**
Etenkin arkena ihmiset ovat kiireisiä, mutta keinoja ajan säästämiseen keittiössä on monia. Ainakin osan ruoasta voi koostaa valmisruoasta ja puolivalmisteista. Kun ruoanlaitossa säästyy aikaa, jää perheelle ja rentoutumiseen enemmän aikaa.
Kunnolliset ja toimivat keittiötyövälineet sekä laadukkaat perusraaka-aineet ovat ensimmäinen askel onnistuneeseen arkikokkaukseen. Joka kodin kuiva-ainekaapissa on hyvä löytyä erilaisia riisejä, jyviä, perusmausteita sekä jauhoja. Jääkaapissa puolestaan pitäisi aina olla kasviksia, munia, maitotaloustuotteita, juustoa, ruokakermaa ja voita.
- Jos ajatellaan puhtaasti ruokaa, niin kauppojen puolivalmisteita kannattaa hyödyntää, kuten vaikkapa pestyjä ja valmiiksi revittyjä salaatin lehtiä tai suikaloituja lihoja, miettii Suomen kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen.
- Esimerkiksi eineshyllyn valmiiksi kypsennetystä ja leikatusta broilerista voi tehdä vaikkapa viillokkia, Hämäläinen jatkaa. Pihvin tai kalan rinnalle taas sopivat hyvin vaikkapa kasvispateet tai röstit ja vihersalaatti, jolloin ateria on valmis miltei pihvien paistoajassa eli muutamassa minuutissa.
Arkiruoan ei tarvitse olla juhlavasti esillä, mutta esillepanolla saa usein ihmeitä aikaan. Kauniit astiat, ruokavälineet ja esimerkiksi servietit tuovat piristystä ja lämpöä perheen yhteiselle aterialle arkenakin.
Valmisruoan lämmitystapa vaikuttaa joidenkin ruokien kohdalla paitsi makuun myös ulkonäköön. Mikro lämmittää ruoan sisältä ulospäin, kun taas uunissa ruoka lämpenee päinvastaisella tavalla. Pahimmassa tapauksessa mikrolämmitys voi pilata ruoan täysin.
- Kun esimerkiksi valmiin kalan lämmittää mikrossa, siitä haihtuu yleensä kaikki neste pois. Kalan lämmitykselle suosittelenkin uunilämmitystä, kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen ohjeistaa.
Harvalla on aikaa valmistaa ruokaa perheelleen omassa keittiössä päivittäin tuntikaupalla. Valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttäminen ei ole nykyisin mikään synti (tosin kovasti siinä kärsii ruokien ravintopitoisuus). Valmisruokakin voi olla maistuvaa, terveellistä ja hyvännäköistä. Ne toimivat mainiona aterian osana. Valmisruokia parantamalla ja soveltamalla nopeutuu ruoan tekeminen myös huomattavasti.
- Esimerkiksi valmiita kastikepohjia voi hieman parannella itse lisäämällä niihin vaikkapa mausteita, viiniä, alkoholia, kermaa tai voita. Valmiiksi pakattuihin salaatinlehtisekoituksiin on myös helppo kotona lisätä mielensä mukaan vihanneksia, juustoja tai katkarapuja, Hämäläinen neuvoo.
Esimerkiksi kuopiolainen ruokatalo Kasvisgalleria valmistaa valmiita, arkea helpottavia ruokia. Ruokatalon valikoimiin kuuluu muun muassa punajuuri-, peruna- ja kasvisröstejä, jotka toimivat mainioina arkiaterian osina esimerkiksi liha tai kalaruoan rinnalla.
-Jos perunaröstin valmistaa alusta asti itse, niin siihen menee helposti aikaa tunti. Kun se on mahdollisuus korvata valmiilla tuotteella, niin kyllähän se ruoan valmistusta huomattavasti nopeuttaa, toteaa Hämäläinen.
Sinkkukin voi kokata arkena hyvin ruokaa reilumman määrän kerralla, silti niin, ettei ruokaa tarvitse syödä viikkoa yhtä soittoa. Ruoan voi jakaa esimerkiksi annosrasioihin ja pakastaa. Tarvittavia raaka-ainemääriä on hyvä myös miettiä jo ostoksia tehdessä.
- Jos kaupassa on palvelutiski, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sinkun ei tarvitse ostaa 700 gramman jauhelihapakkausta, vaan hän voi ostaa vain 200 grammaa palvelutiskiltä, Hämäläinen neuvoo.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 30.10.2007
Voi elämän kevät.
VastaaPoistaJos ihmisellä ei ole itse aikaa pestä ja repiä salaattia tai leikata lihaa, hänen on syytä KIIREESTI tarkistaa arvomaailmansa, koska ajankäyttö kertoo arvot.
On olemassa määrättömästi ruokia, joiden varsinaiseen valmistamiseen menee 15-30 minuuttia (toki ruoka saattaa itsekseen sitten kypsyä pidempään). Jos ihmisellä ei ole tuon vertaa aikaa, ihmettelen suuresti. Varsinkin kun ihan joka päivä ei kuitenkaan ole pakko kokata, vaan sitä voi vaikka syödä samaa ruokaa kahtena päivänä peräkkäin.
Minusta valmisruokien käyttö on nimenomaan synti ja pahimmasta päästä.
*P*
Itse olen tällä hetkellä lasten kanssa kotona ja olen pitänyt jonkinlaisena kunnia-asiana, että joka päivä teen itse ruokaa, enkä käytä mitään valmistuotteita, korkeintaan joitakin puolivalmisteita. Esimerkiksi lihapullat tms. ostan kyllä valmiina, mutta keitot, kastikkeet jne. valmistan itse.
VastaaPoistaMutta miten muuten on, kärsivätkö vihannekset pakastamisesta? Käytän aika paljon pakastevihanneksia ruoanlaitossa, tuoreiden ostaminen ja niiden pilkkominen niin, että saa monipuolisesti vähän kaikenlaista, vie helposti kovin paljon aikaa ja varastojen täydentäminen on verraten työlästä.
Nimimerkit *p* ja Tiedemies ovat harvinaisen omatoimisia ruoanlaitossa. Jatkuvasti törmää yhä pahenevaan uusavuttomuuteen. Markkinaihmiset ovat tämän huomanneet ja valjastaneet koko arsenaalinsa käyttöön. Juttelin jokunen viikko sitten erään tuotekehittäjän kanssa. Nöyräksi vetää, kun hän sanoo kuluttajien vaativan kaupalta helppoja ratkaisuja ruoanlaittoon. Hänkin myönsi jalostetun ruoan ravintoainehävikit, mutta minkäs teet kun "kaikki" elävät mikroaaltouunin aikakautta?
VastaaPoistaValistuksessani pyrin korostamaan perusaineksista kotona tehdyn ruoan terveellisyyttä.
Kiitos kommenteista!
Minusta kyllä Tiedemieskin on uusavuton, jos ei tee lihapullia itse ja käyttää pakastevihanneksia, vaikka on kotona kaiket päivät. Anteeksi vain, mutta vihannesten pilkkomiseen nyt ei kauaa mene, ja ruoan maku on noin 600 kertaa parempi pakastevihanneksiin verrattuna.
VastaaPoista*P*
Meillä ei muut syö lihapullia kuin vanhempi poika, joten sen vuoksi en ala jauhelihaa erikseen ostamaan. Nuorempi ei vielä syö muuta kuin sosetta ja on sen verran allerginen, ettei voi ihan samaa syödä kuin me (esim. tomaatille).
VastaaPoistaTottakai esimerkiksi salaatit ja sen sellaiset tehdään tuoreista aineista. Salaattia syödään meillä lähes päivittäin (siis ihan ateriana, jossa on monipuolinen vihannessalaatti). Ainoastaan vihannesvuokiin ja -kastikkeisiin tulevat sekavihannekset otan osaksi pakasteesta, koska en jotain palsternakkaa tai purjosipulia muuhun juuri käytä.
Ei varmana ole helppo saada ihmisiä kiinnostumaan sitäkään vähää ruoanlaitosta, jos heti haukutaan uusavuttomaksi, kun vähän käyttää pussista tai pakasteesta aineksia.
*p* tarpeettomasti kärjisti asioita. Olet aivan oikeassa, Tiedemies, että sinua ei juurikaan voi uusavuttomaksi haukkua. Olen nähnyt uusavuttomia. Olet niistä kaukana. Jatka samaan malliin kuin tähänkin asti.
VastaaPoista*p* selittänee tarkemmin mitä uusavuttomuudella oikeastaan tarkoitti.
Täällä kotiäiti, joka valmistaa ruuan itse. Tulee siitä siis paljon paremman makuista itse tehtynä. Olen huomannut, että ainakin pienten lasten valmisruuissa valmistajat tehokkaasti ylläpitävät ajatusta ja mainostavat, miten vaikeaa on valmistaa terveellistä ja maistuvaa ruokaa lapsille. Siksipä heillä onkin tuhansia asiantuntijoita ympäri maailman valjastettuina tähän vaativaan työhön... Siinä moni äiti ja isä saattaa ajatella, että mitäs minä tässä mitään itse kokkailen.
VastaaPoistaMutta olen onneksi huomannut, että meitä itse kaiken kokkaavia on onneksi muitakin. Eikä maistuvan, monipuolisen ja terveellisen ruuan valmistamiseen mene välttämättä kovin kauan. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertaista, kun sen on opetellut ja sen osaa.
Kiitoskiitoskiitos, Christer, näistä ihanista sivuistasi! Löysin nämä tässä syksyllä ja kun netissä olen, luen nämä aina ensimmäisenä.
Terv.
Pampelmuse
Oli mukava lukea Pampelmusen kommentti. Siinä on aitoa suomalaisuuden henkeä. Suomalainen haluaa tehdä hyvää arkiruokaa. Se on yksinkertaista sitten kun sen osaa. Jos ei osaa, ostaa valmista. Puuhastelen tällä hetkellä kokkauskurssia nuorille ja sparraan erästä kokkia tekemään kokkauskirjaa urheilijoille. Sellaista oikein yksinkertaista. Sillä urheilijat sairastuvat jos syövät liikaa valmisruokaa. Se on nähty niin monta kertaa. Treeni on niin kovaa ja kuluttavaa, että ruoan pitää olla ravintopitoista.
VastaaPoistaIhanat luennoilleni eksyvät ihmiset ylistävät kanssani tuota terveellistä kotiruokaa. Oikein hienoa on ollut saada palautetta luennon aikana ja luentojen jälkeen. On puhelinsoittoja, sähköpostia, näitä blogikommentteja. Kiitos! Et arvaakaan ketkä minua osaavat haukkua? Joo, Diabetesliitto ja Sydänliitto. Niin kuin se heidän palkkapussista olisi pois jos kehun suomalaista perusruokaa ja pyydän vaihtamaan tuon iljettävän margariinin voihin. Kerran sain virallisen valituskirjeen, jonka oli allekirjoittanut kahdeksan (8!) ravitsemusterapeuttia, sairaanhoitaja ja ylilääkäri. Tämä asia on ihan tosi!
Tulee vielä se päivä jolloin pistän jakoon kaikki nuo älyttömyydet. Siitä tulee kuulkaas melkoisen hurja kirjoitus.
Tsemppiä sinne hellan ääreen. Teet arjesta juhlan!
En minä mielestäni kärjistänyt tarpeettomasti, katson vain asioita eri näkökulmasta. Meillä syödään aika paljon riistaa, joten se oma ruoka tulee nyljettyä (mies kyllä hoitaa useimmiten nylkemispuolen) ja jauheliha jauhettua itse aina kuin mahdollista (=eli kun riistaa vain on). Lisäksi olen sen verran tarkka ruoan mausta, että ei tulisi mieleenikään käyttää pakastevihanneksia jos tuoreitakin on tarjolla.
VastaaPoista*P*
Tuo *p* elää kyllä sellaista todellisuuttaa joka on kaukana tavallisen suomalaisen arjesta. Me tavalliset suomalaiset metsästämme K- ja S-kaupoissa. *p*:n terveysfanatismi ja tuon Tiedemiehen arki ovat niin kaukana toisistaan kuin vain voivat olla. Terveellistä varmaankin, mutta kuinka monella on tänä päivänä mahdollisuus syödä riistaa saatikka sitten itse riistansa ampua? Jotain tolkkua *p*!!!
VastaaPoistaMökkihöperö näitä asioita kirjoitteli
Miksei tota sydänliittoa ja diabetesliittoa voi haastaa oikeuteen, (tai oikeusasiamiehelle tai johonkin, kun antavat väärää tietoa/huonoja ohjeita sairaille?
VastaaPoistaEi taideta voida todistaa mitään asiaa KIISTATTA puoleen eikä toiseen, vai voidaanko?
Ikävää tuollainen oikeuteen haastaminen, mutta jos se on ainoa keino - sitten siihenkin ehkä pitää mennä. Christer yrittää pysyä neutraalina tässä asiassa. En ymmärrä että häntä moititaan luennoilla ja luentojen jälkeen. Ne kerrat kun minä olen häntä kuullut hän on ottanut esille ravintoasiat hyvin tasapuolisesti. Sydänliiton tilaisuuksissa olen myös käynyt ja siellä tasapuolisuus on harvinaista.
VastaaPoistaArvostan kotiruokaa, eineksiä meille ostetaan tosi harvoin, mutta kyllä minullakin on aina varoiksi pari pussia pakastevihanneksia pakastimessa. Teen itse keittojen liemet kalanperkeistä, grillibroilerin jämistä jne. Nopea keitto syntyy, kun lämmittää liemen ja pilkkoo aineksia joukkoon, mitä kulloinkin. Joskus nakkaan sen pakastevihannespussinkin. Joskus haluaa selvitä vikkelämmin. Silti se on parempi vaihtoehto kuin ostaa kaupasta nälänhävitysmassaa.
VastaaPoistaVanhemman pojan ruoat alunperin tehtiin enemmän itse, kun voitiin sama ruoka soseuttaa mitä syötiinkin. Nyt kun nuoremmalle ei (vielä) voi syöttää ihan samaa ruokaa, niin ostan aika paljon valmissoseita. Johtuu kyllä osin laiskuudesta, mutta en millään halua tehdä kahta eri ruokaa pojille ja toisaalta en tahdo poistaa meidän muiden ruokavaliosta tomaattia ja sipulia, siksi ankeaa siitä tulisi.
VastaaPoistaItse asiassa minä olen kulinaristi, en terveysfanaatikko. ;)
VastaaPoista*P*
Tuo *p* tarkoitti varmaan hyvää valitessaan tuon yksilöllisen ratkaisun hoitaa perheensä ruokailu ihanteellisen terveellisesti. Onkohan isokin perhe kyseessä? Aavistelen sellaista kahden hengen perhettä, sillä Tiedemiehen perhe on siitä tyypillinen, että siinä on selkeästi lapsia, joiden kanssa pitää taiteilla noissa ruokailuasioissa.
VastaaPoistaMahdottoman vääränä ei voi pitää sellaista konstia että ostaa ne valmiit einekset ja täydentää niitä tuoreilla vihanneksilla, maidolla, voilla ja kermalla. Esimerkiksi Janssonin kiusaus on meidän perheemme suosikkiruoka. Se ostetaan valmiina mutta se täydentyy omilla lisäkkeillä. Viikonloppuisin teemme ruokaa perusaineksista alusta loppuun saakka. Viikolla ei ehdi. Siihen valmiit ruoat tuovat helpotusta.
Todella kiva keskustelu!
Perussuomalainen
Arkiruoan voi saada houkuttelevammaksi todellakin täydentämällä sitä tuoreilla vihanneksilla ja juuresraasteilla. Minä vierastan myös nimimerkki *p* ajatusmaailmaa. Sillä ei ole yhtymäkohtaa arkielämään valtaosalla suomalaisväestöä.
VastaaPoistaElintarviketeollisuus (jota minä edustan) ei ole tarkoittanut valmisruokia sellaisenaan ainoaksi ateriaksi. Ruoan lisukkeilla ja laadukkailla välipaloilla täydennetään päivittäistä ruokailua.
Veteraaniurheilija on aiemmissa kirjoituksissa ansiokkaasti ottanut kantaa valmisruoan ravintomäärien hävikkiin verrattaessa aitoon kotiruokaan. Tämä tietenkin myönnetään, että teollinen valmistus on täynnä kompromisseja ja ravintopitoisuus ei voi olla kotiruoan tasoa. Väitän kuitenkin, että ruoka on vitaminoinnilla ja hellävaraisemmilla valmistusprosesseilla saatu terveellisemmäksi.
Suurena ongelmana on 1) kannattavuuden, 2) asiakkaiden toiveiden ja 3) kauppiaan intressien yhteensovittaminen. Kotona valmistetun ruoan tapaiseen teolliseen valmistukseen ei ole kannattavaa mennä, se tulisi liian kalliiksi ja erillistä segmenttiä (yksittäinen asiakasryhmä on yksi segmentti) tällaiselle "kotiruoan" valmistustavalle ei tutkimustemme mukaan ole näköpiirissä. Terveystietoiset asiakkaat voisivat yrittää löytää puolivalmisteita pieniltä elintarviketoimittajilta. Alkuperäinen tekstihän käsittelee juuri tällaista ratkaisua. Kuopiolainen ruokatalo tarjoaa vaihtoehtoja ruokailun järjestämiseksi tuolla kotona. Hieman kalliimpi ratkaisu kuin einesten valmistaminen ja käyttö, mutta ihan varteenotettava ratkaisu monille kotitalouksille. Asiakkaiden toiveita pyrimme myös toteuttamaan ja toiveet kohdistuvat koko ajan enenevissä määrin juuri näihin täysin valmiisiin ruokakokonaisuuksiin, jossa kotona tehtäväksi suoritteeksi muodostuu uunin lämmitys (minäkään en suosittele mikroaaltouunin käyttöä valmisruokien lämmitykseen, perinteinen uuni on paras). Ja sitten vielä tuo kolmas ongelma, eli kauppiaiden intressit. Kauppias haluaa logistisesti varmatoimisen ratkaisun. Valmisruokapakkaus on ihanteellinen ratkaisu hänelle ja jos hyllyikää voidaan pidentää se on aina kauppiaan eduksi. Tasalaatuisuus ja toimitusvarmuus ovat myös tärkeitä kriteerejä.
Erittäin mielenkiintoinen keskustelu!
Elintarviketeollisuuden palveluksessa työskentelen ja yritän ymmärtää asioita monesta eri näkökulmasta.
"Äiti"
Ja se pitkäikäisyys kapan hyllyllä edellyttää niitä E-koodeja? Ei kiitos. Ja se halpuus niitä halpoja tärkkelyksiä ja kovetettuja ksvisrasvoja? Ei kiitos. Olen mieluummin ilman niitä, vaikka halvalla saisi. Ei kiitos.
VastaaPoistaKirjoitustani ja aiempia kommentteja on tänään käsitelty ilahduttavan monipuolisesti.
VastaaPoista*p* on puolustanut oman perheensä ratkaisua välttää valmisruokia ja valmistaa ruokaa jopa sitä itse metsästäen ja ainoastaan tuoreita ravintoaineita käyttäen. Jalo ajatus, mutta tuskin sovellettavissa laajoille väestöryhmille, kuten nimimerkit Perussuomalainen ja Äiti asian hyvin ilmaisevat. Elintarviketeollisuuden palveluksessa olevan äidin kommentista huokuu ymmärrystä tavallista kuluttajaa kohtaan. Tervehdin ilolla ammattilaisten kommentteja blogissani! Suurena ongelmana minäkin pidän kannattavuutta ja asiakkaiden toiveiden sekä kauppiaan intressien yhteensovittamista. Todella hyvin toitte esille tämän tärkeän näkökohdan keskusteluumme. KIITOS!
Anja kutsuu valmisruokia "nälänhävitysmassaksi" Hehe :-)
Pitkä hyllyikä näkyy elintarvikkeissa niinä lukuisine moderneine E-vitamiineineen.
Sana tuosta E-koodista, ainakin E300, E307, E101, E290, E967 lienevät aika lailla harmittomia. Enkä usko, että myöskään E153 kovin pahasta on, jos nyt ei tavan takaa sitä syö.
VastaaPoistaSe, että jollakin on E-koodi, ei tarkoita että se on jotenkin huono juttu.
Voista löytyy muuten yleensä ainakin E500 ja E339.
Vakiokommentoijani Tiedemies on tavoilleen uskollisena terävästi tarttunut yleistykseeni E-koodien kyseenalaisuudesta. Luettelemasi synteettisessä muodossa olevat vitamiinit ja säilöntäaineena toimiva hiilidioksidi sekä väriaineena toimiva lääkehiili lienevät täysin harmittomia aivan kuten kirjoitat. Turhina niitä voidaan ehkä pitää. Koska E-koodiavain ei aina kulje mukana ja sen tulkintakin on hankalaa, pitäydyn alkuperäisessä kannassani, että yleisviestiksi kansalaisille riittää, että näitä moderneja E-vitamiineja pitää välttää.
VastaaPoistaTäytyy kysyä Valiolta mitä varten voihin lisätään (en ole tarkastanut) natriumkarbonaattia (soodaa) ja -fosfaattia. Luulisi että natriumkloridi riittää. Esimerkiksi soodan LD50 -arvo rotalla on 4090 g/kg, eli jos rotan arvot ovat suoraan verrannollisia meihin ihmisiin, niin puolet meistä kuolla kupsahtavat 300 kg:n soodansyöntiurakan jälkeen. Minulle tekisi tosin 300 g jo tiukkaa ja olisi taatusti turhan epämukava olo sen jälkeen.
Olisi kiva tietää jos margariinille ja voille on määritelty LD50 -arvot? En äkkiseltään sitä tietoa löytänyt.
Kiitos tarkkaavaisuudestasi Tiedemies!