**
Kansanterveyslaitos on julkistanut raportin suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä ja terveydestä. Pomona tässä tutkimuksessa häärää dosentti Antti Uutela. Tutkimuksella on jo 30 vuotta seurattu pitkän ja lyhyen aikavälin muutoksia 15–64-vuotiaiden suomalaisten terveyskäyttäytymisessä. Käsittelyssä ovat sellaiset osa-alueet kuten esim. tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta.
Helppo elämä näyttäisi altistavan suomalaisia terveysvaivoille. Liian silkkinen elämä ei ole hyväksi!
Liikunnan merkitys korostuu uusimmassa tutkimuksessa. Pitkällä aikavälillä vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt ja työmatkaliikunta vähentynyt, luen raportin yhteenvedosta. Vielä 1980-luvun alussa vapaa-ajalla liikuttiin tosi paljon vähemmän (liikunnan osuudet sekä miehillä että naisilla noin 40 prosenttia). Vuonna 2006 miehistä 63 prosenttia ja naisista 68 prosenttia kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa puoli tuntia kerrallaan vähintään 2–3 kertaa viikossa. Erityisen huomioitavaa on naisten lisääntynyt vapaa-ajanliikunta, joka erityisesti viime vuosina on huomattavasti yleistynyt. Naiset ovat myös koko seuranta-aikana olleet miehiä ahkerampia työmatkaliikkujia.
Suomalaisten lihominen on ollut tosiasia jo pitkään. Tässäkin tutkimuksessa ylipainoisten osuus on kasvanut. Ilmoitettujen pituus- ja painotietojen perusteella vuonna 2006 miehistä 55 ja naisista 41 prosentin painoindeksi ylitti normaalipainon ylärajana pidetyn 25:n. Vastaavat lukemat olivat vuotta aiemmin miehillä 60 ja naisilla 40 prosenttia. Pari vuosikymmentä sitten ylipainoisia oli miehistä 40 ja naisista 35 prosenttia. Nuorten ikäluokkien lihominen viittaa siihen, että jatkossa ylipainoisten aikuisten osuus edelleen kasvaa. Dosentti Uutelan mukaan silmiinpistävää on etenkin nuorten miesten lihominen. Varusmiespalvelukseen tulevien miesten keskipaino on runsaan kymmenen vuoden aikana noussut seitsemisen kiloa. Arkielämä ei enää vaadi energiaa ja nuorten liikunnan määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Nuoret eivät pysty itse järjestämään itselleen riittävästi liikuntaa. Järjestetty liikunta taas on taas niin kilpaurheilukeskeistä, että se teini-iästä lähtien puhuttelee vain hyvin pientä osaa nuorista.
Vähäinen liikkuminen ja epäterveellinen ruoka on kansanterveyden kannalta paha yhdistelmä. Pikaruoka, makeiset ja virvoitusjuomat täyttävät nykyisin liian suuren osan nuorten päivittäisestä energiantarpeesta. Antti Uutela pitää periaatteessa mahdollisena, että koulu voisi tuoda muutosta tilanteeseen liikunnan osalta esimerkiksi iltapäivätoiminnan kautta. Kouluissa tarjottavan lounaan laatuun pitäisi panostaa ja terveellinen välipalakin olisi iltapäivällä tarpeen. "Parhaat koulut tarjoavatkin jo välipalaa pientä korvausta vastaan", Uutela huomauttaa. "Käytäntö varmasti lähivuosina leviää samalla, kun makeisia ja makeita virvoitusjuomia myyvien automaattien suosio vähenee tai ne mahdollisesti kielletään kouluissa", Uutela jatkaa Suomen Liikunnan ja Urheilun haastattelussa.
Uutela iloitsee Kansanterveyslaitoksen välillä niin käsittämättömästä rasvavalistuslinjauksesta, jonka mukaan voi on epäterveellistä. Vuonna 2006 enää neljä miestä ja kaksi naista sadasta ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen voita leivällä. Muut pistävät leivän päälle kevytlevitettä, margariinia tai ylähuulensa. Kasvisten syönti on jonkin verran lisääntynyt. Miehistä 29 ja naisista 48 prosenttia sanoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin, kun vastaavat osuudet vuotta aiemmin olivat 29 ja 45 prosenttia. Parantamisen varaa on.
Alkoholinkulutuksen kasvu on kansanterveysuhka muutenkin, mutta se myös pahentaa ylipaino- ja lihavuusongelmaa. Ikävää on todeta, että täysin raittiiden osuus on vähentynyt vuodesta 1982. Päivittäistupakointi oli hiukan vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2006 miehistä tupakoi päivittäin 24 prosenttia ja naisista 19 prosenttia. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa ilahduttavasti vähentynyt ja naisten tupakointi on pysynyt 1980-luvun puolivälin tasolla. Tupakoinnin lopettamisyritykset ovat tasaisesti lisääntyneet.
Lähde: Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjat
Sitä tuskin kannattaa surra, että täysin raittiiden osuus on vähentynyt - käsittääkseni mikään tutkimus ei osoita, että täysi raittius olisi terveellisempää kuin kohtuukäyttö, ja järjestään kulloinenkin maailman vanhin ihminen on ottanut hömpsyn silloin tällöin. ;)
VastaaPoistaMinusta ihmiset saisi syömään enemmän kasvikuntaa korostamalla sitä, että myös marjat ovat kasvillisuutta. Loppujen lopuksi kotimaiset marjat kaupan pakastealtaasta eivät niin kalliita ole (jos ei ole omaan pakastimeen mahtunut tarpeeksi). Lisäksi en ole kuullut, että marjat aiheuttaisivat kenellekään vatsavaivoja kuten monet hedelmät ja kasvikset tekevät.
*P*
Aivan järkyttävää tosiaan tuo vähäinen kasvisten käyttö. Sen rinnalla on merkitykseltään ihan kärpäsen p*kaa, minkä verran voita käyttää. Olisi korkea aika saada kasviksille pienempi arvonlisävero.
VastaaPoista