Lihava - kohdusta hautaan?

**

Vastuuvapauslauseke (disclaimer): En ota vastuuta tämän kirjoituksen aiheuttamista tunnetilojen voimakkaistakin vaihteluista. Lue uutinen suhtautuen siihen kypsällä tavalla. Jos pelkäät yllättävän voimakasta inhoreaktiota lihavuustutkimuksia vastaan, olisi ehkä parempi, että jätät jutun lukematta. Jos suutut - älä suutu kovin pahasti (ainakaan minuun!).

--------------------------------------------------

Äskettäin ilmestyneessä australialaistutkimuksessa väitetään, että lihavuus saattaa saada alkunsa jo kohdussa. Monet ylipainoiset aikuiset ovat saattaneet ohjelmoitua lihaviksi jo raskausaikana. Äidin raskauden aikaisen painonnousun todettiin vaikuttavan jälkeläisen painonkehitykseen. Mitä enemmän äiti lihoi raskauden aikana, sitä suurempi oli lapsen painoindeksi. Yhteys on tunnettu ennenkin, mutta aiemmin sen ei ole osoitettu ulottuvan aikuisikään asti. 

Mahdollisesti yltäkylläinen kasvuympäristö ohjelmoi vauvan elimistön niin, että lapsi lihoo herkemmin.

Tutkimusta varten selvitettiin miten painoindeksi oli kehittynyt vuosina 1981-1983 syntyneissä miehissä ja naisissa heidän saavutettuaan 21-vuoden iän. Tutkittavia oli kaiken kaikkiaan 2400. Lasten tiedot yhdistettiin sitten rekistereistä poimittuihin tietoihin äitien raskaudenaikaisesta painonnoususta. Äidit olivat lihoneet keskimäärin 15 kiloa raskauden aikana.

Oma kommentti: Pidän näitä havaintoja lihavista lapsista täysin mahdollisina ja tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Rohkeasti olen sitä mieltä, että normaalipainoisen nopea painonnousu on aina huolestuttava asia. Ravitsemusneuvonnalla olisi tässäkin tärkeä rooli. Jos äidin painonnousu johtuu esimerkiksi runsaiden hiilihydraattipitoisten välipalojen nauttimisesta, antaisin hiilihydraattitietoiselle elämäntavalle suuren arvon. Äidin vähentäessä hiilihydraattipitoisten ravintoarvoiltaan ala-arvoisten välipalojen nauttimista, hän luo lapselle elinympäristön (ehkä jo kohdussa!), jossa on runsaasti myönteisiä vaikutteita. Lisäämättä kohtuuttomasti ylipainoisten lasten vanhempien taakkaa, kehottaisin vanhempia tarkkailemaan tomerammin miten ylipainoinen lapsi liikkuu ja mitä hän syö. Jos lapsi liikkuu paljon ja edellytyksiä on saavuttaa normaalipaino tältä osin, on ehkä rehellisesti arvioitava, onko lapsi totutettu liian suuriin ruoka-annoksiin tai vääräntyyppisiin ruokailutapoihin (sokeripitoiset välipalat, runsas virvoitusjuomien kulutus, pikaruokien suosiminen).

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje toimittajille, 15.4.2009

 

Kommentteja?      

Kahvihammasta särkee pahiten Suomessa

***

Kahvihammasta särkee Suomessa maailmantilaston kärkisijan mukaisesti. Kahvia kittaa yhä tiuhempaan tahtiin Ville, Maija ja Kerttu. George, Viswanathan ja Francoise tulevat kaukana perässä. Suomalaista kulttuuria on mahdotonta ylläpitää ilman kahvia. Paahdetun kahvin kulutus henkeä kohden oli lähes kymmenen kiloa vuonna 2008. Keski-Euroopassa kulutus on viitisen kiloa henkeä kohti vuodessa.

Kotimaiset paahtimot toimittivat vuonna 2008 kaupalle ja suurkeittiöille paahdettua kahvia 49,3 miljoonaa kiloa, mikä on prosentin edellisvuotta enemmän. Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna kasvoivat kolme prosenttia päätyen 52,8 miljoonaan kiloon. Paahtimoyhdistyksen mukaan suomalaiset suosivat edelleen vaaleapaahtoista kahvia. Suomessa myydystä kahvista 97 prosenttia on vaaleapaahtoista ja loppu tummapaahtoisia tai erikoiskahveja.

Vientikin vetää, sillä paahdettua kahvia vietiin Suomesta ennätykselliset 8,6 miljoonaa kiloa eli 11,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vienti suuntautui lähinnä Baltiaan ja Venäjälle. Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta nousten 3,5 miljoonaan kiloon. Sitä tuotiin pääasiassa Hollannista ja Saksasta.

Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2008 eniten Väli- ja Etelä-Amerikasta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia, Nicaragua ja Guatemala, joiden osuus oli 77 prosenttia Suomen koko raakakahvituonnista. Afrikan maista eniten kahvia tuotiin Keniasta ja Etiopiasta.

Raakakahvin tuonnin arvo oli 150 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksesta raakakahvin hinta on ollut laskusuunnassa. Ostovaluuttana käytettävän dollarin vahvistuminen on kuitenkin merkinnyt euromääräisesti pienempiä hinnanmuutoksia.

Kohta on aika taas täyttää kahvikuppi ja vaikuttaa omalta osaltani tähän ennätykselliseen mustan juoman kulutukseen.

Lähde: Ruokatiedon uutiset, 14.4.2009

Sydän ei tykkää länsimaisista pöperöistä

**

Kanadalaistutkijat julkaisivat tärkeää tietoa sydänsairauksista eilisessä (13.4.2009) sisätautien kausijulkaisussa Archives of Internal Medicine. He olivat ahkerasti selanneet muita lääkärilehtiä ja löysivät joitakin ruokia ja ruokatapoja joilla sydänterveys ei lähde: syö ahkerasti vihanneksia, pähkinöitä ja muitakin Välimeren ruokavaliolle tyypillisiä ruoka-aineita kuten esimerkiksi merenelävää ja käytä oliiviöljyä. Näillä sen sijaan terveys lähtee huitsin nevadaan: trans-rasvoja sisältävät ruoka-aineet (teollinen valmisruoka, kakut, keksit, mikropopkornit) ja ruoka jolla on korkea glykeeminen indeksi (puhdas sokeri, makeiset, tärkkelyspitoiset ruoka-aineet) ja yleensäkin sellainen valmisruoka jota ahkerasti mainostetaan. Tässä on miettimisen paikka varmaan monelle?

News Medical Net -uutispalvelun haastattelussa tohtori Andrew Mente sanoo tiedemiesten jo miltei puoli vuosisataa tutkineen erityisen tarkkaan miten ravintotekijät vaikuttavat sydämen terveyteen. Yhdessäkään tutkimuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu yksittäisten ruoka-aineiden vaikutusta sydämeen. Nyt hänen tutkimusryhmänsä on järjestelmällisesti käynyt läpi tutkimustuloksia sillä mielellä, että mitä ihmisen kannattaa syödä jos haluaa pitää sydämen hyvässä kunnossa ja mitä kannattaa erityisesti välttää.

Tämä on tylyä luettavaa nykymenolle. Sydän kurkussa odotamme kauhulla mitä tiedemiehillä on kerrottavana! Vaikuttaa siltä kuin ns. länsimainen ruokavalio pitkälle jalostettuine ruoka-aineratkaisuineen olisi sydänsairauksien takana. Ei tule X-kauppias kovin iloiseksi tätä lukiessaan, mutta hyvä hänen olisi laittaa nyt heti isot varoituslaput einesten kohdalle: Näitä syömällä vaarannat sydänterveytesi - Terveys lähtee! Sen sijaan hän voisi pistää asiakkaita houkuttelevia kylttejä vihannestiskille ja kalaa sekä pähkinöitä hän voisi myydä erityisen edullisesti, sillä elossa oleva asiakas on aina paras asiakas. Terveyslähde -kyltin hän voisi ripustaa näiden äsken mainittujen arvokkaiden ruoka-aineiden äärelle.

 

Vuosien 1950 ja 2007 väliin mahtui 146 kohorttitutkimusta (seurattiin joidenkin tiettyjen ihmisryhmien ruokailutapoja) ja 43 satunnaisesti kontrolloitua tutkimusta (tutkittavat on umpimähkään jaettu eri ryhmiin missä syödään tiettyjä ruokia). Nämä kaikki tutkimukset luettiin erityisen tarkasti.

Välimerelle tyypillistä ruokavaliota oli ahkerasti tutkittu satunnaiskontrolloiduissa, luotettavissa selvityksissä ja todettu ihmiselle erityisen terveelliseksi. Muita ruokavalioita on tässä merkityksessä tutkittu kovin vähän. Pyydä siis kauppiaaltasi lisätietoa tästä ruokavaliosta! Se on nykytietämyksen mukaan se terveellisin ruokavalio.

Terveynäyttöä on varsin vaatimattomasti (vielä) sen suhteen mitkä yksittäiset ruoka-aineet ja vitamiinit todella auttavat pitämään sydäntä kunnossa. Terveys ei lähde näillä: merenelävä (erityisesti tuore ja rasvainen kala), omega-3-rasvahapot (myös saatavana kapseleina), luontainen folaatti (B9-vitamiini), E-vitamiini luontaisista lähteistä, C-vitamiinia luonnosta, beetakaroteeni luonnon omassa pakkauksessa (A-vitamiinin esiaste), kokojyvävalmisteet, ravintokuidut ja kohtuullinen alkoholinkäyttö. Todella heikko näyttö on (toistaiseksi) näillä ravintotekijöillä: ravintolisänä nautitut synteettiset E- ja C-vitamiinit, tyydyttyneet rasvahapot (eläinrasva), monityydyttyneet rasvahapot (kasviöljyjen muodossa), ravintorasvojen kokonaisvaikutus, alfa-linoleenihappo (tärkeä kasvirasva), lihavalmisteet, kananmunat ja maitotuotteet. On todella yllättävää, että paljon mainostetuista kasviöljyistä kuitenkin on niin heikosti luotettavaa tutkimusnäyttöä. Ja mikä oikeus meillä on parjata niitä jotka syövät paljon eläinrasvaa. Kanadalaistutkijoiden mukaan pekonin, voin ja porsaankyljysten yhteys sydänterveyteen lepää heikon näytön varassa! 

Sanomattakin on selvää, että me tarvitsemme lisää tarkkoja tutkimuksia. Sydän haluaa tietää mikä on terveellistä!

Mitä sä täällä blogissani roikut?

*

Hyvää päivää! Kohteleeko elämäsi sinua hyvin? Mitä sinä täällä blogissani roikut?

Maalainen otti kesällä 2005 puheeksi bloggaamisen. Me teimme silloin töitä samassa työympäristössä kaikenlaisten syrjäytyneiden nuorten ja aikuisten parissa. Työ osoittautui lähes arvottomaksi. En saanut kaipaamiani uudistuksia aikaiseksi tuossa omassa terveysprojektissani ja vetäydyin hankkeesta lopullisesti vuoden 2006 aikana kun hankkeeseen osallistuvat tahot osoittautuivat niin tavattoman taitamattomiksi pelureiksi, joita kiinnosti vain projektiraha, ei ihmisten terveys.

Tuokin elämänvaiheeni ja projektin aikana tekemäni henkiset ja taloudelliset uhraukset koituivat kuitenkin synkistä lähtökohdistaan huolimatta voitokseni. Sillä tuosta projektista jäi päälle tuo blogikirjoitusten tekeminen. En aio mennä yksityiskohtiin, mutta olin tavattoman ahdistunut kun ideoihini ei tuossa projektissa uskottu. Asioiden yksinkertaistaminen, johon olin vuosien saatossa oppinut luottamaan ja jossa olin kehittynyt tosi hyväksi, ei toiminut tuossa työyhteisössä oikeastaan laisinkaan.

Olin jo pitkään haaveillut sopivasta terveysprojektista, jossa koulutuksestani (olen väitellyt tohtoriksi biologian alalla ja tutkinut eläinten ravitsemusta ja lisääntymistä) ja puhelahjoistani (olen omasta ja onneksi monien muidenkin mielestä tavattoman hyvä puhuja) olisi enemmän hyötyä. Syntyi ajatus terveyskäsitteen yksinkertaistamisesta kirjoittamalla ensin yksinkertaisia blogitekstejä, joita aikani katseltuani tarjosin tuttuihin lehtiin julkaistavaksi. Yllättäen kirjoituksistani pidettiin juuri sen takia, että ne olivat niin yksinkertaisia ja erilaisia. Wautsi wau! Tosi kiva juttu.

Tarjouduin luennoimaan terveysasioista eri paikkoihin ja sanomani kiinnosti. Tuli runsaasti uusia keikkoja. Pitääkseni luentokeikkani aiheet ajankohtaisina kirjoitin näitä blogitekstejäni. Nappasin keikoilleni mukaan blogikirjoituksiani ja luin niitä elävöittääkseni entisestään jo ennestään varsin viihteellisiä luentojani. Loppu on nykyhetkessä koettavaa historiaa. Minä olen aivan kuin vahingossa synnyttänyt aivan uudenlaisen tavan kertoa ihmisten terveydestä kirjoituksin ja puhein. Kateelliset pitävät minua mitäänsanomattomana sekoilijana, bisnesmiehet käyttivät minua häikäilemättömästi hyväksi, mutta onneksi sentään aika moni pitää minun nykyistä työrooliani arvossa. Tällä hetkellä minulla on töitä ihan tarpeeksi ja aika vakaa talouskin.

Mitä sinä täällä blogissani roikut? Täytyy siinä varmaan olla jokin syy.

Jos luet blogiani sen takia, että olet oivaltanut, että kannat terveyttäsi koko elämäsi ajan mukanasi, jos kysyt blogiani lukiessasi säännöllisesti miten pystyisin mahdollisimman terveenä pysymään koko elämäni, silloin olet oikeassa paikassa lukemassa ja pohtimassa asioita. Sillä tässä blogissa juuri näihin asioihin etsitään rehellisesti vastauksia. Kyseenalaistamalla. Provosoimalla. Pohtimalla. Kokoamalla. Yksinkertaistamalla. Sallimalla keskustelu. Olemalla avoin. Piristämällä. Huomioimalla muut.

Miksi sinä luet blogiani? Olisi kiva tietää.  

--------------------------------------------------

Tässä vielä kuriositeettina ensimmäinen blogikirjoitukseni 31.7.2005:

Kyllä minä vielä sinulle pirulaiselle näytän...
Niin, neljä vuotta olen pian työskennellyt tuon kaistapäisen tutkimustyön parissa. On ehkäpä elämäni kaistapäisin projekti. Yritän kerätä kaiken olennaisen tiedon urheilijan ravinnosta yhteen ja samaan opukseen. Alunperin siitä piti tulla omien sekavien muistiinpanojeni ja ravintoluentojeni ideoinnin apuväline ja minulle kantautuneen arvokkaan muille välitettävän tiedon säilytyspaikka. Sittemmin projekti hiukan paisui kun innostuin asiasta. Nyt kirjassa on (kaikkine lähteineen ja hypertext-linkkeineen) yli 4000 sivua. Parhaiten se on luettavissa CD-levyltä. Olen sellaisen miniversion kirjastani vienyt nettiin töllisteltäväksi, ilkuttavaksi, ihasteltavaksi, ihmeteltäväksi ja plagioitavaksi. Täytyy sanoa, että sääliksi käy niitäkin ravitsemustieteen professoreita, jotka innostuivat aluksi kovastikin kritisoimaan luomustani. Sääliksi käy tuota johtaja F:ää, sillä nyt hän on ollut kauhusta hiljaa monta kuukautta vilautettuani hänelle osan aineistostani. Miten hän olisi voinut aavistaa, että minun paras energialähteeni on kirjoittamisessa aina ollut kiukunsekainen "kyllä minä vielä sinulle pirulaiselle näytän miten kirjoja kirjoitetaan ja miten töitä tehdään". Kyllä minua on matkan varrella yksi ja toinen yrittänyt lannistaa, ehkäpä juuri voimakkaimmin ravitsemusopin keulakuvat täällä Suomessa. Niinkuin tuo mitättömyyden huippu Fil maist B! Onko se pelkästään kateellisuutta vai liittyykö siihen jotakin aivan muuta? Sitä taidan tässä muutamana iltana pohtia - itsekseni. Onneksi on niitä tyytyväisiäkin kirjani lukijoita. Tänään esimerkiksi tein uutta luentomateriaalia valmennusoppini varsinaisille faneille urheiluseura TW:ssä. Siellä minua jopa kuunnellaan, aivan kuten kuuntelivat ne urheilujohtajat tuolla Kuortaneella ihan hiirenhiljaa. Kai minäkin joskus innostun kun työtäni arvostetaan, vaikka enemmän saankin aikaiseksi keskinkertaisia johtajia manaillessani.

Kiukuspäissäni minä muistan luoneeni paljon muutakin:
a) väitöskirjani, uusine innovatiivisine ajatuksineen valtavirtaa vastaan puskien
b) satatuhatta aforismia käsittävän kokoelmani ihan vain tylsää olemassaoloa tappaakseni
c) minkkiensyklopedian jonka lahjoitin Tanskan köyhille eläinlääkäreille ihan huumorimielellä
d) ne 3 miljoonaa shakkipeliä, jotka minulla on tietokannassani

Ja ihan kuin kaikkia luonnonlakeja uhmaten olen vielä pysynyt terveenäkin.

Yritän koko ajan hakea kirjaprojektiini rahoitusta, toistaiseksi ei ole tärpännyt. Ei sillä nyt oikeastaan ole niin paljon väliäkään. Mitä minä niillä rahoilla tekisin? Lahjoittaisin ylivelkaantuneille niinkuin silloin 90-luvun alussa?

Ravintokirja on valtavan mielenkiintoinen projekti! Välillä on ollut ihan kovakin työputki päällä. Muistuu ihan mieliin ne ajat Åbo Akademissa, jolloin tein pikavauhtia valmiiksi väitöskirjani. Silloin pystyin valtaviin työsuorituksiin ja asosiaalisuuden MM-kisoissa olisin tuolloin ollut aivan kärkisijoilla. Huomaan vieläkin pystyväni usean päivän ja yön jatkuvaan luomisprosessiin ja se tuo pientä hilpeyttä raadolliseen olemassaolooni. Vielä minä jaksan, vielä minussa henki pihisee.

Tulen ehkä kiusaamaan itseäni ja ehkäpä muitakin elollisia Blogistanissa raastavilla ajatuksilla lahjakkaiden ihmisten kokemasta mielivallasta tässä rakkaassa kotimaassa. Hyvä, uusi ystäväni ja ymmärtäjäni maalainen on kertonut blogeista minulle, joista minulla ei ollut kovinkaan paljon tietoa. Hän tekee loistavaa PR-työtä bloggaamisesta. Sai minut ylipuhuttua tosi vaivattomasti!

Nyt pyydän Luojaa laskemaan minut levolle ja palaan tämän blogin pariin sitten taas kun ehdin. Muistan vieläkin elävästi kuinka pikkupoikana usein viivyttelin nukkumaan menoa, sillä pelkäsin unohtavani päivällä virinneen mielenkiintoisen ajatuksenkulun. Onneksi opin pian kirjoittamaan ja ajatuksenkulut sain pantua paperille unen ajaksi. Nyt voin tällä blogilla jättää vaikka tuhat ajatuksenkulkua bittiavaruuteen. Onko bloggaamisen vaikutusta unensaantiin tutkittu?

Takaisin kivikaudelle?

*

Ruotsalainen bloggaaja "fetsmart" on löytänyt brittibloggaajan sivuilta tämän alla näkyvän videon kivikautisesta ruokavaliosta. Video on englanninkielinen, mutta siinä on riittävästi kuvia ja se on niin yksinkertaisesti tehty, että Lontoon murretta huonosti ymmärtävä taitaa ymmärtää mistä tässä on kyse.

Pitäisikö meidän syödä niin kuin videossa neuvotaan, eli palata kivikauden ruokavalioon takaisin? Minä en tiedä. Tiedätkö sinä? 

Onko sinulla munaa pelastaa maapallo?

**

Kana elää puolitoista vuotta ennen kuin se ahkeroituaan puolestamme siirtyy autuaampiin kanaloihin. Siihen mennessä se on keskimäärin muninut 350 munaa. Yhden kananmunan tuottamiseen tarvitaan rehua noin kaksi kertaa munan oma paino. Tämä tarkoittaa, että kana käyttää syömänsä rehun itse asiassa erityisen tehokkaasti, sanoo ruotsalaisen Elintarvikkeiden ja Biotekniikan laitoksen tutkimusjohtaja Ulf Sonesson Dagens Nyheter -lehden haastattelussa pääsiäisenä (10.4.2009).

Tutkija Sonesson on tutkimustiiminsä kera seurannut kananmunan polkua kehdosta hautaan. He kävivät läpi kananmunien koko tuotantoketjun: rehunviljelyn ja -tuotannon, munituskanojen kasvatuksen ja ruokkimisen, munien tuotantoon liittyvät muut seikat kuten esimerkiksi lannan käsittelyt ja kaikki kuljetustapahtumat ennen kuin kananmuna on kuluttajien ulottuvilla kaupoissa. Kananmunan elinkaaren selvitys osoitti, että kananmunia syömällä voi säästää todella paljon maapallon resursseja. Kasvihuonekaasuja vapautuu todella vähän.

Tutkimus tehtiin kahdella perinteisellä maatilalla Ruotsin Västergötlandissa. Toisella maatilalla oli käytössä häkkikanalat, toisella kanat liikkuivat vapaasti. Verrattuna naudanlihan tuotantoon (13400-21700 g hiilidioksidiekvivalenttia) kananmunien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (1600 g hiilidioksidiekvivalenttia) olivat todella vähäiset. Yksi syy siihen, että naudanlihan tuotannolla on niin suuri vaikutus ilmastoon on se, että lihakarjan tuotanto on niin tehotonta, sanoo Sonesson.

Kana tuottaa lisäksi sata kananpoikaa elämänsä aikana (1,5 vuotta). Vertaa tätä lehmään, joka saa yhden vasikan vuodessa.

Tee siis luja päätös pelastaa maapallo: Syö runsaasti kananmunia.

Lisää kananmuna -juttuja löytyy tästä. 

Älä juo liikaa - lihot siitä!

**

Uutistoimisto Reuters uutisoi tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan painon pudotuksessa näyttäisi olevan tärkeämpää se, mitä juo kuin mitä syö.

John Hopkinsin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin miten kaloripitoiset juomat vaikuttivat aikuisten painonpudotukseen. Erityisesti sokeristen juomien poisjättämisellä oli paljon suurempi vaikutus reilun 800 koehenkilön painoon puolentoista vuoden aikana, kuin ruoasta saatujen kaloreiden vähentämisellä.

Lihottavia juomia ovat muun muassa virvoitusjuomat, hedelmämehut ja muut runsaskaloriset, sokerilla makeutetut juomat. Yhden sokeripitoisen juoman vähentäminen päivässä pudotti koehenhenkilöiden painoa kuudessa kuukaudessa noin puoli kiloa.

Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat suosituksia siitä, että painoa pudottaessa ja ylipainoa välteltäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös sokeripitoisten juomien vähentämiseen.

Lähde: Tohtori.fi, 10.4.2009

Tummia pilviä suklaateollisuuden yllä

#

Aamulehdestä luin tänään (9.4.2009) pienen uutisen Suklaateollisuus katsoo lapsityövoimaa läpi sormien. Koko aamupäivän olen lukenut artikkelin pohjana olevaaSwedwatch -järjestön raporttia suklaantuotannosta ja kaakaoviljelmillä käytetystä lapsityövoimasta. Ikävää luettavaa. Tumman suklaan mahdolliset terveysvaikutukset maistuvat kyllä karvailta kun tuon raportin lukee. Jos haluat säilyttää illuusion suklaan terveellisyydestä ja olet suklaan suurkuluttaja - älä lue tätä raporttia, joka mm. väittää:

• kaakaoviljelmillä lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä
• kaakaon maailmanmarkkinahinta on laskenut niin alas, että ainoastaan lapsityövoiman käytöllä voidaan taata taloudellinen menestys
• lapset joutuvat käyttämään myrkyllisiä kasvinsuojelukemikaaleja ilman suojavarustuksia ja koulutusta. Työtapaturmat ja myrkkyaltistuksesta johtuvat sairastumiset ovat yleisiä. Voimakkaan myrkyllinen torjunta-aine parakvatti on kaakaoviljelmillä käytössä. Se on EU:ssa täysin kielletty.
• lasten työaikoja ei valvota
• Norsunluurannikon ja Ghanan kaakaoviljelmillä työskentelevät tulevat pääosin rutiköyhästä Burkina Fasosta ja Malista. Pakkotyö ja lasten salakuljetus koetaan suureksi ongelmaksi
• kaakaon tie suklaateollisuuden raaka-aineeksi käy liian monien välikäsien kautta
• monikansallinen suklaateollisuus on välinpitämättömän tietämätön raaka-aineen tuotannossa esiintyvistä epäkohdista
• kaakaoviljelmät tuhoavat alkuperäistä sademetsää
  
• vuosittain tuotetaan noin 3 miljoonaa tonnia suklaata pääosin päiväntasaajan kohdalla Afrikassa ja Indonesiassa
• suomalaiset syövät noin 5 kiloa suklaata vuodessa

Maistuuko sinulle suklaa?

FOOD Inc. on tulossa - oletko valmis?

*#

Dokumenttifilmi FOOD Inc. valmistui vuonna 2008. Sitä on esitetty joillakin elokuvafestivaaleilla, mutta sen tuloa elokuvateattereihin on saatu odottaa. Sen povataan aiheuttavan yhtä pahaa hämminkiä elintarviketeollisuudelle ja maataloudelle kuin "Tappajahai" -elokuva teki uimarantabisnekselle tai Hitchcockin "Linnut" teki lintufobiasta kärsiville.

Aion katsoa elokuvan sitten kun se tulee Suomeen tai Ruotsiin. Sitä ennen en sano mitään mielipidettä tästä elokuvasta. Parempi niin.

Tässä elokuvan esittelysivu.

Lähde: Kostdoktorn, 3.4.2009