Söimme viime vuonna enemmän lihaa ja kasviksia

**
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken vuotta 2007 koskeva ravintotase on ilmestynyt. Tike laatii vuosittain yhteenvedon Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Ravintotaseeseen kuuluu 11 ruoka-aineryhmää sekä juomat. Ravintotase laaditaan YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n jaottelun mukaisesti.

Mitä siitä selvisi? Syömmekö terveellisemmin?

Myönteistä
Suomalainen söi viime vuonna lihaa keskimäärin reilut 76 kiloa. Määrä oli yhteensä 2,6 kiloa suurempi kuin vuonna 2006. Eniten kasvoi siipikarjanlihan kulutus, joka nousi miltei kaksi kiloa, peräti 12 prosenttia. Sianlihan kulutus nousi 0,6 kiloa ja naudanlihan 0,2 kiloa. Eniten suomalaiset syövät sianlihaa, jota kuluu miltei 35 kiloa per henki. Naudanlihaa kului viime vuonna henkeä kohti 18,7 ja siipikarjanlihaa 17,6 kiloa.

Myös vihanneksia ja hedelmiä syötiin edellisvuotta enemmän. Vihannesten kulutus kasvoi vajaa kuusi prosenttia ja hedelmien kulutus noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Tuoreiden vihannesten suosio lisääntyi kolmisen kiloa edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna viime vuoden kulutus oli kuitenkin vain reilun kilon verran suurempaa. Kaikkiaan vuonna 2007 vihanneksia kulutettiin henkeä kohti liki 69 kiloa, kun mukaan lasketaan myös pakasteet ja säilykkeet.

Myös tuoreiden hedelmien kulutus lisääntyi. Sitrushedelmien kulutus nousi kilon edellisvuodesta, liki 14 kiloon henkeä kohti. Kaikkiaan tuoreita hedelmiä syötiin yli 36 kiloa per henki, 2,3 kiloa aiempaa enemmän. Myös hedelmäsäilykkeitä kului liki kilo edellisvuotta enemmän, 6,2 kiloa henkeä kohti. Hedelmämehujen kulutus sen sijaan laski jo toista vuotta peräkkäin.

Maitotuotteista osuu silmään iloisena asiana jogurtin kulutuksen nousu, joka jatkui jo viidettä vuotta peräkkäin. Sen kulutus oli viime vuonna jo 21,6 litraa henkeä kohti, 7,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tässä ei ole jogurttilaatuja eroteltu. Viisautta on syödä täysrasvaista luonnonjogurttia. Kermaa kulutettiin viime vuonna 6,8 litraa, mikä on 4,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Rukiin kulutus nousi vajaalla puolella kilolla, 16,7 kiloon henkeä kohti. Viljan kokonaiskulutus nousi edellisvuodesta 1,4 kiloa yli 80 kiloon henkeä kohti. Noin 60 prosenttia kulutetusta viljasta oli vehnää, 48 kiloa henkeä kohti. Vehnän menekki oli lähes sama kuin vuonna 2006.

Margariinin ja rasvaseosten menekki pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2006, 7,5 ja 2,8 kilossa henkeä kohti. Margariineja ei pidä minun mielestäni ostaa. Hyvä jos kasvukäyrä edes vähän loivenee, ehkä jopa kääntyy laskuun. Kasviöljyjen kulutus nousi hieman, 5,6 kiloon henkeä kohti.

Kielteistä
Kovin ikävää kuuluu maitorintamalta. Nestemäisten maitotuotteiden kulutuksen suunta jatkui samanlaisena kuin aiempinakin vuosina: Rasvattoman maidon suosion kasvu jatkui. Täys- ja kevytmaidon sekä piimän ja viilin kulutus jatkoi laskuaan, tosin hieman loivemmin kuin edellisinä vuosina. Yhteensä maitoa kulutettiin yli 137 litraa henkeä kohti, 0,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006. Määrästä yli puolet oli kevytmaitoa, jonka kulutus laski vajaa kaksi prosenttia. Rasvattoman maidon osuus oli reilu kolmannes eli 49,5 litraa. Lisäystä edelliseen vuoteen kertyi 3,6 prosenttia. Sekä piimän että viilin kulutus pieneni 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Piimää kulutettiin viime vuonna henkeä kohti 13 ja viiliä 5,2 litraa.

Sokerin kulutus oli käsittämättömällä tavalla lähes edellisen vuoden tasolla, noin 31 kiloa henkeä kohden.

Rasvoista voin kulutus laski 0,2 kiloa edellisvuodesta 2,6 kiloon. Eihän anneta voin käytön vajota enää tästä alemmaksi? Järkiinnytään ja siirrytään joukolla voin käyttäjiksi!

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 2.7.2008