Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010

Liikunta- ja ravinto-opas tennispelaajalle

**
Alunperin kirjoitettu 9.12.2010. Päivitys 13.1.2010.

Äsken saamani tiedon mukaan Tomi Huhtamäeltä ilmestyy lähiaikoina Tennispelaajan ravinto-opas kirjana. Voitte tiedustella kirjaa häneltä suoraan: tomi.huhtamaki (at) suomi24.fi

Lapin urheiluopisto toteuttaa FT Christer Sundqvistin ja Marja Immosen
ideoimaa vuoden verran kestävää ravintovalmennuksen täydennyskoulutusta. Nyt on esittelyssä tennispelaaja ja -valmentaja Tomi Huhtamäen opinnäyte.

JOHDANTO
Ravintovalmentajakoulutus antoi Tomi Huhtamäelle mahdollisuuden tutustua paremmin intohimoonsa, tennikseen, jota hän on pelannut yli 30 vuotta. Hän selvitti, miten voisi parantaa omia ja mahdollisesti myös muiden tennissuorituksia kiinnittämällä enemmän huomiota tennisharjoitteisiin ja ravitsemukseen.

Tennispelaaja tarvitsee energiantuotantoonsa paljon hiilihydraatteja. Hiilihydraattien saanniksi suositellaan kuudesta kahdeksaan (6-8) grammaa painokilogrammaa kohti vuorokaudessa. Ruokavalion avainasemassa ovat viljavalmisteet, kuten leipä, puuro, pasta ja riisi. Hiilihydraattien suositusmäärä pelaajalle on noin kaksi kolmasosaa (55-70%) kokonaisenergiansaannista. Rasvoja tulisi saada viidennes (20%) ja proteiineja hieman vähemmän (10-15%). Ruokavalion tulee sisältää riittävästi proteiineja, jotta lihasmassan kasvattaminen olisi mahdollista. Ylimääräinen proteiini siirtyy energiantuotantoon. Liikuntaa aktiivisesti harrastavat tarvitsevat enemmän proteiineja kuin muut. Proteiineja tarvitaan esimerkiksi seuraaviin toimintoihin: lihasvaurioiden korjaamiseen, lihasmassan kasvattamiseen, lisääntyneen lihasmassan ylläpitoon, entsyymien ja hormonien synteesiin, energiaksi liikuntasuorituksen aikana ja vahvan immuniteetin ylläpitoon. Hyviä proteiininlähteitä ovat muun muassa: vähärasvaiset maitotuotteet, kana, kalkkuna, palkokasvit, kala ja kananmunat.

Muita opinnäytteitä voit lukea tästä:

lauantaina, joulukuuta 12, 2009

Hyvä kunto tuo älykkyyttä

**
Göteborgin yliopiston tutkimuksen mukaan
nuoret, hyväkuntoiset miehet pärjäävät paremmin älykkyystesteissä kuin liikuntaa harrastamattomat.

Ahkerointi liikunnan parissa tarkoittaa usein myös ahkerointia yliopiston tenttikirjojen kimpussa. Kiva on ahkeroida kun tieto uppoaa raikkaisiin aivoihin! Kun ahkeran urheilijan sydämen ja keuhkojen toimintakyky on kunnossa, silloin aivot saavat paljon happea. Tutkimuksessa havaittiin selkeä yhteys hyvän fyysisen kunnon ja parempien älykkyystestin tuloksien välillä. Erityisen selvästi hyväkuntoisuus näkyi loogisessa ajattelukyvyssä ja puheen ymmärtämisessä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että 15-18-vuotiaina kuntoaan kohottaneet kykenivät parantamaan henkisiä toimintojaan (kognitiotaan). Tutkimuksessa vertailtiin kaksosten tietoja ja tuloksia, jolloin tutkijat osoittivat, että hyväkuntoisuus ja korkea älykkyysosamäärä olivat seurausta ympäristötekijöistä eikä perintötekijöistä.

Tutkimuksen perusmateriaalina oli 1950-1976 välisenä aikana syntyneet asevelvollisuutta suorittamaan tulleet ruotsalaiset. Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedelehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.

Jos siis haluat pärjätä paremmin elämässäsi, voivat tutkijat mitä lämpimämmin suositella sinulle urheilullista elämäntapaa.


Lue lisää urheilujuttuja tästä:

lauantaina, lokakuuta 31, 2009

Jalkapalloilijat nukkuvat hyvin

**
On jo pitkään epäilty
, että urheilijat ovat lahjakkaita löhöilijöitä ja saavat helposti unen päästä kiinni. Sveitsiläistutkijat selvittivät urheilijoiden unenlahjoja tutkimalla jalkapalloilijoiden unen määrää ja laatua. Siinä missä kontrolliryhmässä (34 miestä) usein saatiin odottaa unen tuloa pitkäänkin, koeryhmässä olleet 36 jalkapalloilijaa vetivät hirsiä kovinkin pian. Baselin unikeskuksen laboratoriossa jalkapalloilijat heräsivät harvemmin kesken kaiken yöllä kuin kontrolliryhmän miehet. Jalkapalloilijoiden unen laadussa arkisin ja viikonloppuisin ei ollut eroa. Sen sijaan kontrolliryhmässä oli eroja.

Kannattaa siis potkia palloa jos ei halua laskea lampaita yöllä.

Lähde: Brand S, Beck J, Gerber M, Hatzinger M, Holsboer-Trachsler E. 'Football is good for your sleep': favorable sleep patterns and psychological functioning of adolescent male intense football players compared to controls. J Health Psychol 14 (8): 1144-1155, 2009

sunnuntaina, lokakuuta 25, 2009

Dieter Baumann tänään


*
Dieter Baumann on
44-vuotias saksalainen entinen kestävyys- ja keskimatkojen juoksija. Hän on mm. 5000 metrin juoksun olympiavoittaja vuodelta 1992. Samana vuonna hänet valittiin Saksassa vuoden urheilijaksi. Helsingin EM-kilpailuissa 1994 Baumann voitti 5 000 metrin mestaruuden. Hänestä tuli ensimmäinen eurooppalaisjuoksija, joka alitti 13 minuutin rajan 5 000 metrillä, kun hän juoksi vuonna 1997 Zürichissa ajan 12.54,70.

Baumannin synkkyyden hetki alkaa 19. lokakuuta 1999, jolloin hän jäi kiinni nandrolonin käytöstä ja sai kahden vuoden kilpailukiellon. Baumann otti vapaaehtoisia dopingtestejä ja kävi ilmi, että hänen elimistönsä nandrolonitasot olivat erittäin korkeat ja ne vaihtelivat voimakkaasti vuorokaudenaikaan nähden. Lopulta Saksan yleisurheiluliitto uskoi Baumannin selityksen, että joku oli asettanut dopingia hänen hammastahnaansa. Baumann selviytyi Sydneyn olympialaisten Saksan joukkueeseen, mutta Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF ei uskonut selitystä, vaan piti Baumannin kilpailukiellon voimassa. Kilpailukieltonsa loppumisen jälkeen Baumann palasi radoille ja voitti Münchenin EM-kilpailuissa 2002 hopeaa 10 000 metrillä. Baumann lopetti kilpauransa 8. syyskuuta 2003. Urheilu-uransa jälkeen Baumann on toiminut kestävyysjuoksuvalmentajana.

Viime aikoina Baumann on elättänyt itseään koomikkona. Der Spiegel -lehden tuoreen jutun mukaan hän vetää aikamoisen shown yleisön edessä. Siihen kuuluu mm. striptease-esitys. Taustalla soi Joe Cockerin kappale "You can leave your hat on" kun Baumann riisuu takkinsa ja housunsa. Paljastaa laastaroidun nenänsä ja keltaisen urheilupaitansa. Ja kansa ulvoo naurusta. Hän heittää parodiaa hammastahna-Baumannista, sillä siitä lisänimestä hän ei koskaan pääse eroon. Ja alkuun päästyään kertoo enemmän urheiluvitsejä.

Baumannia katsotaan siis taas ihaillen. Tällä kertaa teatterin esiintymislavalla. Loppusuoran kiri on vaihtunut hervottomaksi huumorin heitoksi urheilun nykytilasta.

Lähde: Der Spiegel 44, 2009

Muita urheilujuttujani:

sunnuntaina, lokakuuta 11, 2009

Voitonhuuma nostaa testosteronitasoja

*
Löysin aika mielenkiintoisen havainnon
3.10.2009 ilmestyneessä Psychoneuroendocrinology -lehden artikkelissa. Kanadalaistutkijat havaitsivat, että huipputasolla pelaavien jääkiekkoilijoiden testosteronitasot nousivat jos ne seurasivat videonauhalta joukkueensa voittoisaa kamppailua. Testosteronitasot nousivat 42-44 prosenttia. Tappioon johtaneen ottelun seuraaminen ei merkittävästi nostanut testosteronitasoja (17%) ja neutraalin videon katsominen tuskin heilautti testosteronitasoja (6%). Tutkijoiden havaitsemat vaihtelut testosteronitasoissa jääkiekon tapaisten aggressivisten pelien seuraamisessa, tuo lisävalaistusta urheilun psykologiseen puoleen.

Lähde: Carré JM, Putnam SK. Watching a previous victory produces an increase in testosterone among elite hockey players. Psychoneuroendocrinology lokakuu 2009 (lehti mennyt juuri painoon)

Muita urheilukirjoituksiani:

lauantaina, elokuuta 22, 2009

Urheilun dramatiikkaa

**
Käynnissä on yleisurheilun MM-kisat Berliinissä. Kisoista ei ole dramatiikkaa puuttunut. Naisten seiväshypyn vahvin voittajaehdokas Venäjän Jelena Isinbajeva jäi ilman tulosta finaalissa. Naisten 800 m voitti miehekäs etelä-afrikkalainen Caster Semenya, jota kilpakumppanit kohtelivat kuin spitaalista ja epäilivät häntä huijauksesta, eli hän kilpailisi muka miehenä naisten sarjassa. Oma pituushyppääjäsankarimme Tommi Evilä jäi erittäin täpärästi finaalin ulkopuolelle ja erehtyi heti kisan jälkeen sanailemaan liian suorasukaisesti toimittajan kanssa. Suurin keihäänheiton mitalitoivomme Tero Pitkämäki on ennen kauden tärkeintä kisaa sairastunut korvatulehdukseen ja on kuumeessa.

Mutta ei tässä vielä mitään. Urheilun draamassa on vaikea ylittää tänään koettuja tapahtumia suunnistuksen MM-kisoissa, jotka käydään tällä hetkellä Unkarin Miskolcissa. Eli siirrytään hetkeksi Berliinin kisoista toiseen huipputapahtumaan. Silmien kostuessa kerta kerran jälkeen voin vain ihailla maailmanluokan suunnistajien toimintaa eräässä viestikisassa. Suomen suunnistusliiton ja Ruotsin vastaavan liiton sivuilta luin kertomukset viestin ankkuriosuudelta.

Dramaattisella ankkuriosuudella Ruotsin Martin Johansson loukkaantui. Hän juoksi kovassa vauhdissa hieman varomattomasti ja sai kuivan oksantyngän suoraan reiteensä. Onneksi oksa ei lävistänyt reisivaltimoa tehdessään kymmenen senttiä suuren viillon ihoon ja lihaskudokseen.

Kesken kiivaimman mitalitaistelun Johanssonia jäivät auttamaan Norjan, Ranskan ja Tsekin ankkurit eli Anders Nordberg, Thierry Gueorgiou ja Michal Smola. Johansson kehotti kilpailijoita jatkamaan kisaansa, mutta nähtyään tilanteen vakavuuden he päättivät yhdessä tuumin välittömästi keskeyttää kisan. Thierry Gueorgiou riisui paitansa ja tyrehdytti sillä verenvuodon, Norjan viestinviejä lähetettiin maalialueelle hälyttämään apua ja Tsekin sekä Ranskan ankkurit lähtivät kantamaan Johanssonia ensiapuun. Viimeisin tieto on, että Martin Johansson on pahasti loukkaantunut, mutta toipumassa sairaalassa.

Ruotsin ankkuria auttamaan jääneet kilpailijat saivat sankarin vastaanoton saapuessaan maaliin ja heidät palkittiin kunnianosoituksin. Varsinaisen kisan voitti Sveitsin joukkue ja Suomi oli kisassa kolmas.

Onneksi tässä rahan raiskaamassa urheilussa tapahtuu suuria asioita! Eläköön suunnistus!

Muita sydäntä lähellä olevia urheilukirjoituksia:

Kunnon hyppyjä

torstaina, elokuuta 20, 2009

Biomekaniikkaa Berliinin MM-kisoissa vuonna 2009

**
Berliinissä on menossa
yleisurheilun MM-kisat. Kisat tuottavat valtavasti tulostietoja, medianäkyvyyttä, draamaa ja iloa urheiluhulluille.

Aika vähän näkyvyyttä on saanut Berliinissä käynnissä oleva Berliinin kisojen biomekaniikka -projekti (Biomechanics Project – Berlin 2009)

Tämän biomekaniikka -projektin tarkoituksena on kerätä tutkittua tietoa urheilusuorituksesta. Tuloksista voidaan saada tietoa mitä osa-aluetta huippu-urheilija voi vielä kehittää saavuttaakseen vielä kovempia tuloksia. Jo nyt löytyy mielenkiintoisia tutkimustietoja:

  • Usain Boltin ei enää tarvitse olla huolissaan huonosta lähdöstä 100 m juoksussa. Bolt olisi voittanut myös 20 m juoksukisan!
    20 m juoksun jälkeen finaalissa
    1. Usain Bolt 2,89
    2. Richard Thompson 2,90 (maalissa vasta 5.)
    3. Asafa Powell 2,91
    5. Tyson Gay 2,92 (maalissa 2.)
  • Usain Boltin vauhti kiihtyi 70 m saakka, sitten vauhti alkoi tippumaan. Tässä vauhtivertailu (metriä/sekunti) Boltin ja Powellin välillä 10 m välein mitattuna:
    Bolt 5,29 / 10,10 / 11,11 / 11,63 / 12,05 / 12,20 / 12,35 / 12,20 / 12,05 / 12,05
    Powell 5,35 / 9,71 / 10,87 / 11,36 / 11,76 / 11,90 / 11,90 / 11,76 / 11,63 / 11,11
  • Naisten 400 m finaalissa Venäjän Antonina Krivoshapka hävisi kullan juoksemalla takasuoran aivan liian kovalla vauhdilla: finalistien kaikkein paras aika välillä 100-200 m, mutta toiseksi heikoin aika välillä 300-400 m. Krivoshapka hävisi voittajalle peräti puoli sekuntia viimeisellä satasella.
Käykää tarkistamassa mittaustuloksia ja tehkää lisää löytöjä!

The aim of the project is to continue the international work in the field of biomechanics of the past years, in order to support athletes and coaches in optimization and improvement of their training and competition performance.

The finals of all events will be covered by the project, except combined events.

- For sprint, hurdles, relays and running events split times will be analysed, and along with the race distributions will be shown in graphics.

- For Long Jump, Triple Jump and Pole Vault the distribution of run-up speed will be measured and calculated by LAVEG laser equipment.

- High Jump and all throwing events will have detailed analysis of the techniques (e.g. angles, velocities, time based structure of the movement etc…)

There will be 18 people involved in coordinating the project, specialised for the different events.

Equipment will all be placed outside the infield in the stands and will be composed of digital camcorders, laser speed measurement and computer equipment. The calibration of the cameras will take before and after the competition times.

Lisää kirjoituksiani urheilusta:

Julma-Juha puhuu suunsa puhtaaksi

*
Juha Väätäinen kuuluu kategoriaan
SUURET SUOMALAISET URHEILUSANKARIT. Hänen valmennustyönsä ei ehkä ole noussut samalle tasolle kuin hänen omat urheilusuorituksensa:

Viisi vuosikymmentä urheilun kansainvälisellä huipulla

  • 60-luku Pohjoismaiden mestari 800m
  • 70-luku Euroopan mestari 10000 / 5000m
    Euroopan paras urheilija (media )
  • 80-luku Euroopanmestarin valmentaja;
    Reima Salonen
    Päävalmentaja, Suomen Urheiluliitto
  • 90-luku Maailmanmestarin valmentaja;
    Sari Essayah
  • 10-luku Pohjoismaiden mestarin valmentaja;
    Jari Matinlauri
    Pro Urheilu, valtion palkinto
Juha Väätäinen hehkuttaa blogissaan (kaikki kirjoittavat nykyään blogeja!) Risto Ulmalan puolesta. Käy läpi Ulmalan taloudellista ahdinkoa, hänen ylivertaista näyttöä hyvästä valmennustyöstä Jukka Keskisalon kanssa ja Suomen urheiluliiton tylyä suhtautumista häneen.

Lukekaa itse Julma-Juhan blogitekstejä! Onko Juha oikeassa?

PALKKAA ULMALA TÄNÄÄN PIHLAKOSKI!

Hyvä johtaja palkkaa itseään parempia ja osaavampia alaisia. Heikko itseään huonompia ja taitamattomia. Siinä johtajan ja johtajan perusero! Kykenetkö Sinä edes Ulmalan-tasoisilla näytöillä palkkaamaan häntä tehtävään, johon ei muista ole? Annan tämän ystävän neuvon; tee se jo tänään, niin vältyt suurilta selittelyiltä ja edistät kovassa paineessa työskentelevän parivaljakon työtä. Anna tukesi konkreettisesti ennen MM-kisoja välittämättä siitä, miten niissä tulee käymään! Ilmoita samalla Urheiluliiton maksavan Ulmalalle palkan taannehtivasti tämän vuoden alusta.

Jätä samalla Jukan ja Riston päätettäväksi pitääkö tehty pesti sisällään vain Jukan valmennuksen vai sopisiko mukaan joku muukin halukas. Ristoa ei pidä sitoa Liiton toimistoon papereiden pyörittäjäksi tai seminaariluennoitsijaksi; hän on Täysverinen Valmentaja, joka uskaltaa ja osaa!

Todisteena Jukan numerot ennen vuotta 2009 ja vuonna 2009 : 800m 1.50,53 / 1.50,53 // 1500m 3.42,10 / 3.39,65 // 2000m 5.07,45 / 5.00,32 // 3000m 8.04,68 / 7.49,05 // 5000m 14.18,39 / 13,39,81 // 10000m 30.53,95 / 29.07,66. Ja esteet 8.16 / 8.12 !!! Voin ennustaa tulevien vuosien tuloskehityksen, kun annat Antti pojille niin taloudelliset kuin toiminnallisetkin edellytykset ja vapauden toimia: 1.47 / 3.36 / 7.37 / 13.10 / 27.20 ja esteet alle 8 minuuttia. Näin syntyvät puitteet uusia Euroopan mestaruus 2010, mitali MM-kisoista 2011 ja olympiavoitto 2012! Otatko riskin estää noiden numeroiden ja menestyksen toteutuminen vätystelyllä tai byrokraattisilla päätöksillä? Et kai sentään niin tyhmä ole!

Ei pitäisi olla vaikea puhelinkokous tämän päätöksen aikaansaamisessa! Sitten vaan soitto Ristolle ja Jukalle! Haluatko numerot? Olet Antti ollut Urheiluliiton ohjaksissa liki parikymmentä vuotta erilaisissa johtotehtävissä, nyt katsotaan mikä Sinä olet miehiäsi; kutsu Risto hommiin, kutsuithan Sinä Samulinkin. Vai mitä! Hyvä mies Samuli on, mutta Risto tekee jatkossakin urheilutulosta, Samuli bisnestä! Molemmat kelpo juoksijoita aikoinaan hyvältä suomalaiselta kestävyysjuoksulinjalta. Rohkeasti vaan Antti, minäkin voisin tukea Sinua seuraavassa puheenjohtajavaalissa, kunhan osoittaudut sen arvoiseksi. Tukea tulee, jos on tukevaa näyttöä johtajan kyvyistä! Johtajuus vaatii kykyä tehdä oikeita päätöksiä silloinkin, kun neuvot tulevat väärältä henkilöltä! Onnen ja heleää kesän jatkoa!

ITKISKÖ VAI NAURAIS ?

Kukahan pelleili kanssasi suomalaismaileri palkatessaan Sinulle Kalevan Kisojen 1500 metrin juoksuun jäniksen: miehen, jonka ennätys ko. matkalla on 3.53? Äijä meinasi mokata koko juoksun jopa teidän ulkopuoliselta Jukka Keskisalolta; mönki toisen kierroksen yli 61 sekuntiin, mikä on kolmosen vauhtia! Ja, ja sekin taisi olla Sinulle liian lujaa! Ainakin siltä vaikutti sata kakssataa metriä myöhemmin, kun ohjat vauhdinpidosta otti tuo ulkopuolinen Jukka. Jänishän oli maksettu Sinulle, Niclas, Riku ja Mikael, ei Jukalle, vai mitä? Oisi siinä ollut makeata matkata estemiehen peesissä alle 3.40. Mutta Sinä olit maalissa 75 / 60 / 35 metriä perässä! Miksikö, no kun kunto ja varsinkin kestävyys petti! Katso videolta, mikä valtava ero askelluksessanne oli Jukkaan verrattuna; hän tikkasi terävästi huippufrekvenssillä, Sinä loksuttelit kuin vanha väsynyt koni; huojahtelit kuin laho honka tuulessa!

Ei tämä ole vittuilua, vaan kylmä totuus, joka oikein oivallettuna tarjoaa Sinulle tuhannen taalan mahdollisuuden irrottautua menneisyytesi rasitteista. Oikealla henkilökohtaisella oivalluksella on tulevaisuusluonne; se vapauttaa Sinut sen kahleista uusiin ulottuvuuksiin. Eihän Sinulla ole menetettävänä uudella ajattelulla ja sen mukaisella toiminnalla muuta kuin kurjuutesi!

Teen Sinulle ehdotuksen; lopeta kilpailukautesi tältä kaudelta tähän ja antaudu maanantaista lähtien uuteen, uljaaseen nousuun ALOTTAMALLA HARJOITTELU UUSIN MALLEIN! Jos Sinulla ei aluksi ole käsitystä, miten se tehdään niin tässä perusratkaisu, jota voit viilata uuden valmentajasi kanssa entistäkin toimivammaksi.

Jaksottelu: 3 viikkoa tehoharjoitusta, 1 viikko palautusta kahdella perustestillä. Vedät näitä neliviikkoisia kolme peräkkäin, jolloin ollaan 25. päivässä lokakuuta eli kesäaika päättyy. Tehoviikon ohjelma yksinkertaisesti seuraava:

1. päivä aamu 7.5 km 30´ eli 4.00 / km ilta Verryttely 6 km + 5 x 1000m / 2.40 / pal. 2´ = 400m + 5 x 200m / 27/ 200m ja päälle vartin juoksentelu tai 8 x 600m / 1.33 / 90`` + 8 x 200m / 28 / 200m. Kilsoja syntyy 27,5.

2. päivä 7 x 3km maastossa / 12 / 11 / 10 / 9 / 10 / 11 / 12 minuuttia / palautuksen aikana = 4´ venyttelyä + hieronta

3. päivä 15 km paluttavaa juoksentelua + 2,5 km pientä kiihdyttelyä. Kolmen päivän kilometrit 66

4. päivä aamu sama kuin 1. päivä 7.5 km ilta 7,5 km juoksu + 20 x 200m / 29 / 200m + päälle vartin juoksentelu

5. päivä 4 x 5km maastossa 20 / 19 / 18 / 17 minuuttia; voit juosta yhtäpötkyä tai 3 -5 minuutin venyttepalautuksella

6. päivä aamu kuten 1. päivä ilta 40´ kilpailuverryttely + 4km vauhtijuoksu maastossa / 15´ + 6 x150 / lujaa + Verryttely

7. 25 km vapaa juoksentelu, lopussa kiihdytellen + hieronta, jonka toki voit sijoittaa jo 5. päivään

Harjoitusta näin syntyy viikossa160 kilometriä, josta aeroopista ( kehittävintä!) 120 ja anaeroopista 40 ( tarvitaan)

Palautusviikko: 1. - 3. ja 5. sekä 7. vapaata juoksentelua tunti päivässä; 4. päivä 2000m:n ja 6. päivä 12 km:n testi.

Lokakuun lopulta etelän maille 7 viikoksi; 4 viikkoa kuten edellä ja 3 viikkoa tiivistäen ja talvipäivän seisauksen päivänä halliviivalle ja 2000 metrin halli-SE nurin; parin päivän päästä 1000 metriä samoin ja ennen uutta, pitempää matkaa maailmalle 12 / 15 kilometrin testi Karhuhallissa. Meneekö 3 minuutin vauhdilla / km, ei ainakaan paljon päälle!?

Kai Sinä sen sentään tiedät, että vauhdit paranevat harjoittelemalla. Kevääsi 2010 aina Barceloonaan saakka voi jatkua nousujohteisesti edellä esitetyllä tavalla niin, että 22. maaliskuuta aina 4. huhtikuuta pyhitetään kaksi viikkoa1000 / 3000 / 12000 m testein palvelemaan EM - kisojen valmistautumista. Sama toistetaan edellisestä oppien kilpaillen 21. kesäkuuta alkaen aina 4.:teen heinäkuuta. Viimeistelyyn jää 3 viikkoa ennen Barceloonaa. Se riittää paremmin kuin Jukka Keskisalon 10 päivää, joka tässä tapauksessa ylhäällä St.Moritzissa on sievoinen riski. Mutta niin Jukka kuin Ristokin sen varmasti tietävät! Parempi kaikki tai ei mitään! Parivaljakon kesä on jo tällaisenaan kiitettävän komea; uskalias ja tuloksellinen, mies on Suomen paras ilman muuta 800 metristä kymppiin, mutta mikä vielä parempaa kova kansainvälinen menestyjä. Euroopan mestarit eivät ole ennenkään pelänneet; varovaisuudella ei ole koskaan saavutettu mitään suurta!

Kirjoitan tämän kaiken Sinun hyväksesi, itselläni ei ole mitään pyyteitä tai tarpeita olle tietävämpi tai etevämpi. Se on Sinunkin suomalainen valmentaja hyvä tiedostaa. Varjelen vain suomalaisen keskävyysjuoksun perintöä, johon olen itsekin saanut painaa puumerkkini. Hyvää jatkoa kaikille. Hymyilään, kun tavataan! Soitellaan! 0407680974

" Julma-Juha "

tiistaina, heinäkuuta 28, 2009

Veteraanien yleisurheilun MM-kisoissa tänään avajaiset

***
Veteraaniyleisurheilun MM-kisat
on avattu Suomen Lahdessa. Avajaisten virallisen osuuden aloitti joukkueiden marssi Lahden keskustorille. Avajaispuheissa korostettiin aikuisurheilun merkityksen kasvua. Lopuksi Vesivehmaan jenkka tanssitti aurinkoisessa Lahdessa.

Lahden MM-kisat avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. "Urheilu yhdistää ihmisiä ja kansoja ja tuo uusia ystäviä. Voittamisen ohessa tärkeää on myös urheilijoiden yhdessäolo", Wallin sanoi.

Juhlallisen urheilijoiden valan vannoivat Lahden Ahkeran tähtiurheilijat Jarmo Kärnä ja Auli Marttinen, jotka tavoittelevat menestystä nyt myös veteraanikisoissa. Ahkeran puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi kiitteli kisojen järjestelyissä mukana olevien yli tuhannen vapaaehtoisen työpanosta. Edessä on 13 hektistä päivää, joiden aikana yli 5 000 urheilijaa kamppailee MM-mitaleista Lahden stadionilla, Kisapuistossa, Radiomäellä ja Nastolassa.

Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan kaikkia kilpailuja.


Muita urheilukirjoituksiani voit lukea tästä:

perjantaina, heinäkuuta 24, 2009

Keskipitkät rasvahapot saattavat säästää glykogeenia

**
Tuoreessa japanilaistutkimuksessa
saadaan tukea ajatukselle, että keskipitkiä rasvahappoja (MCT) nauttimalla myös kuntourheilija saattaa säästää lihasten ja maksan glykogeenivarastoja. Näin riittää suoritusta varten pitempään sitä ärhäkkäämpää hiilihydraattienergiaa.

Rasvahappoja, joissa on 6-12 hiiliatomia sanotaan keskipitkiksi rasvahapoiksi (engl. medium chain triglycerides, eli MCT). Lihasglykogeenin säästämiseksi erityisesti pitkäkestoisen suorituksen alussa on toisinaan nähty hyödyllisenä käyttää keskipitkiä triglyseridejä. Kiistatonta tutkimusnäyttöä vielä odotellaan mm. tästä glykogeenia säästävästä ominaisuudesta. Tietääkseni ainoastaan muutamassa tutkimuksessa on toistaiseksi todettu keskipitkien triglyseridien hyöty. Käytetyt annokset ovat lisäksi olleet erittäin suuria (85 g parin tunnin aikana). Näin suurilla annoksilla voidaan tohtori Jeukendrupin mukaan helposti saada aikaiseksi ihan päinvastainen vaikutus, eli urheilijan tilannetta heikentävä tulos. Japanilaistutkimuksessa MCT-annokset olivat maltillisempia ja pitkäaikaisempia, sillä annostus oli 6 g päivässä kahden viikon ajan.

Keskipitkien rasvahappojen kuljetus hapetettaviksi mitokondrioihin on vähemmän riippuvaista karnitiinista kuin pitkäketjuisilla triglyserideillä (long chain triglyserides, eli LCT). Lisäksi MCT:t imeytyvät ohutsuolessa huomattavasti nopeammin kuin LCT:t. Teoriassa MCT:t voisivat siis olla hyvä energianlähde lähes täysillä tapahtuvan (submaksimaalisen) liikunnan aikana. Jeukendrupin mukaan suun kautta nautitun MCT:n käyttö energiaksi lisääntyi liikuntasuorituksessa, kun sitä nautittiin yhdessä hiilihydraatin kanssa. Tässä käsiteltävänä olevassa japanilaistutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia kuntourheilijoilla. Tohtori van Zylin johtamassa tutkimuksessa MCT:n suuri käyttö (30 g tunnissa) kohotti seerumin rasvahappojen pitoisuutta, vähensi lihaksen glykogeenin käyttöä ja paransi suorituskykyä 40 km:n pyöräilyssä kahden tunnin submaksimaalisen harjoituksen jälkeen.

Hieno juttu on, että MCT ei varastoidu rasvana suuriakaan määriä nautittuamme, koska maksa muuttaa ylijäämä MCT:t ketoaineiksi. Näille MCT-rasvoille on tyypillistä, että ne imeytyvät nopeasti ja niistä saa nopeammin energiaa kuin muista rasvoista. Joitakin pieniä sivuoireita on nähty esim. vatsaoireiden muodossa, mutta muuten tämä ravintolisä lienee turvallinen.

Keskipitkiä rasvahappoja on runsaasti kookosöljyssä (66% MCT) ja palmuöljyssä. Tyypillisiä keskipitkiä rasvahappoja ovat kapronihappo (6 hiiliatomia, C6), kapryylihappo (C8) ja lauriinihappo (C12). Äidinmaidossa on runsaasti lauriinihappoa ja kookosöljyä on viime vuosina opittu yhä enemmän pitämään terveellisenä öljynä.

Lähde: Nosaka N, Suzuki Y, Nagatoishi A, Kasai M, Wu J, Taguchi M. Effect of ingestion of medium-chain triacylglycerols on moderate- and high-intensity exercise in recreational athletes. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo) 55 (2): 120-125, 2009

Muut tiedot kirjasta: Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, ISBN 978-9529252169, 519 s., 2009

Lue lisää urheilujuttujani:

keskiviikkona, heinäkuuta 08, 2009

Urheilija hyötyy hiilihydraateista

**
Keskustelun laineet
käyvät korkealla sen suhteen pitäisikö nauttia paljon vaiko vähän hiilihydraatteja. Itse olen sitä mieltä, että vähän liikuntaa harrastava pärjää vähemmälläkin makean nauttimisella. Sen sijaan urheilija tekee viisaasti nauttiessaan hiilihydraatteja ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen. Jos on kyseessä tosi pitkä liikuntasuoritus (yli kaksi tuntia) voi hiilihydraattijuomaa nauttia myös suorituksen aikana.

Ajatukselleni hiilihydraattien tarpeesta liikunnassa löytyy tukea tuoreesta brittitutkimuksesta. Birminghamin liikuntatieteen laitoksella on tarkistettu onko hiilihydraattien nauttimisesta suorituksen aikana mitään hyötyä vai onko kyseessä jokin hiilihydraattien ja makeuden synnyttämä lumevaikutus.

Kymmenen kestävyysliikuntaan tottunutta miestä pyöräili kahden tunnin verran ns. steady-state sykealueella, jossa hapenkulutus on tasapainossa kudostasolla ja maitohappoa ei muodostu lihaksissa. Sen jälkeen he suorittivat vielä noin tunnin pituisen aika-ajon täysillä. Urheilijat nauttivat sokkona joko vettä, värjättyä vettä tai 6 prosentin vahvuista hiilihydraatti-elektrolyyttijuomaa. Urheilijoille kerrottiin (valheellisesti!), että kaikissa värjätyissä juomissa oli hiilihydraatteja.

Pelkästään vettä nauttineilla urheilijoilla työteho oli aika-ajon aikana keskimäärin 218 wattia. Värjättyä vettä nauttineet saavuttivat työtehon 219 W. Hiilihydraattijuomaa saaneet tekivät kaikkein eniten työtä, eli 242 W. Hiilihydraattijuomaa nauttineet suoriutuivat matkasta myös kaikkein nopeimmin. Suoritusajat olivat 66,35 min (pelkästään vettä juoneet), 65,94 min (värjättyä vettä juoneet) ja 59,69 min (hiilihydraattijuomaa juoneet).

Tutkijat päätyvät toteamaan, että hiilihydraattijuomista on hyötyä pitkäkestoisessa liikuntasuorituksessa ja kyse ei todellakaan ole mistään lumevaikutuksesta. Hiilihydraattijuomalla saavutettiin 10,6 prosentin tehonlisäys verrattuna pelkkään veteen tai värjättyyn veteen.

Lähde: Hulston CJ, Jeukendrup AE. No placebo effect from carbohydrate intake during prolonged exercise. Int J Sport Nutr Exerc Metab 19 (3): 275-284, 2009

Lisää juttujani hiilihydraateista löydät tästä:

tiistaina, kesäkuuta 23, 2009

Suositusta ravinto-oppaastani ilmestynyt taas uusi versio

**
Nettikirjasta "Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta" ilmestyi taas 23.6.2009 uusi päivitysversio. Se on jo todella monella käytössä. Joko sinulla on siihen salasana? Se on monien mielestä markkinoiden paras ravintokirja. Liikkuvan ihmisen täydellinen ravintotieto! Nettikirjan voi tulostaa itselleen tarvittaessa. Hinta on vain 10 euroa. Tuet minun työtäni hankkimalla tämän teoksen joko itsellesi tai ystävällesi. Maksa ensin nettikirja - lue sitten!

Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta (e-kirja)

Ilmaiseksi 30 ensimmäistä sivua (älä osta sikaa säkissä!)

Ravintokirja osa 1

Ravintokirja osa 2

Ravintokirja osa 3

Ravintokirja osa 4

Lähdeluettelo

Tilauslomake (tilaa jo tänään koko kirja luettavaksi!)


Maksa 10 euroa tililleni 571100-234038 jos haluat e-kirjan, muista ilmoittaa nimesi ja sähköposti-osoitteesi minulle (christer.sundqvist@wakkanet.fi). Tässä kätevä TILAUSLOMAKE

Tilaa jo tänään lukunautintoa liikkuvan ihmisen ravinnosta!
- nettikirja 10 euroa vuoden 2009 loppuun asti
- painettu urheilijan ravintokirja löytyy myös. Siitä minun pitää saada 15 euroa + postikulut (lähetän laskun)


Tiedustelut: Christer Sundqvist, Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen. Puh: 040-7529274, e-Mail: christer.sundqvist (at) wakkanet.fi

Muita kirjoituksiani kirjoista voit lukea tästä:

perjantaina, toukokuuta 29, 2009

Kunnon hyppyjä


***
Veteraaniurheilussa tapaa mielenkiintoisia henkilöitä. Yksi heistä on kovasti kunnioittamani urheilu- ja juttelukaverini Kunto Viiru. Jo etunimi velvoittaa terveellisten harrastusten pariin. Nyt on erittäin suuri syy juhlia Kunnon saavutuksia. Hän on nimittäin osallistunut elämänsä 900. korkeushyppykisaan. Kisan järjesti urheiluseura Helsingin Pomppu-Ukot. Ohessa Kunnon kirje.  

Lämmin kiitos Pomppu-Ukoille!

Olen iloinen, että saavutin järjestämässänne korkeushyppykilpailussa urheilu-urani tärkeän merkkipaalun. Arvostan seuranne erinomaista ja takuuvarmaa työtä, jota johtaa arvostamani korkeushyppyveteraani Kyösti Laaksonen. Kiitokset kaikille seuran johtotehtävissä toimiville intomielisille henkilöille. Teette mahtavaa työtä lajikulttuurimme hyväksi. Siitä pääsee nauttimaan kaikki eri-ikäiset urheilijat, joten tällaisen  toimintatavan soisin vahvistuvan koko yleisurheiluperheemme piirissä. Jatkakaa samaan malliin!

Parhaimmat kiitokset hienosta urheilutoveruudesta kaikille viime keskiviikon kisan järjestäjille ja kilpakumppaneilleni. Oli hienoa kohdata rakkaan urheilun parissa maineikkaassa urheilupyhätössämme. Pidetään jatkossakin aidon urheilun lippua korkealla!

Osaltani asiat hoidettiin viimeisen päälle, kun vielä kilpailujen päätyttyä urheilulegendamme Olavi Niemi saattoi minut isällisesti Pasilan asemalle. Tässä yhteydessä palasi mieleeni se, kun sotaveteraani ja -invalidi-isäni vei minut moottoripyörällä 15.6.1962 Saarijärven rautatieasemalle (noin 70 km kotoani), josta lähdin hänen kannustavien sanojensa saattelemana varusmiespalvelukseen ja ensimmäiselle rautatiematkalleni. En tuolloin vielä tiennyt, mitä elämä tuo tullessaan enkä sitä, että juna vei minut kotiseudultani myös pysyvästi maailmalle. Tämän jälkeen olen saanut reissata runsaasti kotimaan rajojen sisä- ja ulkopuolella erityisesti  urheiluun liittyvien asioiden vuoksi. Lukuisat matkat ovat antaneet elämääni laatua ja
 sisältöä!

Ohessa on tiedoksi raportti, jonka laadin juhlakisani innoittamana.

Takana on 900 korkeushyppykilpailua!

Helsinki. Piirikunnalliset korkeushyppykilpailut Eläintarhan kentällä 27.5.2009

M65: 1) Kyösti Poutiainen HKV 146, 2) Kunto Viiru KajKi 133

Kerron lisäksi muutamia ajatuksiani ja faktatietoja pitkästä kilpailu-urastani, joka sai alkunsa 1950-luvulla Karstulan Kivan Mustapuron alaosaston kilpailuista ja koululiikunnan parista. Tuolloin koulu-urheilu ja urheiluseuratoiminta kulkivat hienosti käsi kädessä. Niiden piirissä urheilu oli arvostetussa asemassa. Kaiken lisäksi sotien jälkeisinä aikoina urheiluinnostus oli valtava, vaikka ei ollut taloudellista vaurautta! Sain eväät ja pysyvän kipinän urheiluun, kun oivalsin säännöllisen liikunnan ja urheilun myönteiset asiat ja vaikutukset elämälleni. Tämän vuoksi urheilusta ja sen hyväksi tehtävästä järjestötyöstä on tullut minulle elämänkaaren mittainen asia. Lapsuudessa syttynyt urheilukipinä ei ole päässyt sammumaan missään vaiheessa. Tuskin se hiipuu elämänkaareni loppupäässäkään!

Urheilullisuus vei minua eteenpäin myös työelämässä Kainuun Prikaatin palveluksessa. Urheilu antoi upeasti uskoa menestymismahdollisuuksiin, vaikka lähtökohdat olivat moniin muihin verrattuna paljon vaatimattomammat. Sain edetä työurallani itseäni tyydyttävällä tavalla, kun puolustusvoimien nousujohteinen koulutus ja työssäoppiminen kehittivät taitojani palvelusurani loppuun saakka. Tästä olen esimiehilleni ja puolustusvoimille erittäin kiitollinen. Tuntuu edelleen tosi hyvältä, että luotettiin ja kannustettiin upeasti!

Korkeushyppyurani 900:s kisa on suoritettu 27.5. Helsingissä. Juhlistin sitä Helsingin Pomppu-Ukkojen piirikunnallisessa korkeushyppykilpailussa hyvien kavereitteni seurassa legendaarisessa Eltsussa.

Tuhannen kilpailun määrä on mahdollista saavuttaa noin viiden vuoden kuluttua, joten uusi haaste on jo edessäni! Saavutan sen, jos vain terveys ja toimintakykyni pysyvät hyvänä.

Aloitin 55. perättäisen kilpailuvuoteni ulkoratakauden viime lauantaina Leppävirralla veteraanien TUL:n mestaruuskilpailuissa tuloksella 134. Juhlakisassa ylitin 133 kosteassa 12 asteen kelissä.

Jatkan sunnuntaina Kajaanissa Suomen suven kilpailukautta erittäin innostuneena, vaikka sitä ennen teen kuluvalla viikolla kaksi junamatkaa Helsinkiin. Kausi on vilkas ja se tarjoaa minulle monia mieluisia haasteita kansallisesti ja kansainvälisesti, urheilun ja järjestötyön osalta.

On hienoa jatkaa urheilun parissa, kun se tarjoaa koko elämänkaaren ajaksi iloa, terveyttä, kuntoa ja toimintakykyä hyvien ystävien seurassa, joka muodostaa upean ja tervehenkisen sosiaalisen ihmissuhdeverkoston. Aito urheilu on mitä parhain ystävyyden lähde! Sen parissa toimivat ihmiset ovat minulle tärkeitä ja runsaasti elämäniloa tuottavia. Ilman heitä elämästä puuttuisi paljon.

Listaan joitakin pitkäjänteiseen korkeushyppyuraani liittyviä tietoja:
- ennätys 198 1965
- 26 senttiä yli oman pituuden (172) 1965
- 900 kilpailua 1955-27.5.2009, tavoite 1000 kilpailua: viiden vuoden kuluttua!
- 55. perättäinen kilpailuvuosi menossa
- 50 vuotta eri ikäluokkien piirinmestaruuskilpailuissa (nuoret, miehet ja veteraanit) 1960-09
- Suomen B-mestaruuskilpailut 1962
- 26 Kainuun Prikaatin mestaruuskilpailua: 1962-63, 1966 ja 1968-90
- 11 Puolustusvoimien mestaruuskilpailua: 1963-64, 1966, 1967-73 ja 1976
- Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan Kisat 1966
- Pohjois-Suomen Kalottimaaotteluedustaja 1966
- 25 vuotta peräkkäin kilpailuissa yli oman pituuden (172) 1960-84
- 41 vuotta vähintään 150 vuosina 1958-98
- 50 vuotta vähintään 140 vuosina 1957-06

Veteraanien kansainväliset ja kansalliset mestaruuskilpailut:
- 6 MM-kilpailua, Lahden kisat ovat seitsemännet: 1991, 1999, 2001, 2003, 2005 ja 2007
- 3 MM-hallikilpailua: 2004, 2006 ja 2008 (osallistunut kaikkiin MM-hallikilpailuihin)
- 10 EM-kilpailua: 1984, 1986, 1988, 1990, 1998, 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008
- 7 EM-hallikilpailua: 1997, 1999, 2001, 2003, 2005, 2007 ja 2009 (osallistunut kaikkiin EM-hallikilpailuihin)
- 15 PM-kilpailua: 1979, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1991, 1993, 1995, 1997, 1999, 2001, 2003, 2005 ja 2007 (osallistunut kaikkiin PM-kilpailuihin, Huddingessa 2009 on 16. kilpailu)
- 5 PM-hallikilpailua: 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 (osallistunut kaikkiin PM-hallikilpailuihin)
- Latvian avoimet hallimestaruuskilpailut 1991
- 30 SM-kilpailua peräkkäin: 1979-08 (Jyväskylässä 2009 on 31. kilpailu)
- 30 SM-hallikilpailua peräkkäin: 1980-09 (osallistunut kaikkiin SM-hallikilpailuihin)
- 9 TUL:n avointa mestaruuskilpailua: 1996, 1999-02, 2005-07 ja 2009

Suuri toiveeni näyttää toteutuvan veteraanien MM-kisojen suomalaisosanoton osalta, kun keskiviikkoon mennessä heitä on ilmoittautunut noin 900! Suomalaiset näyttävät ottavan haasteeni hienosti vastaan. Minulle tuottaa suurta iloa se, että he lähtevät täysillä mukaani ja kamppailemaan samalla mitalitilaston kärkipaikasta!

Tanhuvaarassa mietin, miksi ensimmäisen kerran veteraanijuoksijoittemme määrä laski SM-maastojen osalta, kun koko 2000-luku on ollut tasaista kasvun aikaa. Tunteeni olivat saman tapaiset kuin sodanajan jalkaväkirykmentin komentajalla, joka oli menettänyt miehiä taistelussa eikä heti ollut luvassa täydennystä.

Olen saanut varmuuden siitä, että rivimme ovat kunnossa edettäessä kohti Lahden MM-kilpailuja. Ehkä SM-maastot olivat vain pieni tappio, joka antoi uutta potkua vuoden päätapahtumaamme varten. Aitoa urheilua rakastavia ja intomielisiä urheilijoitamme on upeaa johtaa kansainväliseen menestykseen tulevassa supertapahtumassamme!

Korkeushyppyterveisin,

Kunto Viiru
Kapteeni evp.
SVU:n puheenjohtaja
SUL:n liittovaltuutettu

sunnuntaina, toukokuuta 10, 2009

Lisääkö ravintolisien käyttö taipumusta käyttää dopingaineita tulevaisuudessa?

*
Olette ehkä kuulleet
erityisestä porttiteoriasta? Porttiteorian mukaan esim. sallittujen ravintolisien käyttö olisi portti (väylä) tehokkaampien aineiden käyttöön (mm. kielletyt dopingaineet).

Tätä asetelmaa tutkittiin Australiassa haastattelemalla internetin avulla miesurheilijoita (214 kpl, keski-ikä 30 vuotta). Kysymysasetelmana oli: Voisitko tulevaisuudessa harkita käyttäväsi anabolisia steroideja dopingaineina?

Haastateltavista 16 prosenttia ilmoitti harkitsevansa anabolisten steroidien käyttöä kasvattamaan lihasten kokoa (80%), kohentaakseen ulkonäköään (74%) ja lisätäkseen voimaa (57%). Noin 80 prosenttia urheilijoista käytti jotakin ravintolisää. Yleisimmät ravintolisät olivat vitamiini- (83%) ja proteiinivalmisteet (67%). 

Viimeisen puolen vuoden aikana ilmoitti 36 prosenttia urheilijoista käyttäneensä (vielä toistaiseksi) sallittua kreatiinia lisäämään lihasvoimaa. Hälyyttävää oli, että yli puolet (52%) ilmoitti kokeilleensa satunnaisesti myös jotakin ei-sallittua tehonlisääjää. 

Arvioidessaan tutkimuksen tuloksia, tutkijat päätyivät arvioimaan todennäköisyyden aika suureksi, että anabolisten steroidien käyttäjiä löytyy nimenomaan siitä ryhmästä, joka käyttää säännöllisesti kreatiinia ja vielä sitten tuntee jonkun sellaisen henkilön, joka on saavuttanut lihaskasvua anabolisten steroidien avulla.

Australialaistutkijat haluavat, että tätä porttiteorian olemassaoloa tutkittaisiin tarkemmin. Siis sitä, että sallitut ravintolisät toimivat väylänä ei-sallittujen anabolisten steroidien käyttöön. Tutkijoiden käsityksen mukaan ravintolisien käyttö voi madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään urheilussa suoritusta tai voimaa parantavia kiellettyjä aineita.

Lähde: Dunn M, Mazanov J, Sitharthan G. Predicting future anabolic-androgenic steroid use intentions with current substance use: findings from an internet-based survey. Clin J Sport Med 19 (3): 222-227, 2009

Huippu-urheilijat eivät eroa muista urheilijoista stressinsietokyvyssä

**
Brittitutkijat selvittivät varsin yksinkertaisella kyselyllä
 onko huippu-urheilijoiden lahjakkuustekijöissä myös näkyvissä parempi stressinsietokyky kilpailutilanteissa. Vastaus on yksiselitteisesti: ei. Huippu-urheilija stressaantuu kilpailutilanteessa siinä missä harrastelijaurheilijakin.

Tutkittavina stressinaiheuttajina oli:
  • suoritusstressi (esim. valmistautumisessa kilpailuun, vammojen rooli, omat odotukset kisasta, itseilmaisu ja kilpailuhenki )
  • organisatorinen stressi (esim. suoraan urheiluun liittyvät sisäiset tekijät, roolit urheiluelämässä yleensä, urheilijoiden yhteishenki ja kanssakilpailijoiden väliset vaatimukset/suhteet, urheilu-uran merkitys ja suorituskyvyn eroista johtuvat seikat, urheilun henkiset ulottuvuudet) 
Etsiessämme huippu-urheilijan ja "tavallisen" urheilijan eroa, emme siis löydä eroa (ainakaan tässä tutkimusasetelmassa) stressinsietokyvyssä kilpailutilanteessa.

Lähde: Mellalieu SD, Neil R, Hanton S, Fletcher D. Competition stress in sport performers: Stressors experienced in the competition environment. J Sports Sci May 6: 1-16, 2009 [julkaistu elektronisesti ennen painoon menemistä]

perjantaina, huhtikuuta 03, 2009

Triathlon vaarallisempaa kuin maraton

**
Triathlonissa uidaan, pyöräillään ja juostaan.
Tohtori Kevin Harris Minneapolisin sydänsäätiöstä on amerikkalaisessa sydänkongressissa (American College of Cardiology 2009) kertonut, että triathlonisteilla on kilpailujen aikana suurempi riski saada äkillinen sydänkohtaus kuin maratoonareilla. Lisäksi sydänkohtaus tapahtuu usein uintimatkan aikana. Tutkimusten mukaan sydänkohtausten riski ei riippuisi triathlonin kokonaiskestosta (uintimatka on yleensä ensimmäisenä lajina).

Monesti triathlonin pariin hakeudutaan juoksutaustalta ja uintiharjoittelu saattaa jäädä perin vähäiseksi. Kun tohtori Harris kävi läpi triathlontilastoja ja -tapahtumaselostuksia, hän huomasi, että:
1) riski saada sydänkohtaus triathlonkisan aikana oli 1,5 / 100 000 osallistujaa kohti (maratoneilla riski oli 0,8 / 100 000 osallistujaa kohti)
2) vuosien 2006-2008 aikana Yhdysvalloissa järjestetyissä 2846 triathlonkisassa oli lähes 1 miljoona osallistujaa (922 810)
3) triathlonkisojen aikana tapahtui 14 kuolemantapausta (11 miestä ja 3 naista kuoli)
4) näistä kuolemantapauksista lähes kaikki (13 kpl) sattuivat uintiosuuden aikana. Yksi triathlonisti ajoi nurin pyörällään ja kuoli pyöräilyosuudella. Yksikään urheilija ei kuollut juoksuosuudella
5) menehtyneiden keski-ikä oli 43 vuotta 

Ruumiinavauksissa todettiin kuudella osanottajalla jonkin asteinen (piilevä) sydänsairaus. On epäselvää miksi juuri uintiosuus osoittautui niin kohtalokkaaksi osasuoritukseksi. Tohtori Harris spekuloi mahdollisuudella, että viileä vesi aiheutti häiriöitä sydänrytmissä (esimerkiksi long-QT oireyhtymä). Uintiosuudella urheilijalla ei myöskään ole mahdollisuutta levätä vaikeuksiin joutuessaan ja kohtaloksi koitui tästä johtuva ylirasitus hukkumisineen. Ei myöskään pidä vähätellä sitä tosiseikkaa, että uinti on monelle triathlonistille se osasuoritus, jota harjoitellaan kaikkein vähiten.

Tohtori Harris antaa ohjeita kilpailujen järjestäjille pitää mielessä tämä suurempi menehtymisriski uintimatkalla ja lisätä valvontaa uinnin yhteydessä, jotta ikäviltä kuolemantapauksilta vältytään jatkossa.

Kommentteja?

Lähteet
O'Riordan Michael. Risk of sudden cardiac death greater in triathlons than marathons. HeartWire, 2.4.2009 
Redelmeier DA, Greenwald JA. Competing risks of mortality with marathons: retrospective analysis. BMJ 335: 1275-1277, 2007.