Vihdoinkin suomalainen jääkiekkoilija Teemu Selänne saavutti unelmansa. Hän on Stanley Cup mestari, eli pelasi maailman kovimmaksi kehutun jääkiekkoliigan (NHL) kauden 2006/2007 voittaneessa joukkueessa (Anaheim Ducks). Onneksi olkoon!
torstaina, kesäkuuta 07, 2007
Teemu Selänne - vihdoinkin!
Vihdoinkin suomalainen jääkiekkoilija Teemu Selänne saavutti unelmansa. Hän on Stanley Cup mestari, eli pelasi maailman kovimmaksi kehutun jääkiekkoliigan (NHL) kauden 2006/2007 voittaneessa joukkueessa (Anaheim Ducks). Onneksi olkoon!
keskiviikkona, kesäkuuta 06, 2007
Viisi minuuttia urheilijan lihaksista
**
Tässä yksinkertaisessa viisiminuuttisessa tuokiossani keskityn liikunnan terveysvaikutuksiin lihastasolla. Liikunnalla on paljon edullisia vaikutuksia lihaksen rakenteeseen ja toimintaan. Lihaksessa näkyvät muutokset ovat riippuvaisia siitä miten kovatehoista liikunta on ja miten kauan sitä ihanuutta riittää.
Yksinkertaisuuden vuoksi jaan harjoittelun kolmeen eri ryhmään:
Kestävyysharjoittelu kuten hiihto tai pitkän matkan juoksu kasvattaa erityisesti hitaita lihassoluja. Vuosia jatkuva kestävyysharjoittelu muuttaa jopa nopeiden solujen aineenvaihduntaa hitaiden solujen suuntaan. Hidasälyisempään suuntaan en sentään ole havainnut kestävyysharjoittelun vievän!
Happivajeessa tapahtuva anaerobinen energiantuotanto ei kovin paljon muutu. Sen sijaan kestävyysurheilijan lihakset muokkautuvat sellaiseen suuntaan, että hapenottokyky koko ajan paranee. Tämä saadaan aikaiseksi esimerkiksi niin, että hiusverisuonia tulee lisää lihasten ympärille. Myös veri virtaa paremmin näissä verisuonissa varsinkin kun lihaksia rasitetaan. Tämä aikaansaa sen ihmeen, että lihakset saavat paremmin ravintoa ja happea. Lihakseen voidaan varastoida glykogeenia (varastohiilihydraattia) ja rasvaa paljon enemmän ja entsyymit toimivat tehokkaammin. Lihasten teho nousee ja ne eivät väsy niin herkästi vaikka joutuisivat kovinkin pitkäaikaisesti tekemään töitä. Jos tarkistetaan mikroskoopilla lihassoluja niin voidaan havaita, että solun atomivoimalat, eli mitokondriot lisääntyvät.
Nopeusharjoittelu kuten pikajuoksu, ei yksistään erityisemmin kasvata nopeiden eikä hitaiden lihassolujen kokoa. Nuo massiivisen kokoiset idän ja lännen pikajuoksijahirmut ovat harjoittaneet lihaksiaan punttisalilla ja mahdollisesti myös tehostaneet olemustaan erilaisilla kemikaaleilla. Pelkällä juoksemisella ei suuria lihaksia kehitetä. Kestävyystyyppisestä liikunnasta poiketen lihassolujen ympärillä olevissa hiusverisuonissa ei kovinkaan paljon muutoksia tapahdu. Ei tarvita niin suurta hapenottokykyä koska suoritus on niin nopeasti ohi. Se on yksi hujaus ja juoksija on jo maalissa. Televisioviihteen takia pitää noita aavistuslähtöjä näyttää mieluummin vieläpä moneen kertaan ja hidastettuna. Nopeusharjoittelu tehostaa erityisesti hapetonta (anaerobista) aineenvaihduntaa. Vasta maalissa nuo pikakiitäjät puuskuttavat.
Voimaharjoittelu on tyystin erilaista kuin nämä ensiksi mainitut liikuntamuodot. Voimaharjoittelu kasvattaa lihaksia sillä tavalla, että lihassolujen koko kasvaa. Lihaskasvu on suurinta nopeissa lihassoluissa, mutta myös hitaat lihassolut kasvavat jonkin verran. Lihasvoima kasvaa enemmän kuin lihassolun koosta voisi päätellä. Voiman parantumiseen osallistuu nimittäin myös hermosoluja. Hermoyksiköiden määrä lisääntyy ja lihassäikeiden yhteispeli kehittyy harjoituksen vaikutuksesta. Voimaharjoittelu on rankkaa puuhaa ja sen seurauksena lihaksen hapenottokyky koko ajan heikkenee. Mitokondrioiden määrä vähenee jonkin verran, energiavarastot (erityisesti rasvahapot) pienenevät ja hiusverisuonten määrä suhteessa lihaksen pinta-alaan laskee. Vaikka voimaharjoittelu voikin näin heikentää lihaksen kestävyysominaisuuksia, ei voi täysin tuomita voimaharjoittelua kaistapäisenä puuhana. Kestävyysominaisuuksien heikentymisen sijaan nimittäin tapahtuu lihaksen muussa energiantuotossa edullisia muutoksia. Erityisesti ilman happea energiaa tuottavissa entsyymeissä on näkyvissä nousua ja fosforiin sitoutuu paljon enemmän energiaa (ATP ja kreatiinifosfaatti).
Mielestäni liikunnan suhteen on parasta kultainen keskitie. Ei kannata aivan hirmuisesti rehkiä jonkun yksittäisen urheilulajin kimpussa, vaan kerätä näitä liikuntaelämyksiä monipuolisesti monista eri urheilulajeista. Mitenkään mahdotonta ei ole liikuntaviikkoon sisällyttää sekä lihasten voimaa, nopeutta että kestävyyttä parantavaa liikuntaa.
Liikkukaa!
Tässä Viisi minuuttia sarjassa on aiemmin ilmestynyt:
Tässä yksinkertaisessa viisiminuuttisessa tuokiossani keskityn liikunnan terveysvaikutuksiin lihastasolla. Liikunnalla on paljon edullisia vaikutuksia lihaksen rakenteeseen ja toimintaan. Lihaksessa näkyvät muutokset ovat riippuvaisia siitä miten kovatehoista liikunta on ja miten kauan sitä ihanuutta riittää.
Yksinkertaisuuden vuoksi jaan harjoittelun kolmeen eri ryhmään:
- kestävyysharjoittelu
- nopeusharjoittelu
- voimaharjoittelu
Kestävyysharjoittelu kuten hiihto tai pitkän matkan juoksu kasvattaa erityisesti hitaita lihassoluja. Vuosia jatkuva kestävyysharjoittelu muuttaa jopa nopeiden solujen aineenvaihduntaa hitaiden solujen suuntaan. Hidasälyisempään suuntaan en sentään ole havainnut kestävyysharjoittelun vievän!
Happivajeessa tapahtuva anaerobinen energiantuotanto ei kovin paljon muutu. Sen sijaan kestävyysurheilijan lihakset muokkautuvat sellaiseen suuntaan, että hapenottokyky koko ajan paranee. Tämä saadaan aikaiseksi esimerkiksi niin, että hiusverisuonia tulee lisää lihasten ympärille. Myös veri virtaa paremmin näissä verisuonissa varsinkin kun lihaksia rasitetaan. Tämä aikaansaa sen ihmeen, että lihakset saavat paremmin ravintoa ja happea. Lihakseen voidaan varastoida glykogeenia (varastohiilihydraattia) ja rasvaa paljon enemmän ja entsyymit toimivat tehokkaammin. Lihasten teho nousee ja ne eivät väsy niin herkästi vaikka joutuisivat kovinkin pitkäaikaisesti tekemään töitä. Jos tarkistetaan mikroskoopilla lihassoluja niin voidaan havaita, että solun atomivoimalat, eli mitokondriot lisääntyvät.
Nopeusharjoittelu kuten pikajuoksu, ei yksistään erityisemmin kasvata nopeiden eikä hitaiden lihassolujen kokoa. Nuo massiivisen kokoiset idän ja lännen pikajuoksijahirmut ovat harjoittaneet lihaksiaan punttisalilla ja mahdollisesti myös tehostaneet olemustaan erilaisilla kemikaaleilla. Pelkällä juoksemisella ei suuria lihaksia kehitetä. Kestävyystyyppisestä liikunnasta poiketen lihassolujen ympärillä olevissa hiusverisuonissa ei kovinkaan paljon muutoksia tapahdu. Ei tarvita niin suurta hapenottokykyä koska suoritus on niin nopeasti ohi. Se on yksi hujaus ja juoksija on jo maalissa. Televisioviihteen takia pitää noita aavistuslähtöjä näyttää mieluummin vieläpä moneen kertaan ja hidastettuna. Nopeusharjoittelu tehostaa erityisesti hapetonta (anaerobista) aineenvaihduntaa. Vasta maalissa nuo pikakiitäjät puuskuttavat.
Voimaharjoittelu on tyystin erilaista kuin nämä ensiksi mainitut liikuntamuodot. Voimaharjoittelu kasvattaa lihaksia sillä tavalla, että lihassolujen koko kasvaa. Lihaskasvu on suurinta nopeissa lihassoluissa, mutta myös hitaat lihassolut kasvavat jonkin verran. Lihasvoima kasvaa enemmän kuin lihassolun koosta voisi päätellä. Voiman parantumiseen osallistuu nimittäin myös hermosoluja. Hermoyksiköiden määrä lisääntyy ja lihassäikeiden yhteispeli kehittyy harjoituksen vaikutuksesta. Voimaharjoittelu on rankkaa puuhaa ja sen seurauksena lihaksen hapenottokyky koko ajan heikkenee. Mitokondrioiden määrä vähenee jonkin verran, energiavarastot (erityisesti rasvahapot) pienenevät ja hiusverisuonten määrä suhteessa lihaksen pinta-alaan laskee. Vaikka voimaharjoittelu voikin näin heikentää lihaksen kestävyysominaisuuksia, ei voi täysin tuomita voimaharjoittelua kaistapäisenä puuhana. Kestävyysominaisuuksien heikentymisen sijaan nimittäin tapahtuu lihaksen muussa energiantuotossa edullisia muutoksia. Erityisesti ilman happea energiaa tuottavissa entsyymeissä on näkyvissä nousua ja fosforiin sitoutuu paljon enemmän energiaa (ATP ja kreatiinifosfaatti).
Mielestäni liikunnan suhteen on parasta kultainen keskitie. Ei kannata aivan hirmuisesti rehkiä jonkun yksittäisen urheilulajin kimpussa, vaan kerätä näitä liikuntaelämyksiä monipuolisesti monista eri urheilulajeista. Mitenkään mahdotonta ei ole liikuntaviikkoon sisällyttää sekä lihasten voimaa, nopeutta että kestävyyttä parantavaa liikuntaa.
Liikkukaa!
Tässä Viisi minuuttia sarjassa on aiemmin ilmestynyt:
Viisi minuuttia:
tiistaina, kesäkuuta 05, 2007
Rolls pyöristää ihmisiä uudella konseptilla
##
Pikaruoka on ruokakulttuurimme kurjistaja vailla vertaa. Pikaruokakulttuuri rantautui Suomeen jäädäkseen 1980-luvulla. Niin alkoi myös kansalaisten pyöristäminen. En tietenkään yksistään syytä pikaruokaa mahdottoman pahasta lihavuusepidemiastamme, mutta pidän sitä tärkeänä osatekijänä tässä gastronomian (ruoanlaittotaito; herkkujen tuntemus) synkimmässä luvussa.
Luen tänään (5.6.2007) alalle syntyneestä kovasta muutostahdista. Pienestä perheyhtiöstä lähtenyt hampurilaisketju Rolls vastaa haasteisiin uudistamalla lähes kaiken. Silmät pyöreinä kauhusta luen toimitusjohtaja Juha Kivimurron teesejä:
Älkää käykö Rollsissa, McDonaldsissa eikä myöskään Hesburgerissa tai missään muussa pikaruokalassa! Syökää oikeaa ruokaa, hitaasti ja nauttien.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 5.6.2007
Pikaruoka on ruokakulttuurimme kurjistaja vailla vertaa. Pikaruokakulttuuri rantautui Suomeen jäädäkseen 1980-luvulla. Niin alkoi myös kansalaisten pyöristäminen. En tietenkään yksistään syytä pikaruokaa mahdottoman pahasta lihavuusepidemiastamme, mutta pidän sitä tärkeänä osatekijänä tässä gastronomian (ruoanlaittotaito; herkkujen tuntemus) synkimmässä luvussa.
Luen tänään (5.6.2007) alalle syntyneestä kovasta muutostahdista. Pienestä perheyhtiöstä lähtenyt hampurilaisketju Rolls vastaa haasteisiin uudistamalla lähes kaiken. Silmät pyöreinä kauhusta luen toimitusjohtaja Juha Kivimurron teesejä:
- tärkein uudistus on ehdottomasti hampurilaisen valmistaminen aina tilauksesta
- asiakas saa toiveidensa mukaisen hampurilaisen tuoreena suoraan pöytään
- nipistetään kolmasosa pois valmistusajasta!
- valmistusaikojen lyheneminen vaati järeämmät laitteet ja koulutusta
- hampurilaisketjun ilmeen suunnittelu lähtee liikkeelle logosta, joka kuvastaa hampurilaisen muotokieltä ja reiluutta. Oranssi väri ilmentää lämpöä, makua ja nopeutta
Älkää käykö Rollsissa, McDonaldsissa eikä myöskään Hesburgerissa tai missään muussa pikaruokalassa! Syökää oikeaa ruokaa, hitaasti ja nauttien.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 5.6.2007
Sopivaa liikuntaa työikäisille
***
Ilokseni huomaan, että Työterveyslaitokselta on ilmestynyt uusi liikuntakirja: Tervettä liikettä – terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Kirjan tekijöinä kunnostautuvat Mikael Fogelholm, Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Seppo Miilunpalo, Jaana Moilanen, Olavi Paronen ja Kimmo Saarinen.
Asiantuntevien liikuntavinkkien kysyminen työterveyshoitajalta tai lääkäriltä ei ole hullumpi idea, sillä yli kaksi miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Tällä tavalla voidaan tehokkaasti tavoittaa myös ne meistä, jotka liikumme terveytemme kannalta riittämättömästi.
Mieti näitä asioita:
Sopiva fyysinen vireys auttaa hallitsemaan stressiä, suuntaamaan ajatuksia pois töistä ja parantamaan unen laatua. Terveyden kannalta riittävästi liikuntaa voi saada varsinaisten urheilu- ja liikuntaharrastusten lisäksi myös vaikkapa koiran ulkoiluttamisesta, mattojen tamppauksesta, auton pesusta ja haravoinnista. Sitä paitsi lenkkipolulta ja pihatalkoista voi löytyä uusia, samanhenkisiä tuttavuuksia!
Lisätiedot:
erikoislääkäri Harri Lindholm, Työterveyslaitos,
puh. 030 474 2762, harri.lindholm@ttl.fi ja
erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos,
puh. 030 474 8652, 040 5229754, sirpa.lusa@ttl.fi,
erikoistutkija Olavi Paronen, UKK-instituutti,
puh. 03-2829 266, olavi.paronen@uta.fi,
johtaja Mikael Fogelholm, UKK-instituutti,
puh. puh. 03-2829 201, mikael.fogelholm@uta.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 5.6.2007
Ilokseni huomaan, että Työterveyslaitokselta on ilmestynyt uusi liikuntakirja: Tervettä liikettä – terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Kirjan tekijöinä kunnostautuvat Mikael Fogelholm, Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Seppo Miilunpalo, Jaana Moilanen, Olavi Paronen ja Kimmo Saarinen.
Asiantuntevien liikuntavinkkien kysyminen työterveyshoitajalta tai lääkäriltä ei ole hullumpi idea, sillä yli kaksi miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Tällä tavalla voidaan tehokkaasti tavoittaa myös ne meistä, jotka liikumme terveytemme kannalta riittämättömästi.
Mieti näitä asioita:
- puolustusvoimien Cooper-testeissä saadaan yhä huonompia tuloksia
- mielialalääkkeitä käyttävät yhä nuoremmat
- onko kansakuntamme henkisessä ja fyysisessä rapakunnossa?
Sopiva fyysinen vireys auttaa hallitsemaan stressiä, suuntaamaan ajatuksia pois töistä ja parantamaan unen laatua. Terveyden kannalta riittävästi liikuntaa voi saada varsinaisten urheilu- ja liikuntaharrastusten lisäksi myös vaikkapa koiran ulkoiluttamisesta, mattojen tamppauksesta, auton pesusta ja haravoinnista. Sitä paitsi lenkkipolulta ja pihatalkoista voi löytyä uusia, samanhenkisiä tuttavuuksia!
Lisätiedot:
erikoislääkäri Harri Lindholm, Työterveyslaitos,
puh. 030 474 2762, harri.lindholm@ttl.fi ja
erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos,
puh. 030 474 8652, 040 5229754, sirpa.lusa@ttl.fi,
erikoistutkija Olavi Paronen, UKK-instituutti,
puh. 03-2829 266, olavi.paronen@uta.fi,
johtaja Mikael Fogelholm, UKK-instituutti,
puh. puh. 03-2829 201, mikael.fogelholm@uta.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 5.6.2007
lauantaina, kesäkuuta 02, 2007
Ihana taideteos
Saanko esitellä taideteoksen: Ajankuvia netistä
Tämän taideteoksen mahdollistaa Flickr - Photo sharing.
Tämän taideteoksen mahdollistaa Flickr - Photo sharing.
Miten edetä käsityksessä voin terveellisyydestä?
*
Tätä kirjoitusta on kommentoitu hyvin vilkkaasti! Jo 110 kommenttia. Erityisesti iloitsen siitä, että maallikot ja asiantuntijat keskustelevat tässä keskenään. Opimme koko ajan lisää toinen toisiltamme. Kommentit avautuvat erilliseen ikkunaan tästä tai sivun alalaidasta kohdasta kommentteja.
Tein keskustelusta yhteenvedon:
Mikael Fogelholmin ja minun ilmaisema toive saada lisävalaistusta tähän käsitykseemme voista on innoittanut monia kertomaan omakohtaisia kokemuksiaan voin terveysvaikutuksista. Nimimerkki "Maallikon" mielestä oma keho kertoo mitä meidän kannattaa syödä. Hänellä on esimerkkejä omasta elämästään missä hän huomaa eläinrasvan tekevän hyvän olon ja pitävän nälän loitolla pitempään. "Tommi" sanoo syövänsä voita margariinin sijaan, ei ilkeyttään vaan koska se tuo hyvän olon. "Mökkihöperö" -nimimerkillä esiintyvä keskustelija arvelee monien suomalaisten käyttävän voita pelon sekaisin tuntein ja jatkavan voinkäyttöään ikään kuin häpeillen omaa käytöstään lääkäreiden ja tutkijoiden valistussanomasta huolimatta. Luonnonrasvat "rulettavat" ainakin "Karin" perheessä, eli siellä syödään pääsääntöisesti voita ja oliiviöljyä. Mikael Fogelholmin mielestä jonkun ravintoaineen luonnollisuus ei riitä terveyskriteeriksi ja esimerkkinä hän mainitsee sen seikan, että luonnollinen kärpässieni ei ole terveellinen. Nimimerkki "Murmell" ihmettelee miksi hyväksi todettu voi kannattaa vaihtaa margariiniin? Kermajäätelöä syövä Mikael Fogelholm ei löydä kommenteista vastausta peruskysymykseen (kannattaako voi vaihtaa margariiniin?). Hänen mielestään ei löydy perustetta syödä maitorasvaa, mutta maito sinänsä on edistämässä terveyttämme. Margariineja on syytetty kaupallisuudesta, mutta kyllä voitakin markkinoidaan, ei tässä taida olla eroa Mikaelin mielestä. Maataloustuotteena voin myynnin edistäminen olisi itse asiassa parempaa maatalouspolitiikka kuin margariinien menekki, jatkaa Mikael. Nimimerkki "Jari" peräänkuuluttaa uusia tutkimuksia voista ja tyydyttyneistä rasvoista, esim. kovetettuja teollisia transrasvoja ei juurikaan otettu huomioon vanhemmissa tutkimuksissa. Kolesterolimittaus ei voi olla ainoa mittauskriteeri voin terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä.
Mahdollisesti meitä on aikojen saatossa ja erityisesti 1970-luvun alusta lähtien, peloteltu voin ja muiden eläinrasvojen vaaroilla. Tätä mieltä on nimimerkki "Jari". Täytyy kuitenkin muistaa, että eläinrasvoissa on varsin monipuolinen rasvaprofiili. Niissä ei ole pelkästään sitä kovaa ja "epäterveellistä" tyydyttynyttä rasvaa. Margariini ei taatusti ole terveellisin välttämättömien rasvahappojen lähde ja kohtuullinen voin käyttö ei ole terveydellemme turmioksi. Voi on hyvä, luonnollinen paistorasva ja kautta aikojen kulinaristien ("ruoalla herkuttelevat ihmiset") suosima herkullisen ruoan perusainesosa. Elintarvikekemisti tohtori Saska Tuomasjukka korostaa voin sisältävän vain alle 40% "haitallisia" pitkäketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja, loput rasvoista ovat "terveellisempiä". Voi tasaa veren rasvakuormaa, nostamalla vähemmän rasvapitoisuuksia aterian jälkeen kuin tyydyttymättömät vaihtoehdot sanotaan mm. Saskan tuoreessa väitöskirjassa. Voin haittapuoliin on laskettava se, että se on osana tätä "länsimaista ruokaa" nostattamassa riskiä sairastua elintasosairauksiin kuten esim. diabetes. Kohtuullinen määrä todistusaineistoa on kasassa pönkittämässä käsitystä, että voi kohottaa insuliiniresistenssin riskiä. "Mirka" pitää kiinni käsityksestään, että runsaskaan eläinrasvan käyttö ei lisää kansansairauksiamme. Syytettyjen penkille hän passittaisi glukoosin.
Ehkä olemme tässä keskustelussa tyydyttyneistä rasvoista liiaksi takertuneet historiaan ja erityisesti niihin pyhiin energiaprosentteihin, kuten nimimerkki "Mirka" asian oivallisesti ilmaisee. Laihdutuskeskustelun nosti pintaan Saska Tuomasjukan väite, että 2-tyypin diabeteksen tärkein syyllinen on lihavuus. Laihdutuskeskustelua meidän pitää käydä erillisessä keskusteluketjussa. Yritän jotain tämän tiimoilta kehitellä. Kommenteissa takerrutaan myös käsitteeseen sokeririippuvuus. Tätä herkullisen kiehtovaa aihetta on pakko käsitellä enemmän tässä blogissa. Palaan asiaan.
Mensinkin varsin kuuluisaan metatutkimukseen tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen terveysvaikutuksista, on tullut joitakin kommentteja. "Mirka" epäili Mensinkin tutkimuksessa hyvin esillä olevien monityydyttymättömien rasvojen lisäävän LDL-kolesterolin hapettumista. Saska myöntää tämän kolesterolin hapettumisen tärkeäksi asiaksi sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. "Murmell" tuo oivallisesti esille havaintonsa tieteellisestä kirjallisuudesta, että tyydyttyneet rasvat nostaisivat LDL-kolesterolin partikkelikokoa. Mikael Fogelholm huomauttaa asiassa piilevän lukuisia monimutkaisuutta lisääviä tekijöitä. "Yksinkertainen mummo" tuo meidät taas maan pinnalle peräänkuuluttamalla sellaista yksinkertaista mallia mitä seurata rasvan käytössä. Ilmeisesti hänelle eivät viralliset ravitsemussuositukset oikein aukea. Minustakin tyydyttyneet rasvat saavat siinä mallissa liian tylyn kohtalon. Ravitsemussuosituksia uudistetaan taas vuonna 2008 pohjoismaisella tasolla. Mahdollisesti suosituksissa näkyy uusien tutkimustulosten sanoma. Uskoisin erityisesti hiilihydraattisuositusten uudistuvan, mutta rasvoja koskeva valistusviesti tuskin muuttuu. Sellaista "veret seisauttavaa" tutkimusnäyttöä tyydyttyneiden rasvojen terveellisyydestä jäämme kaipaamaan.
Keskustelu rönsyili pahastikin, mutta kiva kun keskustelua riitti. Toki saatte vielä kommentoida asiaa, mutta toivoisin pysyttelemistä teeman puitteissa. Nöyrä kiitos kaikille keskustelijoille vaivannäöstänne. Nyt minä menen välipalalle: lasi tuoremehua ja pari voileipää.
Alunperin kirjoitettu 9.5.2007
Mikael Fogelholm, merkittävä ravitsemuksen asiantuntija ja UKK-instituutin johtaja, on ollut minuun yhteydessä ja haluaa vaatimattoman blogini kautta välittää ajatuksensa siitä miten tässä meijerivoin terveellisyys/epäterveellisyys -asetelmassa voitaisiin edetä. Keskustellen ja avoimesti pohtien missä tutkimustulosten tulkinnat menevät pieleen.
Lukijoitani haastetaan siis Mikaelin toimesta keskustelemaan voista (ja eläinperäisistä rasvoista) vaikkapa seuraavanlaisen teeman pohjalta:
Ravintokeskusteluamme virkistäisi jos me voita terveellisenä pitävät yhdistäisimme ponnistelumme. Minunlaisiani voihin hurahtaneita näkisin kovin mielelläni kertomassa, mikä on mennyt pieleen kaikissa niissä kymmenissä tutkimuksissa, joissa tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään on kolesteroliprofiilia muuttanut sydäntautien kannalta parempaan suuntaan. Ehkä jo yksittäisenä haasteena riittäisi se, että Mensinkin ym. Am J Clin Nutr 77:1146-1155, 2003 käytäisiin läpi. Siinä julkaistussa meta-analyysissa on käyty läpi yli 60 tutkimusta. Käydään mekin läpi siinä olleet asiat. Selvitellään yhdessä mahdolliset virheet ja siinä olevat puutteellisuudet pyritään selvittämään. Muuten tässä keskustelussa ei päästä eteenpäin, sanoo Mikael Fogelholm. Näitä Mensinkin ja muiden läpikäymiä satunnaistettuja toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten terveydentilaan, ei ihan kevyesti voi kumota sellaisten tutkimusten avulla, joissa kuvataan väestöaineistoja ja joitakin yksittäisiä rasvahappoja.
Tämä on keskustelu johon mieluusti voisi osallistua viisaat kirjanoppineet ja käytännön elämässä havaintoja tehneet. Yllättävän usein nämä arvokkaat ominaisuudet yhdistyvät samaan henkilöön, ei tosin ihan aina. Ei muuta kuin kommentoimaan ravintokeskustelun kärkihahmon innostamana tällaisen hölmön biologin esilletuomia aivoituksia! Kirjoitusasu on vapaa, mutta pakollinen, en ota vastaan puheluja tämän asian suhteen. Mikäli koette tämän blogin epäkelvoksi jaloille ajatuksillenne voitte toki lähettää minulle sähköpostia (christer.sundqvist @ wakkanet.fi) tai kirjoittaa tavallisia kirjeitä tai kortteja (Hölmö biologi, christer sundqvist, Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen). Minut tavoittaa myös Hiilaritietoiset foorumista.
Tätä kirjoitusta on kommentoitu hyvin vilkkaasti! Jo 110 kommenttia. Erityisesti iloitsen siitä, että maallikot ja asiantuntijat keskustelevat tässä keskenään. Opimme koko ajan lisää toinen toisiltamme. Kommentit avautuvat erilliseen ikkunaan tästä tai sivun alalaidasta kohdasta kommentteja.
Tein keskustelusta yhteenvedon:
Mikael Fogelholmin ja minun ilmaisema toive saada lisävalaistusta tähän käsitykseemme voista on innoittanut monia kertomaan omakohtaisia kokemuksiaan voin terveysvaikutuksista. Nimimerkki "Maallikon" mielestä oma keho kertoo mitä meidän kannattaa syödä. Hänellä on esimerkkejä omasta elämästään missä hän huomaa eläinrasvan tekevän hyvän olon ja pitävän nälän loitolla pitempään. "Tommi" sanoo syövänsä voita margariinin sijaan, ei ilkeyttään vaan koska se tuo hyvän olon. "Mökkihöperö" -nimimerkillä esiintyvä keskustelija arvelee monien suomalaisten käyttävän voita pelon sekaisin tuntein ja jatkavan voinkäyttöään ikään kuin häpeillen omaa käytöstään lääkäreiden ja tutkijoiden valistussanomasta huolimatta. Luonnonrasvat "rulettavat" ainakin "Karin" perheessä, eli siellä syödään pääsääntöisesti voita ja oliiviöljyä. Mikael Fogelholmin mielestä jonkun ravintoaineen luonnollisuus ei riitä terveyskriteeriksi ja esimerkkinä hän mainitsee sen seikan, että luonnollinen kärpässieni ei ole terveellinen. Nimimerkki "Murmell" ihmettelee miksi hyväksi todettu voi kannattaa vaihtaa margariiniin? Kermajäätelöä syövä Mikael Fogelholm ei löydä kommenteista vastausta peruskysymykseen (kannattaako voi vaihtaa margariiniin?). Hänen mielestään ei löydy perustetta syödä maitorasvaa, mutta maito sinänsä on edistämässä terveyttämme. Margariineja on syytetty kaupallisuudesta, mutta kyllä voitakin markkinoidaan, ei tässä taida olla eroa Mikaelin mielestä. Maataloustuotteena voin myynnin edistäminen olisi itse asiassa parempaa maatalouspolitiikka kuin margariinien menekki, jatkaa Mikael. Nimimerkki "Jari" peräänkuuluttaa uusia tutkimuksia voista ja tyydyttyneistä rasvoista, esim. kovetettuja teollisia transrasvoja ei juurikaan otettu huomioon vanhemmissa tutkimuksissa. Kolesterolimittaus ei voi olla ainoa mittauskriteeri voin terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä.
Mahdollisesti meitä on aikojen saatossa ja erityisesti 1970-luvun alusta lähtien, peloteltu voin ja muiden eläinrasvojen vaaroilla. Tätä mieltä on nimimerkki "Jari". Täytyy kuitenkin muistaa, että eläinrasvoissa on varsin monipuolinen rasvaprofiili. Niissä ei ole pelkästään sitä kovaa ja "epäterveellistä" tyydyttynyttä rasvaa. Margariini ei taatusti ole terveellisin välttämättömien rasvahappojen lähde ja kohtuullinen voin käyttö ei ole terveydellemme turmioksi. Voi on hyvä, luonnollinen paistorasva ja kautta aikojen kulinaristien ("ruoalla herkuttelevat ihmiset") suosima herkullisen ruoan perusainesosa. Elintarvikekemisti tohtori Saska Tuomasjukka korostaa voin sisältävän vain alle 40% "haitallisia" pitkäketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja, loput rasvoista ovat "terveellisempiä". Voi tasaa veren rasvakuormaa, nostamalla vähemmän rasvapitoisuuksia aterian jälkeen kuin tyydyttymättömät vaihtoehdot sanotaan mm. Saskan tuoreessa väitöskirjassa. Voin haittapuoliin on laskettava se, että se on osana tätä "länsimaista ruokaa" nostattamassa riskiä sairastua elintasosairauksiin kuten esim. diabetes. Kohtuullinen määrä todistusaineistoa on kasassa pönkittämässä käsitystä, että voi kohottaa insuliiniresistenssin riskiä. "Mirka" pitää kiinni käsityksestään, että runsaskaan eläinrasvan käyttö ei lisää kansansairauksiamme. Syytettyjen penkille hän passittaisi glukoosin.
Ehkä olemme tässä keskustelussa tyydyttyneistä rasvoista liiaksi takertuneet historiaan ja erityisesti niihin pyhiin energiaprosentteihin, kuten nimimerkki "Mirka" asian oivallisesti ilmaisee. Laihdutuskeskustelun nosti pintaan Saska Tuomasjukan väite, että 2-tyypin diabeteksen tärkein syyllinen on lihavuus. Laihdutuskeskustelua meidän pitää käydä erillisessä keskusteluketjussa. Yritän jotain tämän tiimoilta kehitellä. Kommenteissa takerrutaan myös käsitteeseen sokeririippuvuus. Tätä herkullisen kiehtovaa aihetta on pakko käsitellä enemmän tässä blogissa. Palaan asiaan.
Mensinkin varsin kuuluisaan metatutkimukseen tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen terveysvaikutuksista, on tullut joitakin kommentteja. "Mirka" epäili Mensinkin tutkimuksessa hyvin esillä olevien monityydyttymättömien rasvojen lisäävän LDL-kolesterolin hapettumista. Saska myöntää tämän kolesterolin hapettumisen tärkeäksi asiaksi sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. "Murmell" tuo oivallisesti esille havaintonsa tieteellisestä kirjallisuudesta, että tyydyttyneet rasvat nostaisivat LDL-kolesterolin partikkelikokoa. Mikael Fogelholm huomauttaa asiassa piilevän lukuisia monimutkaisuutta lisääviä tekijöitä. "Yksinkertainen mummo" tuo meidät taas maan pinnalle peräänkuuluttamalla sellaista yksinkertaista mallia mitä seurata rasvan käytössä. Ilmeisesti hänelle eivät viralliset ravitsemussuositukset oikein aukea. Minustakin tyydyttyneet rasvat saavat siinä mallissa liian tylyn kohtalon. Ravitsemussuosituksia uudistetaan taas vuonna 2008 pohjoismaisella tasolla. Mahdollisesti suosituksissa näkyy uusien tutkimustulosten sanoma. Uskoisin erityisesti hiilihydraattisuositusten uudistuvan, mutta rasvoja koskeva valistusviesti tuskin muuttuu. Sellaista "veret seisauttavaa" tutkimusnäyttöä tyydyttyneiden rasvojen terveellisyydestä jäämme kaipaamaan.
Keskustelu rönsyili pahastikin, mutta kiva kun keskustelua riitti. Toki saatte vielä kommentoida asiaa, mutta toivoisin pysyttelemistä teeman puitteissa. Nöyrä kiitos kaikille keskustelijoille vaivannäöstänne. Nyt minä menen välipalalle: lasi tuoremehua ja pari voileipää.
Alunperin kirjoitettu 9.5.2007
Mikael Fogelholm, merkittävä ravitsemuksen asiantuntija ja UKK-instituutin johtaja, on ollut minuun yhteydessä ja haluaa vaatimattoman blogini kautta välittää ajatuksensa siitä miten tässä meijerivoin terveellisyys/epäterveellisyys -asetelmassa voitaisiin edetä. Keskustellen ja avoimesti pohtien missä tutkimustulosten tulkinnat menevät pieleen.
Lukijoitani haastetaan siis Mikaelin toimesta keskustelemaan voista (ja eläinperäisistä rasvoista) vaikkapa seuraavanlaisen teeman pohjalta:
Mikä tutkimustulosten tulkinnassa mahdollisesti on mennyt pieleen kun margariinia pidetään yhä niin paljon terveellisempänä kuin voita?
Ravintokeskusteluamme virkistäisi jos me voita terveellisenä pitävät yhdistäisimme ponnistelumme. Minunlaisiani voihin hurahtaneita näkisin kovin mielelläni kertomassa, mikä on mennyt pieleen kaikissa niissä kymmenissä tutkimuksissa, joissa tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään on kolesteroliprofiilia muuttanut sydäntautien kannalta parempaan suuntaan. Ehkä jo yksittäisenä haasteena riittäisi se, että Mensinkin ym. Am J Clin Nutr 77:1146-1155, 2003 käytäisiin läpi. Siinä julkaistussa meta-analyysissa on käyty läpi yli 60 tutkimusta. Käydään mekin läpi siinä olleet asiat. Selvitellään yhdessä mahdolliset virheet ja siinä olevat puutteellisuudet pyritään selvittämään. Muuten tässä keskustelussa ei päästä eteenpäin, sanoo Mikael Fogelholm. Näitä Mensinkin ja muiden läpikäymiä satunnaistettuja toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten terveydentilaan, ei ihan kevyesti voi kumota sellaisten tutkimusten avulla, joissa kuvataan väestöaineistoja ja joitakin yksittäisiä rasvahappoja.
Tämä on keskustelu johon mieluusti voisi osallistua viisaat kirjanoppineet ja käytännön elämässä havaintoja tehneet. Yllättävän usein nämä arvokkaat ominaisuudet yhdistyvät samaan henkilöön, ei tosin ihan aina. Ei muuta kuin kommentoimaan ravintokeskustelun kärkihahmon innostamana tällaisen hölmön biologin esilletuomia aivoituksia! Kirjoitusasu on vapaa, mutta pakollinen, en ota vastaan puheluja tämän asian suhteen. Mikäli koette tämän blogin epäkelvoksi jaloille ajatuksillenne voitte toki lähettää minulle sähköpostia (christer.sundqvist @ wakkanet.fi) tai kirjoittaa tavallisia kirjeitä tai kortteja (Hölmö biologi, christer sundqvist, Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen). Minut tavoittaa myös Hiilaritietoiset foorumista.
keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007
Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa
**
Terveystieteiden maisteri Jaakko Mursu väittelee tohtoriksi 1.6.2007 Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa. Häntä on onnistanut, sillä hän on saanut tutkia erästä perin mielekästä asiaa: Ravinnon flavonoidien merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa.
Mitä ravitsemusterapeutti Mursu on saanut selville?
Kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta. Erityisesti marjat, hedelmät, suklaa, tee, kahvi ja punaviini, sisältävät runsaasti flavonoideja, joiden on esitetty suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia ja vaikutuksia joihinkin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten aivohalvauksiin on tutkittu vain vähän. Kuopiolaistutkimuksen mukaan kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan keski-ikäisiä miehiä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta.
Tutkimusaineiston muodosti Kuopion yliopistossa keskimäärin 16 vuotta seurattu, 2 600 miestä kattava Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT). Flavonoidien runsas saanti suojaa ateroskleroosilta ja aivohalvauksilta! Tutkimuksessa havaittiin ruoan runsaan flavonoidipitoisuuden suojaavan tutkittavia sekä kaulavaltimoiden paksuuntumiselta että aivohalvauksilta. Kahvin, suklaan ja petun terveysvaikutuksia selvitelleissä kliinisissä kokeissa ei kuitenkaan saatu vahvistusta teorialle, jonka mukaan flavonoidien suojavaikukset selittyisivät antioksidanttiominaisuuksien välityksellä, vaan vaikutusmekanismi jäi edelleen epäselväksi. Tumman suklaan havaittiin kuitenkin nostavan veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta.
Jo kohtuullisesta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä on hyötyä. Tutkimukseen osallistuvien miesten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oli noin 300 grammaa päivässä, eli aika paljon jäätiin siitä suositeltavasta puolen kilon määrästä päivässä. Näyttääkin siltä että jo kohtuullisella kasvikunnan tuotteiden käytöllä voi vaikuttaa omaan sydänterveyteensä.
Lähde: Kuopion yliopiston viestintä, 30.5.2007
Terveystieteiden maisteri Jaakko Mursu väittelee tohtoriksi 1.6.2007 Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa. Häntä on onnistanut, sillä hän on saanut tutkia erästä perin mielekästä asiaa: Ravinnon flavonoidien merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa.
Mitä ravitsemusterapeutti Mursu on saanut selville?
Kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta. Erityisesti marjat, hedelmät, suklaa, tee, kahvi ja punaviini, sisältävät runsaasti flavonoideja, joiden on esitetty suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia ja vaikutuksia joihinkin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten aivohalvauksiin on tutkittu vain vähän. Kuopiolaistutkimuksen mukaan kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan keski-ikäisiä miehiä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta.
Tutkimusaineiston muodosti Kuopion yliopistossa keskimäärin 16 vuotta seurattu, 2 600 miestä kattava Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT). Flavonoidien runsas saanti suojaa ateroskleroosilta ja aivohalvauksilta! Tutkimuksessa havaittiin ruoan runsaan flavonoidipitoisuuden suojaavan tutkittavia sekä kaulavaltimoiden paksuuntumiselta että aivohalvauksilta. Kahvin, suklaan ja petun terveysvaikutuksia selvitelleissä kliinisissä kokeissa ei kuitenkaan saatu vahvistusta teorialle, jonka mukaan flavonoidien suojavaikukset selittyisivät antioksidanttiominaisuuksien välityksellä, vaan vaikutusmekanismi jäi edelleen epäselväksi. Tumman suklaan havaittiin kuitenkin nostavan veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta.
Jo kohtuullisesta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä on hyötyä. Tutkimukseen osallistuvien miesten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oli noin 300 grammaa päivässä, eli aika paljon jäätiin siitä suositeltavasta puolen kilon määrästä päivässä. Näyttääkin siltä että jo kohtuullisella kasvikunnan tuotteiden käytöllä voi vaikuttaa omaan sydänterveyteensä.
Lähde: Kuopion yliopiston viestintä, 30.5.2007
Jännä juttu!
*
Akia jnänään aisaan trmsöäin äsekn tloula ntesisä. Eärs siuvtso vittäi, että 50% imshiitsä psytyy lkeuaman tmääknin tksietn. Vikaka keraiijmt oavt tssää iahn skiseain, räititä kun snaan eesämmininn ja vmiiieenn kjiiran oavt okiien. Muut kerijiamt savaat olla msisä tnhaasa jrjkstyssseeää. Tmää tiiomi aaivn hiyvn eeganlllninkinelä, mtuta soknulmsseieeä on niin pjloan ptmpeiiä sojana kiun elnnngian kliseesä, että se mneee veiskaakammi. Tsoin ssmeiuloaat tiavaatt olla niin pjolan fkmpsiuia kiun enllnnnkiieaisegt, että tuo ojeaasin jukmaaa siyäly mmnttuttoamauua.
Lähde: Funny Potato, 2007
Aika jännään asiaan törmäsin äsken tuolla netissä. Eräs sivusto väitti, että 50% ihmisistä pystyy lukemaan tämänkin tekstin. Vaikka kirjaimet ovat tässä ihan sekaisin, riittää kun sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein. Muut kirjaimet saavat olla missä tahansa järjestyksessä. Tämä toimii aivan hyvin englanninkielellä, mutta suomenkielessä on niin paljon pitempiä sanoja kuin englannin kielessä, että se menee vaikeammaksi. Tosin suomalaiset taitavat olla niin paljon fiksumpia kuin englanninkieliset, että tuo osaajien jakauma säilyy muuttumattomana.
Akia jnänään aisaan trmsöäin äsekn tloula ntesisä. Eärs siuvtso vittäi, että 50% imshiitsä psytyy lkeuaman tmääknin tksietn. Vikaka keraiijmt oavt tssää iahn skiseain, räititä kun snaan eesämmininn ja vmiiieenn kjiiran oavt okiien. Muut kerijiamt savaat olla msisä tnhaasa jrjkstyssseeää. Tmää tiiomi aaivn hiyvn eeganlllninkinelä, mtuta soknulmsseieeä on niin pjloan ptmpeiiä sojana kiun elnnngian kliseesä, että se mneee veiskaakammi. Tsoin ssmeiuloaat tiavaatt olla niin pjolan fkmpsiuia kiun enllnnnkiieaisegt, että tuo ojeaasin jukmaaa siyäly mmnttuttoamauua.
Lähde: Funny Potato, 2007
Aika jännään asiaan törmäsin äsken tuolla netissä. Eräs sivusto väitti, että 50% ihmisistä pystyy lukemaan tämänkin tekstin. Vaikka kirjaimet ovat tässä ihan sekaisin, riittää kun sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein. Muut kirjaimet saavat olla missä tahansa järjestyksessä. Tämä toimii aivan hyvin englanninkielellä, mutta suomenkielessä on niin paljon pitempiä sanoja kuin englannin kielessä, että se menee vaikeammaksi. Tosin suomalaiset taitavat olla niin paljon fiksumpia kuin englanninkieliset, että tuo osaajien jakauma säilyy muuttumattomana.
Kiinalaista elintarvikepolitiikkaa
**
Kiinasta kuuluu kummia. Rajuin ottein pyritään siellä viranomaisten toimesta osoittamaan tärkeille kauppakumppaneille (USA, Japani, Etelä Korea, Saksa, Australia), että maa kykenee hoitamaan ruokaturvallisuusongelmansa. Viime viikolla nimittäin sekä EU:n että Yhdysvaltain viranomaiset esittivät huolensa Kiinasta tulevien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaativat muutoksia. Kiinasta peräisin olevia myrkyllisiä elintarvikkeita on päätynyt muun muassa Yhdysvalloissa eläintenruokaan. Kiinan naapurimaat ovat myös tiukentaneet kiinalaisruokien valvontaa. Jopa Kiinaan kuuluva autonominen Hongkong on asettanut väliaikaisia tuontikieltoja muun muassa kananmunille, joiden keltuaisten uskottiin olevan värjättyjä myrkyllisellä väriaineella. Myös kalatuotteet Kiinasta Hongkongiin on kielletty myrkyllisten kemikaaliepäilyjen vuoksi. Japanissa Kiinasta tulevat elintarvikkeet ovat erityistarkkailussa. Australiassa puolestaan löydettiin myrkyllistä kiinalaista hammastahnaa. Lisäksi kaikki naapurimaat ovat varuillaan lintuinfluenssan vuoksi, mikä ei ole vielä täysin kontrollissa.
Tiistaina (29.5.2007) Kiinan viranomaiset langettivat kuolemantuomion valtion ruoka- ja lääkehallinnon entiselle johtajalle Zeng Xiaoyulle lahjusten ottamisesta. Virasto päätti myös ottaa käyttöönsä mustat listat elintarvikeyritysten valvontaa tehostamaan. Kiinan valtion tietotoimisto kertoi, että kolmanneksella maan 450 000 elintarvikeyrityksestä ei ollut tarvittavia toimilupia ja 60 prosenttia yrityksistä ei noudattanut turvallisuusmääräyksiä.
Lähde: Finfoodin Uutiskirje, 30.5.2007
Kiinasta kuuluu kummia. Rajuin ottein pyritään siellä viranomaisten toimesta osoittamaan tärkeille kauppakumppaneille (USA, Japani, Etelä Korea, Saksa, Australia), että maa kykenee hoitamaan ruokaturvallisuusongelmansa. Viime viikolla nimittäin sekä EU:n että Yhdysvaltain viranomaiset esittivät huolensa Kiinasta tulevien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaativat muutoksia. Kiinasta peräisin olevia myrkyllisiä elintarvikkeita on päätynyt muun muassa Yhdysvalloissa eläintenruokaan. Kiinan naapurimaat ovat myös tiukentaneet kiinalaisruokien valvontaa. Jopa Kiinaan kuuluva autonominen Hongkong on asettanut väliaikaisia tuontikieltoja muun muassa kananmunille, joiden keltuaisten uskottiin olevan värjättyjä myrkyllisellä väriaineella. Myös kalatuotteet Kiinasta Hongkongiin on kielletty myrkyllisten kemikaaliepäilyjen vuoksi. Japanissa Kiinasta tulevat elintarvikkeet ovat erityistarkkailussa. Australiassa puolestaan löydettiin myrkyllistä kiinalaista hammastahnaa. Lisäksi kaikki naapurimaat ovat varuillaan lintuinfluenssan vuoksi, mikä ei ole vielä täysin kontrollissa.
Tiistaina (29.5.2007) Kiinan viranomaiset langettivat kuolemantuomion valtion ruoka- ja lääkehallinnon entiselle johtajalle Zeng Xiaoyulle lahjusten ottamisesta. Virasto päätti myös ottaa käyttöönsä mustat listat elintarvikeyritysten valvontaa tehostamaan. Kiinan valtion tietotoimisto kertoi, että kolmanneksella maan 450 000 elintarvikeyrityksestä ei ollut tarvittavia toimilupia ja 60 prosenttia yrityksistä ei noudattanut turvallisuusmääräyksiä.
Lähde: Finfoodin Uutiskirje, 30.5.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)