Viisi minuuttia metabolisesta oireyhtymästä

**
Kirjoitettu 5.9.2007 ja täydennetty 13.9.2007 loistavan lukijakommentin perusteella (lue kirjoituksen loppuun ilmestynyt ilonaihe).

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on veren sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Tälle MBO:lle on tyypillistä, että keskivar­taloon ilmaantuu rasvaa enemmän kuin riittävästi, verenpaine kohoaa, sydän- ja verisuonitautien riski kohoaa ja aineenvaihduntaan liittyvien hormonien toiminta (erityisesti insuliinin) muuttuu. Metabolinen oireyhtymä on ajallemme ominaiseen, nykyaikaiseen elä­mäntapaan liittyvä tila, joka on syntynyt usean terveysriskin kasautumisesta samalle henkilölle. Kun me lihomme ja jatkuvasti liikumme yhä vähemmän, ei ole mikään ihme, että myös MBO yleistyy. Tämä on suuri haaste terveydenhuoltojärjestel­mälle ja päättäjille.

Kyse on uudesta kansantau­dista. Arvioidaan, että joka neljännellä suomalaisella on tämä MBO. Tutkimusten mukaan MBO lisää mer­kittävästi kuolleisuutta. Pidän itse tärkeinä syinä MBO:n yleistymiseen seuraavia asioita:

• liian vähäinen liikunta
• liian suurien ruoka-annosten nauttiminen
• vääränlaisen ruoan nauttiminen (pikaruoka, einekset, virvoitusjuomat)
• tupakointi, alkoholin käyttö ja muut epäterveelliset elämäntavat
• stressi ja liian vähäinen yöuni
  

Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja laihdutus muodostavat MBO:n ehkäisyn ja hoidon perustan. Tämä tarkoittaa selkeällä suomen kielellä:

• Ravintoa tulisi syödä kohtuullisempia määriä, vähitellen siirtyen sellaisiin annoskokoihin, että kulutamme päivän mittaan kaiken sen minkä syömme
• Mahdollisesti ruoan kulutus voisi lihavalla, joka pyrkii normaalipainoon, olla jopa pienempi kuin kulutus, jolloin tapahtuu laihtuminen. Kun normaalipaino saavutetaan siirrytään annoskokoihin, jotka pitävät painon tasaisena ja peilissä näkyy sopusuhtainen, ihana ihminen
  
• Ruokaa voi syödä vähemmin monella eri tapaa (laihdutusdieetit)
  
• Valitse sellainen laihdutusdieetti, joka on mahdollisimman lähellä sellaista ruokavaliota jota voisit noudattaa koko elämäsi ajan
• Sinun pitää itse löytää se koko elämäsi ajan kestävä ruokavalio, joka pitää sinut hoikkana ja terveenä. Se voi olla valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus, mutta se voi yhtä hyvin olla jokin hiilihydraatteja rajoittavampi ruokavalio
• Atkinsiin ei ehkä kuole ja jotkut harvat saattavat siitä jopa hyötyä, mutta paljon maltillisempi hiilihydraattien rajoittaminen ja niiden laadun parantaminen (hiilihydraattitietoiset ruokavaliot) on järkevämpää. Nykytiedon mukaan vähän liikkuvan pitää varoa erityisesti sokeria
  
• Moni onnistuu laihdutuksessa parhaiten yhdistämällä järkevän ruokavalion noudattamisen ja päivittäisen liikunnan
• Rasvan käytön pitää olla monipuolista ja erityisesti laihdutusvaiheessa on muistettava nauttia perusruokaa jossa on riittävästi laadukkaita proteiineja
• Suolan käyttöä pitää rajoittaa

Hanki lisää tietoa ravinnosta, liikunnasta ja terveistä elämäntavoista ja mitä tärkeintä:

Aloita heti!

Helena aloitti heti tunnin päivittäisillä kävelylenkeillä ja kertoo viikon sisällä kunnon nousseen niin hyvin, että sen huomaa! Tehkää samoin kuin Helena:

Helena täällä taas! Heipparallaa! Näiltä sivuilta saamani liikuntakipinä on pysynyt ja säilynyt. Käyn joka päivä tunnin lenkillä kävellen. Yhden viikon aikana kunto on jo noussut. Huomaan sen kavutessani portaita nopeasti ylös. En enää puuskuta niin pahasti. Voiko kunto tosiaankin nousta näin nopeasti? Hieno juttu! Tietäisitpä miten moni on minua turhaan yrittänyt saada liikkumaan. Liikunta on lääke luen sivuiltasi ja tämä on aivan varmasti totta.

Tässä Viisi minuuttia -sarjassani on ilmestynyt aiemmin:

Viisi minuuttia

• ...aikuisten aivovammoista
• ...avokadosta
• ...korkeasta verenpaineesta
  
• ...laihdutusvalmisteista
  
• ...lantusta
  
• ...liikkujan ravinnosta
  
• ...nauriista
  
• ...parsasta
  
• ...rasvamaksasta
• ...ravintorasvoista
  
• ...ravintovalistuksesta
  
• ...syömisen säätelystä
  
• ...terveellisistä rasvoista
• ...urheilijan lihaksista
  
• ...virvoitusjuomista

Lihakset pysyvät kunnossa pelkällä vapaa-ajan liikunnalla?

**
Tutkija Sanna Kääriää on kiinnostanut riittääkö pelkkä vapaa-ajan liikunta ylläpitämään lihaskuntoa 17-65 -vuoden ikäisissä Valmetin työntekijöissä Jyväskylässä.

Tutkimukseen osallistui yli 900 ihmistä, mutta tarkemmin asiaa katsottiin tarpeelliseksi tutkia 234:ssä naisessa ja 412:ssa miehessä. Fysioterapeutti suoritti näille tavanomaiset lihaskuntotestit kymmenen vuoden välein. Tämän testin perusteella saatiin lihaskunnon tasosta testilukemat, joita vertaamalla tutkija pystyi arvioimaan miten paljon vapaa-ajan liikunta vaikutti lihaskunnon ylläpitoon.

Perusviesti oli, että lihaskunto heikentyi kaikilla tutkittavilla. Mitä merkittävämpää tutkittavien ilmoittama vapaa-ajan liikunta oli, sitä vähäisemmässä määrin lihaskunto laski. Kolmena tai useampana kertana viikossa tapahtunut kuormittava liikuntaosuus riitti parhaiten ylläpitämään luurankolihasten toimintaa.

Tulevissa tutkimuksissa on tarkoitus tarkemmin selvittää mikä on se vaadittava suoritustaso eri ikäryhmissä kun menestyksellisesti pullikoidaan iän mukanaan tuomaa lihaskunnon heikentymistä vastaan.

Lähde: 12th Annual Congress of the ECSS, 11–14 July 2007, Jyväskylä, Finland

Potilasvahinkoapua tarjolla

**
Sain tiedon kiintoisasta palvelusta. Kyseessä on Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy. Se on maan ainoa lakitoimisto, joka on keskittynyt terveydenhuollon ongelmatilanteisiin. Toimisto tarjoaa palveluja koko Suomessa lyhyestä puhelinneuvonnasta aina oikeudenkäynteihin saakka.

Lakiasiaintoimisto Potilasvahinkoapu pyrkii asiakkaidensa oikeusturvan varmistamiseen kaikissa ongelmatilanteissa. Sen toiminnan korkeimpina tavoitteina ovat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen sekä potilasturvallisuuden parantaminen. Syvällisen juridisen asiantuntemuksen lisäksi toimistolla on käytännön kokemusta myös lääketieteellisistä asioista, mistä on asiakkaille huomattavaa etua.

Tämä palvelu on sinua varten joka ahdistukseen saakka hätäännyt näistä asioista: ansionmenetys, esteettinen kirurgia, haittaluokka, henkilövahinko, hoitovirhe, ihmisoikeudet, infektiovahinko, invaliditeetti, kauneusleikkaukset, kipu ja särky, kirurgipalvelut, kohtuuton vahinko, komplikaatio, kuluttajansuoja, laserleikkaukset, lähestymiskielto, lääkevahinko, lääkintäoikeus, lääkkeen sivuvaikutukset, lääkärin etiikka, lääkärin oikeudet, lääkärin velvollisuudet, perusoikeudet, potilaan oikeudet, potilaan oikeusturva, potilasasiakirjat, potilasinformaatio, potilaslaki, potilasturvallisuus, potilasvahinkolaki, potilasvakuutus, pysyvä haitta, sairaalabakteeri, sairaalatapaturmat, sairaalavahinko, tuotevastuulaki, työkyvyttömyys, vahingonkorvaus.

Kuhaa menisi enemmänkin

**
Kaupaksi menisi enemmän kuhaa jos tarjottavaa vain olisi. Kotimaisen kuhan sesonki menee nykyään ohi ennen kuin se kunnolla alkaakaan. Kuhapulaa on paikattu tuonnilla Virosta. Sieltäkään ei ole saatu niin suuria määriä kuin olisimme halunneet, sanoo Kalaliike E. Erikssonin ostopäällikkö Mika Nordström.

Kuha on kokin ihannekala:

• hienostunut aromi
• vaaleaa kiinteää lihaa
• keskirasvaista
• fileoituna lähes ruodotonta

Kuhan arvostus näkyy hinnassa. Kotimaisesta kuhafileestä saa maksaa keskimäärin 20–24 euroa. Hintaa on hilannut ylös kysynnän ohella niukkuus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) keräämien vuoden 2006 tilastojen mukaan ammattikalastajat pyysivät kuhaa mereltä 468 tonnia ja sisävesiltä 99 tonnia. Se ei riitä kysyntää kattamaan.

Kalankasvatuksesta toivotaan helpotusta kuhapulaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ratkaisuja kuhan ruokakalakasvatukseen on haettu kiertovesitekniikasta. Se perustuu veden kierrättämiseen, puhdistamiseen ja uudelleen hapettamiseen suurissa pyöreissä kasvatusaltaissa. Koko homma onnistuu valvotusti ja siististi sisätiloissa.

– Jos kiertovesilaitos rakennetaan jonkun suuren teollisuuslaitoksen yhteyteen, kasvatuksessa on mahdollisuus hyödyntää teollisuuden hukkalämpöä. Sillä voidaan pienentää merkittävästi veden lämmittämisestä koituvia kustannuksia. Kiertovesitekniikkaa käytetään Suomessa jo onnistuneesti saimaannieriän ja sammen kasvattamiseen, kertoo RKTL:n erikoistutkija Juha Koskela.

Kuha kasvaa parhaiten lämpimässä vedessä. Maksimikasvu saavutetaan 26–30 asteessa. Viileässä vedessä kasvu on hitaampaa ja kasvu pysähtyy noin 12–14 asteessa. RKTL:n kasvulaskelmien mukaan tasaisessa 22-asteisessa vedessä 100 gramman kuhanpoikanen kasvaa noin puolessa vuodessa 600 gramman kokoon.

Kuhan viljelyominaisuudet ovat haastavat. Pieni kalanpoikanen on opetettava syömään kalanrehua (yäk!). Ongelmia tuottaa myös kannibalismi. Kuhat pistävät herkästi pienemmät lajitoverit poskeensa. Kuha on myös valonarka laji. Parhaat kasvuolosuhteet kuhalle voidaan taata hallitiloihin rakennetussa kiertovesilaitoksessa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on tutkittu myös kuhan kasvumahdollisuuksia merellä verkkokasseissa kirjolohen ja siian tapaan. Normaalisti Saaristomerellä veden keskilämpötila on kuhan kasvuminimilämmön yläpuolella kesäkuusta lokakuun loppuun.

– Noin 24 viikon kasvukausi edellyttää, että mereen kasvamaan siirrettävien poikasten koko tulee olla vähintään 60 grammaa. Silloin kasvukaudessa päästään noin 600 gramman markkinakokoon, Koskela sanoo.

Verkkoallaskasvatuksen kannattavuus paranee, jos kasvatukseen voidaan käyttää pohjoisen viileään veteen sopeutunutta kuhakantaa. Se kasvaisi Etelä-Suomen lämpimämmillä vesillä normaalia kuhaa nopeammin.

– Nykyinen ilmastonmuutos saattaa parantaa kuhan verkkoallaskasvatuksen edellytyksiä, Koskela sanoo.

Artikkelin on tuottanut Suomen Kalankasvattajaliitto.

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 12.9.2007

Kuntosalille herkuttelukesän jälkeen

**
Syksyllä on hyvä aloittaa kuntosaliharrastus. Salille menoa ei tarvitse pelätä, koska liikkeellä on nyt monia muitakin aloittelijoita. Kuntokeskusten valikoimista löytyy aloittelijalle tarkoitettuja, ohjattuja tunteja, joista on hyvä aloittaa. Mikä parasta, kuntosaliharrastuksen aloittaminen ei vaadi suuria investointeja.

Pitkään venynyttä grillikesää tai herkutellen kertyneitä kiloja vyötärölle ei kannata arastella tai hävetä. Kuntosalit ovat myös nimittäin tuiki tavallisten ihmisten paikkoja.

Kuntosaliharrastus kannattaa aloittaa maltillisesti. Jos alussa rehkii liikaa, harrastus saattaa tyssätä helposti lyhyeen ja kotisohva viedä voiton. On myös hyvä muistaa, että liikunta auttaa kiinteytymisessä, joillakin nopeammin ja toisilla taas pidemmän ajan kuluttua. Runsaasti ylipainoisella ihmisellä paino voi pudota alkuun melko reippaastikin.

- Liikunta auttaa painonhallinnassa, mutta vaaka ei kerro kaikkea. Moni usein ihmettelee, miksi paino ei laske. Tämä johtuu siitä, että lihakset painavat enemmän kuin läski, selvittää yhteyspäällikkö Titta Airaksinen Motivus Kuntokeskuksista.

Liikunta lisää itseluottamusta. Jos kesällä ei ole esimerkiksi liikkunut lainkaan, muutama kuntosali- tai jumppakäynti viikossa on aloittelijalle sopiva aloitusmäärä.

- Pääsääntönä voidaan todeta, että aloittelijan ei kannata tehdä itselleen liian tavoitteellista ohjelmaa heti alkuun. On hyvä aloittaa varovasti vaikkapa yhdellä lajilla ja pikkuhiljaa lisätä käyntimääriä. Kun pääsee vauhtiin, siitä seuraa yleensä luonnostaan into lisätä käyntejä, neuvoo Airaksinen.

Normaali kuntoliikkuja pärjää tavanomaisella ruokavaliolla. Raskaita aterioita kannattaa kuitenkin välttää ennen liikuntaa.

- Vatsa on hyvä tankata hyvissä ajoin. Pienestä välipalasta ei ole haittaa ennen liikuntaa, mutta täpötäysi vatsa ei ole hyvä lähtökohta liikuntahetkelle, Airaksinen sanoo.

Kuntosaliharrastuksen aloittaminen ei vaadi myöskään viimeisimpiä trendivaatteita. Tavanomaisilla verkkareilla, jumppa-asulla, sisätossuilla, pyyhkeellä ja juomapullolla pääsee hyvin alkuun. Pääasia on, että tuntee olonsa hyväksi ja asussa on helppo liikkua. Liikunnan voi aloittaa siis ilman, että tekee valtavaa elämäntaparemonttia tai hankkii uusimpia liikuntavaatteita.

Kuntokeskusten lajivalikoimat ovat nykyisin laajat. Eri lajeja ja eri ohjaajien tunteja kannattaakin alussa rohkeasti kokeilla. Kuntokeskuksissa voi esimerkiksi harrastaa tavallisten kuntosalikäyntien lisäksi vaikkapa erilaisia jumppia, joogaa ja spinningiä. Motivuksen kuntokeskuksissa esimerkiksi jumppatunnit on myös jaettu rentouttaviin, tanssillisiin, kiinteyttäviin tai muokkaaviin tunteihin. Niillä voi kehittää lihasvoimaa, liikkuvuutta tai aerobista kuntoa.

Kuntosaliharrastuksen onnistumisen ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että käy tunneilla, joista pitää.

- Me järjestämme esimerkiksi ilmaisia kuntosaliopastuksia, jotka sopivat nimenomaan hyvin aloittelijoille. Samalla aloittelija saa niistä rohkaisua. Kuntosalille voi aluksi tulla vaikka vain katselemaan ja ihmettelemään. Ohjaajamme antavat mielellään myös vinkkejä ja neuvoja paikan päällä, selvittää Airaksinen.

Aloittelija ei ole kuntosalilla suinkaan yksin. Sieltä löytyy aina ihmisiä, jotka ovat ikään kuin samassa tilanteessa. Silti kaverin ottaminen mukaan salille voi toimia myös kannustuksena. Suurin ennakkoluulo kuntosaleja kohtaan Airaksisen mukaan on, että niissä käy vain nuoria ja hyvännäköisiä ihmisiä tai bodareita.

- Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Esimerkiksi Motivus ei ole muotivaatteiden esittelypaikka, vaan aivan tavallisten ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten paikka, naurahtaa Airaksinen.

- Monet myös luulevat, että kuntokeskuksiin täytyy sitoutua heti alkuun useiksi vuosiksi. Motivuksessa voi liikunnan aloittaa helposti esimerkiksi 10 kerran sarjalipuilla ilman pakkojäsenyyttä, Airaksinen lisää.

Kuntosaliharrastus vaatii usein itsekuria ja motivaatiota ja vastoinkäymisetkin kuuluvat asiaan. Välitavoitteiden asettaminen ja itsensä palkitseminen motivoi jatkamaan.

- Jos salikäynti jää joskus väliin, se ei haittaa, lohduttaa Airaksinen. Hyvin alkuun lähteneen kuntosaliharrastuksen voi katkaista syksyllä myös flunssa. Kipeänä ei suositella liikunnan harrastamista. Kun olo tuntuu itsestä hyvältä ja terveeltä, liikuntaharrastuksen pariin voi taas palata.

- Paranemisen jälkeen pitää vain ”tsempata” itsensä takaisin salille, vaikka se tuntuisi vaikealta, vinkkaa Airaksinen.

Artikkelin on tuottanut Motivus, mutta kuvaa varsin hyvin minkä tahansa paikkakuntasi kuntosalin tilannetta. Kannattaa tutustua oman paikkakuntasi kuntosaliyrittäjiin. He ovat mukavia.

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 11.9.2007

Puhdasta suomalaista ruokaa?

*
Viime kuukausien ikävät dioksiinipaljastukset Intiasta (saastunut guarkumi kevytruokakermassa) osoittavat, että Valion tapaiset elintarvikeyhtiöt aika vähän välittävät siitä miten puhdasta heidän tuottamansa ruoka on. Ymmärrän, että voin toki pyyhkiä jalkani johonkin rappuralliin joka on valmistettu missä lie pajassa kovinkin kaukana, mutta kovin mielelläni pistäisin vain puhdasta ruokaa sisuksiini.

Vastatkaa minulle näihin asioihin niin yksinkertaisesti kuin mahdollista:

• miten voidaan olla niin lepsuja ruokaturvallisuuden varmistamisessa, että sallitaan suomalaisen elintarviketeollisuuden tuoda Sveitsin kautta intialaista saastunutta guarkumia (E 412)?
• onhan nyt varmasti elintarviketeollisuus erityisen tarkassa valvonnassa, että mitään vastaavaa ei uudestaan voi tapahtua?
  
• miten hyvin ruoan alkuperämerkintöjä valvotaan? Voiko esimerkiksi käydä niin, että elintarvike on muuten koostettu kaikkien säännösten mukaan kotimaisista raaka-aineista, mutta sitten tuotteeseen lisätään jossakin vaiheessa joitakin ulkomailta tuotuja lisäaineita. Lisäaineita on mahdollisesti tuotu laivalastillinen sieltä mistä sen halvimmalla saa?
• miten varma voi nykyään olla jonkin elintarvikkeen kotimaisuudesta?
• erään amerikkalaisen selvityksen mukaan on tullut tavaksi myös elintarviketeollisuudessa ulkoistaa (outsourcing) ruoka-aineiden valmistus. Ruoka saatetaan valmistuttaa siellä missä se halvimmin käy päinsä. Myyntipakkaukseen kuitenkin pistetään jonkin tunnetun elintarvikeyrityksen logo, ei sen halpavalmistajan. Eikö tämä ole kuluttajan huijaamista?
  
• eikö ruokaturvallisuutta ole helpompi valvoa ja yrityksen laatuimagoa ylläpitää jos ruoka tuotetaan tutussa ja turvallisessa suomalaisessa tehtaassa? Raision edullisimmista kevytlevitteistä ainakin osa valmistetaan Puolassa.
• vahingoittaako jokin ruokaskandaali niin vähän suomalaisen elintarviketeollisuuden uskottavuutta ja mainetta, että suuriakin riskejä kannattaa ottaa voiton maksimoimiseksi?
  

Kommentteja saa tulla!

Syökää kalaa - se on terveellistä

***
Ravitsemuksen asiantuntijat kiistelevät lähes kaikesta:

• leipä lihottaa - leipä laihduttaa - leipää ei saa syödä ollenkaan - leipä pitää miehen tiellä
• rasva lihottaa - rasvaisella ruokavaliolla voi laihduttaa - margariini rulez - voi on aina voita
• proteiinit ovat tärkeitä - proteiinien roolia ravitsemuksessa korostetaan liikaa
• syö riittävän usein - vältä välipaloja - älä syö illalla - saa syödä mihin vuorokauden aikaan tahansa
• kananmunat ovat terveellisiä - kananmunat ovat epäterveellisiä
• jne.
  

Yksi on ja pysyy:

• kala on terveellistä
  

Ranskalaistutkimuksessa miesten ruokailua seurattiin tavallista tarkemmin. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 912 ranskalaismiestä. He olivat iältään 45-64-vuotiaita ja ajallemme tyypillisesti lähes joka neljännellä miehellä (23%) todettiin sokeritautia (diabetesta) ennakoiva insuliiniresistenssi.

Kun näiden miesten ruokapäiväkirjat kolmen päivän ajalta käytiin läpi havaittiin, että insuliiniresistenssiä esiintyi vain 13 prosentilla miehistä, jotka:

• söivät paljon kalaa
• käyttivät paljon maitotuotteita
• joille maistui viljatuotteet

Kun näistä kolmesta ruoka-aineesta löytyi harvakseltaan merkintöjä ruokapäiväkirjoissa, jopa 38 prosentilla miehistä todettiin insuliiniresistenssi. Erikseen tarkasteltuna kala oli kaikkein tehokkain insuliiniresistenssin ehkäisijä.

Yksinkertainen viestini kaikille suomalaisille voidaan ilmaista seuraavasti: Riittävän usein syökää hyvin valmistettua tuoretta kalaa, juokaa maitoa ja pistäkää juustoa voileivän päälle.

Se on terveellistä!

Lähde: Journal of Epidemiology and Community Health 61: 810-817, 2007

Omena päivällä pitää lääkärin tyytyväisenä

**
Verraton nettilääkäri Pekka Nykänen ottaa kantaa huonosti toimiviin sairaaloiden ja terveyskeskusten tietokone-ohjelmiin.

Hänellä on ratkaisu ongelmaan. Siirrytään omppulinjalle, eli Apple-tietokoneen käyttöön. Tämä on verraton idea! Apple oli aikoinaan nuoruudessani minun suuri intohimoni, sitten tuli iso paha PC joka vei omput mennessään. Takaisin omppumaailmaan en ole jaksanut ja ehtinyt siirtyä. Pitäisi siirtyä!

Omena päivällä pitää lääkärin tyytyväisenä? Näin sanoo LKT Pekka Nykänen :

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitäisi harkita siirtymistä Applen MAC-tietokoneisiin, jotka tunnetusti ovat luotettavampia kuin Windows-käyttöjärjestelmällä varustetut PC-koneet. Tietokoneisiin on saatavilla OpenOffice-tekstinkäsittelyohjelma, josta ei tarvitse maksaa kalliita lisenssejä. MAC-tietokonetta voi nykyään käyttää rinnan vanhojen PC-koneiden kanssa, joten kaluston uusimisen voi tehdä vähitellen.

Suomessa on korkeatasoista ATK-ammattitaitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi rekrytoida heidät käyttöönsä. Tietokone- ja ohjelmahankinnoilla pystyttäisiin saamaan terveydenhuollossa merkittäviä kustannussäästöjä, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista vuodessa. Asioiden eteenpäin vientiä sotkevat erilaiset taloudelliset kytkökset. Oletettavasti Microsoft tekee kaikkensa, jotta sairaaloiden käyttöjärjestelmänä säilyy Windows, joka tunnetusta on huono ja aiheuttaa tietokoneen kaatumisen ylikuormitustilanteessa. Microsoft on palkannut sosialidemokraattisesta puolueesta Jouni Backmanin hoitamaan yhteiskuntasuhteitaan. Tällä ehkä yritetään säilyttää Windows-käyttöjärjestelmä mm. sairaaloiden tietokoneissa.

Koululaiset ovat väsyneitä

**
Koululaisilta on kysytty väsyttääkö heitä. Vastaus on aika usein, että väsyttää lähes joka päivä. Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan päivittäinen väsymys on lisääntynyt selvästi yläluokkalaisten ja lukiolaisten keskuudessa.

Mistä väsymys johtuu?

• huono ateriarytmi
• vähäinen liikkuminen
• myöhään valvominen
• alkoholin käyttö
• tupakointi

Mitä useampia epäedullisia terveystottumuksia nuorella on, sitä yleisempää myös on päivittäinen väsymys. Nuorten riittävän pitkän yöunen varmistaminen, säännöllinen liikunta ja ateriarytmi ovat tutkijoiden mukaan ensisijaisesti perheen vastuulla. Myös koulun terveystiedon opetuksessa ja kouluaikaisen ruokailun järjestämisessä näihin tulee edelleen kiinnittää huomiota.

Päivittäistä väsymystä on joka kuudennella, tytöistä jopa joka viidennellä. Niillä oppilailla, joilla on huonot terveystottumukset, päivittäistä väsymystä on joka neljännellä. Mikäli myös kouluolot koetaan puutteellisiksi, päivittäinen väsymys lähes kolminkertaistuu.

Fyysiset oireet ovat lisääntyneet peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisilla sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla. Päivittäin vähintään kahta oiretta kokevien osuus on kasvanut yläluokilla 15 prosentista 18 prosenttiin ja lukiolaisilla 14 prosentista 16 prosenttiin neljän vuoden aikana. Pojista joka kymmenennellä ja tytöistä joka neljännellä on vähintään kaksi oiretta päivittäin.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 29.8.2007