*
Olin saanut kutsun Maailman Sydänpäivän tiedotustilaisuuteen 24.9.2007 Helsingissä. Hiukan reilut kaksi tusinaa ravintotoimittajaa oli vastaanottavaisin mielin kerääntynyt Scandic Simonkenttä –hotelliin. Oikeaoppisesti söimme makeita hedelmiä ja ryystimme kahvia.
Lastenkardiologi Jaana Pihkala aloitti kertomalla terveistä elintavoista. Terveitä elintapoja kannattaa vaalia pienestä pitäen - sydämenkin parhaaksi. Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa sairastetaan aivan liian yleisesti ehkäistävissä olevia sydän- ja verisuonisairauksia. Korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti ovat toki harvinaisia lapsuudessa, mutta lapsuusiässä opitut huonot ruokailu- ja liikuntatottumukset johtavat todennäköisesti aikuisena näihin ongelmiin.
Lapsuuden lihavuus altistaa myös muille aikuisiän sairauksille: tyypin 2 diabetes, syöpäsairaudet, nivelsairaudet sekä psykososiaaliset ongelmat. Epäsuotuisan perimän takia haitalliset elintavat näkyvät niin herkästi.
Aikuisten roolina on toimia esimerkin antajina, kannustajina ja ohjaajina sekä terveellisten elintapojen opettamisessa lapsille. Myös aikuisten elintavat on uskallettava ottaa puheeksi terveysneuvonnassa.
Elintapojen muutoksia tarvitaan, mutta olin saada hyperventilaatiokohtauksen kun lastenlääkäri Pihkala suositteli äidinmaidosta luopuvalle sylivauvalle juomaksi kevyttä ellei peräti rasvatonta maitoa. Äidinmaidossa on kokonaisenergiasta rasvaa 55 % ja kevyessä ja rasvattomassa maidossa 1-3 % (tiedot Finelistä). On siinä aika huikea rasvaprosentin lasku. Kun lisäksi lääkäri Pihkala intoutui ylistämään rasvattomuutta ruokavaliossa, minulla ”paloi käämit”. Olen pahoillani, jouduin kysymään eikö rasvattomuus ole terveysriski. Sain tietää, että näin toki on. Mantra rasvattomuudesta on niin syvälle juurtunut kielenkäyttöömme, että käytämme sitä huolimattomasti. Jopa näinkin tärkeässä tiedotustilaisuudessa.
Miksi on niin tärkeää vaikuttaa interventiolla (väliintulolla) juuri lapsiin? Toimenpiteet ovat kaikkein tehokkaimpia juuri lapsilla koska:
- ateroskleroosi saa alkunsa jo lapsuusiässä
- elintavat alkavat muotoutua lapsuudessa (erityisesti ravintotottumukset)
- lapset ovat vastaanottavaisia neuvonnassa
Jo lapsuusiässä (10- vuotiaista lähtien) alkaa kerääntyä rasvaa verisuoniin. Ja 30-vuotiailla esiintyy jo yleisesti ateroskleroottista plakkia. Mitenkään harvinaista ei ole, että 40-vuotiailla plakki puhkeaa ja aiheuttaa tukoksia sekä verisuonten repeämisiä. Saimme nähdä lohduttoman näköisestä verisuonesta piirretyn kuvan. Ahtaaksi meni verisuoni jo 40-50-vuotiailla. Tämä tuntuu uskomattomalta, mutta tutkimusnäyttöä on tästä.
Terveelläkin lapsella voi verisuoni vaurioitua, jos on paljon epäterveellisiä ravintotekijöitä. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta Jaana Pihkala mainitsee Cardiovascular Risk in Young Finns Study’n (monikeskustutkimuksen, joka alkoi jo vuonna 1980). Siinä tutkimuksessa on kartoitettu riskitekijöitä ja löydettiin yhteys subkliiniseen ateroskleroosiin ja sen markkereihin. Edellä mainittu on lääkärislangia ja tarkoittaa suunnilleen sitä, että tutkimuksessa pystyttiin riskikartoituksessa joillakin nuorilla potilailla eräitä merkkiaineita seuraamalla löytämään ne potilaat joilla jo oli piilevä valtimonkovetustauti (nuoresta iästään huolimatta).
Suurentunutta ateroskleroottista riskiä ennustaa:
- kohonnut verenpaine
- korkea LDL-kolesteroli
- lihavuus
- aktiivinen tai passiivinen tupakointi
Itä-Suomessa nähdään yhä suurempia muutoksia verisuonissa kuin Länsi-Suomessa, eli onni on syntyä lännempänä.
Jaana Pihkala intoutui strippailemaan, eli kertomaan Turun Yliopiston kuuluisasta STRIP-tutkimuksesta. Tässä meillä on ensimmäisenä maailmassa ainutlaatuinen interventioprojekti, jossa aineistoa riittää johtopäätösten tekemiseen ilmeisen moneksi vuodeksi eteenpäin. Vuosina 1990-1997 on tutkimukseen rekrytoitu 1062 lasta perheineen. Aloitusikänä oli 7 kuukautta ja tarkoitus on jatkaa tilanteen seuraamista 20-vuoden ikään asti. Tutkittaville on annettu melko vaatimatonta ravintoneuvontaa ja elintapaneuvontaa. Havainnoista on raportoitu varsin tuoreessa Circulation-lehden numerossa 116 sivuilla 973-974 tänä vuonna. Tohtori Stephen R Daniels mainitsee pääkirjoituksessa, että tästä STRIP-neuvonnasta on ollut todellista hyötyä. STRIP on mullistanut käsitykset lasten rasvansaannista. Alkuun nimittäin epäiltiin, että kun lapsen ravinnon tyydyttyneen ”kovan” rasvan määrää vähennetään, myös kokonaisrasvan ja energian määrä vähenee. Tämä voisi johtaa lapsen kasvun ja kehityksen häiriintymiseen. Pelättiin myös, että vitamiini- ja kivennäisaineiden saanti putoaisi suositusta matalammalle tasolle. Nyt näyttää siltä, että nämä pelot olivat turhia. Lapset kasvavat ja kehittyvät ihan yhtä hyvin kuin muutkin lapset.
Yksilöllisen neuvonnan malli puree: lasten kolesteroliarvot ovat kohdallaan ja he napostelevat makeita välipaloja vähemmän ja syövät hedelmiä ja marjoja enemmän kuin seurantaryhmän lapset. Neuvonta laskee veren kolesteroliarvoa noin 5–6 prosenttia. Tämä muutos näkyy selvemmin pojilla kuin tytöillä.
Aika yllättävä havainto on neuvontaryhmään kuuluvien lasten painon lasku. Erityisesti tytöillä on paino laskenut. Ylipainon ehkäisy on tutkimuksessa sivujuoni, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että neuvontaryhmän tytöistä vain noin 10 prosenttia on ylipainoisia suomalaisten kriteerien mukaan, kun seurantaryhmässä luku on 18 prosenttia. Tietysti se on myönteistä, että kun puhutaan ruoasta hyväksyvään sävyyn, niin sillä on vaikutusta myös lasten painoon.
Korkeat kolesterolitasot pitäisi seuloa jos lähisukulaisilla on riski sairastua ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin. Toimenpiteet ovat silloin:
- matala kolesteroli
- lihavuuden ehkäisy
- säännöllisen liikunnan lisääminen
- korkean verenpaineen hoito
- tupakoinnin ehkäisy
- aikuisen esimerkki
- diabeteksen varhainen toteaminen
Neuvolatoiminta ja ennaltaehkäisy on edullista verrattuna hoitamatta jäävien ongelmien kustannuksiin, Jaana Pihkala toteaa lopuksi. Hän toteaa lopetussanoinaan, että olemmeko hukkaamassa Arvo Ylpön perinnön? Itse en pidä tätä minkäänlaisena vaarana. Edesmennyt arkkiatrimme Arvo Ylppö tunsi lapset ja niiden rasvan tarpeen. Parempi ehkä pitää erillään Arvo Ylppö tästä modernista rasvattomuusajattelusta.
Seuraavaksi esiintyi Marjaana Lahti-Koski Suomen Sydänliitosta. Hän otti puheeksi koko perheen elintavat neuvolassa. Jo syntymätön lapsi on mielenkiinnon kohteena!
Neuvola on luotettava paikka tarjota elintapaohjausta koko perheelle. Ensisijaisina tavoitteina on edistää lasten hyviä liikunta- ja ravitsemustottumuksia, vaikuttaa lihavuuden ehkäisyyn ja tukea terveydenhoitajien liikunta- ja ravitsemusohjausta.
Myös Lahti-Koski oli strippaustuulella. STRIP on pohjana kaikelle ohjaukselle nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Kun strippaukseen lisätään Kansanterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja Terveysministeriön suositukset saadaan sellainen sydänohjelma, jolla tulosta voidaan saavuttaa, Lahti-Kosken mielestä.
Pienimuotoista pilotointia on jo tehty 10 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, ohjausta annettu äitiysneuvolassa (!) ja lastenneuvolassa annettu osviittaa kuinka säännöllisesti asioita voidaan käsitellä perheen kanssa. Näin on saatu terveydenhoitajille työvälineitä (kortti, tieto- ja havaintokansion avulla) tiedon antamista varten. Korteissa on yksinkertaisia kysymyksiä, joita liikennevalot ohjaavat. Siinä äiti, isä ja lapsi voivat toteuttaa itseään. Uuden työvälineen opettelu vie aina aikaa, mutta alku on sujunut varsin hyvin. Lihavuutta perheessä on ollut helpompi lähteä toteuttamaan ravitsemuksen ja liikunnan kautta, eikä pelkästään painonhallinnan kautta.
Opetusministeriöstä saapunut ohjelmajohtaja, Georg Henrik Wrede, sytytti varsinaisen jymypaukun. On nimittäin syntymässä pikavauhtia lasten ja perheiden politiikkaohjelma. Siinä on päämääränä saada yhteiskunta yhä enemmän lapsilähtöiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy on toinen tärkeä asia.
Poliitikko-ohjelman raotuksen aikana minä varmaan nukuin, sillä havahduin kun Wrede loihti ilmoille sukkeluuksia: Me emme syö lasten kanssa, emme harjaa hampaita lasten kanssa, emme liiku lasten kanssa. Nämä ovat niitä pieniä asioita, joissa voimme tehdä paljon hyvää lapsillemme. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on parannuttava.
Asia etenee ripeästi, sillä 2.10. on ministeriryhmän kokous jolloin ohjelma hyväksytään ja 31.10. hallituksen strategia-asiakirja on esillä valtioneuvoston iltakoulussa.
En ole kaikilta osilta vakuuttunut hankkeen mielekkyydestä.
