Kansalaisaloite

torstaina, elokuuta 16, 2007

Ravitsevaa tiedekeittoa

*
Lääketehtaat, elintarvikelaitosten PR-miehet ja jotkut tiedemiehet
ovat tiedustelleet meiltä nopeasti valmistuvan tiedekeiton reseptiä. Asia on hyvin ajankohtainen. Kellään ei kuitenkaan Suomessa näytä olevan rohkeutta julkistaa tämä resepti. Lähes kaikki hölmöilyt jo toteuttanut veteraaniurheilija päättää ensimmäisenä Suomessa julkistaa tiedekeiton valmistusohjeen.

Näin valmistuu oikein hieno tiedekeitto:

  1. Valitse kattila johon on huolella imeytetty runsaanlaisesti ennakkoluuloja. Lisää reilusti vettä ja säädä keittolevyn lämpötila sellaiseksi, että vanhat kattilaan jääneet odotusarvot hiljalleen kiehuvat yli.
  2. Lähde markkinoille ja toreille. Tutustu siihen mikä nyt on ajankohtaista. Mistä jutusta voisi joku köyhä, vapaa toimittaja innostua? Lisää keittoon niin vähän raakaa tutkimusaineistoa kuin mahdollista. Mitä suuremmat odotusarvot ja mitä enemmän olet itse riippuvainen kassavirroista, sitä vähemmän lisätään asioita sekoittavaa tutkimusaineistoa. Pidä ympärilläsi hääräävät toimittajat ja keitto kiehumispisteessä koko ajan. Vain siten voidaan taata sattumanvaraisten löydösten kulkeutuminen keittoon. Toimittaja saattaa tietämättään tuoda keittoon juuri sitä kaipaamaasi lisämaustetta.
  3. Vältä tarkoin valvottuja koeasetelmia. Niistä keittoon voi jäädä ikävän arkisia sivumakuja.
  4. Jos joku ruokavieraistasi on allerginen kontrolloimattomille koetuloksille, pyydä häntä tuomaan omat eväät. Liian pitkälle viety tiedekeiton valvonta voi pilata koko keiton. Nopeus on valttia. Mahdollisimman hankalien yksityiskohtien korostaminen ikään kuin itsestäänselvyytenä on jokaisen tiedekeiton laadun tae.
  5. Lisää keittoon useita erilaisia tilastotieteellisiä menetelmiä. Keitolle on eduksi jos vain pieni tutkijapiiri tunnistaa menetelmät. Anna keiton hiljakseen kiehua kannen alla. Keittoon sopivat ainekset tekevät keitosta tutun oloisen. Kaikki vieraalta tuntuva sen sijaan siivilöidään pois. Mausta keitto p-arvoilla ja säädä vaihteluväli maullesi sopivaksi.
  6. Mikäli keiton maku on jo sopiva, mitä sitä turhaan enää keittää! Nosta kattila pois keittolevyltä ja tarjoa heti keitto vieraillesi. Jos keitto kiehuu liian kauan, silloin on vaarana, että herkulliset yksityiskohdat pehmenevät liikaa. Yksityiskohdissa on keiton salaisuus. Keiton pitää löysästi liittyä ravitsemuksen kokonaisuuteen. Pahimmillaan liian pitkään kiehuneeseen tiedekeittoon ilmestyy ikäviä arkirealismin tuottamia sivumakuja.
  7. Tarjoiluohje: Anna muutamalle tärkeälle ruokavieraalle ensin pienet makupalat ennen kuin viet koko keiton pöytään. Valitse näille harvoille kaikkein herkullisimmat palaset. Uutisnälkäisimmille tiedetoimittajille on nyt otollinen hetki tarjota jokin oikein herkullinen yksityiskohta. Jos keitosta ei sellaista tällä kertaa löydy, kelpaa mainiosti jokin sopiva korvike. Mielenkiinnon herättämiseksi sytytä ilmaan muutama rohkea toive. Ruokailun edistyessä on hyvä mainita muutaman mestarikokin nimi joka mahdollisesti on ollut tekemisissä keiton valmistumisen kanssa. Muista lisäksi, että vaatimattomatkin tutkimuslaitokset voivat olla mielenkiintoisia jos ne vain esitellään tarpeeksi kiehtovasti.
  8. Tämä tiedekeitto on hyvin otollinen, sillä jos jokin keitossa näyttää erikoiselta, sen voi hyvin heittää pois ja jättää kertomatta tästä. Kukaan vieraista ei kuitenkaan mitään huomaa.
Hyvää ruokahalua!

Lähde: Levi Ragnar. Soppa på en spik - här är receptet! Vetenskap & Praxis, 2007

3 kommenttia:

  1. Hienon keiton olet valmistanut!

    Mökkihöperö

    VastaaPoista
  2. Kellehän sitä tarjoaisi?

    Maallikko

    VastaaPoista
  3. Mökkihöperö on mielissään keitostani ja Maallikko miettii kenelle sitä tarjoaisi.

    Tiedekeittoa syödään koko ajan Suomessa hyvällä ruokahalulla. Välillä ravintotoimittajat menevät pahasti retkuun. Enää ei edes Helsingin Sanomiin voi luottaa, siellä vedetään tiedekeittoa niin että tyrä rytkyy ja napa ruskaa. Mediuutiset on tietysti Suomen journalistiikassa aivan oma lukunsa. Sinne on pesiytynyt varsinainen tomppeleiden keskittymä. Vahinkoa sieltäpäin aiheutetaan sillä tavalla ravitsemustieteelle, että muut lehdet välillä julkaisevat sellaisenaan Mediuutisten pahimpiakin mokia ja niin tieto leviää virheellisenä ja asenteellisena joka niemeen ja notkoon.

    Tiedekeittoa kannattaa syödä pienin annoksin ja välttää lihavia otsikoita.

    VastaaPoista