville vaihtelee hedelmää niin ei pääse kyllästymään. Tämä nyt oli erittäin simppeli päivä, tottakai voi sitten kehitellä herkkuja smoothien muodossa tai miten tahansa miksailemalla. Helppo myös lisäillä kalorimäärää tarpeen mukaan.