Kansanterveyslaitos hermostui rasvahömppään

*
Turun Sanomien toimittaja Eva Latvakangas on haastatellut ylilääkäri Antti Julaa (Kansanterveyslaitos). Jula pitää ihmeellisenä sitä, että joku vielä asettaa kyseenalaiseksi kovien rasvojen vaikutuksen kolesterolitasoon. Kirjoituksessa hyökätään yllättävän voimakkaasti tutkimusprofessori Kari Salmista, professori Pertti Happosta ja terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangasta vastaan. Viimeaikaisia hedelmällisiä rasvakeskusteluja kutsutaan rasvahömpäksi. Vapaan mielipiteen ilmaisua rasvasta pidetään vahingollisena. Kolesterolikysymys on tavattoman ristiriitainen asia, ei niin päivänselvä kuin ylilääkäri Antti Jula meille kertoo. Toteamus "Johonkinhan ihmisen on kuoltava, jos asian raadollista puolta ajattelee", olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta. Lue oheinen kirjoitus ja sano mielipiteesi:

Rasvahömppä haastaa infarktipeikon
Noin puoli miljoonaa suomalaista syö päivittäin kolesterolilääkkeitä. Määrä kasvaa jyrkästi: ei siksi, että väestön kolesteroliarvot olisivat nousussa, vaan koska yhä useampi saa oireeseensa hoitoa. Nyt alalla on noussut kiistaa siitä, syödäänkö kolesterolilääkkeitä turhan takia ja vain varmuuden vuoksi. Kuuluu jopa ääniä, jotka kieltävät eläinrasvojen yhteyden kolesteroliin ja sydän- ja verisuonitauteihin.Totuus on vaarassa unohtua, kun kolesterolipelko kohtaa inhimillisen toiveajattelun, varoittaa kolesterolitutkija. Kaikkihan tietävät, mikä on kolesteroli. Sen seuraaminen on miltei suomalainen kansalaisvelvollisuus. Se on se tahmea mönjä, joka kertyy ihmisen verisuoniin hänen syömistään eläinrasvoista. Se liisteröityy verisuonien sisäseinämiin ja tukkii sepelvaltimon. Kun veri ei pääse sen läpi kuljettamaan tarpeeksi happea ja energiaa sydämeen, henkiriepu on vaarassa. Tämä on meille opetettu jo koulussa. Infarktin kanssa ei ole leikkimistä.
Liika kolesteroli ja sydän- ja verisuonitautiriski ovat varsinkin itä- ja pohjoissuomalaisten perisyntejä, joita kitkemään perustettiin maailmankuuluksi ponnahtanut Pohjois-Karjala -projekti. Karjalaisten lisäksi muutkin suomalaiset sisäistivät uudenlaisen ruokajärjestyksen: voi vaihdettiin margariiniksi, läski rasvattomaksi lihaksi ja kalaruoaksi. Suomalainen mieskin oppi syömään vihanneksia.1970-luvulta tähän päivään 35-64-vuotiaitten suomalaisten kuolemat sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen vähenivät 70 prosentilla. Raju tulos kohahdutti maailman sydäntutkijoita ja todisti, että eläinrasvana syöty kolesteroli on sydämelle vaarallista.
- Se tulos pätee edelleen, vakuuttaa Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Antti Jula.
Voikeskustelua juoksuhaudasta. Nyt Jula pelkää pääkaupunkilaisen suuren sanomalehden palstoilta lähteneen sekakeskustelun säikäyttävän tavallisia kolesterolipotilaita luopumaan hoidostaan, jättävän lääkärin määräämät lääkkeet sikseen ja vaihtavan kevyen dieettinsä takaisin vanhaan eläinrasvaiseen. Jula pitää ihmeellisenä sitä, että joku vielä asettaa kyseenalaiseksi kovien rasvojen vaikutuksen kolesterolitasoon.
- On kiistaton tosiasia, että kovien rasvojen korvaaminen ruokavaliossa pehmeillä laskee kolesterolin tasoa. Ei vuosikymmenien tutkimusten tuloksia voi noin vain mitätöidä, hän ihmettelee.
Ensin kohuttiin Valion eläkkeellä olevan tuotekehitysjohtajan yleisön osastoon kirjoittamista väitteistä, joiden mukaan uudet tutkimukset todistaisivat, ettei voilla ja tyydytetyillä rasvoilla ole mitään tekemistä sepelvaltimotaudin kanssa. Väite levisi innostuneeseen nettikeskusteluun. Mielipidekirjoituksen alle pantu professorin kunniatitteli erehdytti lukijat luulemaan kirjoittajaa alan tutkijaksi - siitä huolimatta, että tyydytetyt ja tyydyttämättömät rasvahapot menivät kirjoituksessa iloisesti sekaisin. Sitten valtalehti tukeutui laajassa kolesterolijutussaan kahteen kuopiolaistutkijaan, joiden mukaan useimmille kolesterolipotilaille määrätään lääkkeitä aivan turhaan.
- Jos olisimme rehellisiä, ainoa oikea johtopäätös olisi, että tällä hetkellä emme varmuudella tiedä, mikä kolesterolipitoisuuden pienentymisen merkitys on statiinihoidon sydän-verisuonisairauksia ehkäisevän vaikutuksen kannalta, Helsingin Sanomat siteerasi kuopiolaisia eriuskoisia, professori Pertti Happosta ja dosentti Markku Myllykangasta. Herrat asettivat kyseenalaiseksi kolesterolitason ja sydänkuolleisuuden yhteyden ja arvioivat, että vain yksi tai kaksi kolesterolipotilasta sadasta hyötyi lääkehoidosta. Tämän jälkeen kolesterolikeskustelu alkoi näyttää paluulta menneisyyden juoksuhautoihin.
- Täysin turhaa huuhaata koko rasvahömppä vuosikymmenien pelotteluineen, julisti yksi nettikeskustelija.
- Viime vuosikymmenten terveysvalistus on pitkälti ollut hysteriaan perustuvaa hölynpölyä virheellisine ruokaympyröineen, rasvalla pelotteluineen ja turhien hiilihydraattien mainostamisineen, uskoi toinen.
Keskustelua leimasi käsitys siitä, että kaiken takana oli lääketeollisuuden rahanhimo ja viranomaisten lahjottavuus: kolesterolista tehtiin paha pöpö, jotta lääkkeet tekisivät kauppansa.
- Nyt onneksi ravintoasioista alkaa pikkuhiljaa olla jo enemmän tietoa, joten ravintosuositukset saadaan ehkä joskus kuntoon. Ei ihmiset niitä kuitenkaan noudattaa ala tietenkään, koska kuka nyt enää luottaa viranomaisiin ravintoasioissa, heillä kun ilmeisesti on tärkeämpiäkin intressejä kuin kansakunnan terveys.
Kaikki eivät lääkkeistä hyödy. Lääketeollisuuden vaikutusvaltaan Jula ei ota kantaa; ei myöskään siihen, määräävätkö jotkut lääkärit kolesterolin alentamiseen käytettyjä statiineja automaattisesti, kun kolesterolitaso ylittää 5 millimoolia per litra.
- Jos näin tapahtuu, vastuunkanto ei kyllä ole kohdallaan, Jula toteaa.
- Aina on tutkittava potilaan tilanne kokonaisuudessaan, katsottavat mitä muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä hänellä on. Perinnöllinen riski on tärkeä selvittää. Jos lähisuvussa on jo keski-iässä tautiin sairastuneita henkilöitä, riski on suuri. Kohonnut verenpaine, diabetes, matala HDL-kolesteroli, kohonneet triglyseriidiarvot - mitä useampia riskitekijöitä on, sitä enemmän perusteita on lääkityksen aloittamiselle. Mutta jos ihminen on muuten terve, ei pelkän kohonneen kolesterolitason takia ole mitään syytä käyttää lääkkeitä. Turha lääkitys ei silti ole välttämättä haitaksi muulle kuin kukkarolle. Statiinien hinnat ovat tosin viime vuosina romahtaneet, koska lääkkeiden patentit ovat alkaneet vanheta. Markkinoille on tullut halvempia rinnakkaistuotteita.
Julan mukaan veren kolesterolitason vaikutus ihmisen terveyteen on perin yksilöllinen asia. Suomessa siihen vaikuttaa erityisesti perimä. Joissakin tapauksissa LDL:n eli pahan kolesterolin reseptorivika aiheuttaa korkeita kolesteroliarvoja ja varhaista sepelvaltimotautia. Toisessa perinnöllisessä oireistossa kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös matala hyvälaatuinen kolesteroli tai suurentunut triglyseridiarvo. Molempiin rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin auttaa ruokavalio ja liikkuminen, mutta riskin monitahoisuus edellyttää myös lääkkeitä, varsinkin silloin kun tauti ilmenee varhain. Lääkkeitten käyttö puolestaan edellyttää aina kovia rasvoja välttävää ruokavaliota ja liikunnan lisäämistä, jotta hoito olisi tehokasta.
- Valtimotautipotilailla lääkehoidosta näyttää olevan hyötyä silloinkin, kun LDL-kolesteroli on normaali. Yksi selitys voi olla se, että statiineilla on myös kolesterolista riippumattomia suojavaikutuksia, Jula selventää.Varsinkin lohikalasta saatavien omega 3-rasvahappojen käyttö on viime vuosina lyönyt itsensä voimalla läpi suomalaiseen ravintoon. Julan mukaan niillä ja vihannesten syömisellä on monta muutakin hyvää terveysvaikutusta kuin kolesterolitason alentaminen.
- Suomalaiset ovat 30 vuoden kuluessa kolminkertaistaneet kasvisten käyttönsä. Suolan käyttö on vähentynyt neljäsosalla. Kovien rasvojen käyttö on puolittunut. Näillä konsteilla suomalaisten sydänkuolleisuus on 30 vuoden aikana laskenut peräti 70 prosentilla. Eikö tämä todista kevyen ruokavalion vaikutuksesta sydämen terveyteen? Jula kysyy.
Horjuuko usko keveään ruokaan? Silti sepelvaltimotaudin väheneminen on pysähtynyt. Siihen kuolleisuutta kuvaavat käyrät ovat parin viime vuoden aikana jopa nousseet. Eikö kalan ja rehujen syöminen enää auta? vai horjuuko suomalaisten usko terveyssyömiseen? Totuus on, että sekä miesten että naisten paino on viime vuosina alkanut uudelleen nousta. Mutta Julalla on ilmiöön toinenkin selitys: nyt kuolevat sydäntauteihin ne, jotka vanhan ruokajärjestyksen aikaan olisivat kuolleet jo aikoja sitten. Ikäihmiset. Keski-ikäisten sydäntautiluvut laskevat edelleen, mutta väestön vanheneminen siirtää tautiin kuolleisuuden ikäihmisten tilastoluukkuun. Johonkinhan ihmisen on kuoltava, jos asian raadollista puolta ajattelee. Kysymys on siis samasta ikäluokasta, jonka jäsenet ennenkin sairastivat sepelvaltimotautia. Sukupolven henkiinjääneillä on kuitenkin sama ravintotausta kuin muulla ikäluokalla, ja se on jättänyt jälkensä heidän verisuoniinsa. Siksi sepelvaltimotauti on edelleen suuri kuolinsyy.
- Väärän ruokavalion tekemiä tuhoja ei saa korjatuksi. Oikeisiin ravintotottumuksiin siirtymisen hyöty on sitä pienempi, mitä myöhemmin se alkaa, Jula muistuttaa. Pohjois-Karjala -projektin jälkeen on paljon rasvatonta maitoa virrannut kuluttajien kurkusta alas. Siinä ajassa tutkimuskin on edistynyt ja monipuolistunut.
- Me tiedämme kolesterolista ja sydänriskien hallinnasta paljon enemmän kuin silloin, Jula vakuuttaa.
- Tätä tietomäärää meillä ole varaa sivuuttaa pelkän huhutiedon tai toiveajattelun takia. Kysymys on suomalaisten hengestä ja terveydestä.

Lähde: Turun Sanomat, 4.3.2007