Antti (2-tyypin diabetespotilas) kysyy sähköpostilla:
Lihottaako insuliini? Minusta tuntuu, että paha lihomiseni (yli 20 kg vuonna 2003) on yhteydessä insuliiniannokseni nostoon. Laihtuminen on voimakkaan lihomiseni jälkeen ollut hyvin vähäistä. Syön normaalia diabetesruokaa hyvin kohtuullisia määriä, nälkä on välillä hirmuinen. Liikuntaa on vähintään puoli tuntia joka päivä ja viikonloppuisin pitkiä kävelylenkkejä. En vain laihdu! Mitä teen?
Veteraaniurheilija vastaa:
Kiitos todella hyvästä kysymyksestä! Asiantuntijoiden käsitykset tyypin 2 diabetesta sairastavan alttiudesta lihoa menevät aika paljon ristiin. En nyt lähde vänkäämään noista selitysmalleista sinulle kovinkaan paljon, vaan annan pian oman käsitykseni tilanteestasi. Se voi olla oikea tai väärä selitys, ihan riippuen siitä miten tieteellisiä tutkimuksia tulkitsee. Tämä on rohkeaa tekstiä, älä pelästy! Älä myöskään missään nimessä muuta ravintotottumuksia tai lääkitystä keskustelematta tilanteesta diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa!
Päävihollinen on sinulla tuo insuliini. En tiedä lääkeannoksesi suuruutta, mutta sillä ei ole tässä tilanteessa paljonkaan merkitystä. Yksinkertaisesti sanoen sinun pitäisi saada tuo insuliiniannos mahdollisimman pieneksi. Sillä insuliini lihottaa sinua. Joudut ehkä käymään tästä asiasta kovaakin vääntöä lääkärikunnan kanssa, mutta se ei muuta tosiasiaa: Insuliini lihottaa.
Insuliini on huippu-urheilijan paras ystävä, jopa siinä määrin, että tiedän tapauksia joissa urheilija piikittää itseään insuliinilla tehostaakseen palautumista ja saadakseen lisää lihasvoimaa. Insuliini on vahva anabolinen (rakentava) hormoni. Tavalliselle pulliaiselle ja varsinkin diabetespotilaalle insuliini on sekä hyvä ystävä (pitää sairauden oireet kurissa) että paha vihollinen (rakentaa rasvakudosta). Diabeetikon pitäisi liikkua kuin huippu-urheilija välttääkseen lihomisen.
Hyvin, hyvin yksinkertaisesti, kyse on seuraavasta ilmiöstä: insuliini (joko oma tai piikitetty) ajaa veressä kiertävän glukoosin (hiilihydraatti) lihaksiin ja maksaan täyttäen glykogeenivarastot. Kun varastot ovat täynnä, glukoosilla ei ole muuta paikkaa minne mennä paitsi rasvavarastoon. Asiantuntijoiden käsitykset ovat tähän asti ristiriidattomia. Tätä asiaa ei kukaan kiistä. Liika glukoosi varastoituu rasvana. Mutta nyt tapahtuu se ihmeellisyys, että joidenkin tutkijoiden ajatuskuviot menevät eri raiteille. On sellaisia tutkijoita, jotka sanovat:
A) rasva lihottaa ja pitäisi syödä enemmän hiilihydraatteja
B) rasva ei lihota, mutta hiilihydraatit lihottavat
C) rasva ei lihota, paitsi silloin jos samanaikaisesti nautitaan suuria määriä hiilihydraatteja
Tuon A-kategorian selityksen piiriin kuuluu suurin osa maamme tutkijoista ja valtaosa lääkärikunnasta. Kumarran syvään ja ihailen kaikkia heidän tutkimuspanoksiaan ja pyyteetöntä työtä potilaiden hyväksi. Suomen Diabetesliitto ammentaa tietonsa tämän tutkijajoukon ponnistuksista. Näin pitääkin tehdä, sillä tutkittua tietoa asiasta on valtavasti ja A-kategoriaan kuuluvat johtavat tätä tutkimusväittelyä ylivoimaisesti. Mutta asia ei välttämättä ole näin yksinkertainen. Pieni piskuinen B-kategorian ja C-kategorian -joukko arvostettuja tiedemiehiä uskoo jääräpäisesti olevansa yhtä oikeassa kuin A-kategorian ravintogurut. Vääntö on välillä tiukkaakin. Ylilyöntejä tapahtuu puolin ja toisin. Olet varmaan huomannut lehtikirjoitteluista, että tällaista läskikapinaa, kolsterolijuttua ja toisenlaista ajattelua on liikkeellä?
Minä itse uskon selitysmalliin C (selitysmalleja voi olla useampiakin, nämä taitavat kuitenkin olla ne yleisimmät). Rasva itsessään ei kovin herkästi varastoidu rasvana. Se vaatii kyytipojakseen tuon insuliinin. Terveen ja toimivan haiman insuliinin tuotanto ei kuitenkaan nouse perustasoltaan pelkkää rasvaa syömällä. Insuliini nousee ruoan sisältämän hiilihydraatin avulla ja silloin kun insuliinia on veressä tietyn raja-arvon yli, elimistössä on rakennus/lihotus -vaihe päällä. Mahdollisesti juuri hiilihydraatti houkuttelee rasvasoluja ahmimaan niitä verenkierrossa kiertäviä rasvoja sisuksiinsa. Tiedemiehet kiistelevät tästä.
Diabeetikon ongelmana on esimerkiksi tuo pitkävaikutteinen insuliini. Veressä kiertää silloin epäfysiologisen kauan insuliinia ja verenkierrosta napataan auliisti kaikki glukoosi talteen, ensin maksaan ja lihaksiin ja sitten vyötärön seudulle Micheliniksi.
Terveelle ihmiselle pelastavana enkelinä tulee apuun melko aikaisessa vaiheessa glukagoni-hormoni, jolla on täysin päinvastainen vaikutus kuin insuliinilla. Glukagoni ei rakenna vaan tuhoaa, rasvakudoksesta irtoaa triglyseridejä ja rasvahappoja, joista sitten saadaan lisäenergiaa ja uutta hiilihydraattia esimerkiksi. Ongelmana tässä kuitenkin on tuo diabeetikon veressä kiertävä insuliini. Niin kauan kuin insuliini ylittää tietyn raja-arvon, glukagoni ei voi vaikuttaa. Rakennusvaihe jää siis diabeetikolle päälle kauemmaksi aikaa kuin terveelle ihmiselle. Siksi diabeetikko lihoo niin herkästi ja kiloista on niin vaikea päästä eroon.
Ei sinun ole pakko tähän selitysmalliin C uskoa. Juttele lääkärisi kanssa, lääkerintamalla tapahtuu koko ajan kehitystä. Ehkä löytyy insuliinivaikutuksen katkaisevia lääkkeitä? Ehkä jopa lääkkeitä, jotka tehostavat glukagonin toimintaa? Toinen vaihtoehto on, diabeetikkona kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta se onkin sitten ihan toinen kysymys.
Diabeetikon painonhallintaan kuuluu liikunta, runsaasti ravintokuituja, optimaalinen hoitotaso, kohtuulliset ruoka-annokset ja tasapainoinen elämä.
keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007
Eläinten fytoterapia
*
Luonnonvaraiset eläimet osaavat vaistonvaraisesti lääkitä itseään. Sairastuessaan ne paastoavat ja lepäävät. Ne etsivät syödäkseen sopivia yrttejä tai vaikkapa karkeaa heinää oksentaakseen tai puhdistaakseen suoltaan.
Kun "mikään muu ei enää tehoa" ja mieluusti ennaltaehkäisevin miettein moni lemmikkieläimen, hevosen ja tuotantoeläimen omistaja voi turvautua näihin pehmeisiin luonnonmenetelmiin, fytoterapiaan. Mietoja rohdoksia hyödyntävä fytoterapia on parhaimmillaan niin eläinten kuin ihmistenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpidossa.
Kasvivalmisteille on ominaista hillitty, hitaasti ilmenevä vaikutus. Niissä ei ole vaikuttavaa ainetta väkevöidysti eikä niiden vaikutus kohdistu suoraan sairautta aiheuttaviin prosesseihin vaan sairauksien syntyä sääteleviin mekanismeihin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa niiden tukevan elimistön omia parantavia voimia ja auttavan näin elimistöä voittamaan sairauden.
Kun valmiste on mieto, sillä ei yleensä ole varsinaisille lääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksiakaan. Kasvivalmisteet ovat yleensä myös hyvin siedettyjä. Siksi ne sopivat esimerkiksi pitkäaikaista hoitoa vaativiin, kroonisiin vaivoihin.
Fytoterapiaa käytetään useimmiten muiden, tavanomaisten hoitojen rinnalla ja myös silloin, kun tavanomaisilla hoidoilla ei saavuteta tuloksia. Miedot kasvivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto silloinkin, kun esimerkiksi jatkuva tavanomainen lääkehoito rasittaisi eläintä kohtuuttomasti.
Tyypillisiä käyttöalueita eläimillä ovat mm. erilaiset allergia- tai yliherkkyystapaukset, iho-ongelmat ja vanhuudenvaivojen lievitys. Esimerkiksi usein itsepintaisiksi osoittautuneisiin koirien iho-ongelmiin kannattaa kokeilla valmiin koiranruoan vaihtamista kotitekoiseen, lihalla höystettyyn täysjyväriisi-porkkanapuuroon tai nk. Yrjölän puuroon. Lisäksi lemmikille annetaan maksan toimintaa tukevaa, karvasaineita sisältävää kasvivalmistetta kuten artisokkauutetta. Maksan toiminnan parantuessa iho-ongelmatkin yleensä helpottavat. Orapihlajauute vahvistaa sydäntä ja virkistää siten iäkästä lemmikkiä. Ginkgo eli neidonhiuspuun lehtiuute aktivoi ääreisverenkiertoa, laajentaa verisuonia ja torjuu tukoksia. Tästä syystä se sopii hidastamaan ikääntymisen mukanaan tuomaa aistien heikkenemistä, vapinaa ja alavireisyyttä. Kultapiisku- ja auringon- eli punahattutipoilla voi helpottaa virtsatietulehduksista kärsivän lemmikin elämää, sahapalmu taas sopii tiputteleville, leikatuille uroksille. Kauranversouutetta on käytetty menestyksellisesti pelokkaan, hermostuneen eläimen rauhoittamiseen. Se sopii niin paukkuarkojen koirien kuin kuljetusta pelkäävien hevosten rauhoittamiseen.
Eläinlääkärit ovat suhtautuneet varsin ennakkoluulottomasti erilaisiin täydentäviin hoitomuotoihin. Esimerkiksi erikoisruokavaliot ja kasvilääkkeiden käyttö sairauksien tukihoitona yleistyivät eläinlääkinnässä huomattavasti aikaisemmin kuin humaanipuolella. Keski-Euroopassa mutta myös meillä eläimiä on hoidettu jo pitkään mm. akupunktiolla ja vyöhyketerapialla. Ennen hoidon aloittamista olisi hyvä ensin neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näin pitäisi menetellä varsinkin silloin, kun epäilee sairautta.
Lisätietoja antaa proviisori Kaija Heikkilä (puh. (09) 874 121, 040 545 4961, e-mail kaija.heikkila (at) vogel.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 4.4.2007
Luonnonvaraiset eläimet osaavat vaistonvaraisesti lääkitä itseään. Sairastuessaan ne paastoavat ja lepäävät. Ne etsivät syödäkseen sopivia yrttejä tai vaikkapa karkeaa heinää oksentaakseen tai puhdistaakseen suoltaan.
Kun "mikään muu ei enää tehoa" ja mieluusti ennaltaehkäisevin miettein moni lemmikkieläimen, hevosen ja tuotantoeläimen omistaja voi turvautua näihin pehmeisiin luonnonmenetelmiin, fytoterapiaan. Mietoja rohdoksia hyödyntävä fytoterapia on parhaimmillaan niin eläinten kuin ihmistenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpidossa.
Kasvivalmisteille on ominaista hillitty, hitaasti ilmenevä vaikutus. Niissä ei ole vaikuttavaa ainetta väkevöidysti eikä niiden vaikutus kohdistu suoraan sairautta aiheuttaviin prosesseihin vaan sairauksien syntyä sääteleviin mekanismeihin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa niiden tukevan elimistön omia parantavia voimia ja auttavan näin elimistöä voittamaan sairauden.
Kun valmiste on mieto, sillä ei yleensä ole varsinaisille lääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksiakaan. Kasvivalmisteet ovat yleensä myös hyvin siedettyjä. Siksi ne sopivat esimerkiksi pitkäaikaista hoitoa vaativiin, kroonisiin vaivoihin.
Fytoterapiaa käytetään useimmiten muiden, tavanomaisten hoitojen rinnalla ja myös silloin, kun tavanomaisilla hoidoilla ei saavuteta tuloksia. Miedot kasvivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto silloinkin, kun esimerkiksi jatkuva tavanomainen lääkehoito rasittaisi eläintä kohtuuttomasti.
Tyypillisiä käyttöalueita eläimillä ovat mm. erilaiset allergia- tai yliherkkyystapaukset, iho-ongelmat ja vanhuudenvaivojen lievitys. Esimerkiksi usein itsepintaisiksi osoittautuneisiin koirien iho-ongelmiin kannattaa kokeilla valmiin koiranruoan vaihtamista kotitekoiseen, lihalla höystettyyn täysjyväriisi-porkkanapuuroon tai nk. Yrjölän puuroon. Lisäksi lemmikille annetaan maksan toimintaa tukevaa, karvasaineita sisältävää kasvivalmistetta kuten artisokkauutetta. Maksan toiminnan parantuessa iho-ongelmatkin yleensä helpottavat. Orapihlajauute vahvistaa sydäntä ja virkistää siten iäkästä lemmikkiä. Ginkgo eli neidonhiuspuun lehtiuute aktivoi ääreisverenkiertoa, laajentaa verisuonia ja torjuu tukoksia. Tästä syystä se sopii hidastamaan ikääntymisen mukanaan tuomaa aistien heikkenemistä, vapinaa ja alavireisyyttä. Kultapiisku- ja auringon- eli punahattutipoilla voi helpottaa virtsatietulehduksista kärsivän lemmikin elämää, sahapalmu taas sopii tiputteleville, leikatuille uroksille. Kauranversouutetta on käytetty menestyksellisesti pelokkaan, hermostuneen eläimen rauhoittamiseen. Se sopii niin paukkuarkojen koirien kuin kuljetusta pelkäävien hevosten rauhoittamiseen.
Eläinlääkärit ovat suhtautuneet varsin ennakkoluulottomasti erilaisiin täydentäviin hoitomuotoihin. Esimerkiksi erikoisruokavaliot ja kasvilääkkeiden käyttö sairauksien tukihoitona yleistyivät eläinlääkinnässä huomattavasti aikaisemmin kuin humaanipuolella. Keski-Euroopassa mutta myös meillä eläimiä on hoidettu jo pitkään mm. akupunktiolla ja vyöhyketerapialla. Ennen hoidon aloittamista olisi hyvä ensin neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näin pitäisi menetellä varsinkin silloin, kun epäilee sairautta.
Lisätietoja antaa proviisori Kaija Heikkilä (puh. (09) 874 121, 040 545 4961, e-mail kaija.heikkila (at) vogel.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 4.4.2007
tiistaina, huhtikuuta 03, 2007
Mustikalla kolesteroli alas?
*
Nyt tuli uutinen, joka pitäisi saada meikäläisen hyppimään riemusta. Luonnon oma tuote joka vähentää kolesterolia, eikö se ole hyvä asia? Suhtaudun varsin varauksellisesti tähän lupaavalta kuulostavaan tutkimustietoon. Syyt ovat seuraavat:
Mustikankuorissa saattaa piillä kolesterolia alentavia ainesosia, tutkijat arvelevat yhdysvaltalaisen maatalouden tutkimuskeskuksen (Agricultural Research Service, ARS) tekemän tutkimuksen perusteella.
Pakkaskuivattuja mustikankuoria saaneilla hamstereilla oli 37 prosenttia alhaisemmat plasman kokonaiskolesterolitasot kuin vertailuruokavaliota saaneilla. Pahan kolesterolin (LDL) pitoisuus oli mustikkaryhmässä 19 prosenttia vertailuryhmää alempi. Hamsterien ruokavalio sisälsi erittäin runsaasti kolesterolia. Kolesterolia alentava vaikutus saattaa johtua mustikankuoren ainesosista, jotka pystyvät aktivoimaan rasvojen hajotukseen ja kuljetukseen osallistuvaa proteiinia. Tällaisia ainesosia ovat muun muassa antioksidanttivaikutuksistaan tunnetut yhdisteet resveratrol ja pterostilbene.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 3.4.2007
Nyt tuli uutinen, joka pitäisi saada meikäläisen hyppimään riemusta. Luonnon oma tuote joka vähentää kolesterolia, eikö se ole hyvä asia? Suhtaudun varsin varauksellisesti tähän lupaavalta kuulostavaan tutkimustietoon. Syyt ovat seuraavat:
- kyseessä on aika outo eläinkoe
- hamsterit eivät erityisemmin pidä rasvaisesta ruoasta
- outo ruoka voi antaa outoja mittaustuloksia
- mustikankuorien kolesterolia alentava vaikutus voi toki perustua noihin mainittuihin antioksidanttivaikutuksiin, mutta pidän selitysmallia aika haavoittuvaisena. Antioksidantit saattavat suojata pahaa kolesterolia (LDL) hapettumiselta, mutta ei kai se välttämättä alenna kolesterolia?
Mustikankuorissa saattaa piillä kolesterolia alentavia ainesosia, tutkijat arvelevat yhdysvaltalaisen maatalouden tutkimuskeskuksen (Agricultural Research Service, ARS) tekemän tutkimuksen perusteella.
Pakkaskuivattuja mustikankuoria saaneilla hamstereilla oli 37 prosenttia alhaisemmat plasman kokonaiskolesterolitasot kuin vertailuruokavaliota saaneilla. Pahan kolesterolin (LDL) pitoisuus oli mustikkaryhmässä 19 prosenttia vertailuryhmää alempi. Hamsterien ruokavalio sisälsi erittäin runsaasti kolesterolia. Kolesterolia alentava vaikutus saattaa johtua mustikankuoren ainesosista, jotka pystyvät aktivoimaan rasvojen hajotukseen ja kuljetukseen osallistuvaa proteiinia. Tällaisia ainesosia ovat muun muassa antioksidanttivaikutuksistaan tunnetut yhdisteet resveratrol ja pterostilbene.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 3.4.2007
Muista juoda vettä!
**
Kaikille ihmisille paras janojuoma on raikas vesi. Vettä juomalla pysyy päänsärky loitolla, paranemme nopeammin sairauksista, poltamme enemmän rasvaa, pysymme virkeämpinä jne. Hartwall on lähettänyt ravintotoimittajille useita ansiokkaita katsauksia erilaisista juotavista nesteistä, joita mahdollisesti voi juoda mikäli kraanavesi tympäisee. Kokosin nämä katsaukset yhteen. Hartwall ei maksa minulle mitään palkkiota tämän julkaisemisesta.
Kehittyvät juomamarkkinat
Funktionaalisten ja uudenlaisten terveellisten juomien myynti kasvaa vauhdilla kaikkialla maailmassa. Kevytjuomat haukkaavat osuuksia perinteisiltä virvoitusjuomilta ja pullotettujen vesien kulutus ohittaa jo lähivuosina virvoitusjuomien kulutuksen. Näin ennustaa juomamarkkinoiden tutkimukseen erikoistunut Zenith International.
Sama ilmiö näkyy myös Suomessa, jossa kevytjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on jo 39 %, ja uudenlaiset juomatyypit kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Alkoholittomista juomista kaikkien suurinta kasvua ennustetaan pullotetuille vesille. Zenith Internationalin mukaan vesien kulutus globaalisti saavuttaa virvoitusjuomien kulutuksen jo vuonna 2008 ja ohittaa reippaasti vuoteen 2010 mennessä. Muita globaaleja kasvukategorioita ovat erilaiset funktionaaliset juomat, energiajuomat, urheilujuomat, mehut sekä vasta nyt maailmalla päätään nostavat maustetut vedet.
”Maailmanlaajuisesti (globaalisti) ajatellen virvoitusjuomien kasvu tulee muista kuin perinteisistä virvoitusjuomista. Kevytjuomat ovat olleet kasvussa jo pitkään, mutta nyt vahvimmassa kasvussa ovat luonnolliset ja funktionaaliset juomat. Yhteenlaskettuna niiden osuus juomamarkkinoiden globaalista kasvusta oli huimat 60 % vuosina 2000 - 2005. Neljänneksen kasvusta ottivat kevytvirvoitusjuomat, eli perinteisen virvoitusjuomien kasvu oli huomattavasti vaatimattomampaa, vain 14 %”, Hartwallin toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kertoo.
Juoma-alan muita globaaleja megatrendejä ovat siirtyminen kuumista juomista kylmiin, alkoholittomien juomien kulutuksen kasvu, markkinan pirstaloituminen yhä erilaisiin juomaryhmiin, luonnollisuus, keveys, terveellisyys ja on the go -kulutus. Näin sanoo Zenith International.
Markkinaa muokkaavat ennen kaikkea kuluttajien muuttuvat tarpeet. Juoman tulee paitsi maistua hyvältä, olla myös terveellinen, sopia kuhunkin tilanteeseen ja olla helppokäyttöinen. Hinnan suhteen kuluttaja on joustava. Tuotteelta halutaan toki vastinetta rahalle, mutta tuotteesta, jossa on kuluttajan haluamaa lisäarvoa, hän on valmis myös maksamaan enemmän, sanotaan Zenith Internationalissa.
Suomi on kevytjuomien kärkimaa
Suomen virvoitusjuomamarkkinoiden kehitystä muokkaavat samat trendit kuin muuallakin maailmassa. ”Vahvimmin juomamarkkinoita leimaa hyvinvointi- ja terveystrendi, mikä näkyy niin pullovesien, kevytjuomien kuin uusien luonnollisten juomien kasvuna. Globalisaation vastailmiönä suomalaisten brändien asema on vahva. Kulutustuotebrändejä käytetään identiteetin rakentamiseen, ja aina kunkin hetken käyttötilanne ja tarve määrittää, mihin tuotteeseen ja millaiseen pakkausvaihtoehtoon kuluttaja päätyy. Pienillekin tuotemerkeille on tilaa ja niillä saattaa olla merkittävä rooli tietyille kuluttajaryhmille”, toimitusjohtaja Närhinen Hartwallista kertoo.
Suomalainen juo virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa vuodessa. Kulutus on varsin maltillista, sillä muualla Euroopassa per capita –kulutus lähentelee 100 litraa. Eniten virvoitusjuomia kulutetaan Yhdysvalloissa, lähes 200 litraa henkilöä kohden vuodessa.
Kevytvirvoitusjuomia Suomessa kulutetaan puolestaan suhteellisesti paljon. Sokerimakeutettujen virvoitusjuomien osuus on laskenut koko 2000-luvun, samaan aikaan kuin kevytvirvoitusjuomien myynti on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2006 noin neljänneksellä. Vuonna 2006 kevytvirvoitusjuomien osuus päivittäistavarakaupan virvoitusjuomamyynnistä oli jo 39 prosenttia. Hartwallin virvoitusjuomamyynnistä peräti 51 % oli kevytjuomia. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 5 prosenttia (ACNielsen).
Pullovedet kasvavat myös Suomessa
Pullotettujen vesien kulutus Suomessa on kaksinkertaistunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisessä vertailussa kulutus on kuitenkin yhä varsin vähäistä, noin14 litraa vuodessa asukasta kohden, kun monessa Euroopan maassa luku on kymmenkertainen. Vesimarkkinoille odotetaan kasvua myös Suomessa.
Suomi oli kuitenkin ensimmäisiä Euroopan maita, joissa alettiin myydä maailmalla vasta nyt kasvussa olevia maustettuja kivennäisvesiä. Kategoria syntyi, kun sitruunan makuinen Hartwall Novelle Citronelle lanseerattiin vuonna 1994. Nykyään maustetut kivennäisvedet ovat Suomessa vesimarkkinan suurin segmentti 36 prosentin osuudella (ACNielsen 2006).
Aitoja vaihtoehtoja kuluttajalle
Hartwall vastaa kuluttajien muuttuviin tarpeisiin tuomalla markkinoille yhä uusia innovaatioita ja tarjoamalla kuluttajille aitoja vaihtoehtoja. Alkoholittomien juomien osalta Hartwallin valikoimaan kuuluu lukuisten virvoitusjuomien ja niiden kevytvarianttien lisäksi mm. erilaisia kivennäis- ja lähdevesiä, hedelmäsokerilla makeutetut, kevyet Hartwall Novelle Friss –juomat, ED-energiajuomat, Hartwall Fenix –hyvinvointijuomat sekä Gatorade-urheilujuomat.
Hartwallin kesän uutuustuotteita ovat kevyt ja superraikas virvoitusjuoma Hartwall Jaffa Jää Tangeriini Light ja karpalon makuinen energiajuoma ED Redberry. Aivan uudenlainen juoma Suomen markkinoille on Hartwall Novelle Fruity, joka on omenamehun ja kivennäisveden raikas yhdistelmä. Vappumarkkinoille palaa myös Walhalla sima.
ED Redberry on punainen energiajuoma, jossa aito karpalo antaa juomalle pirteän maun. Juoma sisältää kaikille energiajuomille tuttuja vaikutusaineita; kofeiinia, tauriinia, guaranaa ja viittä eri B-vitamiinia. Kofeiini on tuttu piristävä aine, joka ei energiajuomassa rasita vatsaa kahvin tavoin. Guarana kohottaa valppaustasoa ja estää väsymystä. Tauriini on elimistöstä luonnostaan löytyvä aminohappo, joka toimii mm. aivojen välittäjäaineena. Tauriinin valmistus elimistössä hidastuu merkittävästi rasituksen aikana. B-vitamiinit vaikuttavat energia-aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan.
Hartwall Novelle Fruity yhdistää omenamehun ja kivennäisveden. Luonnollisuus ja terveellisyys ovat trendejä, jotka vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin. Ruoan käyttö myös sopeutetaan elämäntyyliin ja sen tarpeisiin, joten erilaisten välipalatuotteiden ja mukana kulkevien ruokien ja juomien suosio on edelleen kasvussa. Uusi Hartwall Novelle Fruity tarjoaa kivennäisvesien virkistävyyden ja juotavuuden sekä mehujen luonnollisuuden ja terveellisyyden samassa pullossa. Hartwall Novelle Fruityssä on kivennäisvettä, omenamehua sekä makeutukseen hedelmäsokeria. Mehun ja kivennäisveden yhdistelmä sisältää vähemmän sokeria ja kaloreita kuin täysmehut ja on virkistävämpi kuin perinteiset mehujuomat. Hartwall Novelle Fruity on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Vastaavat mehun ja kivennäisveden yhdistävät juomat ovat suosittuja Keski-Euroopassa, ja Saksassa ja Ranskassa ne tunnetaan nimellä shorle. Saksa on johtava shorle-markkina, siellä juomia kulutetaan yli 6 litraa asukasta kohden vuodessa eli yhteensä yli 500 miljoonaa litraa. Erityisesti juoma vetoaa naisiin, sanotaan Hartwallista. Uutuusjuoma on myynnissä maaliskuun lopusta alkaen, ja se löytyy juomaosastolta muiden panimojuomien tapaan.
Hartwall Walhalla Sima on panimosima, jota on valmistettu jo 1960-luvulla. Siman makeus saadaan pääosin hunajasta, joka antaa juomalle hienostuneen aromin. Vapun perinteinen sesonkituote on ollut viimeksi markkinoilla 1997 ja nyt siman ystävät saavat taas maistella tätä kaivattua vappujuomaa. Tuote on sesonkituote ja sitä on valmistettu rajoitettu määrä vapuksi.
Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 3.4.2007
Kaikille ihmisille paras janojuoma on raikas vesi. Vettä juomalla pysyy päänsärky loitolla, paranemme nopeammin sairauksista, poltamme enemmän rasvaa, pysymme virkeämpinä jne. Hartwall on lähettänyt ravintotoimittajille useita ansiokkaita katsauksia erilaisista juotavista nesteistä, joita mahdollisesti voi juoda mikäli kraanavesi tympäisee. Kokosin nämä katsaukset yhteen. Hartwall ei maksa minulle mitään palkkiota tämän julkaisemisesta.
Kehittyvät juomamarkkinat
Funktionaalisten ja uudenlaisten terveellisten juomien myynti kasvaa vauhdilla kaikkialla maailmassa. Kevytjuomat haukkaavat osuuksia perinteisiltä virvoitusjuomilta ja pullotettujen vesien kulutus ohittaa jo lähivuosina virvoitusjuomien kulutuksen. Näin ennustaa juomamarkkinoiden tutkimukseen erikoistunut Zenith International.
Sama ilmiö näkyy myös Suomessa, jossa kevytjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on jo 39 %, ja uudenlaiset juomatyypit kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Alkoholittomista juomista kaikkien suurinta kasvua ennustetaan pullotetuille vesille. Zenith Internationalin mukaan vesien kulutus globaalisti saavuttaa virvoitusjuomien kulutuksen jo vuonna 2008 ja ohittaa reippaasti vuoteen 2010 mennessä. Muita globaaleja kasvukategorioita ovat erilaiset funktionaaliset juomat, energiajuomat, urheilujuomat, mehut sekä vasta nyt maailmalla päätään nostavat maustetut vedet.
”Maailmanlaajuisesti (globaalisti) ajatellen virvoitusjuomien kasvu tulee muista kuin perinteisistä virvoitusjuomista. Kevytjuomat ovat olleet kasvussa jo pitkään, mutta nyt vahvimmassa kasvussa ovat luonnolliset ja funktionaaliset juomat. Yhteenlaskettuna niiden osuus juomamarkkinoiden globaalista kasvusta oli huimat 60 % vuosina 2000 - 2005. Neljänneksen kasvusta ottivat kevytvirvoitusjuomat, eli perinteisen virvoitusjuomien kasvu oli huomattavasti vaatimattomampaa, vain 14 %”, Hartwallin toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kertoo.
Juoma-alan muita globaaleja megatrendejä ovat siirtyminen kuumista juomista kylmiin, alkoholittomien juomien kulutuksen kasvu, markkinan pirstaloituminen yhä erilaisiin juomaryhmiin, luonnollisuus, keveys, terveellisyys ja on the go -kulutus. Näin sanoo Zenith International.
Markkinaa muokkaavat ennen kaikkea kuluttajien muuttuvat tarpeet. Juoman tulee paitsi maistua hyvältä, olla myös terveellinen, sopia kuhunkin tilanteeseen ja olla helppokäyttöinen. Hinnan suhteen kuluttaja on joustava. Tuotteelta halutaan toki vastinetta rahalle, mutta tuotteesta, jossa on kuluttajan haluamaa lisäarvoa, hän on valmis myös maksamaan enemmän, sanotaan Zenith Internationalissa.
Suomi on kevytjuomien kärkimaa
Suomen virvoitusjuomamarkkinoiden kehitystä muokkaavat samat trendit kuin muuallakin maailmassa. ”Vahvimmin juomamarkkinoita leimaa hyvinvointi- ja terveystrendi, mikä näkyy niin pullovesien, kevytjuomien kuin uusien luonnollisten juomien kasvuna. Globalisaation vastailmiönä suomalaisten brändien asema on vahva. Kulutustuotebrändejä käytetään identiteetin rakentamiseen, ja aina kunkin hetken käyttötilanne ja tarve määrittää, mihin tuotteeseen ja millaiseen pakkausvaihtoehtoon kuluttaja päätyy. Pienillekin tuotemerkeille on tilaa ja niillä saattaa olla merkittävä rooli tietyille kuluttajaryhmille”, toimitusjohtaja Närhinen Hartwallista kertoo.
Suomalainen juo virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa vuodessa. Kulutus on varsin maltillista, sillä muualla Euroopassa per capita –kulutus lähentelee 100 litraa. Eniten virvoitusjuomia kulutetaan Yhdysvalloissa, lähes 200 litraa henkilöä kohden vuodessa.
Kevytvirvoitusjuomia Suomessa kulutetaan puolestaan suhteellisesti paljon. Sokerimakeutettujen virvoitusjuomien osuus on laskenut koko 2000-luvun, samaan aikaan kuin kevytvirvoitusjuomien myynti on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2006 noin neljänneksellä. Vuonna 2006 kevytvirvoitusjuomien osuus päivittäistavarakaupan virvoitusjuomamyynnistä oli jo 39 prosenttia. Hartwallin virvoitusjuomamyynnistä peräti 51 % oli kevytjuomia. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 5 prosenttia (ACNielsen).
Pullovedet kasvavat myös Suomessa
Pullotettujen vesien kulutus Suomessa on kaksinkertaistunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisessä vertailussa kulutus on kuitenkin yhä varsin vähäistä, noin14 litraa vuodessa asukasta kohden, kun monessa Euroopan maassa luku on kymmenkertainen. Vesimarkkinoille odotetaan kasvua myös Suomessa.
Suomi oli kuitenkin ensimmäisiä Euroopan maita, joissa alettiin myydä maailmalla vasta nyt kasvussa olevia maustettuja kivennäisvesiä. Kategoria syntyi, kun sitruunan makuinen Hartwall Novelle Citronelle lanseerattiin vuonna 1994. Nykyään maustetut kivennäisvedet ovat Suomessa vesimarkkinan suurin segmentti 36 prosentin osuudella (ACNielsen 2006).
Aitoja vaihtoehtoja kuluttajalle
Hartwall vastaa kuluttajien muuttuviin tarpeisiin tuomalla markkinoille yhä uusia innovaatioita ja tarjoamalla kuluttajille aitoja vaihtoehtoja. Alkoholittomien juomien osalta Hartwallin valikoimaan kuuluu lukuisten virvoitusjuomien ja niiden kevytvarianttien lisäksi mm. erilaisia kivennäis- ja lähdevesiä, hedelmäsokerilla makeutetut, kevyet Hartwall Novelle Friss –juomat, ED-energiajuomat, Hartwall Fenix –hyvinvointijuomat sekä Gatorade-urheilujuomat.
Hartwallin kesän uutuustuotteita ovat kevyt ja superraikas virvoitusjuoma Hartwall Jaffa Jää Tangeriini Light ja karpalon makuinen energiajuoma ED Redberry. Aivan uudenlainen juoma Suomen markkinoille on Hartwall Novelle Fruity, joka on omenamehun ja kivennäisveden raikas yhdistelmä. Vappumarkkinoille palaa myös Walhalla sima.
ED Redberry on punainen energiajuoma, jossa aito karpalo antaa juomalle pirteän maun. Juoma sisältää kaikille energiajuomille tuttuja vaikutusaineita; kofeiinia, tauriinia, guaranaa ja viittä eri B-vitamiinia. Kofeiini on tuttu piristävä aine, joka ei energiajuomassa rasita vatsaa kahvin tavoin. Guarana kohottaa valppaustasoa ja estää väsymystä. Tauriini on elimistöstä luonnostaan löytyvä aminohappo, joka toimii mm. aivojen välittäjäaineena. Tauriinin valmistus elimistössä hidastuu merkittävästi rasituksen aikana. B-vitamiinit vaikuttavat energia-aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan.
Hartwall Novelle Fruity yhdistää omenamehun ja kivennäisveden. Luonnollisuus ja terveellisyys ovat trendejä, jotka vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin. Ruoan käyttö myös sopeutetaan elämäntyyliin ja sen tarpeisiin, joten erilaisten välipalatuotteiden ja mukana kulkevien ruokien ja juomien suosio on edelleen kasvussa. Uusi Hartwall Novelle Fruity tarjoaa kivennäisvesien virkistävyyden ja juotavuuden sekä mehujen luonnollisuuden ja terveellisyyden samassa pullossa. Hartwall Novelle Fruityssä on kivennäisvettä, omenamehua sekä makeutukseen hedelmäsokeria. Mehun ja kivennäisveden yhdistelmä sisältää vähemmän sokeria ja kaloreita kuin täysmehut ja on virkistävämpi kuin perinteiset mehujuomat. Hartwall Novelle Fruity on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Vastaavat mehun ja kivennäisveden yhdistävät juomat ovat suosittuja Keski-Euroopassa, ja Saksassa ja Ranskassa ne tunnetaan nimellä shorle. Saksa on johtava shorle-markkina, siellä juomia kulutetaan yli 6 litraa asukasta kohden vuodessa eli yhteensä yli 500 miljoonaa litraa. Erityisesti juoma vetoaa naisiin, sanotaan Hartwallista. Uutuusjuoma on myynnissä maaliskuun lopusta alkaen, ja se löytyy juomaosastolta muiden panimojuomien tapaan.
Hartwall Walhalla Sima on panimosima, jota on valmistettu jo 1960-luvulla. Siman makeus saadaan pääosin hunajasta, joka antaa juomalle hienostuneen aromin. Vapun perinteinen sesonkituote on ollut viimeksi markkinoilla 1997 ja nyt siman ystävät saavat taas maistella tätä kaivattua vappujuomaa. Tuote on sesonkituote ja sitä on valmistettu rajoitettu määrä vapuksi.
Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 3.4.2007
maanantaina, huhtikuuta 02, 2007
Kurkkua kurkusta alas!
***
Pirjo Toikkanen (Kotimaiset Kasvikset ry.) toivotti minulle virkeää kevättä koko kurkun voimalla.
Kevätkurkun heleänvihreä sisus rajautuu metsänvihreään kuoreen. Kurkku tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta. Se on helppoa syötävää kokonaan ja sellaisenaan. Kurkusta pitävät kaikki ipanasta isoisään.
Kurkku kuuluu kurpitsojen ja melonien sukuun. Mehukkaana se virkistää janoista elimistöä. Kurkku on tuttu kylmissä salaateissa, mutta sitä voi myös lämmittää. Kurkun voi soseuttaa keitoksi ja siitä voi tehdä kastiketta.
Uusia kurkun käyttötapoja kokeiltuine ruokaohjeineen löydät alla avautuvasta linkistä. Lisäksi saat tietoa kurkun viljelystä ja siitä, millaisen kohtelun kurkku ansaitsee sekä tilastofaktat ja ravintoarvon. Voit poimia omaan tarkoitukseesi sopivat asiat ja kuvat käyttöösi, ole hyvä!
Kurkkaa kurkkutietoa tästä!
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry., 2.4.2007
Pirjo Toikkanen (Kotimaiset Kasvikset ry.) toivotti minulle virkeää kevättä koko kurkun voimalla.
Kevätkurkun heleänvihreä sisus rajautuu metsänvihreään kuoreen. Kurkku tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta. Se on helppoa syötävää kokonaan ja sellaisenaan. Kurkusta pitävät kaikki ipanasta isoisään.
Kurkku kuuluu kurpitsojen ja melonien sukuun. Mehukkaana se virkistää janoista elimistöä. Kurkku on tuttu kylmissä salaateissa, mutta sitä voi myös lämmittää. Kurkun voi soseuttaa keitoksi ja siitä voi tehdä kastiketta.
Uusia kurkun käyttötapoja kokeiltuine ruokaohjeineen löydät alla avautuvasta linkistä. Lisäksi saat tietoa kurkun viljelystä ja siitä, millaisen kohtelun kurkku ansaitsee sekä tilastofaktat ja ravintoarvon. Voit poimia omaan tarkoitukseesi sopivat asiat ja kuvat käyttöösi, ole hyvä!
Kurkkaa kurkkutietoa tästä!
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry., 2.4.2007
lauantaina, maaliskuuta 31, 2007
Raivohyppelyn avoimet SM-kisat 1.4.2007
Salibandyjoukkue Idän Raivo järjestää ensimmäiset avoimet Raivohyppelyn SM-kisat Helsingin Olympiastadionilla. Ilmoittautumisia otetaan vastaan stadionin B-portilla klo. 6.00 lähtien. Kilpailut käynnistyvät klo. 12.00.
Raivohyppely koostuu kahdesta osasuorituksesta.
1) pakolliset raivohyppelykuviot
2) vapaa suoritustapa
Kilpailujen johtaja Raivo Raitis on valinnut pakolliseksi raivohyppelykuvioksi 5 min raivohyppelyn tohtori Tollosen KilotVeks pilleripurkin kera. Arvostelutuomareina toimivat tusinan verran pilleritohtorin petettyjä asiakkaita. He ovat keränneet yli yön kestäneessä salaisessa raivonkohotustapahtumassa hyvin runsaasti raivoa. Kilpailijat eivät pääse helpolla! Vapaassa ohjelmassa saa vapaasti improvisoida sopivan raivon kohteen mukaisen hyppelytuokion, jonka maksimaalinen esitysaika on 30 min.
Raivohyppelyssä noudatetaan hyvin epäreiluja sääntöjä osallistujien raivon nostattamiseksi. Kilpailijoiden on mm. osallistuttava klo. 10.00 järjestettävään hiilihydraattitankkaukseen. Kansanterveyslaitos on keittänyt virallisterveelliset pöperöt. Kilpailijoita kielletään käyttämästä muita lautasmalleja kuin Kansanterveyslaitoksen suosittelemia. Karppausfoorumi on esittänyt asian johdosta raivoisan ja rasvaisen vastalauseen, mutta sellaista on elämä, aina ei voi voittaa tarjouskilpailua. Ruokailutapahtuman aikana esitetään stadionin suurelta videotaululta kaikki ravintovalmentaja Christer Sundqvistin esitelmät (648 kpl) missä hän on opettanut Suomen kansalle raivohyppelyn alkeet.
Kilpailut televisioidaan suorana lähetyksenä 79:ään maahan ja YLE esittää kilpailujen tylsimmät kohdat uusintana kesällä 2007 parhaimpaan katseluaikaan, kunnes kaikki suomalaiset ovat ostaneet sen s****in digisovittimen.
Kilpailuun osallistuu iso liuta raivostuneita Suomen kansalaisia. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kisoihin osallistuu mm:
Jälkikirjoitus (1.4.2007): Yllämainittu teksti on tietenkin pelkkää Aprillipäivän pilaa. Sellaista on tänään liikkeellä muuallakin. Olkaa varuillanne!
Valikoima muita aprillipiloja kautta aikojen:
Top 100 April Fool's Day Hoaxes of All Time
Radiomafian Aprillipilat
Kirkasvalohoito lihottaa
Raivohyppely koostuu kahdesta osasuorituksesta.
1) pakolliset raivohyppelykuviot
2) vapaa suoritustapa
Kilpailujen johtaja Raivo Raitis on valinnut pakolliseksi raivohyppelykuvioksi 5 min raivohyppelyn tohtori Tollosen KilotVeks pilleripurkin kera. Arvostelutuomareina toimivat tusinan verran pilleritohtorin petettyjä asiakkaita. He ovat keränneet yli yön kestäneessä salaisessa raivonkohotustapahtumassa hyvin runsaasti raivoa. Kilpailijat eivät pääse helpolla! Vapaassa ohjelmassa saa vapaasti improvisoida sopivan raivon kohteen mukaisen hyppelytuokion, jonka maksimaalinen esitysaika on 30 min.
Raivohyppelyssä noudatetaan hyvin epäreiluja sääntöjä osallistujien raivon nostattamiseksi. Kilpailijoiden on mm. osallistuttava klo. 10.00 järjestettävään hiilihydraattitankkaukseen. Kansanterveyslaitos on keittänyt virallisterveelliset pöperöt. Kilpailijoita kielletään käyttämästä muita lautasmalleja kuin Kansanterveyslaitoksen suosittelemia. Karppausfoorumi on esittänyt asian johdosta raivoisan ja rasvaisen vastalauseen, mutta sellaista on elämä, aina ei voi voittaa tarjouskilpailua. Ruokailutapahtuman aikana esitetään stadionin suurelta videotaululta kaikki ravintovalmentaja Christer Sundqvistin esitelmät (648 kpl) missä hän on opettanut Suomen kansalle raivohyppelyn alkeet.
Kilpailut televisioidaan suorana lähetyksenä 79:ään maahan ja YLE esittää kilpailujen tylsimmät kohdat uusintana kesällä 2007 parhaimpaan katseluaikaan, kunnes kaikki suomalaiset ovat ostaneet sen s****in digisovittimen.
Kilpailuun osallistuu iso liuta raivostuneita Suomen kansalaisia. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kisoihin osallistuu mm:
- Showmies Frederik, joka esittää Tony Halmeen innoittaman v***tushyppelyn
- Lenita Airisto, tuo naarasenergiaa tihkuva suomalaisuuden johtotähti, joka nyt vaan on niin älyttömästi raivostunut viisaisiin naisjohtajiin ja vaatii tyhmien miesten nostamista heille kuuluvaan arvoonsa
- Erkki Ossi Olavi ”Susi-Pulliainen” Pulliainen, joka tekee monet vihreiksi kateudesta raivotautisen suden kanssa suorittamallan yhteishyppelyllään
Jälkikirjoitus (1.4.2007): Yllämainittu teksti on tietenkin pelkkää Aprillipäivän pilaa. Sellaista on tänään liikkeellä muuallakin. Olkaa varuillanne!
Valikoima muita aprillipiloja kautta aikojen:
Top 100 April Fool's Day Hoaxes of All Time
Radiomafian Aprillipilat
Kirkasvalohoito lihottaa
Statiineja tarvitaan
**
Lukijani ovat huomanneet, että sukkuloin sujuvasti kahden leirin välissä. Kakkosleirissä on tapana suhtautua kriittisesti valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravintovalistukseen, puhutaan välillä pahaa lääkkeistä ja pidetään kovaa haloota esimerkiksi kolesterolista. Ykkösleirissä luotetaan tutkittuun, viralliseen tietoon ravinnosta, lääkkeistä ja terveydestä. Lähes koko elämäni ykkösleirin teltassa asuneena oli mukava käydä vierailulla siellä. Leirien välissä on kuitenkin mukava olla.
Vierailukohteena oli siis ykkösleiri ja aiheena statiinit. AstraZeneca oli koonnut meidät ravitsemuksen ja lääketieteen toimittajat kuulemaan tuoreita Amerikanterveisiä. Hyväntuulinen professori Timo Strandberg (Oulun Yliopisto) oli käynyt sydänlääkäreiden kongressissa New Orleansissa. Kolesterolilääkkeet ovat kaikkien kongressien vakiokamaa nykyään ja New Orleans ei ollut mikään poikkeus. Siellä esiteltiin ihan uusia tutkimustuloksia, jotka osoittivat professori Strandbergin mukaan ensimmäisen kerran, että kolesterolilääkkeellä on myönteinen vaikutus verisuonten kalkkeutumiseen (ateroskleroosi) myös oireettomilla henkilöillä. Sellaisilla ihmisillä, joilla on vasta varhaisia merkkejä valtimotaudista. Jo vakavasti ateroskleroosiin sairastuneita olisi tietenkin selkeämpi tutkia, mutta epäeettistä olisi antaa lumelääkettä kuolemansairaille potilaille.
Tarkkaakin tarkemmassa tutkimuksessa rosuvastatiini -niminen kolesterolilääke hidasti ateroskleroosin etenemistä merkitsevästi enemmän kuin lumelääke. Kahden vuoden ajan mitattiin erityisellä ultraäänilaitteella kaulavaltimon sisäkeskikerroksen paksuutta. Lumelääkettä saaneilla henkilöillä kaulavaltimon paksuus lisääntyi verrattuna lähtötilanteeseen. Tämä on sellainen ei-toivottu tapahtuma, sillä ateroskleroosi etenee tavattoman hitaasti ja selkeitä oireita ei välttämättä näy moneen kymmeneen vuoteen. Tosin ensimmäinen oire voi olla kohtalokas.
Lumelääke ei siis pysäyttänyt valtimonseinämän kasvua. Sen sijaan rosuvastatiinia saaneilla riskivyöhykkeessä olevilla potilailla tämä verisuonen seinämän paksuus pysyi muuttumattomana, joillakin potilailla se jopa ohentui. Tämä osoittaa tällaiselle epäilevälle Christerille, että statiinit todellakin toimivat.
Tutkimuksessa oli mukana Euroopassa ja USA:ssa (METEOR-tutkimus) yhteensä 984 oireetonta keski-ikäistä ihmistä, joilla oli kohonnut kolesteroli ja kaulavaltimon seinämän paksuuntumisessa näkyvissä piilevän ateroskleroosin ensi-oireita. Suomesta oli mukana 79 henkilöä. Statiiniannos oli hyvin siedetty koko hoitojakson ajan.
Ideana tällaisissa tutkimuksissa on kerätä tukea ajatukselle, että sairaudet ehkäistään ennen kuin ne pahenevat. Haastavana kysymyksenä tulee olemaan miten seulotaan terveitten joukosta ne potilaat jotka hyötyvät statiineista? Mielenkiintoisena kriteerinä voisi olla tämä valtimonseinämän paksuuden mittaaminen, sillä keinotekoisesti asetetut kolesteroliarvot ovat liian karkea mittari. Timo Strandbergin mukaan kolesterolin raja-arvojen määrittelyssä on kyse samasta kuin nopeusrajoitusten asettamisesta. Jos maanteille määrättäisiin esim. 30 km tuntinopeus, liikenneonnettomuudet vähenisivät dramaattisesti, mutta olisiko se tarkoituksenmukaista etenemistä tuollainen köröttely? Paahdetaanko nyt 140 km/t ja vaarana on liian harvojen potilaiden hoidon aloitus?
Sain kysyä professori Strandbergilta, mikä on elintapamuutosten rooli ihmisten terveydessä? Ilokseni sain kuulla, että elämäntapamuutoksilla on tärkeä rooli ateroskleroosin estossa. Ongelmana on vain se, että ne potilaat jotka eniten hyötyisivät elämäntapamuutoksista, eivät jostain syystä niistä innostu. Ihmiset eivät rupea liikkumaan enemmän, eivät muuta ravitsemustaan terveellisempään suuntaan, eivät tee tupakkalakkoa jne. Silloin lääkärille ei jää muita menetelmiä käyttöön kuin "nykyteknologian" käyttö statiinien muodossa.
Liiemmin provosoimatta professori Strandberg loihti ilmoille minunkin käyttämän lausahduksen: "Ruoka pitäisi juosta kiinni!" Näin tekevät luonnonkansat esim. Afrikassa ja heillä ei ole juurikaan sydän- ja verisuonitauteja.
Vieläkö olette hereillä? Kiva juttu, tässä vielä tilaisuudessa saatua taustatietoa ateroskleroosista selkokielelle käännettynä:
Ateroskleroosilla tarkoitetaan sellaista tapahtumaa, jossa rasva- ja sidekudos kiinnittyy valtimon seinämiin muodostaen paikoin paksuja kohtia (ns. ateroomaplakkeja). Nämä paksut kohdat lisääntyvät ja suurentuvat ahtauttaen valtimoa. Silloin verenvirtaus heikentyy elintärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja aivoihin. Ne eivät saa riittävästi happea ja tärkeitä ravintotekijöitä. Tätä tilaa kutsutaan ammattikielellä iskemiaksi.
Valtimon seinämän vaurio syntyy monen eri tekijän vaikutuksesta. Tunnettuja ovat mm. kohonnut verenpaine ja tupakointi. Vauriokohta mahdollistaa kolesterolin pääsyn verivirrasta valtimon seinämän sisään ja valtimon seinämän hitaasti etenevä ahtautuminen käynnistyy. Ahtauman suurentuessa verisuoni voi mennä lähes kokonaan jumiin. Monet elimistön osat voivat taistella tätä ilmiötä vastaan kehittämällä verenvirtaukselle vaihtoehtoisia reittejä, mutta tähän eivät pysty sydän, aivot ja alaraajat:
Omaa pohdintaa
Keskustelkaa lääkärinne kanssa ajoissa statiineista. Kertokaa mitä mieltä te olette kolesterolista. Jos olette sitä mieltä, että ravinnosta ei voi saada niin huomattavaa kolesterolikuormaa, että siitä aiheutuisi ateroskleroosia, kertokaa sekin lääkärillenne. Itse olen varovasti sitä mieltä, että lääketiede liioittele ravintorasvojen vaaraa, mutta seurataan tilanteen kehittymistä. Käynnissä on useita todella mielenkiintoisia ravitsemustutkimuksia. Jos lääkärinne on yhtä halukas kuuntelemaan teitä kuin professori Strandberg, uskoisin teillä olevan mahdollisuuksia hedelmälliseen ajatuksenvaihtoon. Olennaista on pohtia lähdettekö toteuttamaan statiinihoitoa ensin kokeiltuanne elintapamuutoksia. Se ainakin kävi selväksi, että media on kovasti paisutellut statiineista aiheutuneita sivuvaikutuksia. Suomessa 500 000 potilasta syö tällä hetkellä statiineja, joidenkin mukaan turhaan, mutta kuitenkin varsin turvallisesti. Keskustelua kolesterolista kannattaa jatkaa.
Aiemminkin olen kirjoittanut kolesterolista ja statiineista sekä vieraillut molemmissa leireissä. Katsokaa sisällysluettelosta!
Tieteellinen tutkimus: Crouse J, Raichlen J, Riley W ym. for the METEOR Study Group. Effect of Rosuvastatin on Progression of Carotid Intima-Media Thickness in Low-Risk Individuals With Subclinical Atherosclerosis. The METEOR Trial. JAMA 297: 1344-1353, 2007
Lähde: AstraZenecan MediPressi-tilaisuus, Hotelli Marski, 30.3.2007
Lukijani ovat huomanneet, että sukkuloin sujuvasti kahden leirin välissä. Kakkosleirissä on tapana suhtautua kriittisesti valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravintovalistukseen, puhutaan välillä pahaa lääkkeistä ja pidetään kovaa haloota esimerkiksi kolesterolista. Ykkösleirissä luotetaan tutkittuun, viralliseen tietoon ravinnosta, lääkkeistä ja terveydestä. Lähes koko elämäni ykkösleirin teltassa asuneena oli mukava käydä vierailulla siellä. Leirien välissä on kuitenkin mukava olla.
Vierailukohteena oli siis ykkösleiri ja aiheena statiinit. AstraZeneca oli koonnut meidät ravitsemuksen ja lääketieteen toimittajat kuulemaan tuoreita Amerikanterveisiä. Hyväntuulinen professori Timo Strandberg (Oulun Yliopisto) oli käynyt sydänlääkäreiden kongressissa New Orleansissa. Kolesterolilääkkeet ovat kaikkien kongressien vakiokamaa nykyään ja New Orleans ei ollut mikään poikkeus. Siellä esiteltiin ihan uusia tutkimustuloksia, jotka osoittivat professori Strandbergin mukaan ensimmäisen kerran, että kolesterolilääkkeellä on myönteinen vaikutus verisuonten kalkkeutumiseen (ateroskleroosi) myös oireettomilla henkilöillä. Sellaisilla ihmisillä, joilla on vasta varhaisia merkkejä valtimotaudista. Jo vakavasti ateroskleroosiin sairastuneita olisi tietenkin selkeämpi tutkia, mutta epäeettistä olisi antaa lumelääkettä kuolemansairaille potilaille.
Tarkkaakin tarkemmassa tutkimuksessa rosuvastatiini -niminen kolesterolilääke hidasti ateroskleroosin etenemistä merkitsevästi enemmän kuin lumelääke. Kahden vuoden ajan mitattiin erityisellä ultraäänilaitteella kaulavaltimon sisäkeskikerroksen paksuutta. Lumelääkettä saaneilla henkilöillä kaulavaltimon paksuus lisääntyi verrattuna lähtötilanteeseen. Tämä on sellainen ei-toivottu tapahtuma, sillä ateroskleroosi etenee tavattoman hitaasti ja selkeitä oireita ei välttämättä näy moneen kymmeneen vuoteen. Tosin ensimmäinen oire voi olla kohtalokas.
Lumelääke ei siis pysäyttänyt valtimonseinämän kasvua. Sen sijaan rosuvastatiinia saaneilla riskivyöhykkeessä olevilla potilailla tämä verisuonen seinämän paksuus pysyi muuttumattomana, joillakin potilailla se jopa ohentui. Tämä osoittaa tällaiselle epäilevälle Christerille, että statiinit todellakin toimivat.
Tutkimuksessa oli mukana Euroopassa ja USA:ssa (METEOR-tutkimus) yhteensä 984 oireetonta keski-ikäistä ihmistä, joilla oli kohonnut kolesteroli ja kaulavaltimon seinämän paksuuntumisessa näkyvissä piilevän ateroskleroosin ensi-oireita. Suomesta oli mukana 79 henkilöä. Statiiniannos oli hyvin siedetty koko hoitojakson ajan.
Ideana tällaisissa tutkimuksissa on kerätä tukea ajatukselle, että sairaudet ehkäistään ennen kuin ne pahenevat. Haastavana kysymyksenä tulee olemaan miten seulotaan terveitten joukosta ne potilaat jotka hyötyvät statiineista? Mielenkiintoisena kriteerinä voisi olla tämä valtimonseinämän paksuuden mittaaminen, sillä keinotekoisesti asetetut kolesteroliarvot ovat liian karkea mittari. Timo Strandbergin mukaan kolesterolin raja-arvojen määrittelyssä on kyse samasta kuin nopeusrajoitusten asettamisesta. Jos maanteille määrättäisiin esim. 30 km tuntinopeus, liikenneonnettomuudet vähenisivät dramaattisesti, mutta olisiko se tarkoituksenmukaista etenemistä tuollainen köröttely? Paahdetaanko nyt 140 km/t ja vaarana on liian harvojen potilaiden hoidon aloitus?
Sain kysyä professori Strandbergilta, mikä on elintapamuutosten rooli ihmisten terveydessä? Ilokseni sain kuulla, että elämäntapamuutoksilla on tärkeä rooli ateroskleroosin estossa. Ongelmana on vain se, että ne potilaat jotka eniten hyötyisivät elämäntapamuutoksista, eivät jostain syystä niistä innostu. Ihmiset eivät rupea liikkumaan enemmän, eivät muuta ravitsemustaan terveellisempään suuntaan, eivät tee tupakkalakkoa jne. Silloin lääkärille ei jää muita menetelmiä käyttöön kuin "nykyteknologian" käyttö statiinien muodossa.
Liiemmin provosoimatta professori Strandberg loihti ilmoille minunkin käyttämän lausahduksen: "Ruoka pitäisi juosta kiinni!" Näin tekevät luonnonkansat esim. Afrikassa ja heillä ei ole juurikaan sydän- ja verisuonitauteja.
Vieläkö olette hereillä? Kiva juttu, tässä vielä tilaisuudessa saatua taustatietoa ateroskleroosista selkokielelle käännettynä:
Ateroskleroosilla tarkoitetaan sellaista tapahtumaa, jossa rasva- ja sidekudos kiinnittyy valtimon seinämiin muodostaen paikoin paksuja kohtia (ns. ateroomaplakkeja). Nämä paksut kohdat lisääntyvät ja suurentuvat ahtauttaen valtimoa. Silloin verenvirtaus heikentyy elintärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja aivoihin. Ne eivät saa riittävästi happea ja tärkeitä ravintotekijöitä. Tätä tilaa kutsutaan ammattikielellä iskemiaksi.
Valtimon seinämän vaurio syntyy monen eri tekijän vaikutuksesta. Tunnettuja ovat mm. kohonnut verenpaine ja tupakointi. Vauriokohta mahdollistaa kolesterolin pääsyn verivirrasta valtimon seinämän sisään ja valtimon seinämän hitaasti etenevä ahtautuminen käynnistyy. Ahtauman suurentuessa verisuoni voi mennä lähes kokonaan jumiin. Monet elimistön osat voivat taistella tätä ilmiötä vastaan kehittämällä verenvirtaukselle vaihtoehtoisia reittejä, mutta tähän eivät pysty sydän, aivot ja alaraajat:
- sydämessä tuntuu rasituskipua rinnassa (angina pectoris)
- aivoissa on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
- alaraajoissa tuntuu rasituksesta johtuvaa kipua (katkokävelyoire)
Omaa pohdintaa
Keskustelkaa lääkärinne kanssa ajoissa statiineista. Kertokaa mitä mieltä te olette kolesterolista. Jos olette sitä mieltä, että ravinnosta ei voi saada niin huomattavaa kolesterolikuormaa, että siitä aiheutuisi ateroskleroosia, kertokaa sekin lääkärillenne. Itse olen varovasti sitä mieltä, että lääketiede liioittele ravintorasvojen vaaraa, mutta seurataan tilanteen kehittymistä. Käynnissä on useita todella mielenkiintoisia ravitsemustutkimuksia. Jos lääkärinne on yhtä halukas kuuntelemaan teitä kuin professori Strandberg, uskoisin teillä olevan mahdollisuuksia hedelmälliseen ajatuksenvaihtoon. Olennaista on pohtia lähdettekö toteuttamaan statiinihoitoa ensin kokeiltuanne elintapamuutoksia. Se ainakin kävi selväksi, että media on kovasti paisutellut statiineista aiheutuneita sivuvaikutuksia. Suomessa 500 000 potilasta syö tällä hetkellä statiineja, joidenkin mukaan turhaan, mutta kuitenkin varsin turvallisesti. Keskustelua kolesterolista kannattaa jatkaa.
Aiemminkin olen kirjoittanut kolesterolista ja statiineista sekä vieraillut molemmissa leireissä. Katsokaa sisällysluettelosta!
Tieteellinen tutkimus: Crouse J, Raichlen J, Riley W ym. for the METEOR Study Group. Effect of Rosuvastatin on Progression of Carotid Intima-Media Thickness in Low-Risk Individuals With Subclinical Atherosclerosis. The METEOR Trial. JAMA 297: 1344-1353, 2007
Lähde: AstraZenecan MediPressi-tilaisuus, Hotelli Marski, 30.3.2007
torstaina, maaliskuuta 29, 2007
Tää on viimeinen taisto
Tämä kirjoitus sisältää huumoria. Tosikot älkööt vaivautuko!
Ravitsemuksesta käytävä keskustelu kahden leirin välillä muistuttaa jo avointa sodankäyntiä. Lue alkutahdit ensin täältä ja täältä. Mitä uutta sotarintamalta?
Ykkösleirissä pidetään hanakasti kiinni virallisesta aseistuksesta (60% hiilihankoja, 25% rasvapommeja, 15% projektiileja). Tämä lienee ihan sopiva aseistus paljon liikkuville ja terveille kansalaisille, mutta miten käy sairaiden ja vähän liikuntaa harrastavien? Lyhyessä ajassa ykkösleiri julkaisi höpöhöpö-tutkimuksen Atkinsista, joka ei sitten tainnut ollakaan sitä kaamean pelottavaa Atkinsia laisinkaan. Sotakirjeenvaihtajien varsinainen rupusakki (jätettäköön nyt nimi mainitsematta!) ladontavirheineen synnytti uutisankkoja (Atkins tappaa!) ilmeisen tarkoituksellisesti. Uutisankka oli pakko pistää maailmalle, sillä näytti siltä kuin kakkosleiriläiset kieriskelisivät selvään voittoon läpeensä tyytyväisinä kovan eläinperäisen rasvan osoittautuessa niin tavattoman terveelliseksi uusimmissa tutkimuksissa. Kiristystä, lahjontaa ja uhkailua on rupusakin mielestä harjoitettu kakkosleiristä päin. Onhan se nyt kumma jos ei hyvällä eikä pahalla uskota, että perinteisiä hiilihankoja tarvitaan riittävästi perusterveyden takaamiseksi.
"Tää on viimeinen taisto", on ykkösleirin soittolistojen kärjessä: "Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus... Eestä leivän, hengen, kunniamme, yössä sorron, turmion, kukin painakaamme palkeitamme kun käymme työhön, taistohon." Kakkosleirin mukaan se laulu ennustaa leirin lopullista luhistumista ja antaa omien megafoniensa kajauttaa ilmoille idolinsa Jussi Läskisen laulun: "Sika, se kohta paistetaan. Sika, sen perää maistetaan. Sika, on sähköuunissa. Sika, on mutsi duunissa..."
Media jauhaa lisää tekstiä. Ruotsissa näytetään televisiossa kauhutarinoita Karlssoneille ("Fett - kan det vara nyttigt?") siitä miten joku ICA yhä roikottaa hyllyissään noita transrasvapitoisia eineksiään, mikropopkorneja ja keksejä. Suomessa on kaikki hyvin! Transrasvoja ei ole, vakuuttaa ykkösleiri. Kakkosleirin olisi varmaan syytä lähettää muutama tuote-erä analysoitavaksi vaikkapa Tanskaan. Jos vaikka sittenkin löytyisi niitä transrasvoja kaupan hyllyiltä.
Aprillipäivä lähestyy kovaa vauhtia. Ihan vain vinkkinä molemmille leireille. Olisi todella mukavaa lukea oikein raflaavia aprillipiloja.
Raportoikaa!
Päätän raporttini tällä erää tähän, sotaveteraaniurheiluterveisin PUM, eli Paraisten UutisMedia.
Ravitsemuksesta käytävä keskustelu kahden leirin välillä muistuttaa jo avointa sodankäyntiä. Lue alkutahdit ensin täältä ja täältä. Mitä uutta sotarintamalta?
Ykkösleirissä pidetään hanakasti kiinni virallisesta aseistuksesta (60% hiilihankoja, 25% rasvapommeja, 15% projektiileja). Tämä lienee ihan sopiva aseistus paljon liikkuville ja terveille kansalaisille, mutta miten käy sairaiden ja vähän liikuntaa harrastavien? Lyhyessä ajassa ykkösleiri julkaisi höpöhöpö-tutkimuksen Atkinsista, joka ei sitten tainnut ollakaan sitä kaamean pelottavaa Atkinsia laisinkaan. Sotakirjeenvaihtajien varsinainen rupusakki (jätettäköön nyt nimi mainitsematta!) ladontavirheineen synnytti uutisankkoja (Atkins tappaa!) ilmeisen tarkoituksellisesti. Uutisankka oli pakko pistää maailmalle, sillä näytti siltä kuin kakkosleiriläiset kieriskelisivät selvään voittoon läpeensä tyytyväisinä kovan eläinperäisen rasvan osoittautuessa niin tavattoman terveelliseksi uusimmissa tutkimuksissa. Kiristystä, lahjontaa ja uhkailua on rupusakin mielestä harjoitettu kakkosleiristä päin. Onhan se nyt kumma jos ei hyvällä eikä pahalla uskota, että perinteisiä hiilihankoja tarvitaan riittävästi perusterveyden takaamiseksi.
"Tää on viimeinen taisto", on ykkösleirin soittolistojen kärjessä: "Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus... Eestä leivän, hengen, kunniamme, yössä sorron, turmion, kukin painakaamme palkeitamme kun käymme työhön, taistohon." Kakkosleirin mukaan se laulu ennustaa leirin lopullista luhistumista ja antaa omien megafoniensa kajauttaa ilmoille idolinsa Jussi Läskisen laulun: "Sika, se kohta paistetaan. Sika, sen perää maistetaan. Sika, on sähköuunissa. Sika, on mutsi duunissa..."
Media jauhaa lisää tekstiä. Ruotsissa näytetään televisiossa kauhutarinoita Karlssoneille ("Fett - kan det vara nyttigt?") siitä miten joku ICA yhä roikottaa hyllyissään noita transrasvapitoisia eineksiään, mikropopkorneja ja keksejä. Suomessa on kaikki hyvin! Transrasvoja ei ole, vakuuttaa ykkösleiri. Kakkosleirin olisi varmaan syytä lähettää muutama tuote-erä analysoitavaksi vaikkapa Tanskaan. Jos vaikka sittenkin löytyisi niitä transrasvoja kaupan hyllyiltä.
Aprillipäivä lähestyy kovaa vauhtia. Ihan vain vinkkinä molemmille leireille. Olisi todella mukavaa lukea oikein raflaavia aprillipiloja.
Raportoikaa!
Päätän raporttini tällä erää tähän, sotaveteraaniurheiluterveisin PUM, eli Paraisten UutisMedia.
Raisio Polska Foods
#
Tein äsken häthähdyttävän havainnon. Moniko teistä tiesi, että Pirkka margariini valmistetaan Puolassa? Alkuperämaaksi useimmissa margariineissa ilmoitetaan toki Suomi, mutta todellakin kun suurennuslasilla tarkistelin tuolla kaupan hyllyssä Pirkka-kasvirasvalevitettä 25 % 400 g (yök, minun mielestäni aivan kauhea tuote, mutta älkää antako tämän subjektiivisen näkemykseni häiritä mahdollista nautintohetkeänne), sen valmistusmaa on todellakin Puola. Tämä tieto löytyy myös nettilinkistä.
Vaikka minä en margariinia syö, niin seuraan aktiivisesti elintarvikekeskustelua. Haaviin tarttui eilen ihan mukava matkaraportti. Maa- ja elintarviketeollisuuden (MTT) eräästä tutkimushankkeesta kävi neljä tutkijaa Puolassa päämääränään kerätä tietoja Puolassa valmistettavan Pirkka-margariinin tuotantoketjusta. Matkaa kuvataan antoisaksi ja tutkimusryhmä sai monia hyödyllisiä tietoja niin margariinin tuotantoprosessista, raaka-aineiden hankinnasta kuin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvistä asioista. Tutkimusryhmän jäseniin teki vaikutuksen myös puolalaisten vieraanvaraisuus sekä upea Varsovan vanha kaupunki.
Raision tehtaalla Puolassa valmistetaan margariiniksi kutsuttua kasvirasvalevitettä. Raisio Polska Foods, joka on Raision tytäryhtiö, sijaitsee Karczewin pikkukaupungissa noin 30 kilometrin päässä Varsovasta. Tehtaassa valmistetaan margariineja, levitteitä ja juustoja, pääpaino on margariineissa. Margariinin tuotannon Raisio aloitti Puolassa vuonna 1995 (miksi tätä ei ole kovin näkyvästi uutisoitu?). Margariinimarkkinoista Raision markkinaosuus Puolassa on 13–15 prosenttia, ja Raisio on markkinajohtaja terveysvaikutteisten margariinien segmentissä. Yrityksen edustajat olivat esittelleet ylpeinä osin uusittuja tuotantotiloja ja –linjoja.
Tiedot on saatu MTT:n tutkijoilta Sari Forsman-Hugg ja Inkeri Pesonen.
Tämä oli niin rankka uutinen, että otetaan pieni kevennys:
Mitä järkevä ihminen lataa kaupassa ostoskoriinsa?
Terveystietoisen kuluttajan varusteet kauppareissua varten:
· 10 m mittanauha
· suurennuslasi
· polvisuojukset
· korvatulpat
Paleoliittisella kaudella ”kauppareissua” varten tarvittiin köysistä punottu iso reppu, keihäs, iso nuija ja mahdollisesti nälkäinen muija. Nykyihminen tarvitsee näiden lisäksi kauppareissua varten siis mittanauhan, suurennuslasin, polvisuojukset ja korvatulpat.
Mittanauha
Aseta mittanauhan pää kassan kohdalle. Vie toinen pää kohti kaupan sisätiloja. 10 metrin kohdalla pysähdy ja havainnoi ympäristöäsi. Älä osta mitään tuotteita 10 metriä lähempänä kaupan kassaa! Terveystietoisena sinua ei kiinnosta:
· sipsipussit
· makeiset
· limsapullot
· keksipaketit
Suurennuslasi
Ravintoköyhä ruoka on heikentänyt näköaistiasi sen verran pahoin, että tarvitset suurennuslasin lukeaksesi tuoteselosteita. Vältä:
· paljon lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita
· Puolassa valmistettua margariinia
· keinomakeutettuja tuotteita
· E-koodeja vilisevää sapuskaa (E407 ei ole E-vitamiinin moderni nimitys, vaan karrageenin lisäainekoodi. Lisäaineita on niin runsaasti, ettei niistä kukaan ota selvää)
Polvisuojukset
Vähänkin aikaansa seuraava kauppias osaa piilottaa ne terveellisimmät ruoka-aineet mahdollisimman hankaliin paikkoihin. Täysjyvämakaroni, raakariisi, kauraleseet ym. sijoitetaan mieluusti ihan lattian tasolle. Konttaamalla löydät terveellisimmät tuotteet. Polvisuojukset ovat käteviä, polvet eivät kipeydy.
Korvatulpat
Korvatulpat ovat käteviä jos joutuu kuuntelemaan nalkuttavaa vaimoa tai nälkäistä miestä joka kinuaa sitä makkaraa. Erityisen hyödyllistä on myös suojata korvansa kaiuttimista tulevalta mainossaasteelta siellä kaupan sisällä. Tarjousjauheliha on aina sitä kaikkein rasvaisinta, todennäköisesti et ollut ajatellut ostaa tarjouksessa olevia sokerikorppuja, suosittu limsasi tuskin loppuu kaupoista juuri tänään jne.
Terveellisen ruoan tunnuspiirteet:
· mahdollisimman tuoretta
· lähellä kuluttajaa tuotettua
· monipuolista (älä pelkää rasvaa, sitäkin tarvitset kohtuullisia määriä, kananmunia saa taas syödä, lihaa eri lähteistä on terveellistä nauttia, täysjyvätuotteet kunniaan)
Tein äsken häthähdyttävän havainnon. Moniko teistä tiesi, että Pirkka margariini valmistetaan Puolassa? Alkuperämaaksi useimmissa margariineissa ilmoitetaan toki Suomi, mutta todellakin kun suurennuslasilla tarkistelin tuolla kaupan hyllyssä Pirkka-kasvirasvalevitettä 25 % 400 g (yök, minun mielestäni aivan kauhea tuote, mutta älkää antako tämän subjektiivisen näkemykseni häiritä mahdollista nautintohetkeänne), sen valmistusmaa on todellakin Puola. Tämä tieto löytyy myös nettilinkistä.
Vaikka minä en margariinia syö, niin seuraan aktiivisesti elintarvikekeskustelua. Haaviin tarttui eilen ihan mukava matkaraportti. Maa- ja elintarviketeollisuuden (MTT) eräästä tutkimushankkeesta kävi neljä tutkijaa Puolassa päämääränään kerätä tietoja Puolassa valmistettavan Pirkka-margariinin tuotantoketjusta. Matkaa kuvataan antoisaksi ja tutkimusryhmä sai monia hyödyllisiä tietoja niin margariinin tuotantoprosessista, raaka-aineiden hankinnasta kuin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvistä asioista. Tutkimusryhmän jäseniin teki vaikutuksen myös puolalaisten vieraanvaraisuus sekä upea Varsovan vanha kaupunki.
Raision tehtaalla Puolassa valmistetaan margariiniksi kutsuttua kasvirasvalevitettä. Raisio Polska Foods, joka on Raision tytäryhtiö, sijaitsee Karczewin pikkukaupungissa noin 30 kilometrin päässä Varsovasta. Tehtaassa valmistetaan margariineja, levitteitä ja juustoja, pääpaino on margariineissa. Margariinin tuotannon Raisio aloitti Puolassa vuonna 1995 (miksi tätä ei ole kovin näkyvästi uutisoitu?). Margariinimarkkinoista Raision markkinaosuus Puolassa on 13–15 prosenttia, ja Raisio on markkinajohtaja terveysvaikutteisten margariinien segmentissä. Yrityksen edustajat olivat esittelleet ylpeinä osin uusittuja tuotantotiloja ja –linjoja.
Tiedot on saatu MTT:n tutkijoilta Sari Forsman-Hugg ja Inkeri Pesonen.
Tämä oli niin rankka uutinen, että otetaan pieni kevennys:
Mitä järkevä ihminen lataa kaupassa ostoskoriinsa?
Terveystietoisen kuluttajan varusteet kauppareissua varten:
· 10 m mittanauha
· suurennuslasi
· polvisuojukset
· korvatulpat
Paleoliittisella kaudella ”kauppareissua” varten tarvittiin köysistä punottu iso reppu, keihäs, iso nuija ja mahdollisesti nälkäinen muija. Nykyihminen tarvitsee näiden lisäksi kauppareissua varten siis mittanauhan, suurennuslasin, polvisuojukset ja korvatulpat.
Mittanauha
Aseta mittanauhan pää kassan kohdalle. Vie toinen pää kohti kaupan sisätiloja. 10 metrin kohdalla pysähdy ja havainnoi ympäristöäsi. Älä osta mitään tuotteita 10 metriä lähempänä kaupan kassaa! Terveystietoisena sinua ei kiinnosta:
· sipsipussit
· makeiset
· limsapullot
· keksipaketit
Suurennuslasi
Ravintoköyhä ruoka on heikentänyt näköaistiasi sen verran pahoin, että tarvitset suurennuslasin lukeaksesi tuoteselosteita. Vältä:
· paljon lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita
· Puolassa valmistettua margariinia
· keinomakeutettuja tuotteita
· E-koodeja vilisevää sapuskaa (E407 ei ole E-vitamiinin moderni nimitys, vaan karrageenin lisäainekoodi. Lisäaineita on niin runsaasti, ettei niistä kukaan ota selvää)
Polvisuojukset
Vähänkin aikaansa seuraava kauppias osaa piilottaa ne terveellisimmät ruoka-aineet mahdollisimman hankaliin paikkoihin. Täysjyvämakaroni, raakariisi, kauraleseet ym. sijoitetaan mieluusti ihan lattian tasolle. Konttaamalla löydät terveellisimmät tuotteet. Polvisuojukset ovat käteviä, polvet eivät kipeydy.
Korvatulpat
Korvatulpat ovat käteviä jos joutuu kuuntelemaan nalkuttavaa vaimoa tai nälkäistä miestä joka kinuaa sitä makkaraa. Erityisen hyödyllistä on myös suojata korvansa kaiuttimista tulevalta mainossaasteelta siellä kaupan sisällä. Tarjousjauheliha on aina sitä kaikkein rasvaisinta, todennäköisesti et ollut ajatellut ostaa tarjouksessa olevia sokerikorppuja, suosittu limsasi tuskin loppuu kaupoista juuri tänään jne.
Terveellisen ruoan tunnuspiirteet:
· mahdollisimman tuoretta
· lähellä kuluttajaa tuotettua
· monipuolista (älä pelkää rasvaa, sitäkin tarvitset kohtuullisia määriä, kananmunia saa taas syödä, lihaa eri lähteistä on terveellistä nauttia, täysjyvätuotteet kunniaan)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)