*
Arno Forsius on taas tuottanut lisää luettavaa todella mielenkiintoisilla sivuillaan. Tällä kertaa hän kirjoittaa luonnontieteellisestä teoksesta Physica, jonka on kirjoittanut Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560-1624). Siinä välittyy senaikainen käsitys luonnon ihmeistä. Ohessa joitakin poimintoja. Lukekaa koko juttu, tässä vain vähän makupaloja!
Tunnen suurta mielihyvää lukiessani Sigfridus Forsiuksen esipuhetta: Luonnosta, ja sen Yleisistä Perusteista eli lähtökohdista, ja sille kuuluvista Ominaisuuksista”. Sen alussa on kirjoittajan laatima esipuhe: ”Kaikkivaltias kaiken Luoja on viisaasti ja ihmeellisesti luonut koko Luonnon ja sen osat, ominaisuudet ja rakennusaineet. Taivaallisten Henkien ja elävien olentojen lisäksi hän on eläinten keskuudessa ainoastaan Ihmiselle antanut ja häneen istuttanut kuolemattoman ja järjellisen Sielun, jonka avulla tarkastella koko Luontoa, tätä suurta ja laajaa ja ihanasti koristeltua Näyttämöä. Siinä voidaan nähdä paljon ihanaa, hauskaa ja suloista, jota ihminen voi ihmetellä ja jota hän voi mielessään miettiä, päästäkseen perille niiden syistä ja niiden olemuksen oikeasta tiedosta, ja lopuksi teoksesta itse luojan luo. Sen vuoksi suurilahjainen Platon sanoo Luonnon antaneen Ihmiselle silmät. Eikä hän ole pelkästään saanut silmiä, vaan hänet on myöskin asetettu keskelle tätä huonetta, jotta hän voisi katsella ja tutkia koko huonetta ja rakennusta joka taholla ympärillään, sillä se on ihmisen oikea työ, joka hänelle parhaiten soveltuu. Muuten hän ei eroaisi pelkkien silmien vuoksi härästä, joka näkee niin kuin hän, mutta joka ei tiedä käyttää järkeä ja ymmärrystä, joka on annettu hänelle [ihmiselle] erityisesti ennen muita eläimiä, jotta hän voisi arvioida ja tutkia sen mitä hän näkee. Ja mitä korkeampi taito ja luonne [jollakin] ihmissuvun keskuudessa on, sitä enemmän kuuluu hänelle tämä ymmärryksen työ, josta hänelle on paljon hyötyä Hallitusasioissa, opetustyössä, taloudenhoidossa sekä kaikissa vapaissa ja käsityön taidoissa. Tämän tiedon ja luonnollisen viisauden avulla osasi Kuningas Salomo ratkaista kiistan kahden lapsesta riitelevän Porton välillä, ja samoin hän osasi tehdä muissakin kiistanalaisissa asioissa. Sillä jos korkeilla henkilöillä olisi vapaina hetkinä aikaa lukea tätä Kirjaa Luonnosta, antaisi se heille paljon hyötyä. Tämä Aineisto on kyllä korkeaa ja syvämietteistä esitettäväksi, mutta se voidaan kuitenkin luonnollisilla syillä ja huomattavien miesten ajatusten ja kirjoitusten avulla jotenkin tehdä. Jumala, joka on Luonnon Luoja, ja korkein Luonto, antakoon minulle armonsa, että osaisin oikein ja hyödyllisesti tuoda tämän aineiston esiin.
Forsiusta askarruttaa maailmanlopun lähestyminen: Ja niinkuin Sillä [maailmalla] on ollut alku, niin on Sen myös kadottava, ja saatava loppunsa, erikoisesti koska se on muodostettu osasista, ja useista aluista. Ei ole myöskään vähäinen merkki siitä, että maailma ikäänkuin vanhuudesta raihnaisena, alkaa liukua kohti tuhoaan, Nimittäin että Aurinko on nyt tullut paljon lähemmäksi Maata, kuin Se oli Ptolemaioksen aikana, jotta se voisi sitä paremmin läheisyydellään lämmittää ja virkistää lamaantunutta ja heikkoa maata. Niin ei ole myöskään Auringolla aivan entisiä voimia loistaa, lämmittää ja ravita. Niin, kaikki Alkuaineet ovat vanhuuden vuoksi kovin sekoittuneet, tulleet epäpuhtaiksi ja heikentyneet, minkä vuoksi kaikki elävät ja kasvavat luontokappaleet, jotka ovat niistä muodostetut, ovat tulleet paljon huonommiksi ja heikommiksi, ja alkavat kallistua kohti loppua. Ilma ei ole yhtä voimakasta kantamaan lintuja, vesi ei ole yhtä hedelmällistä synnyttämään kaloja, Maa ei ole myöskään yhtä hedelmällinen kaikille kasveilleen eikä parhaille eläimilleen. Ja mikä on vielä lisäksi [havaittavissa], Ihmisen ikä on alusta paljon vähentynyt, [niin] että missä isät elivät useita Satoja vuosia, kuten Metusalem 969 vuotta, siinä voidaan nyt harvoin saavuttaa 70 tai korkeintaan 80 vuotta. Niin, monilla on harmaat hiukset 30 vuoden iässä, eivätkä ehdi 50 tai 60 ikään, ennen kuin tulevat aivan liikuntakyvyttömiksi ja lapsenomaisiksi. Nähdään myös, että tiilikivi, joka nyt lyödään, rapautuu ja sulaa olemattomiin 3 tai 4 vuoden jälkeen, kun se, joka oli 100, 200 tai [vielä] useampia vuosia sitten poltettu ja muurattu, on yhä tänä päivänä paljon vahvempi, niin kuin se olisi aivan juuri tullut [poltto]uunista. Tämä sama nähdään myös hirsistä ja muusta vanhasta puutyöstä, joka on yhä vahvempaa kuin uusi. Sillä tämä kaikki on merkki vanhuuden heikkoudesta ja [siitä], että maailma lähestyy loppuaan. Tälle on useampia todisteita pyhässä kirjoituksessa [Raamatussa], tässä [Physicassa] puhutaan ainoastaan Luonnollisista syistä.
Meriveden suolaisuutta käsitellessään Forsius viittaa Lapin matkansa kokemuksiin. Yleisesti meriveden suolaisuuden uskottiin johtuvan siitä, että auringon voimasta vedestä irtautui hienoimpia ja makeimpia osia, jolloin suolaisuus jäi jäljelle. Perusteluna tälle oli mm. lämpimien alueiden merivesien suolaisuus. Forsius kirjoittaa kuitenkin oman käsityksensä asiasta: Sitä vastaan tohdin minä sanoa, että merivesi on yhtä suolaista Pohjoisessa [Jää]meressä kaukaisimman maankolkan äärellä ja vieläpä talvisaikaan, minkä minä olen itse kokenut ja tällä tavalla. Sillä kun tulimme joidenkin lappalaisten luo meren rannalla, ei meidän kuormarekemme, missä meillä oli suola, ollut tullut perille. Ja meille oli annettu ruoaksi tuoretta poronlihaa, joka meidän piti keittää. Koska minä usein tunsin, että merivesi oli yhtä suolaista kuin suolaisin suolaliemi, annoin keittää tuoreen lihan sen kanssa, jolloin siitä tuli niin suolaista kuin rahtusella kirpeintä suolaa.
Luvussa ”Elämästä ja Kuolemasta” Forsius toteaa, että niiden keskuudessa jotka syövät vain hedelmiä, kuten intialaiset, ja niiden keskuudessa, jotka syövät vain lihaa ja kalaa ilman suolaa ja leipää, kuten lappalaiset, islantilaiset ja grönlantilaiset, tavataan harvoin tai ei koskaan sairaita, vaan yksinomaan terveitä ja vanhoja ihmisiä. Hän mainitsee myös, että miehet elävät kauemmin kuin naiset, mihin on syynä miesten suurempi lämpö, ja se, että naisten lämpö häviää paljon synnytysten seurauksena. Muuten Forsius esittää Aristoteleen tavoin lyhyen elämän syinä veden liiallisen määrän elimistön nesteissä, ylenpalttisen siivottomuuden, liian kuuman tai kylmän maan, kylmän ja kuivan temperamentin, syntymän viat, väärän ravinnon tai ruokajärjestyksen sekä tummuneet ja harvat hampaat.
Hieno lukuelämys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti