Sietämättömiä runoja terveydestä

*
Sain äsken vastaanottaa arvion runokirjastani:

Sietämättömän hyvien ideoiden mestari Christer Sundqvist on keksinyt kirjoittaa ravitsemusta ja terveyttä käsittelevän runokirjan. Ehkäpä tällä tavalla terveysvalistus jää paremmin mieleen? Koulutukseltaan Sundqvist on biologi ja filosofian tohtori, ja hän on hyvin suosittu luennoitsija.

Nykyisin kiistellään ravitsemuksen merkityksestä mm. diabeteksen ja ateroskleroosin synnyssä ja hoidossa. Näihinkin on Christerillä oma, tuoreimpiin tutkimuksiin nojaava mielipiteensä. Se kaikuu tämän kirjan runoista.

Kirjassa on myös vierailevia runoilijatähtiä: Anja Karkiainen, Markku Kiviharju, Mikko Koponen ja Pasi Moisander. Yhdessä heidän kanssaan on syntynyt tämä mainio, tiettävästi ensimmäinen vain terveyttä käsittelevä runokirja. Tässä varsin ajankohtaista teemaa (kananmunien terveellisyyttä) käsittelevä ote Sundqvistin runosta ”Ykkösruokaa”:

”Kananmunista tiedemiehet eivät enää kiistele
munia 2-3 kpl päivittäin poskeen pistele
ja nälänhallintaan saat kelpo apukeinon
ei paisu enää vyötärö Sirkan eikä Einon”.

Kirjan voi hankkia minulta suoraan, sitä saa hyvin varustetuista kirjakaupoista ja sitä on myynnissä myös kaikilla luennoillani. Kirja maksaa 13 euroa (verot ja postimaksut sisältyvät hintaan).

Mielenkiintoinen tapa hankkia ilmaiskirja itsellesi: Järjestä runoilta ystävillesi! Runoillan järjestäjälle rajoitettu määrä runokirjoja ilmaiseksi.

Yhteydenotot:
Christer Sundqvist
christer.sundqvist@ravintokirja.fi
040-7529274

Harvardin yliopisto toteaa: Maitotuotteet voivat ehkäistä diabetesta

**
Tuore Harvardin yliopiston tutkimus vahvistaa sen, minkä terveysblogini lukijat ovat oivaltaneet jo kauan sitten: Maitotuotteet ovat terveellisiä. Maitorasva saattaa ehkäistä diabetesta!

Tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa valtavaa vauhtia (5–7 prosenttia vuodessa), eikä mikään näytä pysäyttävän tätä kehitystä. Rasvakammoinen ravitsemusvalitus saattaa olla syynä ikävään kehitykseen. Ainakin jos on uskomista maailman arvostetuinta ravitsemustieteen tutkimuslaitosta, eli Harvardin yliopistoa.

Harvard School of Public Health (HSPH) ja muut amerikkalaiset tutkimuslaitokset ovat nyt yhdessä havainneet, että maitotaloustuotteet (mm. rasvaiset juustot) voivat ehkäistä diabetesta. Maito, juusto, jogurtti ja voi sisältää näet runsaasti transpalmitoleenihappoa, joka voi olla antidiabeettistä.

Elimistö ei kykene valmistamaan tätä mainittua rasvahappoa, joten sitä on saatava ravinnosta. Annals of Internal Medicinessä julkaistu raportti (21.12.2010) julkaisivat HSPH:n epidemiologian apulaisprofessori Dariush Mozaffarian ja geenitutkijat Gökhan S. Hotamisligil, J.S. Simmons (Professor of Genetics and Metabolism and chair of the Department of Genetics and Complex Diseases at HSPH).

He tutkivat 3736 henkilöä, jotka osallistuivat sydänterveystutkimukseen (National Heart, Lung, and Blood Institute-funded Cardiovascular Health Study), jossa on seurattu koehenkilöitä 20 vuotta ja arvioitu heidän sydäntautiriskiään. Myös metabolisia riskitekijöitä on mitattu vuodesta 1992, kuten veren sokeri- ja insuliinipitoisuutta, veren rasvahappoja (mukaan lukien kiinnostava transpalmitoleenihappo).

Kyllä nyt on Puskan, Fogelholmin ja Uusituvan porukoilla selittämistä!

Lähde: Harvardin yliopiston tiedote, 20.12.2010

Onnen ja pitkän iän tunnusmerkit

**
Tie onneen ja kohti pitkää ikää kulkee rakkauden ja tasapainosien sosiaalisen elämän kautta.

Moni meistä tiedettä seuraavista tuntee professori George Eman Vaillantin työn ja merkityksen tieteelle. Moni tuntee myös ns. Grantin tutkimuksen Harvardin yliopistossa. Grantin tutkimuksessa selvitetään edelleen yli 70 vuoden kokemuksella aikuisten ihmisten kehitystä. Viimeiset 40 vuotta professori Vaillant on ollut tämän tutkimusprojektin johtajana.

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim juhlistaa joulunumerossaan rakkauden teemaa Vaillantin erinomaisella kirjoituksella (käännös on Ari Penttilän).

Grantin tutkimuksessa on uhrattu miljoonia dollareita ja kymmeniä vuosia aiheeseen mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Vastaus on tyrmäävän yksinkertainen:

”Onnellisuus on rakkautta. Piste.”

Professori Vaillant on kerta kerran jälkeen käynyt läpi laajaa materiaalia ja hän päätyy aina samaan johtopäätökseen: rakkaus voittaa kaiken. Jos haluat elää onnellisen elämän, silloin sinun pitää löytää rakkaus. Kun Vaillant oikein pinnisteli hän saattoi toki löytää onnellisuuden tavoittelijalle jo muitakin teitä kuin rakkauden tien.

Tutkimuksen mukaan hyvän ikääntymisen ennusmerkkeihin sisällytettiin 50-80 -vuotiailla:

- maksimaaliset ansiotulot yleensä 55-60 –vuotiaana
- mukana ”Kuka kukin on” –teoksessa
- suhteellinen menestys työssä, rakkaudessa ja harrastuksissa 50-65 –vuotiaana
- objektiivisesti hyvä fyysinen terveys 70 –vuotiaana
- fyysinen aktiivisuus 75 –vuotiaana
- subjektiivisesti ja objektiivisesti hyvä fyysinen ja henkinen terveys 80 –vuotiaana
- sosiaalinen tukiverkosto vaimon ja lasten lisäksi 50-75 –vuotiaana
- läheiset suhteet lapsiin 50-80 –vuotiaana
- hyvä avioliitto 50-80 –vuotiaana
- vähäinen psyykkinen kuormitus elinaikana (ei psykoterapiaa eikä psyykenlääkkeitä)

Erittäin vähän vaikutusta pitkään ikään oli:
- vanhempien sosiaaliryhmällä
- älykkyysosamäärällä
- miehisellä ruumiinrakenteella
- vitaalisuudella
- urheilullisuudella
- ystävällisyydellä
- pitkäikäisillä sukulaisilla
- alkoholismista suvussa
- masennuksesta suvussa
- kehitysongelmista lapsuudessa

Näistä yllämainituista muuttujista parhaiten korreloi pitkäikäisyyden kanssa vähäinen psyykkinen kuormitus elinaikana. Todella huonosti ennusti pitkää ikää varallisuus ja sosiaalinen tausta. Eikä elämää kannattanut murheeseen hukuttaa vaikka suvussa oli esiintynyt varhaista kuolleisuutta. Vasta kun geneettisistä tekijöistä yhdistettiin ne kaikkein eniten terveyttä nakertavat elementit (masennus, lyhytikäisyys ja alkoholismi) yhdeksi ainoaksi yhteiseksi tekijäksi, löytyi selkeä näyttö merkittävästi lyhyempää ikää ennustavasta riskitekijästä. Vaillant sanoo, että geenit ovat tärkeitä, mutta eivät niin tärkeitä kuin rakkaus.

Merkittävän hyvin ennusti pitkää ikää seuraavat kiintymyssuhteiden (rakkauden) laatuun liittyvät varhaiset muuttujat:
- lämmin lapsuus
- yleinen opiskeluvalmius
- empatia 20-35 vuoden iässä
- lämpimät ihmissuhteet 30-45 vuoden iässä

Erityisesti 1950 –luvulla sellaiset seikat kuin onnellisuus, rakkaus ja terveys torjuttiin ennusmerkkeinä pitkästä iästä. Tänään näitä seikkoja pidetään ensiarvoisen tärkeinä. Entisinä aikoina yhteiskuntatieteilijät ja lääkärit eivät juurikaan kiinnittäneet huomiota lämpimien ja läheisten suhteiden merkitykseen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Moni psykiatri uskoi, että ihmisen persoonallisuus on kytkettynä heidän ruumiinrakenteeseensa. Ja moni ehkä muistelee kauhulla natsien rotuhygieenisiä ajatuksia.

Vasta viimeisinä 50 vuotena on yhteiskuntatieteisiin nostettu näkyvästi esille rakkaus ja kestävät ihmissuhteet pitkän iän merkkinä. Vuoteen 1943 asti lääkärit elivät maailmassa, jossa ymmärrettiin esimerkiksi hankalaa kvanttimekaniikka ja osattiin hahmottaa miten televisioon syntyy kuva. Silti kukaan ei osannut hahmottaa rakenteellisesta ja synnynnäisestä empatian puutteesta johtuvaa häiriötä nimeltään Aspergerin oireyhtymä (löydettiin vasta vuonna 1944).

Professori Vaillant päättää kirjoituksensa sanoihin:
”Yli 70 vuotta kestäneen tutkimuksen perusteella rakkaus tuottaa rakkautta. Sen sijaan nuoruusiän älykkyys, sosiaaliryhmä, ruumiinrakenne ja ulospäin suuntautunut reippaus ennustavat myöhemmin iässä ilmenevää rakkautta, hyviä ihmissuhteita ja onnellista ikääntymistä paljon heikommin kuin rakkaus. Onni on siis rakkautta. Piste.”

Lähde: Duodecim 126: 2693-2699, 2010

Sata kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa

**
Keskisuomalainen -lehti on tehnyt merkittävän kulttuuriteon. Lehti on järjestänyt äänestyksen, jossa lukijat ovat voineet ehdottaa sellaisia kirjoja, joita suomalaisen olisi luettava elinaikanaan. Kirjojen suurkuluttajana huomaan lukeneeni reippaasti yli puolet ehdotetuista kirjoista. Montako sinä olet lukenut?

Listalta puuttuu jostain syystä Raamattu ja Kalle Päätalon tuotantoa saa myöskin turhaan etsiä listalta. Ihan kelpo lista kuitenkin. Nuo kirjat kun luet, niin tiedät enemmän ja luulet vähemmän!

Nyt jouluna on ehkä hyvä aika hiljentyä hyvän kirjan ääreen. Niinkin voi hoitaa terveyttään. Kirja on erinomainen joululahja!

Tässä 100 kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa:

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot - Kalevala
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma
31. Louisa May Alcott - Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriere - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou - Pahuus

Rasvassa on paljon energiaa

**
Olet varmaan kuullut, että hiilihydraateissa on energiaa noin 4 kcal grammaa kohti ja rasvoissa tätä energiaa on yli kaksi kertaa enemmän, eli noin 9 kcal/gramma. Tämä havainto johtaa usein siihen, että painonhallinnan asiantuntijat varoittavat valistustyössään rasvojen liiallisesta nauttimisesta.

Minäkin kerron valistustyössäni rasvojen korkeasta energiamäärästä. Tiede ja varsinkin käytäntö on kuitenkin osoittanut, että proteiinien ja rasvojen nauttiminen pitää nälän tehokkaasti loitolla. Painonhallinnassa on keskeistä miten usein me syömme ruokaa tai välipaloja tyydyttääksemme nälkämme. Nälkää vastaan on turha pitemmän päälle kamppailla. Itsepetoksen tiellä on kulkenut moni suomalainenkin nälkää näkevä laihduttaja. Usko nyt tällä sanomisella, että nälkä ja laihdutus eivät kulje käsi kädessä kovinkaan pitkään.

Rasvasta voidaan tehdä myös sellainen käytännön havainto, että on erittäin vaikea nauttia paljon pelkästään rasvaa sisältäviä ruoka-aineita. Yritä syödä kilo meijerivoita. Taitaa jäädä toteutumatta. Mitään valtavan suuria ongelmia ei useimmilla kuitenkaan ole syödä kilon verran spagettia tai makaronia. Puhumattakaan siitä, että moni meistä tyhjentää jopa puolentoista litran virvoitusjuomapullon hyvinkin lyhyessä ajassa ja saattaa vielä jäädä nälkäkin.

Rasvojen, hiilihydraattien ja muidenkin energiaravintoaineiden energiamäärät arvioidaan ns. Atwaterin kerrointa käyttäen. Tämän kertoimen avulla saadaan ravintoaineiden fysiologinen energia-arvo. Kautta aikojen tätä tietoa on käytetty ruoka-aineen energiapitoisuuden laskemiseen kun ravintoaineiden määrä tunnetaan. En kuitenkan usko, että Atwater olisi kaavaillut tätä kerrointa käytettäväksi painonhallinnan työvälineenä. Siihen se on liian yksinkertainen. Atwaterin kertoimet ovat seuraavat:

• hiilihydraatit 4 kcal/g
• proteiinit 4 kcal/g
• rasvat 9 kcal/g
• alkoholi 7 kcal/g

Olen erittäin hyvällä menestyksellä tarjonnut asiakkailleni seuraavaa tieteellistä havaintoa: Jos painonhallinnassa huolehdit siitä, että syöt riittävästi proteiinia ja rasvaa, sinulla on erittäin hyvät mahdollisuudet laihtua pysyvästi. Käytäntö osoittaa havainnot oikean suuntaisiksi. Saan lähes joka päivä palautetta tyytyväisiltä asiakkailta, jotka ilmoittavat kilojen karisseen nälkää näkemättä. Asiakkaiden huolet siitä, että voimakkaampi panostus proteiiniin ja rasvaan, saattaisi lisätä terveysriskejä (näistä rasvoihin ja proteiineihin liittyvistä terveysriskeistä joskus varoitellaan), pyrin kuittaamaan näin: On lähes aina terveellisempää siirtyä ylipainosta normaalipainoon kuin jäädä murehtimaan rasvojen ja proteiinien todennäköisesti hyvin pieniä terveysriskejä omalla kohdallasi. Tietenkin on syytä seurata terveysindikaattoreita koko ajan ja avoimella sekä kriittisellä mielellä tulkita terveyden edistymistä tai heikentymistä jokaisen ihmisen kohdalla erikseen. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi sellaisenaan toiselle. Mutta silkkaa hölmöyttä olisi jättää painonhallinnan keinovalikoimasta pois proteiinien ja rasvojen käyttö hiilihydraattien (ja alkoholin!) kustannuksella.  

Biokemian tasolla rasvojen ja hiilihydraattien ero energiamäärissä näkyy energiaravintoaineiden oksidaatiossa (hapetuksessa) ja yksittäisten atomien välisten sidosten laadussa.

Rasvat ja hiilihydraatit koostuvat ihan samoista alkuaineista, eli niissä on hiiltä, vetyä ja happea. Hiilihydraateissa on kuitenkin hyvin paljon enemmän happiatomeja kuin rasvamolekyylissä. Äärettömän yksinkertaisesti voidaan ilmaista energiaravintoaineiden ero tarkkailemalla niiden hapetusta ja atomien välisten sidosten laatua. Elimistömme saa energiaa mm. hapettamalla energiaravintoaineita. Koska hiilihydraateissa on ennestään niin paljon happea, ne eivät kovin paljon voi lisää "hapettua" (oksidoitua). Rasvamolekyyleissä sen sijaan on vähemmän happiatomeja ja siksi niiden oksidaatio on enemmän energiaa tuottava.

Hiilihydraattien ja rasvojen rakenne eroaa myös huomattavalla tavalla toisistaan. Yksinkertaiset sokerit ovat usein renkaan muotoisia kun sen sijaan rasvat usein koostuvat yhteisestä glyserolimolekyylistä, jonka varassa roikkuu kolme rasvahappoa.

Hiilen molekyylipaino on 12 ja vedyn molekyylipaino on vain noin 2 (vetymolekyylissä on aina kaksi vetyatomia, H2). Hapen molekyylipaino on suhteellisen suuri (16) ja sen suhteellinen massaosuus rasva- tai hiilihydraattimolekyylistä muodostuu näin varsin huomattavaksi. Näiden ja muidenkin asioiden takia hiilihydraatit sisältävät vähemmän energiaa kuin rasvat.

Kun seuraavan kerran (ehkä jo uutena vuotena 2011?) mietit laihdutuskuurin aloittamista, harkitse vakavissasi painonhallintaa proteiinin ja rasvan varassa. Kysy tarvittaessa lisää!

Kirja, Universum tai juttutuokio

**
Mainoksiani kammoksuvat saavat jättää tämän lukematta. Te muut saatte luvan tutustua tähän kirjoitukseen ihan tosissanne.

Rahoitan toimintani terveystiedon välittäjänä pitkälti käymällä ahkerasti luentokeikoilla, myymällä omia kirjojani ja vähän muittenkin teoksia sekä antamalla halukkaille henkilökohtaista ohjausta esim. painonhallinnassa.

Tällä tavalla toimien voin elättää itseni ja tuottaa ilmaispalveluja kuten esim. tämä terveysblogi (vuodesta 2005 lähtien), joka on valittu Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi.

KIRJANI
Suosittelen teitä hankkimaan seuraavat teokseni. Tilatkaa sähköpostilla, sillä minulla ei vielä ole omaa nettikauppaa. Tilaukset sähköpostiin: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Kirjojen hintaan sisältyy vero (9%) ja postikulut kotimaahan. Tuotteilla on täysi palautusoikeus.

Tilattavat kirjat:

• UUSI!   Christer Sundqvist: Sietämättömiä runoja terveydestä. 115 sivua, omakustanne, joulukuu 2010. Hinta: 13,00 euroa / kpl. Useita kirjoja tilattaessa annan reilusti alennusta.
• Christer Sundqvist: Sietämätön leveys. 150 sivua, SUL Julkaisut Oy, helmikuu 2010. Hinta: 14,00 euroa / kpl. Useita kirjoja tilattaessa annan reilusti alennusta.
• Christer Sundqvist: Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. E-kirja (PDF), 2010. Hinta: 10,00 euroa / kpl. Ilmainen päivitys voimassa 1 vuoden. Oppilaitoslisenssi on 200,00 euroa (lisätietoa tarvittaessa).
• Mats-Eric Nilsson: Aitoa ruokaa. 272 sivua, Atar kustannus, 2010. Hinta: 22,00 euroa
• Alaranta ja muut: Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa. 360 sivua, NutriMed Oy, 2007. Hinta: 22,00 euroa

Painos loppu (ei voi tällä hetkellä tilata):

• Christer Sundqvist: Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. 518 sivua, omakustanne, 2009 (painos loppu! Uudistettu painos tulossa vuoden 2011 aikana). Hinta: 17,00 euroa / kpl (ei voi tilata juuri nyt)
• Christer Sundqvist: Kilpirauhaspotilaan ravinto. Yhteistyössä Suomen kilpirauhasliiton kanssa. 140 sivua, 2006 (Painos loppu)

LUENNOT

• UUSI   Universum -yhtyeeni tarjoama ainutlaatuinen terveysshow. Kesto: 2 tuntia. Koostuu inspiroivasta laatumusiikista (pianisti Richard Järnefelt ja huilunsoittaja Henna-Adele Mustonen) ja viihdyttävästä turpaduunarin solistiosuudesta (FT Christer Sundqvist). Käsiteltäviä aiheita: ravitsemus, liikunta ja terveys sekä tilaajan erityistoiveet. Hinta: alkaen 1500 euroa (neuvotellaan sopivasta hinnasta!). Referenssejä voin antaa tarvittaessa ja illan kuvauksen voi löytää eräästä lehdestä, josta voin lähettää kopion tarvittaessa. Tämä on aivan ehdoton huippujuttu Suomessa!
• Viihdyttävä ravinto-, terveys- ja/tai liikunta-aiheinen luento tilaajan mukaan räätälöity ja hinnoiteltu. Kesto: 1-2 tuntia. Kohdeyleisö: terveyspalveluja tuottavat alan yksiköt, yliopistot, opistot, järjestöt, potilasyhdistykset, eläkeläisryhmät, urheiluseurat, syrjäytyneet. Referenssejä voin antaa tarvittaessa. Hinta: alkaen 100 euroa (neuvotellaan sopivasta hinnasta!)

MUUTA

• Ravitsemukseen, liikuntaan ja terveyteen liittyvä henkilökohtainen tai työyhteisöä koskeva laadukas neuvontatyö. Referenssejä voin antaa tarvittaessa. Hinta: alkaen 50 euroa (neuvotellaan sopivasta hinnasta!) 
• Minun kauttani voi tilata laadukasta musiikkia tilaisuuksiinne! Hinta: alkaen 500 euroa (neuvotellaan sopivasta hinnasta!)
• Matkailuun liittyvä idea on tarjolla halukkaille yhteisöille ja yksityisille. Omaan ideointiini perustuva "Sisällöllinen terveysmatka". Tiedustele! Tee tarjous! Kiinnostu!  

IDEA Sundqvist
Christer Sundqvist
christer.sundqvist@ravintokirja.fi
040-7529274

Tsemppiä kaikille!

I have an idea: FoodLeaks!

*
FOODLEAKS?


Lehdistötiedote, 5.12.2010, julkaisuvapaa heti!
Press Release, 5.12.2010, immediately available for publication.


Kypsyttelen tässä rohkeaa ideaa:

Minulla on IDEA
Mietin sitä pitäisikö Suomeen perustaa "FoodLeaks" (vertaa WikiLeaks), joka paljastaisi elintarviketeollisuuden, lääkefirmojen ja THL:n salaisuudet? Saisiko tuollainen FoodLeaks paljastusorganisaatio enemmän hyvää aikaan kuin pahaa? Jakakaa tämä idea muille ystävillenne ja pohtikaa idean mielekkyyttä. Paljastettavaa on! Ongelmia on myös odotettavissa meille paljastajille. Mutta olisihan se ihanaa jos saisimme avoimuudellamme aikaan sen, että viranomaistemme vastuullisuus lisääntyisi.

Jätän idean teille pohdittavaksi. Suostun mahdollisesti paljastusjengi "FoodLeaksin" johtohahmoksi (tottakai siitä äänestetään porukan kesken!) olenhan minä idean isä ja toimin sen mukaisesti vastuuta tuntien. Minulla on aika hyviä diplomaattisia kykyjä, valtava työtarmo, jokseenkin kelvollinen kirjallinen ja suullinen esiintymistaito, omaan yhteyksiä aika moniin piireihin, olen neutraali, en ole mikään huuhaan perässä juoksija.

Jos sinua kiinnostaa asia, ota yhteyttä! Kerätään porukka kokoon ja tehdään työnjako.

I have an idea
WikiLeaks has dominated the headlines of news agencies for quite some time. I was struck by the possiblity to address some of the health- and food related secret issues. I see in front of me some food scandals and the urgent needs for whistleblowing as BigPharma tries to influence our lives in so many ways. Let us discuss the possibilities of turning these scandals into something constructive.

Please, contact me if you would like to participate in an organization with the arbitrary name FoodLeaks. I hold a doctoral degree in Biology, my health blog was recently rated as the most popular one in Finland, I do not get any support from any organizations whatsover and hold some diplomatic skills needed in order to achive something worthy of mentioning. I speak English fluently.

Yhteydenotto / Contacts
Christer Sundqvist
christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Kalaa kannattaa syödä

**
Suomalaisessa ruokavaliossa kala on osoittautunut tärkeäksi D-vitamiinin, proteiinin, omega-3-rasvahappojen, B-vitamiinien, seleenin ja jodin lähteeksi. Kala kuuluu monipuoliseen ruokavalioon kaikkina ikäkausina. Kalan rasva on pehmeää eli hyvää sydämelle, verisuonille ja aivoille. Erinomaisena D-vitamiinin lähteenä kalan syöntiä kannattaa lisätä erityisesti talviaikaan, kun auringosta saamamme D-vitamiinin määrä on vähentynyt. Nykytietämyksen mukaan kalaravinnon terveysvaikutukset perustuvat paljolti myös siihen, että kala syödään jonkin muun ruoan sijaan. Omien ruokavalintojemme kokonaisuus ratkaisee lopullisen hyödyn.

Kala on tyypillinen raaka-aine Pohjoismaissa. Suomessakin tutkitaan niin kutsuttua Itämeren ruokavaliota, johon kuuluu kolme kala-ateriaa viikossa, maitovalmisteita ja lihaa vähärasvaisena, täysjyväviljaa, rypsiöljyä sekä runsaasti kasviksia ja marjoja. Sen uskotaan osoittautuvan yhtä terveelliseksi kuin sydänystävällisenä pidetyn Välimeren ruokavalion, jolle tyypillisiä ovat oliiviöljy, yrtit ja runsas kasvisten käyttö.

Itämeren ruokavaliolla voidaan tehokkaasti ehkäistä mm. metabolista oireyhtymää ja siihen liittyviä tauteja, kuten aikuistyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja. Kun meillä on voitu havaita verisuonitukoksen esiasteita jopa alle 10-vuotiailla lapsilla, on kolme viikoittaista kala-ateriaa hyvä ottaa tavaksi jo lapsesta pitäen. Ja se mikä on hyvää sydämelle, on hyvää myös aivoille. Kalaravinnolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös muistisairauksien ennalta ehkäisemisessä, minkä vuoksi viimeistään keski-iässä on syytä päivittää ruokavalionsa tältä osin kuntoon.

Suomessa ja Ruotsissa suositellaan, että ruokavalioon kuuluu 2-3 kala-ateriaa viikossa. Kalan määrä aterialla on 100-150 g. Se voi koostua kalasta tai äyriäisistä. Kalalajeja kannattaa vaihdella. Välillä on hyvä syödä rasvaisia, kuten lohikaloja, ja välillä vähärasvaisempia lajeja, kuten ahventa tai kuhaa. Myös meri- ja järvikalaa kannattaa syödä vaihdellen. Mitä monipuolisemmin eri kalalajeja hyödyntää ruokavaliossaan, sen parempi.

Kala pitää kylläisenä! Proteiini, kuitu ja riittävän iso annoskoko takaavat sen, että aterian jälkeen voi pitää ruokailussa taukoa 3-4 tuntia. Kala on lihaan verrattavissa oleva proteiinin lähde, joka ylläpitää kylläisyyttä. Toisaalta kalan liha on pehmeää ja helposti sulavaa, minkä vuoksi kala usein mielletään kevyeksi syötäväksi.

Materiaalin lähetti minulle kalan käyttöä suosiva rekisteröity yhdistys nimeltään Pro Kala.

Ylipaino on huomattava terveysriski

***
Ylipainosta ja laihduttamisesta on usein puhetta tässä FT Christer Sundqvistin terveysblogissa. Tässä muutama poiminta:

Lihavuuden syyt ja hoito Sami Uusitalon mukaan

Lihavuus sukurasitteena - onko mitään toivoa?

Painonhallinnassa onnistuminen on vaikeaa

Lihava lapsi ei liiku

Uunituoreessa, laajassa meta-analyysissä (kokoomatutkimus) lääkärilehdessä New England Journal of Medicine, ylipaino tai lihavuus yhdistetään ennenaikaiseen kuolemaan. Peräti 1,46 miljoonaa tapausta on käyty läpi eri puolilla maailmaa.

Lihavuutta pidetään itsenäisenä syynä mm. sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpiin, mutta kansainväliset terveystutkijat päätyivät tarkistelemaan suuresta aineistosta, lyhentääkö lihavuus elämää ylipäänsä.

Tutkimukseen valittiin 19 seurantatutkimusta ja viesti oli aika selvä: Sekä ylipaino (BMI 25,0-29,9) että lihavuus (yli 30,0) lyhensivät ihmisten elämää riippumatta siitä mihin ihmiset kuolivat.

Normaalipainoisilla (BMI 20,0-24,9) oli kaikkein pienin riski kuolla ennenaikaisesti.

Lähde: Amy Berrington de Gonzalez, Patricia Hartge, James R. Cerhan, Alan J. Flint, Lindsay Hannan, Robert J. MacInnis, Steven C. Moore, Geoffrey S. Tobias, Hoda Anton-Culver, Laura Beane Freeman, W. Lawrence Beeson, Sandra L. Clipp, Dallas R. English, Aaron R. Folsom, D. Michal Freedman, Graham Giles, Niclas Hakansson, Katherine D. Henderson, Judith Hoffman-Bolton, Jane A. Hoppin, Karen L. Koenig, I-Min Lee, Martha S. Linet, Yikyung Park, Gaia Pocobelli, Arthur Schatzkin, Howard D. Sesso, Elisabete Weiderpass, Bradley J. Willcox, Alicja Wolk, Anne Zeleniuch-Jacquotte, Walter C. Willett, ja Michael J. Thun. Body-Mass Index and Mortality among 1.46 Million White Adults. N Engl J Med 363: 2211-2219, 2010 (ilmestynyt 2.12.2010)