Positiivinen energiatase, joka ilmenee kohonneena painoindeksinä (BMI), ei ole mikään uusi ilmiö. Painoindeksi on noussut useiden vuosikymmenten aikana, mutta 1970-luvun puoleenväliin asti lisääntynyt BMI viestitti lähinnä terveydestä ja pitkästä iästä. Ihan viime vuosikymmeninä yhä jatkuva BMI:n kasvu on merkinnyt terveyden riskitekijöiden lisääntymistä terveysarvojen kustannuksella. Me olemme nyt niin lihavia, että meitä uhkaa sairastuminen moniin kroonisiin sairauksiin. Tämä ilmiö uhkaa hidastaa ja pahimmillaan jopa kääntää väärään suuntaan suotuisaa kehitystä ihmisen eliniänodotteessa.
Ravitsemus ja liikunta ovat lihavuuden ja siitä johtuvien sairauksien hoidon kulmakiviä. Ravitsemussuositukset ovat muuttuneet viime vuosina. Tämä johtuu siitä, että tehdään yhä enemmän tarkasti kontrolloituja tutkimuksia ja interventiotutkimuksia, joista muodostuu yhä selkeämpi käsitys terveellisestä ravinnosta. Näin pystymme yhä tehokkaammin käyttämään hyväksi ravitsemustietoa. Toivokaamme, että diagnostiset ja hoidolliset menetelmät tulevat yhä paremmiksi. Uusia lääkkeitä testataan koko ajan ja uusia kirurgisia toimenpiteitä kehitellään ja sovelletaan.
Genes and Gene–Environment Interactions in the Pathogenesis of Obesity and the Metabolic Syndrome
Despina Sanoudou, Elizabeth Vafiadaki, and Christos S. Mantzoros
• Viime vuosina liikalihavuus on lisääntynyt tosi nopeasti, synnyttäen erityisesti länsimaihin laajan kirjon kansanterveydellisiä ongelmia.
• Maailman terveysjärjestön (
WHO) mukaan arviolta 1 miljardilla ihmisellä on ylipainoa (painoindeksi on suurempi kuin 25 kg/m2) ja 300 miljoonaa ihmistä kärsii merkittävästä lihavuudesta (painoindeksi on suuremoi kuin 30 kg/m2).
• Lisääntyneen lihavuuden vanavedessä metabolinen oireyhtymä ja kakkostyypin diabetes ovat myöskin saavuttaneet epidemian mittasuhteet.
• Perintötekijöissämme ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 50 viime vuoden aikana. Sen sijaan ravitsemuksessa ja elämäntavoissamme on muutoksia tapahtunut. Tämä asetelma on paljastanut meille kaikessa karuudessaan kuinka perinnöllinen alttius voi vaikuttaa siihen miten me reagoimme ympäristössämme tapahtuneisiin muutoksiin kuten esimerkiksi ravitsemuksessa ja liikunnassa.
Environmental Inputs, Intake of Nutrients, and Endogenous Molecules Contributing to the Regulation of Energy Homeostasis
Theodore Kelesidis, Iosif Kelesidis, and Christos S. Mantzoros
• Viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunut voimakas lihavuuden ja siitä johtuvien sairauksien lisääntyminen erityisesti kehittyneissä maissa, on johtanut tiiviseen tiedeyhteisön tutkimusyhteistyöhön. Luonnollisesti meille on syntynyt selkeämpi kuva siitä mitkä fysiologiset ja molekyylitason mekanismit määrittelevät painonkehityksemme suunnan.
• On vast'ikään selvinnyt, että elopainoamme säätelevät erilaiset hormonit ja neuropeptidit ovat kiinteästi kytköksissä elimistömme homeostaasiin.
• Uutta tietoa on saatu myös energiatasapainon säätelystä, lähtien klassisista alkuperäistutkimuksista koskien aineenvaihduntatuotteiden aistimista. Siitä tieto on edennyt kudosten ja aivojen välistä vuorovaikutusta selvittävään suuntaan, päätyen lopulta aivan äskettäin löydettyjen reittien pariin missä säädellään energiatasapainoamme.
• Ymmärtäessämme paremmin näiden ilmiöiden taustalla olevia molekyylitason tapahtumia, voimme tarjota uusia lääkeratkaisuja lihavuuden, syömishäiriöiden ja vastaavien sairauksien hoitoon.
Central Integration of Environmental and Endogenous Signals Important in the Regulation of Food Intake and Energy Expenditure
Iosif Kelesidis, Theodore Kelesidis, and Christos S. Mantzoros
• Koko maailmaa ravistava lihavuusepidemia on pakottanut etsimään tutkimusten avulla lisää tietoa ruokahalun säätelystä.
• Lihavuus voidaan määritellä klassisen geeni-ympäristötekijä -asetelman tasolla ilmiöksi, jossa ihmisen geenit herkistyvät niille ympäristötekijöille, jotka säätelevät energiansaantiamme ja -kulutusta. Lihavuusepidemia voidaan myös nähdä puhtaasti energiatasapainon ongelmana.
• Ravinnonotto ja energiankulutus on riippuvaista siitä minkälaisia signaaleja hermostomme, hormonimme ja aineenvaihduntamme välittää koko elimistöllemme.
• Energiatasapainon monimutkainen säätely hoituu pääosin ruoansulatusjärjestelmän ja muiden kudosten erittämien hormonien kautta. Tärkeässä roolissa on myös kylläisyyskeskus hypotalamuksessa ja aivorungossa.
• Meidän ymmärryksemme on tosi puutteellisella tasolla tässä hormonivälitteisessä energiansäätelyssä. Tarvitaan paljon tutkimusta selvyyden saamiseksi.
• Parempi tieto energiatasapainon säätelyyn liittyvistä tekijöistä avaa paremmat mahdollisuudet kääntää epäedullinen kehitys lihavuusepidemiassa toiseen suuntaan.
Insulin Resistance in States of Energy Excess: Underlying Pathophysiological Concepts
Susann Blüher and Christos S. Mantzoros
• Lihavuusepidemia ja siihen liittyvät metaboliset häiriöt sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä yleisimpiä ja tärkeämpiä hoitaa.
• Siitä huolimatta, että tietomme on valtavasti lisääntynyt viime vuosikymmeninä, on edelleen hämäryyden peitossa miten nämä sairaudet oikeastaan puhkeavat.
• Metabolisen oireyhtymän puhkeaminen on yhteydessä huonosti toimivaan rasvakudokseen. Tämä häiriö saa alkunsa joko häiriintyneestä rasvan varastoinnista tai liian suuresta kroonisesta energian saannista.
• Tästä seuraa paljon ikävää: rasvasolut suurentuvat ja kun tähän yhdistyy voimakas rasvan varastoituminen lihaksissa ja maksassa, menevät sekaisin myös rasvahapot, hormonit, adipokiinit, tulehdusta ylläpitävät sytokiinit ja muut molekyylit. Tästä on näkyvänä seurauksena insuliiniresistenssi ja jatkuva matalatehoinen tulehdus elimistössä.
• Nykytietämyksemme mukaan tällainen jatkuva tulehdustila pahentaa entisestään insuliiniresistenssiä ja verisuonitauteja.
• Insuliinin menettäessä tehoaan perifeerisissä kudoksissa ja tiettyjen immunologisten häiriöiden vaikuttaessa riittävän pitkään, metabolisen oireyhtymän koko tautikirjo puhkeaa kaikessa laajudessaan.
Targeting Childhood Obesity Through Lifestyle Modification
Eirini Bathrellou and Mary Yannakoulia
• Lasten lihavuuteen pyritään vaikuttamaan erilaisin interventio-ohjelmin. Tähtäimenä on saavuttaa ravitsemuksen ja liikunnan saralla merkittävää edistystä ja myös vaikuttaa lasten ja vanhempien käyttäytymiseen.
• Ruokainterventioilla pyritään energiavajeeseen ja parempaan ravitsemukselliseen tasoon. Keinovalikoimiin voivat kuulua ruokailun uudelleenjärjestelyjä, kaloripitoisista ruuista valistaminen ja vaikkapa matalaglykeemisten ruokien tarjonta.
• Liikunnalliset aktiviteetit pyritään järjestämään niin, että tarjolla on ohjattua ja ei-ohjattua liikuntaa ja aktiivista siirtymistä pois liikkumattomasta elämäntavasta. Erilaisilla käyttäytymismalleilla yritetään löytää paras mahdollinen hoito.
• Lasten vanhemmat pyritään saamaan mukaan hoito-ohjelman toteutukseen, mutta kaikki vaihtoehdot punnitaan tietenkin yhteistyötä tehden.
• Tällä hetkellä ei ole tarjolla mitään ylivoimaista hoito-ohjelmaa millä lapset voisivat laihtua.
• Tarvitaan kiireisesti lisää tutkittua tietoa eri hoito-ohjelmien tehosta lasten elämäntapamuutoksissa.
Diet and Physical Activity in the Prevention of Obesity
Frank B. Hu
• Lukuisin epidemiologisin ja kliinisin kokein on selvitetty mitkä ravintotekijät ovat yhteydessä lihavuuden yleistymiseen.
• Laajan tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa, että mitään ihmeratkaisua ei ole löytynyt laihtumisen. Ennemminkin ollaan aika ymmällään mitkä yksittäiset ravintotekijät vaikuttavat ja mitenkä paljon siihen miten paljon ylipainoa kertyy.
• Jonkinlaista näyttöä on siitä, että joillakin ravintotekijöillä on myönteisiä vaikutuksia painonhallintaan: täysjyväviljat, hedelmät ja vihannekset. Näitä pitäisi siis nauttia enemmän. Sen sijaan vältettävien ruoka-aineiden listalle ovat päätyneet mm. sokeroidut virvoitusjuomat, joihin yhdistetään suurempi riski saada tyypin 2 diabetes ja ylipaino.
• Lisää tietoa on saatu siitä, että pitkälle jalostettuja hiilihydraatteja ja korkeaa glykeemistä kuormaa pitää välttää jos ei halua lihoa. Lopullista vahvistusta tälle asialle kaivataan vielä.
• Epidemiologiset tutkimukset ovat vahvasti tuoneet esille lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijänä mm. lisääntyneen TV:n katselun. Sen sijaan reipas kävely pitää painon kurissa ja diabeteksen loitolla.
• Elämme lihottavassa ympäristössä koko ajan, jonka ominaispiirteisiin kuuluu energiatiheän ruoan jatkuva esilläpito, pitkälle jalostetut ja kätevät ruoka-annokset ja liikkumattomuuteen perustuva elämäntapa. On tärkeää puuttua juuri näihin ympäristötekijöihin. Muussa tapauksessa hyvinkin toteutettu painonhallintaohjelma jää ilman tehoa.
Diet and Exercise in the Prevention and Management of the Metabolic Syndrome
Mary Yannakoulia, Evaggelia Fappa, Janice Jin Hwang, and Christos S. Mantzoros
• Metaboliseen oireyhtymään kuuluu todellinen aineenvaihdunnallisten sairauksien rypäs. Tästä seuraa suurempi riski saada sydän- ja verisuonitauti.
• Oireyhtymää on monin eri tavoin määritelty. Vaikka tarkkaa tietoa ei ole oireyhtymän syntymekanismeista, nämä sairaustilat ovat ajankohtaisia: lisääntynyt vyötärölihavuus, liian korkeat veren rasva-arvot, insuliiniresistenssi ja hyperinsulinemia.
• Metabolinen oireyhtymä on tullut yhä yleisemmäksi. On tarpeen kehittää sen ehkäisy- ja hoitomekanismeja. Normaalipainon ylläpitäminen, kuormittava liikunta, kohtuullinen hiilihydraattien kulutus, kohtuullinen yksittäis- ja monityydyttymättömien rasvahappojen kulutus ovat tärkeitä keinoja hoitaa oireyhtymää.
• Yllämainitut keinot kuuluvat nykyiseen hoitokäytäntöön. Ruokavalio- ja liikuntamuutoksilla hoidetaan sairauden ennaltaehkäisy. Tätä asiaa on vielä liian vähän tutkittu.
• Painonhallinta on osana tärkeää metabolisen oireyhtymän ehkäisyvalikoimaa, yhdistettynä kuorimittavaan liikuntaan ja terveelliseen ravintoon.
• Elämäntapamuutoksiin tähtäävillä interventioilla on saavutettu lyhytaikaista hyötyä, mutta pitkäaikaisvaikutukset on jäänyt saavuttamatta.
• Kun asiakas on osallistunut tapaamisiin, jossa elämäntapamuutoksia on käsitelty, tulokset ovat olleet parempia.
Diet and Physical Activity in Cancer Prevention
Alicja Wolk
• Syöpä on merkittävän suuri sairaus maailmanlaajuisesti tarkastellen, varsinkin hyvinvointiyhteiskunnassa.
• Syövän esiintyvyys on seitsemän kertaa yleisempää korkean riskin maissa verrattuna matalan riskin maihin.
• Erot näkyvät näissä riskitekijöissä: epäterveellinen ravinto, liikkumattomuus, lihominen, alkoholinkulutus ja tupakointi.
• Terveellisen ruokavalion, optimaalisen liikunnan ja painonhallinnan avulla saavutetaan suurimmat terveyshyödyt ja monet syövät voidaan ehkäistä.
Food Guide Pyramids and the 2005 MyPyramid
Jessica Fargnoli and Christos S. Mantzoros
• In 1992, the USDA introduced the Food Guide Pyramid as a simple tool to aid the public in selecting and preparing the best foods for overall health and for prevention of chronic disease.
• The scientific community has been divided over the effectiveness and accuracy of the information relayed by the food pyramid.
• In response to evolving scientific concepts and evidence, the USDA released an updated Food Guide Pyramid, called MyPyramid, in 2005.
• The recommendations in the revised Food Pyramid and Dietary Guidelines are based on currently available scientific evidence, but some still doubt whether the new Pyramid includes enough valuable information to truly guide the public to a healthier lifestyle.
Nutrition Recommendations for the General Population: Where Is the Science?
Walter C. Willett and Meir J. Stampfer
• During the 1990s dietary guidelines for the US and many other countries promoted a diet low in fat and high in “complex” carbohydrates.
• However, there was little evidence then that such a diet would promote health and reduce risk of chronic disease, and subsequent data have not supported benefits for cardiovascular disease, cancer, or weight control.
• Instead, the combination of controlled feeding studies of intermediate risk factors and prospective epidemiologic studies has indicated that the type of dietary fat and dietary carbohydrate have major impacts on risks of these diseases.
• Specifically, higher intake of trans fatty acids has adverse effects on blood lipids and inflammatory factors, and has also been associated with greater risks of coronary heart disease and type 2 diabetes.
• In contrast, both types of studies have indicated beneficial effects of unsaturated fats, especially polyunsaturated fats. The replacement of saturated fat with carbohydrates has little effect on the ratio of serum total to HDL cholesterol, and is minimally associated with risk of heart disease.
• Similarly, higher intake of refined starches and sugar, represented by dietary glycemic load, has adverse effects on blood lipids and inflammatory factors and is related to higher risks of coronary heart disease and type 2 diabetes.
• Conversely, higher consumption of whole grains is related to lower risks of these diseases.
• Regrettably, this evidence has yet to be translated clearly into dietary guidance for many populations.
Nutrition Recommendations and Interventions for Subjects with Cardiovascular Disease
Meropi Kontogianni, Mary Yannakoulia, Lauren Kuhn, Sunali Shah, Kristina Day, and Christos S. Mantzoros
• Diet influences cardiovascular health through a number of mechanisms.
• Nutrition recommendations are of major importance both in primary and secondary prevention of cardiovascular disease (CVD).
• A great body of research has examined the role of specific nutrients, including fat, carbohydrates, fiber, and alcohol, in reducing CVD risk.
• More recently the focus has shifted to the effect of food groups, such as fruits and vegetables, whole grains, and nuts and dairy products, and favorable dietary patterns that combine a variety of nutrients. In this perspective, a “prudent” dietary pattern, characterized by high intakes of fruits, vegetables, legumes, fish, poultry and wholegrain cereals, has been associated with significantly lower risks for CVD factors.
• Mediterranean dietary patterns, as well as the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) pattern, have been proven to exert significant cardioprotective effects in secondary prevention of CVD.
• Achieving and maintaining a healthy body weight change (as an initial goal to reduce body weight by ~ 10% from baseline), an active lifestyle (a minimum of 30 min of physical activity for most days of the week), and a balanced diet constitute the goals of the intensive counseling recommended for individuals with CVD.
• Effective interventions should combine nutrition education with behavior-oriented counseling to help patients acquire the skills, motivation, and support needed to alter their lifestyle patterns.
Medical Nutrition Therapy in the Treatment of Type 1 and Type 2 Diabetes
Olga Kordonouri, Caroline Apovian, Lauren Kuhn, Thomas Danne, and Christos S. Mantzoros
• Medical nutrition therapy (MNT), i.e., a goal-oriented approach in developing and in implementing a nutritional plan for the treatment of individuals with diabetes plays a central role in the care of their patients.
• More specifically, a well-designed nutritional plan is an essential component of the therapeutic regimen for all diabetics and should be designed in such a way that it should achieve the best long-term control of diabetes and its complications.
• There is growing evidence that MNT benefits patients with all forms of diabetes and, according to many, it is the single most important intervention for the prevention and probably treatment for type 2 diabetics, making it an essential part of diabetes self-management education.
• All members of the team involved in a diabetic patient’s care should be involved in setting nutrition-related goals, but it is highly recommended that a registered dietitian who is trained in MNT for diabetics assumes the coordinating role in MNT education and management.
• Achieving nutrition-related goals requires the efforts of a multidisciplinary team. Ultimately, the most important member of that team is the patient as she/he should be the primary decision maker during the process of implementing a lifestyle change.
• MNT plays an important role in three major areas of diabetes prevention and treatment: primary prevention, i.e., intervention(s) to prevent obesity and ensuing diabetes; secondary prevention, after diagnosis, to improve glycemic control and prevent diabetes related complications; and tertiary prevention to help prevent morbidity and mortality related to managing the complications of diabetes.
Mediterranean Diet in Disease Prevention: Current Perspectives
Jessica Fargnoli, Yoon Kim, and Christos S. Mantzoros
• Populations living around the Mediterranean Sea experience increased longevity and reduced risk of cardiovascular diseases and cancers in relation to populations living in other regions of the world.
• Much of this health benefit has been attributed to the traditional dietary patterns of the inhabitants of the Mediterranean basin.
• The traditional Mediterranean dietary pattern is often characterized by high consumption of plant foods such as vegetables, fruits, legumes, and whole grains; use of olive oil as the primary source of fat; moderate intake of fish, poultry, dairy, and alcohol; and low consumption of red meat.
• Results from ecological, case–control, and cohort studies have suggested that consumption of a diet similar to a traditional Mediterranean dietary pattern may reduce the risk of chronic diseases such as the metabolic syndrome, type 2 diabetes, cardiovascular disease, and many cancers.
• Present scientific knowledge suggests that this dietary pattern may have more health benefits than other currently used diets for the prevention of several chronic diseases.
Lifestyle and Pharmacology Approaches for the Treatment of Hypertension and Hyperlipidemia
Peter Oettgen
• Hypertension and hyperlipidemia are two of the most common risk factors for cardiovascular disease, and are often present in individuals with the metabolic syndrome and/or diabetes mellitus.
• Lifestyle modifications including regular exercise and alterations in diet can help to minimize or eliminate the need for medication.
• Emerging evidence suggests that important structural changes in the blood vessels, or vascular remodeling, can often predate the onset of overt hypertension.
• In this chapter, the epidemiology, pathogenesis, and approaches toward treating these cardiovascular risk factors are reviewed.
Diagnosis, Evaluation, and Medical Management of Obesity and Diabetes
Jean L. Chan and Christos S. Mantzoros
• Obesity, diabetes, and the metabolic syndrome have become world-wide health problems of epidemic proportions with important health consequences.
• These closely related conditions have become the “plague” of the modern era, and measures on a global public health scale will be needed to stem the tide.
• This chapter focuses first on diagnostic criteria and then on lifestyle modification and medical management of the individual patient with these disorders.
Surgical Management of Obesity and Postoperative Care
George L. Blackburn, Torsten Olbers, Benjamin E. Schneider, Vivian M. Sanchez, Aoife Brennan, Christos S. Mantzoros, and Daniel B. Jones
• An estimated 8–10 million people suffer from extreme obesity, defined as a body mass index (BMI) of greater than 40 kg/m2.
• Bariatric surgery has advanced significantly over the years and can reverse or greatly ameliorate numerous life-threatening comorbidities associated with obesity.
• There are two main types of bariatric surgery: restrictive surgeries, such as gastric banding, and malabsorptive surgeries, which include Roux-en-Y gastric bypass (RYGB), biliopancreatic diversion (BPD), and sleeve gastrectomy.
• Because of the increasing number of surgeries performed worldwide each year, a working knowledge of the preoperative evaluation, surgeries performed, and the resulting changes in nutritional requirements, gut function, and physiology is recommended for all healthcare professionals.
• Through selection of appropriate surgical candidates and limiting surgery to regional centers with high-volume bariatric surgery, perioperative mortality can be minimized.
• Structured postoperative follow-up can improve effectiveness and long-term safety for patients.
Long-Term Impact of Weight Loss on Obesity and Obesity-Associated Comorbidities
Janice Jin Hwang, George Blackburn, and Christos S. Mantzoros
• Obesity, a growing epidemic in the developing world, is associated with numerous comorbidities.
• This chapter reviews the current literature on the effects of weight loss on obesity and its comorbidities and focuses on the long-term efficacy of treatment modalities including behavioral modifications, pharmacotherapy, and bariatric surgery.
• Behavioral modifications including diet and exercise are first-line recommendations from the US Preventative Services Task Force and are associated with improvement in numerous comorbidities including body weight, lipid profile, blood pressure, and glycemic control; however, long-term compliance and sustainability has been an important issue.
• Currently, there are only two medications approved by the FDA for weight loss. While shortterm data are promising, there is limited long-term data on weight loss and other comorbidities of obesity.
• For certain subgroups of obese patients, bariatric surgery yields dramatic and sustained effects on weight loss as well glycemic control and other comorbidities, and recent data suggests an improvement in long-term mortality associated with bariatric surgery; however, given the invasiveness and potential complications of bariatric surgery, more studies will be needed to clarify its future role in obesity treatment.
Lähde:
Nutrition and Metabolism (ed. Christos S. Mantzoros), Springer, 2009
