Statiineja tarvitaan

**
Lukijani ovat huomanneet, että sukkuloin sujuvasti kahden leirin välissä. Kakkosleirissä on tapana suhtautua kriittisesti valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravintovalistukseen, puhutaan välillä pahaa lääkkeistä ja pidetään kovaa haloota esimerkiksi kolesterolista. Ykkösleirissä luotetaan tutkittuun, viralliseen tietoon ravinnosta, lääkkeistä ja terveydestä. Lähes koko elämäni ykkösleirin teltassa asuneena oli mukava käydä vierailulla siellä. Leirien välissä on kuitenkin mukava olla.

Vierailukohteena oli siis ykkösleiri ja aiheena statiinit. AstraZeneca oli koonnut meidät ravitsemuksen ja lääketieteen toimittajat kuulemaan tuoreita Amerikanterveisiä. Hyväntuulinen professori Timo Strandberg (Oulun Yliopisto) oli käynyt sydänlääkäreiden kongressissa New Orleansissa. Kolesterolilääkkeet ovat kaikkien kongressien vakiokamaa nykyään ja New Orleans ei ollut mikään poikkeus. Siellä esiteltiin ihan uusia tutkimustuloksia, jotka osoittivat professori Strandbergin mukaan ensimmäisen kerran, että kolesterolilääkkeellä on myönteinen vaikutus verisuonten kalkkeutumiseen (ateroskleroosi) myös oireettomilla henkilöillä. Sellaisilla ihmisillä, joilla on vasta varhaisia merkkejä valtimotaudista. Jo vakavasti ateroskleroosiin sairastuneita olisi tietenkin selkeämpi tutkia, mutta epäeettistä olisi antaa lumelääkettä kuolemansairaille potilaille.

Tarkkaakin tarkemmassa tutkimuksessa rosuvastatiini -niminen kolesterolilääke hidasti ateroskleroosin etenemistä merkitsevästi enemmän kuin lumelääke. Kahden vuoden ajan mitattiin erityisellä ultraäänilaitteella kaulavaltimon sisäkeskikerroksen paksuutta. Lumelääkettä saaneilla henkilöillä kaulavaltimon paksuus lisääntyi verrattuna lähtötilanteeseen. Tämä on sellainen ei-toivottu tapahtuma, sillä ateroskleroosi etenee tavattoman hitaasti ja selkeitä oireita ei välttämättä näy moneen kymmeneen vuoteen. Tosin ensimmäinen oire voi olla kohtalokas.

Lumelääke ei siis pysäyttänyt valtimonseinämän kasvua. Sen sijaan rosuvastatiinia saaneilla riskivyöhykkeessä olevilla potilailla tämä verisuonen seinämän paksuus pysyi muuttumattomana, joillakin potilailla se jopa ohentui. Tämä osoittaa tällaiselle epäilevälle Christerille, että statiinit todellakin toimivat.

Tutkimuksessa oli mukana Euroopassa ja USA:ssa (METEOR-tutkimus) yhteensä 984 oireetonta keski-ikäistä ihmistä, joilla oli kohonnut kolesteroli ja kaulavaltimon seinämän paksuuntumisessa näkyvissä piilevän ateroskleroosin ensi-oireita. Suomesta oli mukana 79 henkilöä. Statiiniannos oli hyvin siedetty koko hoitojakson ajan.

Ideana tällaisissa tutkimuksissa on kerätä tukea ajatukselle, että sairaudet ehkäistään ennen kuin ne pahenevat. Haastavana kysymyksenä tulee olemaan miten seulotaan terveitten joukosta ne potilaat jotka hyötyvät statiineista? Mielenkiintoisena kriteerinä voisi olla tämä valtimonseinämän paksuuden mittaaminen, sillä keinotekoisesti asetetut kolesteroliarvot ovat liian karkea mittari. Timo Strandbergin mukaan kolesterolin raja-arvojen määrittelyssä on kyse samasta kuin nopeusrajoitusten asettamisesta. Jos maanteille määrättäisiin esim. 30 km tuntinopeus, liikenneonnettomuudet vähenisivät dramaattisesti, mutta olisiko se tarkoituksenmukaista etenemistä tuollainen köröttely? Paahdetaanko nyt 140 km/t ja vaarana on liian harvojen potilaiden hoidon aloitus?

Sain kysyä professori Strandbergilta, mikä on elintapamuutosten rooli ihmisten terveydessä? Ilokseni sain kuulla, että elämäntapamuutoksilla on tärkeä rooli ateroskleroosin estossa. Ongelmana on vain se, että ne potilaat jotka eniten hyötyisivät elämäntapamuutoksista, eivät jostain syystä niistä innostu. Ihmiset eivät rupea liikkumaan enemmän, eivät muuta ravitsemustaan terveellisempään suuntaan, eivät tee tupakkalakkoa jne. Silloin lääkärille ei jää muita menetelmiä käyttöön kuin "nykyteknologian" käyttö statiinien muodossa.

Liiemmin provosoimatta professori Strandberg loihti ilmoille minunkin käyttämän lausahduksen: "Ruoka pitäisi juosta kiinni!" Näin tekevät luonnonkansat esim. Afrikassa ja heillä ei ole juurikaan sydän- ja verisuonitauteja.

Vieläkö olette hereillä? Kiva juttu, tässä vielä tilaisuudessa saatua taustatietoa ateroskleroosista selkokielelle käännettynä:

Ateroskleroosilla tarkoitetaan sellaista tapahtumaa, jossa rasva- ja sidekudos kiinnittyy valtimon seinämiin muodostaen paikoin paksuja kohtia (ns. ateroomaplakkeja). Nämä paksut kohdat lisääntyvät ja suurentuvat ahtauttaen valtimoa. Silloin verenvirtaus heikentyy elintärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja aivoihin. Ne eivät saa riittävästi happea ja tärkeitä ravintotekijöitä. Tätä tilaa kutsutaan ammattikielellä iskemiaksi.

Valtimon seinämän vaurio syntyy monen eri tekijän vaikutuksesta. Tunnettuja ovat mm. kohonnut verenpaine ja tupakointi. Vauriokohta mahdollistaa kolesterolin pääsyn verivirrasta valtimon seinämän sisään ja valtimon seinämän hitaasti etenevä ahtautuminen käynnistyy. Ahtauman suurentuessa verisuoni voi mennä lähes kokonaan jumiin. Monet elimistön osat voivat taistella tätä ilmiötä vastaan kehittämällä verenvirtaukselle vaihtoehtoisia reittejä, mutta tähän eivät pysty sydän, aivot ja alaraajat:

• sydämessä tuntuu rasituskipua rinnassa (angina pectoris)
• aivoissa on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
  
• alaraajoissa tuntuu rasituksesta johtuvaa kipua (katkokävelyoire)

Ateroskleroosi on erittäin vakava sairaustila. Jos ahtauma repeytyy, seurauksena voi olla äkillinen verihyytymän muodostuminen ja sellainen äkillinen verenvirtauksen loppuminen. Sepelvaltimoissa tämä vie sydämen infarkti-tilaan ja jos verihyytymä on aivoihin johtavassa kaulavaltimossa, siitä seuraa aivohalvaus. Jos verisuonen seinämä haurastuu ja laajenee, seurauksena voi olla valtimonpullistuma (aneurysma) ja pahimmillaan tästä seuraa mittava sisäinen verenvuoto äkillisine oireineen.

Omaa pohdintaa
Keskustelkaa lääkärinne kanssa ajoissa statiineista. Kertokaa mitä mieltä te olette kolesterolista. Jos olette sitä mieltä, että ravinnosta ei voi saada niin huomattavaa kolesterolikuormaa, että siitä aiheutuisi ateroskleroosia, kertokaa sekin lääkärillenne. Itse olen varovasti sitä mieltä, että lääketiede liioittele ravintorasvojen vaaraa, mutta seurataan tilanteen kehittymistä. Käynnissä on useita todella mielenkiintoisia ravitsemustutkimuksia. Jos lääkärinne on yhtä halukas kuuntelemaan teitä kuin professori Strandberg, uskoisin teillä olevan mahdollisuuksia hedelmälliseen ajatuksenvaihtoon. Olennaista on pohtia lähdettekö toteuttamaan statiinihoitoa ensin kokeiltuanne elintapamuutoksia. Se ainakin kävi selväksi, että media on kovasti paisutellut statiineista aiheutuneita sivuvaikutuksia. Suomessa 500 000 potilasta syö tällä hetkellä statiineja, joidenkin mukaan turhaan, mutta kuitenkin varsin turvallisesti. Keskustelua kolesterolista kannattaa jatkaa.

Aiemminkin olen kirjoittanut kolesterolista ja statiineista sekä vieraillut molemmissa leireissä. Katsokaa sisällysluettelosta!

Tieteellinen tutkimus: Crouse J, Raichlen J, Riley W ym. for the METEOR Study Group. Effect of Rosuvastatin on Progression of Carotid Intima-Media Thickness in Low-Risk Individuals With Subclinical Atherosclerosis. The METEOR Trial. JAMA 297: 1344-1353, 2007

Lähde: AstraZenecan MediPressi-tilaisuus, Hotelli Marski, 30.3.2007