perjantaina, kesäkuuta 06, 2008

Insuliini vanhentaa

**
(Päivitys 28.5.2008 ja 6.6.2008) Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti.

Ravitsemustieteitä opiskelevan Janne Huovilan kanssa pohdimme 2.5.2008 lähtien tätä 30.4.2008 kirjoittamaani juttua. Hyvin avoimesti ja tyhmänrohkeastikin pohdimme sitä miten verensokerin heilahtelut voivat johtaa näläntunteen lisääntymiseen. Jos lupaat olla terrorisoimatta vakavaksi aikomaamme pohdintaa, saat kommentoida näitä lähtökohtiamme:


Janne kysyi...

Minulle nousi muutama kysymys - älyllisestä uteliaisuudestani -, joita ei toivottavasti töykeydeksi tässä(kään) blogissa lueta.

Sisätauteja opiskellessani en voinut välttyä ajatukselta, että esittämäsi "hiilihydraatit - verensokerin nousu – insuliini – verensokerin lasku –kuvio" on popularisoitu kaunokirjallisia tehokeinoja käyttäen hieman liian suurin draaman kaarin. Ns. normaalissa fysiologiassa verensokerin heilahtelut ovat kuitenkin varsin pieniä: nousevat vain sinne 7 mmol/l pintaan aterian jälkeen. Jos on heikentynyt sokerinsietokyky tai tyypin 2 diabetes niin verensokerin vaihtelut ovat toki suurempia.

Voit(te) olla teorian suhteen oikeassa, mutta luonnontieteitä popularisoidessa haetaan usein kovin yksinkertaisia selityksiä, joista tulee dogmin omaisia. Toisaalta jos se hehkutus, että näläntunne-ongelmat saadaan oikeasti pois hiilihydraattirajoituksilla, on totta, on se aika kova juttu.

Ja toinen asia. Eikö aminohappojenkin nauttiminen johda suurentuneeseen insuliinin eritykseen?

Jatkan ihmettelyä...


veteraaniurheilija vastasi...

Hienoa kun osallistut tähän kylläisyyskeskusteluun. Olet aivan oikeassa, että terveellä 30-60 min sisällä nousee veren glukoosi 1,7-4,0 mmol/l juuri sinne mainitsemaasi 7 mmol/l. Huippuarvo saavutetaan 20-30 min kuluessa ruoan saavuttua mahalaukkuun. Nousu on minusta ihan kohtuullisen suuri ja laukaiseehan se insuliinin erityksen. Löytyy ihan tutkimusnäyttöä tuosta ilmiöstä nimeltään ruokailunjälkeinen hyperglykemia. Ihan tuore juttu on esimerkiksi tanskalaisporukan:

Major-Pedersen A, Ihlemann N, Hermann TS, Christiansen B, Dominguez H, Kveiborg B, Nielsen DB, Svendsen OL, Køber L, Torp-Pedersen C. Effects of oral glucose load on endothelial function and on insulin and glucose fluctuations in healthy individuals. Exp Diabetes Res. 2008:672021. PMCID: PMC2266989

Toinen ihan klassinen työ on Janette C Brand-Millerin: Glycemic index and obesity. American Journal of Clinical Nutrition, Vol. 76, No. 1, 281S-285S, July 2002

Asiakastyön tuloksia on minulla tosi vähän, eli vain 21 asiakasta on minun kanssani yrittänyt laihduttaa rajoittamalla hiilihydraatteja ja syömällä enemmän rasvaa (proteiinit ovat ennallaan). Tämä on 17:sta asiakkaassa johtanut parempaan syömisen hallintaan ja laihtumiseen. Väittävät että heillä on nyt vähemmän nälkä kuin runsashiilihydraattisen ruokailun aikana. Rasva ilmeisesti tasaa tuon verensokerihuipun, sillä rasva ei tunnetusti nosta verensokeria. En löydä muuta selitysmekanismia kuin tuon verensokerin heilahtelun ja sen myötä tulevan karmean näläntunteen. Yksikin asiakas sanoo olleensa "kitudieetillään" (paljon hiilareita, tosi vähän rasvaa, tosi vähän energiaa) aina tunnin jälkeen ruokailuhetkestä karmaisevan nälkäinen ja sinnitelleensä aina pahimman vaiheen yli ihan väkisin. Nyt kun hän on siirtynyt runsasrasvaisempaan ruokavalioon, hän ilmoittaa olevansa kylläinen (!) samalla energiamäärällä kuin aiemmin oli ollut nälissään (!) tunnin sisällä (olen tarkistanut ruokapäiväkirjat ennen ja jälkeen). Nälkä hänellä tulee tällä hetkellä noin neljän tunnin kuluttua edellisestä ateriasta ja silloin hän taas syö (ja laihtuu). Onko minulle ohjautunut liioista hiilihydraateista täysin sekaisin meneviä asiakkaita, vai onko kyseessä laajempikin ilmiö? Siinä olisi kuule sinulle tuon "sokerijuttusi" jälkeen aivan mahtava lopputyön aihe! Pistät muutaman kurssikaverin syömään eläinrasvaa ja raportoimaan onko nälkä pysynyt loitolla? Miltä näyttää verenglukoosi? Laihtuvatko? Lihovatko? Menevätkö verisuonet tukkoon?

Ei tällaista ole helppo käsittää, Janne! Olen yhtä ymmälläni kuin sinäkin. Pelkkä ajatus on aika hurja siitä, että moni ylipainoinen on ehkä laihduttanut väärin kymmeniä vuosia virallisten oppien siivittäminä. Kokeilematta Hys hys -ruokavaliota laisinkaan. Ehkä turvautunut laihdutusleikkaukseen viimeisenä oljenkortenaan.

Minulla on toinen asiakas, joka oli pelosta lähes puolikuollut kun kävi verikokeessa ja pyynnöstäni mittautti kolesterolit. Mitä jos kolesteroli on noussut pilviin? Kuoleeko hän siihen paikkaan? Me saatoimme yhdessä ihmetellä miten LDL oli laskenut, triglyt tulleet alas ja HDL oli noussut. Asiakas jatkaa valitsemallaan Hys hys -linjauksella ja laihtuminen on jatkunut ja saavuttaa lähes kolmen vuoden pyristelyn jälkeen pysyvän elämäntavan muutoksen merkit.

Ihmetellään lisää...

Jari Rossi on 6.6.2008 kommentoinut seuraavasti:
Itse lueskelin Taubesin kirjaa (englanninkielinen alkuperäisversio) tuossa läheisellä kirjakaupalla, ja kyllä siitä aika ontto kuva jäi. Hyvin monet kohdat mukaanlukien kylläisyyttä, ja aivojen osuutta energia-aineenvaihdunnassa käsittelevät osuudet vaikuttavat väärin ymmärretyiltä tai tietoisesti lukijaa johdattelevilta. Tässä suhteessa toisessa kirjoituksessa mainitsemasi Mikael Fogelholmin maininta virallisten ravitsemussuositusten ongelmallisuudesta (eli noudattamatta jättäminen) liittyy myös läheisesti kylläisyyteen. Osalla tämä on helppoa "virallista" tietä noudattamalla, osalle Atkinsin perintöä seuraamalla. Yhtäältä insuliini itsessään on leptiinin tavoin keskushermostotasolla ruokahalua rajoittava tekijä, toisaalta insuliinin aiheuttama glukoositason lasku vaikuttaa nälän tunnetta lisäävästi.

Hieno kommentti!

Tässä alkaa alkuperäinen 30.4.2008 kirjoittamani tekstiosuus:

Minulla on ollut tapana
luennoillani kertoa miten hyödyllinen insuliini on urheilijalle, mutta korkea insuliini on sohvaperunalle kauhistus. Siinä missä insuliini urheilijalla toimii rakentavana anabolisena hormonina, insuliini saattaa vähän liikkuvalle olla se viimeinen pisara, joka suistaa elämän raiteiltaan.

Kun tutkitaan pitkäikäisiä kansoja, silmiinpistävänä piirteenä on ollut verensokerin tasaisuus ja ihmisten hoikkuus. Syödään juuri sopivasti ruokaa ja liikutaan paljon. Jos ruoan saanti, laatu ja kulutus ovat tasapainossa, silloin ihminen voi hyvin. Tästä ovat todistuksena esimerkiksi terveydestään tunnetut kansat kuten Pakistanin Hunzat, Kaukasuksen Abhaasit, Ekvadorin Vilcabamba-heimo ja japanilaiset Okinawan saarella. Nämä kansat syövät (söivät?) kohtuullisia määriä luonnon omaa ruokaa ja varsin paljon hiilihydraatteja (kuivatut ja tuoreet hedelmät, hirssi, tattari, tuoreet vihannekset). En minä usko, että tässä pitkään eläneiden kansojen ruokavalioista on löydettävissä tukea jollekin tietylle ruoka-aineelle. Ruokaa on vain yleisellä tasolla syöty sopivasti.

Meillä suomalaisilla pitkä ikä pysyy haaveena. Terveyttämme nakertaa vahva elintarviketeollisuus ja silmitön eläinrasvan viha. Välillä tuntuu siltä, että lääketeollisuuden ja elintarviketeollisuuden päämääränä on tuottaa sopivan sairaita ihmisiä, jotka erityisesti elämän ehtoopuolella kuluttavat runsain määrin lääkkeitä elintasosairauksiin. Tästä ei Suomessa saa puhua, mutta kuka minun suuni tukkisi tai näppäimistöni osaisi piilottaa? Hiilaritietoiset -foorumissa sokeritautia sairastava ystäväni LKT Timo Kuusela sanoo asian tosi hyvin (olen täsmälleen samaa mieltä hänen kanssaan):

Kun katselen taaksepäin koko ammatillista ikääni, pidän koulutuksellisesti itsestäänselvyytenä ravitsemuksen painottamista hiilihydraatteihin, rasvojen kohtuullisuutta ja eläinrasvojen suoranaista välttämistä. Tämä vielä korostuu, kun lisätään fyysistä rasitusta. On kuulunut "tankata" hiilihydraatteja.
Nyt siis on syntynyt ja Suomessakin syntymässä vakavaa keskustelua suosituksen järkevyydestä. Tilanne meillä taitaa vieläkin olla tasolla sanelu vastaan vakava epäily.
On tutkittu, miksi jotkut elävät hyvin vanhoiksi, yli satavuotiaiksi. Yksi yhteinen piirre näyttää olevan matala verensokeri ja matalat veren insuliinitasot. Jos tämä pitää yhtään paikkansa, elämme aika tavalla väärin. Kolmanneksella kansasta on jo taipumuksena ylireagoida korkeaan verensokeriin huimalla insuliinireaktiolla. Vuosikymmenien saatossa sitten kehittyvät insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, T2DM ynnä muut komplikaatiot varsinkin verenkiertoelimissä.
Jos itse olisi tiennyt asioista enemmän jo 70- 80-luvuilla, olisin päätynyt varmasti toisenlaisiin ravitsemuksellisiin ratkaisuihin. Oireita toki oli, niiden tulkinnat väärät.
On totta, että keskustelua käydään ravitsemuksesta jo todettujen sairauksien yhteydessä. On myös huolestuneisuutta lasten lihomisesta. Perheiden hajoamisissa lasten lihomisesta on jopa tehty lyömäase toista osapuolta vastaan.
En ole toistaiseksi juuri törmännyt siihen asiaan, että yleisellä tasolla ikään kuin ehkäisevässä hengessä pyrittäisi rajoittamaan sokeristuvien hiilihydraattien saantia ravinnosta. Päinvastoin tiukka linja on edelleenkin lisätä hiilihydraatteja lihavuuden ehkäisemiseksi.
Järki tässä "normaalinkin" kansalaisen hiilihydraattirajoituksessa piilee. Onhan niin, että ne rasvat, joita tarkkailemme "kolesteroli kokeissa" ovat maksan muodostamia de novo rasvoja, jotka sitten verenkierrossa kuljetetaan juuri VLDL- rasvoina tai niiden johdannaisina - riskirasvoina. Vastaavasti syödyt rasvat kulkevat pääsääntöisesti sinänsä harmittomina ja lyhytikäisinä kylomikroneina.
Voi olla, että hiilihydraattien rajoittamisella saavutettaisi muitakin elämisen kannalta edullisia ja mielenkiintoisia tuloksia. Henkisen vireyden nousua pidän yhtenä tärkeimpänä. Tietenkin vireys, fyysinen jaksaminen, alinomainen nälän vastustaminen tekevät elämästä monin verroin nautittavamman. Itse en palaisi entiseen vaikka terveysongelmat jo ennättivät yllättää. Tietoa tarvitaan nimenomaan siitä, millaisia rasvoja niiden optimaalisesti kuuluisi olla, joilla hiilihydraattien väheneminen korvataan. Käytän ilmaisua "luonnollisia" rasvoja. Painotan hyvälaatuisen oliiviöljyn mufa rasvahappoihin mutta en vierasta näitä kovia eläinrasvojakaan.

Tohtori Kuusela ja minäkin saamme äsken ilmestyneestä Cell -tiedejulkaisusta yllättävää tukea tuolle ajatukselle, että korkean hiilihydraattialtistuksen myötä kohonnut insuliini voi vanhentaa! Harvardin kuuluisan yliopiston tutkijat ovat todenneet, että insuliini vanhentaa. Ei tosin ihmistä ole tutkittu vaan erästä sukkulamatoa (Caenorhabditis elegans). Tutkijat osoittivat koesarjoissaan, että insuliini vähensi erään tärkeän geenin (SKN-1) toimeliaisuutta. Tästä geenistä tiedetään, että se suojaa matoa hapetusstressiltä ja on tärkeä muutenkin madon menestykselle karussa maailmassaan. Mitä enemmän madolle annettiin insuliinia, sitä enemmän hapetusstressiä ja sitä lyhyempi elämä. Jos tämä sama ilmiö on todennettavissa ihmisellä, silloin ei loppua näy näille hiilihydraattitietoisille tarinoilleni.

Tutkimusta kommentoidaan Läkartidningen -lehden verkkoversiossa näin: Insuliinin vaikutuksesta ikääntymiseen on ollut tietoa jo pitkään. Useita kymmeniä vuosia olemme tienneet, että nälkäiset eläimet elävät pitempään. Vähän ruokaa saavat eläimet lisäävät insuliininherkkyyttään (hyvä asia!) ja erittävät vähemmän insuliinia.

Muista: Jos syöt paljon hiilareita - LIIKU! Jos et liiku - VÄHENNÄ hiilareita!

Lähde: Cell 132 (6): 1025-1038, 2008

keskiviikkona, kesäkuuta 04, 2008

Proteiini pitää nälän parhaiten poissa

**
Proteiini saa aikaan
syvemmän kylläisyyden tunteen kuin muut energianravintoaineet eli rasvat, alkoholi tai hiilihydraatit. Ranskalaiset tutkijat selvittivät, että lähes 40 grammaa proteiinia sisältävä juoma-annos vähensi lounaalla nautitun energian määrää selvästi verrattuna hiilihydraattijuomaan. Sillä, kuinka paljon ennen lounasta tutkittava joi juoman, ei ollut merkitystä.

- Tulos tukee aikaisempia tutkimustuloksia, että gramma proteiinia antaa paremman kylläisyyden tunteen kuin gramma hiilihydraattia, Maito ja Terveys ry kirjoittaa. Aamupäivällä nautittu runsaasti proteiinia sisältävä välipala vähentää lounaalla syödyn ruuan määrää enemmän kuin runsaasti hiilihydraatteja sisältävä välipala.

Tutkimuksessa verrattiin kolmea samankaltaista, maitopohjaista ja hedelmänmakuista juomaa. Kontrollijuomana oli vähäenerginen, pääasiassa hiilihydraatteja sisältävä juoma. Hiilihydraattipainotteinen juoma oli rikastettu maltodekstriinillä. Proteiinijuoma oli rikastettu heraproteiinilla ja rahkalla ja makeutettu sokerilla. Koejuomista sai energiaa noin 1250 kJ ja kontrollijuomasta vain 327 kJ. Juoma-annos oli 300 ml.

Juoma-annos annettiin tutkittaville kaksi tuntia ja puoli tuntia ennen ateriaa. Kukin 18:sta tutkimukseen osallistuneesta nuoresta miehestä sai yhden koejuoman päivässä kuutena päivänä kolmen viikon koejakson aikana. Vähintään toinen aamupäivän aikana juoduista juomista oli aina kontrollijuoma. Aamupala oli tutkimusaamuina kaikille sama.

Asiasta luin Finfoodin uutiskirjeessä.

Lähde: Bertenshaw EJ, Lluch A, Yeomans MR. Satiating effects of protein but not carbohydrate consumed in a between-meal beverage context. Physiol Behav 93 (3): 427-436, 2008

Suositusten mukaan eläminen

*
Muutaman loistavan kommentin johdosta
(KIITOS!) rohkenen hetken verran ajatella kanssanne ääneen erilaisista terveyteen ja ravitsemukseen liittyvistä suosituksista. On mukava nähdä miten vilkkaasti käytte vaatimattomia sivujani ja varsinkin omia sepustuksiani lukemassa ja tarjoamassa niihin kaivattua täydennystä.

Liikuntasuositus on mielestäni pahasti alimitoitettu ja nykyisessä muodossaan jopa terveydelle vaarallinen. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta pidetään säännöllistä liikuntaa tärkeänä jokaiselle ja kaikissa elämänvaiheissa. Hyvä näin. Mutta rima lasketaan turhalla tavalla liian alas.

Terveysliikunnan suositusten mukaan jokaisen aikuisen tulisi harrastaa useimpina päivinä viikossa - mieluiten päivittäin - kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta yhteensä vähintään 30 minuutin ajan. Lisäksi "päiväannos" voi koostua useista erilaisista arkielämän fyysisistä toiminnoista.

Kun yllä kuvattua liikunnan liirumlaarumia lukee, se johtaa valitettavasti harhakäsitykseen, että mukamas liikkuu tarpeeksi jos jaksaa esim. viedä koiran ulos puoleksi tunniksi. Täyttäähän silloin liikuntasuosituksen minimimäärän! Miksi tyytyä tuohon naurettavan alas vedettyyn minimimäärään kun huomattavasti suuremmasta liikunta-annoksesta vasta löytyvät ne pysyvät terveysvaikutukset? Ilo ja terveyshyöty löytyy riittävästä liikuntaosuudesta. Riittävä määrä liikuntaa on hyvin yksilöllinen asia. Varokaa kuitenkin tuota puolen tunnin sääntöä. Se tuudittaa teidät harhakäsityksiin riittävästä terveysliikunnasta!

Miten monen pitää kuolla ennen aikojaan luotettuaan sokeasti viranomaisten tarjoamiin liikuntasuosituksiin?

Toinen merkillinen juttu on tämä pitäytyminen nykyisissä virallisissa ravitsemussuosituksissa. Huomaan keskusteluissa avoimesti asioita pohtivien ravintoasiantuntijoiden kanssa, että ravitsemussuosituksia ei ollutkaan tarkoitettu kaikille suomalaisille. Anteeksi vain, mutta nimenomaan näin niitä markkinoidaan! Jos syöt Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan runsaasti hiilihydraattia, niukasti proteiinia ja erittäin vähän rasvaa, luodaan sellainen mielikuva, että syöt erityisen terveellisesti.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset voivat toki sopia joillekin erityisryhmille sellaisenaan. Voin ymmärtää hiilihydraattien voimakkaan tuputtamisen tarpeen huippu-urheilijalle, joka harjoittelee fyysisesti raskasta urheilulajiaan päivittäin. Mutta useimpien suomalaisten kohdalla ei ole mitään syytä innostua liiaksi hiilihydraateista. Muistakaa syödä riittävästi rasvaa ja proteiinia. Näitä energiaravintoaineita te välttämättä tarvitsette, muuten teidän käy hassusti. Hiilihydraatteja ilman ihminen selviää, tosin ei se elämä välttämättä niin mukavaa ole.

Aivan kuten liikuntasuositukset olivat väärin mitoitettuja, ovat myös ravitsemussuositukset väärin mitoitettuja. Vakavaa terveysuhkaa siitä syntyy jos terveysasioista päättävien joukossa elää sellaisia sokeasti suositusten varassa toimivia. Onneksi moni meistä kuitenkin on niin järkevä, että jättää suositusten tarjoaman viestin omaan arvoonsa. Meille on kasvamassa esiin uusi sukupolvi, joka ei ole koko arvovaltaansa pistänyt likoon, että meille suomalaisille opetetaan virallisten ravitsemussuositusten koko onni ja autuus. Odotan terveyden avainpaikoille näitä uusia kykyjä kuin kuuta nousevaa.

Miten monta jalkaa pitää amputoida ennen kuin todella tajutaan, että diabeetikko pärjää vähäisemmällä sokerikuormalla? Miten monen pitää pilata elämänsä älyttömien laihdutusdieettien parissa, kun kevyempi olemus löytyy ravitsevasta suomalaisesta ruoasta?

Komiteamietinnöstä toiseen kulkeutunut käsittämätön terveyspropaganda saisi jo Suomen maasta loppua. On aika palata aidon terveystiedon pariin.

Tapaan usein terveysasioistamme päättäviä ihmisiä. Onko sinulla jokin heille välitettävä tärkeä viesti liittyen juuri näihin suosituksiin? Kerro se esimerkiksi kommentissasi.

maanantaina, kesäkuuta 02, 2008

Luomumaito on terveellistä

**
Suuressa brittitutkimuksessa on käynyt ilmi
, että luomumaito on terveellisempää kuin tehokkaammilla keinoilla tuotettu maito. Pääosin tämä johtuu siitä, että lehmä tuottaa parempaa maitoa jos se saa tuoretta heinää viljavoittoisen väkirehun sijaan. Mitä kauemmin lehmä sai vapaasti laiduntaa, sitä parempilaatuista maito oli.

Ero oli huomattava erityisesti keväällä ja kesällä, jolloin heinä oli tuoretta. "Lehmän syömä ruoka on maitolaatujen eron selkein selitys. Tuoretta luonnonheinää syöneet lehmät tuottivat maitoa jossa oli huomattavasti enemmän antioksidantteja ja parempi rasvahappojen koostumus", sanoo tohtori Gillian Butler Newcastlen yliopistosta.

Tutkimus kuuluu suureen eurooppalaiseen ruokaprojektiin Quality Low Input Food, jota Euroopan unioni rahoittaa. Nämä tuoreet maitoa koskevat tutkimustiedot julkaistiin tiedelehdessä Journal of science of food and agriculture. Merkillepantavaa oli tutkijoiden halu korostaa omega-3- ja omega-6-rasvahappojen välisen suhteen merkitystä maidon laatukriteereissä. Mitä enemmän maito sisälsi omega-3-rasvahappoja (vapaasti laiduntavat lehmät tuottivat tätä rasvahappoa enemmän), sitä terveellisempää maito oli. Luomumaidossa oli myös vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja. Lisäksi havaittiin, että konjugoitua linolihappoa (CLA) oli 60 prosenttia enemmän luomumaidossa kuin väkirehulla tuotetussa maidossa. Erityisen merkittävää oli ns. CLA 9 -rasvahapon runsas esiintyminen luomumaidossa. Tämä viimeksi mainittu rasvahappo on merkittävässä roolissa kun korostetaan maidon terveysominaisuuksia. Väkirehulla tätä rasvahappoa ei juurikaan muodostu.

Lähde: Gillian Butler, Jacob H Nielsen, Tina Slots, Chris Seal, Mick D Eyre, Roy Sanderson, Carlo Leifert. Fatty acid and fat-soluble antioxidant concentrations in milk from high- and low-input conventional and organic systems: seasonal variation. Journal of the Science of Food and Agriculture 88 (8): 1431-1441, 2008

Välimeren ruokavaliolla voi vähentää riskiä sairastua sokeritautiin

*
Muutama päivä sitten
(29.5.2008) ilmestyi lääkärilehdessä British Medical Journal tutkimus, jossa pääviesti oli, että Välimeren ruokavalio vähentää riskiä sairastua diabetekseen.

Välimeren ruokavalion noudattamista seurattiin kyselylomakkeella. Tutkijat havaitsivat, että perinteisen Välimeren ruokavalion uskollinen noudattaminen johti peräti 83 prosenttia pienempään riskiin sairastua diabetekseen verrattuna niihin tutkittuihin ihmisiin, joiden ruokavalio poikkesi tästä ruokavaliosta kaikkein eniten.

Välimeren ruokavalio koostuu vihanneksista, hedelmistä, pähkinöistä, pavuista, herneistä, kalasta, viljatuotteista ja oliiviöljystä.

Lähde: Martínez-González MA, Fuente-Arrillaga CD, Nunez-Cordoba JM, Basterra-Gortari FJ, Beunza JJ, Vazquez Z, Benito S, Tortosa A, Bes-Rastrollo M. Adherence to Mediterranean diet and risk of developing diabetes: prospective cohort study. BMJ May 29. [Epub ahead of print], 2008

perjantaina, toukokuuta 30, 2008

Obecalp

#
Eräs terveysalan yrittäjä
USA:ssa on ryhtynyt myymään sokeripillereitä nimellä Obecalp (Placebo = lumelääke takaperin kirjoitettuna).

Kaikkeen mahdolliseen yrittäjät alistuvat!

Lähde: Dagens Medicin, 30.5.2008

Maissin hyvät, pahat ja rumat ominaisuudet

*
Toimittaja Markku Saksan tekstin
, "Amerikkalaiset ovat käveleviä maissintähkiä" (Taloussanomat, 29.5.2008) inspiroimana käsittelen tässä kirjoituksessani maissia.

HYVÄÄ
  • se antaa nälkäiselle nopeasti energiaa (tärkkelyspitoinen)
  • maissin uskotaan pelastaneen alkuasukkaiden hengen USA:ssa (antaa nopean sadon)
  • maatalouskemistien unelmakasvi, sillä se reagoi hyvin keinolannoitteisiin
  • maissi on uskomattoman monipuolinen kasvi, sillä siitä saa maalia, paperituotteita, kosmetiikkaa, autonrenkaita, muoveja, tekstiilejä ja jopa räjähteitä
  • maissi lihottaa siat ja lihakarjan nopeasti (onko tämä hyvä asia?)
  • lehmät, joiden lihasta saadaan kuuluisia amerikkalaisia T-luupihvejä, on ruokittu maissilla, jonka sisältämä tärkkelys tekee lihasta erityisen rasvaista (onko tämä hyvä asia?)
PAHAA
  • se saattaa olla amerikkalaisten (ja muiden kansojen) vakavan lihavuusongelman syy
  • vakava terveys- ja ympäristöuhka (maissi lihottaa ihmiset ja rohmuaa pohjavedet)
  • maissista tehdään epäterveellistä maissitärkkelystä, jota pistetään suurin määrin roskaruokaan ja virvoitusjuomiin
  • ihmiset ovat tottuneet makeaan ruokaan ja halvan maissisiirapin avulla mikä tahansa
    teollinen ruoka voidaan tehdä niin makeaksi kuin ihmiset haluavat
  • maissihiutaleet (Corn Flakes) ovat hurrrjan hyviä ja ryöstävät lapsiltamme mahdollisuuden syödä terveellisempää moniviljapuuroa
  • maissia on joka paikassa, oikea elintarviketehtaan unelmakasvi: Markku Saksan mukaan aamiaispekoni on peräisin maissilla ruokitusta siasta, samoin kananmunat ja maito. Valmisruuissa maissia käytetään sideaineena ja täytteenä. Valmiit salaatti- ja dippauskastikkeet sisältävät maissia. Sitä löytyy erilaisina sokereina donitseista hampurilaisleipään. Maissisiirappia käytetään makeutusaineena myös hammastahnassa, mehuissa ja ketsupissa sekä jogurteissa että hilloissa. Myös oluen alkoholi on käytetty maissisiirapista. Maissia on jogurtissa, ketsupissa ja majoneesissa sekä sinapissa, hot dogeissa, makkarassa ja jopa vitamiinipillereissä. Kananuggeteissa on 37 erilaista valmistusainetta, joista 30 tulee maissista. Kanat on ruokittu maissinjyvillä ja maissista on tehty myös sideaineet, jotka pitävät nuggetit koossa. Ne on keitetty maissiöljyssä ja niiden pinnan rapeus on peräisin maissijauhoista. Kalkkunat, siat, lampaat ja jopa kalat syövät Amerikassa maissia. Lohenkasvattajat ovat tehneet kaloista kasvissyöjiä, vaikka ne ovat petokaloina lihansyöjiä.
RUMAA
  • lehmät syövät kolmanneksen USA:n maissisadosta, mutta maissi on lehmien ravinnoksi niin epäluonnollista, että niiden ruuansulatusta on käsiteltävä antibiooteilla, jotta lehmät saadaan syömään sitä
  • nälkäongelman riivaamien kehitysmaiden kauhuksi ja raivoksi maissista tehdään USA:ssa autojen polttoainetta
  • maissi on aiheuttanut pahoja skandaaleja ja kansainvälisiä konflikteja (mm. amerikkalainen siirtogeeninen GM-maissi halutaan väkisin tuoda Eurooppaan). Jo nyt 40 prosenttia ruokateollisuuden käyttämästä maissista on siirtogeenistä USA:ssa
  • maissi saa perinteisesti valtavat maataloustukiaiset ja sitä on todella kannattavaa viljellä USA:ssa muiden viljakasvien sijaan
  • valtavan markkina- ja mainoskoneiston avulla totuteltiin ihmiset juomaan ja syömään valtavan suuria maissista tehtyjä juomia ja ruokia (Coca Cola pullo kasvoi 1/3 litrasta kahteen litraan, maissilastupussi 250 grammasta 1 kiloon)
Onko sinulla lisää ehdotuksia?

torstaina, toukokuuta 29, 2008

Kauheaa tietoa ravitsemussuosituksistamme!

##
Lukekaa tämä kirjoitus huolellisesti! Media ei enää Suomessa vaikene kokonaan tästä asiasta!

Kirjoitettu 20.5.2008. Sivulle on 26.5.2008, 28.5.2008 ja 29.5.2008 ilmestynyt päivityksiä.


Yleisradion ruotsinkielinen uutistoimitus soitti minulle tänään 29.5.2008 ja pyysi kommenttia tähän alla kuvattuun lobbausaiheeseen. Ilmeisesti aiheesta tehdään syksyllä hieman laajempi katsaus jossakin ajankohtaisohjelmassa. Lupasin auttaa jatkossakin tiedonhankinnassa ja edelleen pitää asiaa esillä vaatimattomassa blogissani. Hyvä juttu!

Voitte jonkin aikaa kuulla tästä linkistä YLE Radio Vega - Aktuellt 29.5.2008. ILSI Europe ja Eurreca ovat käsittelyssä 13.00 - 25.20 ja siinä haastatellaan mm. Satu Hassia, Åsa Westmania ja Henrik Ennartia.

Sain tietää 28.5.2008, että Aamulehti on yllättäen 23.5.2008 julkaissut mahdollisesti juttuvihjeeni perusteella tietoa siitä, että elintarviketeollisuuden EU-lobbarit valmistelevat uusia ravitsemussuosituksiamme. Suomalaisfirmat Valio ja Raisio kuuluvat tähän lobbariyhteisöön. Tässä lista ILSI Europen (lue alhaalla tästä organisaatiosta) jäsenyrityksistä:
Nyt tulee todella ikävää tietoa valmisteluvaiheessa olevien uusien ravitsemussuositustemme johdosta. Asia on tärkeä ja toivoisin tämän asian ylittävän uutiskynnyksen myös Suomessa. Siksi pyydän blogissani vierailevia toimittajia välittämään tästä asiasta tietoa. Onhan ensiarvoisen tärkeää, että viralliset Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan ohjeet perustuvat tutkittuun ja puolueettomaan tietoon.

Toimittaja Carl Öström Ruotsista on tutustunut uudistettavien Euroopan unionin (EU) ravitsemussuositusten valmistelutyöhön. Näillä valmisteluilla on keskeinen rooli ensiksi pohjoismaisten ravitsemussuositusten muokkaamisessa ja sitten omien kotikutoisten ravitsemussuositustemme painotuksissa.

Nyt ei näytä hyvältä! Toive siitä, että hiilihydraattien tuputukseen (Dietary Carbohydrates Task Force kuulostaa melkein sodanjulistukselta terveellistä ruokaa vastaan!) tulisi loppu ja kotona valmistettu ruoka nousisi kunniaan, lopahtaa jo alkumetreillä. Syynä tähän toivomme menetykseen löytyy teollisuusyritysten lobbausjärjestöstä vailla vertaa: Eurreca! Heureka huusi Arkimedes aikoinaan, herätkää huudan minä luettuani toimittaja Öströmin selvityksen!

Eurrecalle on annettu tehtäväksi valmistella EU:n uusia ravitsemussuosituksia. Kuvittelin työn olevan niin vaativaa, että siihen valjastetaan maanosamme huippu-asiantuntijoita ja tiedemiehiä. Kattia kanssa! Eurreca on elintarvikeyritysten suuri lobbausorganisaatio, joka vuonna 2002 kyseenalaisti WHO:n suositukset sokerin ja virvoitusjuomien kulutuksen pienentämistarpeesta. Lobbausorganisaatiota on nyt palkittu tuosta "ansiokkaasta" taistelustaan suomalla sille keskeinen rooli uusien ravitsemussuositustemme valmistelutyössä. Lobbausorganisaatio Eurreca on saanut EU:lta 123 miljoonaa kruunua (13,2 miljoonaa euroa) työnsä tukemiseen. Tämä on skandaali!

Ruotsalainen EU-parlamentaarikko Åsa Westlund (sos) on tyrmistynyt kuultuaan tästä. Ei voi olla niin, että ravitsemussuositusten valmistelija voisi itse hyötyä antamistaan ohjeista, Westlund toteaa. Kuunnelkaa Westlundia: Voi miten väärin tässä ajatellaan. Jos ravitsemussuosituksilla haetaan menestystä pitäisi suosituksilla hakea suuren yleisön luottamusta. Muuten tämä työ menee hukkaan. Westlund on tässä aivan oikeassa. Suurin syy siihen miksi suomalaiset eivät syö suositusten mukaisesti on se, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tuotoksia ei oteta vakavasti. Tällä laajamittaisella lobbaustoiminnalla tuhotaan uudistustyö jo ennen kuin se on alkanutkaan. Parlamentaarikoille ei ole koko totuutta kerrottu. Heille on annettu tietoa siitä, että ravitsemussuositusten valmistelutyö on aikaa vievää ja kallista. Heille ei ole kerrottu tätä olennaista tietoa:

Eurreca käynnistyi vuonna 1978 International life sciences instituten (ILSI, kansainvälinen luonnontieteitten instituutti) aloitteesta. Instituutin perustajajäseninä oli Coca-Cola, General Foods, Heinz, Kraft ja Procter & Gamble. Tänä päivänä ILSI on satojen elintarvike-, kemian- ja lääketieteellisten yritysten katto-organisaatio, joka valvoo omia intressejään.

Lukekaa lisää tästä asiasta alle kokoamistani linkeistä ja ottakaa välittömästi yhteyttä EU-parlamentaarikkoihimme! Informoikaa heitä tästä skandaalista. Jos me annamme Eurrecan ja ILSI:n määritellä mitä meidän pitäisi syödä niin, suomeksi sanottuna, pieleen menee!

Eurrecan ja ILSI:n välinen yhteys
Kuvaus Eurrecan valmistelutyöstä (PDF-kopio kirjoituksesta lehdessä Eur J Nutr 47 (Suppl 1): 2–16, 2008)
ILSI:n historia
EU låter lobbyister förbereda kostråd (Svenska Dagbladet, 20.5.2008)
Målet är att främja ägarna (Svenska Dagbladet, 20.5.2008)
EU-kommissionen tvingas svara om kostråd (Henrik Ennarts blogg i Svenska Dagbladet, 20.5.2008)
Livsmedelsindustrin påverkar kostråd (Dagens Nyheter, 20.5.2008)
Kan vi lita på EU:s kostråd? (carls konsumentblogg, 20.5.2008)
EU låter industrins lobbyister förbereda kostråd (Annika Dahlqvists blogg, 20.5.2008)
Kostråd och lobbyism (Kostdoktorn, 20.5.2008)
Lobbyister styr EU:s kostråd (Dumheterna, 20.5.2008)
Korruptionen blottläggs och svenskarna är med (Toxiska epistlar, 20.5.2008)
Inte trovärdigt när industrin... (Åsa Westlunds blogg, 20.5.2008)
Livsmedelsindustrin leder arbetet med EU:s nya kostråd (Dagens Medicin, 20.5.2008)
Varför man ska misstro kostråden (Kost och hälsa, 21.5.2008)

Kommentteja otan mielelläni vastaan tästä! Kertokaa heti jos näette jutusta tietoa suomalaismediassa!

Suomessa tästä asiasta kirjoittaa minun lisäkseni:

Hiilaritietoiset foorumi (nimimerkki San Martino, 20.5.2008)
Aamulehti (23.5.2008)
Kauppalehden keskustelua, Kahvihuone (nimimerkki OyAb, 27.5.2008)
Kauppalehden keskustelua, Kehitysehdotukset (nimimerkki hexbull, 28.5.2008)
YLE Radio Vega - Aktuellt kl. 17 (29.5.2008, asiasta puhutaan 13.00 - 25.20)

Aamulehti kirjoittaa mm.:
Virvoitusjuomayhtiö Coca-Colan, ketsuppijätti Heinzin ja perunalastuja valmistavan General Foodsin edustajat ovat saaneet EU-komissiolta tehtäväkseen valmistella EU:n uusia ravintosuosituksia. Kyseiset elintarvikeyritykset ovat mukana Eurreca-verkostossa, jolle on luvassa työtä varten 13,2 miljoonan euron avustus EU-komissiolta. Eurreca perustettiin International Life Sciences Instituten, ILSI:n, aloitteesta. ILSI:n jäseniä ovat useat maailman suurimmista elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuusyrityksistä. Sen tavoitteena on vaikuttaa maailmanlaajuisesti, että lait ja säännökset kehittyvät siihen suuntaan, joka edesauttaa omistajayritysten liiketoimintaa. Ruotsalainen EU-parlamentaarikko Åsa Westlund on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle. Hän kysyy, eikö komission mielestä ole riskialtista jättää EU:n ravintosuositusten muotoilu organisaatiolle, jolla on niin voimakkaat kytkökset teollisuuteen. - Suositusten ei pidä olla niiden laatimia, jotka voivat tienata rahaa niiden avulla, sanoo Westlund Svenska Dagbladetissa.
Kiistanalainen ILSI tuli tunnetuksi jo vuonna 2002, jolloin se kyseenalaisti Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen alentaa sokerin kulutusta alle kymmeneen prosenttiin päivittäisestä kalorimäärästä ylipainon ja liikalihavuuden vähentämiseksi. EU:n uusien ravintosuositusten laatimisella tähdätään muun muassa hiilihydraattien nauttimisen vähentämiseen. Koska elintarvikealan tutkimusten läpikäynti on isotöistä ja kallista, odotetaan EU:n valmistelutyön luovan pohjan myös pohjoismaisille ravintosuosituksille. Luvassa on "täydellinen työkalulaatikko kaikista mikroravintoaineista". Työhön on määrä ryhtyä noin puolentoista vuoden kuluttua. Eurreca-verkostoon kuuluu myös viitisentoista yliopistoa sekä yksityisiä konsultteja, joista useilla on aiempia kytköksiä ILSI:iin. Ruotsin elintarvikevirasto ja Ranskan kansanterveyslaitos ovat ainoat kansalliset viranomaiset, jotka ovat edustettuina Eurreca-ohjausryhmän 23 jäsenen joukossa.
Coca-Cola, General Foods, Heinz, Kraft ja Procter & Gamble perustivat International Life Sciences Instituten ILSI:n vuonna 1978. Tavoitteena on, että organisaation työ perustuu tieteellisesti pitäviin todisteisiin. ILSI on yhdistetty aiemmin myös tupakkateollisuuteen. ILSI esiintyy mielellään lähinnä aatteellisena organisaationa, joka on tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa. Sen mielestä Maailman terveysjärjestö WHO on keskittynyt liikaa huonon ravinnon vaaroihin taistelussa ylipainoa vastaan. Vuonna 2006 WHO päätti rajoittaa ILSI:n asemaa yhteistyökumppanina yhdysvaltalaisten ammattijärjestöjen protestien jälkeen.
Teija Martinsson Tukholma



Lisää kysymyksiä joita media voisi pohtia:

Koko ajanko tällainen teollisuuden lobbaustoiminta on ollut käynnissä kun ravitsemussuosituksiamme vuosien varrella on uudistettu?
Onko tässä lobbaustaktiikan menestyksessä löydettävissä myös margariinin menestystarinan juoni?
Markkinatko meidän ravitsemussuosituksia ohjaavat?
Kuka ottaa vastuun vääristä ravitsemusohjeista?
Kuka kiirehtii ravitsemussuositusten laatimista eri sairausryhmille?

keskiviikkona, toukokuuta 28, 2008

Miksi geeliä kun rusinatkin on keksitty?

**
Olin viime viikonloppuna Oulussa
Terwahölkkä ja -maratontapahtumassa puhumassa kestävyysurheilijan ravinnosta. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin pienet liikuntamessut. Panin merkille miten hyvin urheilijoille tarkoitetut energiageelit tekivät kauppaansa. Hyvin moni maratoonari hankki useita geelipakkauksia antamaan lisäenergiaa juoksusuorituksensa aikana.

Tavattoman käteviä (mutta kalliita!) nuo geelipakkaukset ovat. Itse olen kokeillut rusinoiden käyttöä geelien sijaan hyvällä menestyksellä. Kokeile seuraavalla kerralla ennen pitkää lenkkiä tai kilpailua miten pieni kourallinen rusinoita voisi toimia yhtä hyvin kuin geeli. Juoksun aikana voit pitää rusinoita mukana pienessä muovipussissa. Rusinat ovat niin edullisia, että niistä riittää tarjottavaa energialisäkauppiaallekin!

Tämä rusinamenetelmä on muuten testattu San Diegon yliopistossa USA:ssa. Kahdeksalle noin 30 -vuotiaalle kestävyysurheilijalle (puolet miehiä, puolet naisia) suoritettiin koe. He saivat umpimähkään syödäkseen 1 g/kg hiilihydraattia joko energiageelin tai rusinoiden muodossa. Sitten he hyppäsivät polkupyörän satulaan ja alkoi 45 min lähes täydellä teholla suoritettu treeni. Sen jälkeen suoritettiin vielä 15 min tehotreeni ja mitattiin veriarvot sekä muut suorituskykyä arvioivat testit otettiin heidän osaltaan myös käyttöön.

Osoittautui, että rusinat toimivat yhtä hyvin kuin energiageeli. Aika hyvä imitaatio luonnontuotteesta tuo energiageeli taitaa olla, sillä huonompaa se ei ollut kuin aito luonnontuote!

Sellainen pienen pieni ero rusinoiden ja geelin välille saatiin, että geeli kohotti enemmän insuliinin määrää ennen treeniä. Mutta treenin jälkeen insuliinin määrässä ei ollut eroja. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että energiageeli luovuttaa nopeammin hiilihydraatteja elimistön käyttöön kuin rusina. Verenglukoosi, laktaatti, vapaat rasvahapot (FFA), triglyseridit ja betahydroksibutyraatti myös mitattiin, mutta niissä arvoissa ei ollut eroja. Mitään eroja ei myöskään saatu suorituskyvyssä. Rusinat näyttäisivät tämän tieteellisen kokeen perusteella yhtä hyvältä vaihtoehdolta kuin energiageelit.

Lähde: Kern M, Heslin CJ, Rezende RS. Metabolic and performance effects of raisins versus sports gel as pre-exercise feedings in cyclists. J Strength Cond Res 21 (4): 1204-1207, 2007