torstaina, maaliskuuta 22, 2007

Krooninen kipu heikentää terveydentilaa väittää Juha Turunen

**
Proviisori Juha Turunen
on saanut valmiiksi kipua käsittelevän mielenkiintoisen väitöskirjansa. Kirja tarkistetaan 24.3.2007 Kuopion Yliopistossa ja sen nimi on: Pain and Pain Management in Finnish General Population (Suomalaisen aikuisväestön kivut ja kivunhoitokeinot).

Kipu on hyvin tavallinen oire, jonka vuoksi usein hakeudutaan erilaisiin hoitoihin. Kivun yleisyydestä ja ihmisten käyttämistä kivunhoitokeinoista ei Suomessa ole ollut saatavilla kattavaa väestötason tietoa. Väitöstutkimusta varten toteutettiin edustava väestökysely, johon osallistui yli 4500 satunnaisesti valittua 15–74-vuotiasta.

Pitkittynyt kipu on Suomessa yleinen terveyttä nakertava vaiva. Tutkimuksen perusteella vähintään joka neljäs kärsi yli 3 kuukautta kestäneestä kivusta, ja kipu on todennäköisesti päivittäistä tai jatkuvaa yli kymmenellä prosentilla väestöstä. Kipuja hoidetaan eri tavoin kiputyypistä riippuen. Kipulääkkeiden säännöllinen käyttö on yleistä: noin 7 % ihmisistä käyttää kipulääkkeitä päivittäin ja lisäksi yli 10 % muutamana päivänä viikossa.

Tiedossa on, että pitkään jatkuva kipu heikentää terveydentilaa. Krooninen kipu osoittautui erittäin merkittäväksi terveydentilaa huonontavaksi tekijäksi, vaikka tutkimuksessa huomioitiin muita terveyteen liittyviä asioita kuten pitkäaikaissairaudet ja masentuneisuus. Krooninen kipu on yleistä erityisesti iäkkäämmillä, mutta miesten ja naisten välillä ei kroonisen kivun yleisyydessä ole merkittäviä eroja.

Tutkimukseen osallistuneista 80 % oli tuntenut jotain kipua viimeksi kuluneen viikon aikana. Näistä yli 3600 kipuja kokeneesta ihmisestä 53 % oli käyttänyt ilman reseptiä myytäviä itsehoitokipulääkkeitä edellisen puolen vuoden aikana, ja 52 % ilmoitti hoitaneensa kipujaan liikunnalla. 23 % oli pyytänyt läheistään hieromaan kipeää paikkaa. Kolmannes oli käynyt lääkärissä ja käyttänyt lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Joka viides oli käynyt ammattihierojalla ja joka kymmenes fysioterapiassa. Itsehoitokipulääkkeitä käytetään varsinkin päänsärkyyn. Liikunnalla hoidetaan alaraajojen, selän ja niska-hartiaseudun kipuja. Vasta kovat ja jatkuvat kivut saavat ihmiset hakeutumaan lääkärin hoitoon. Etenkin naiset kokeilevat aktiivisesti useita kivunhoitotapoja. Mitä vaikeampi ja laaja-alaisempi kipu, sitä enemmän erilaisia hoitoja käytetään.

Kipulääkkeiden säännöllinen käyttö on tavallista. Pelkästään reseptikipulääkkeitä käyttää säännöllisesti yli 7 % suomalaisista aikuisista. Samoin yli 7 % käyttää itsehoitokipulääkkeitä muutamana päivänä viikossa tai useammin. Lisäksi noin 4 % käyttää yhtä aikaa resepti- ja itsehoitokipulääkkeitä. Säännöllinen käyttö on voimakkaan jatkuvan kivun lisäksi yhteydessä masennukseen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Aina kipulääkkeiden käytölle ei kuitenkaan ole selvää syytä, sillä säännöllisesti kipulääkkeitä käyttävistä 8 % ilmoitti erilaisten kipujen vaivaavan heitä vain noin kerran kuussa tai harvemmin.

Kipulääkkeiden käyttöön ja kivun hoitoon halutaan ilmiselvästi lisää ohjeita. Kipulääkkeisiin liittyvien tiedontarpeiden selvittämistä varten tutkittiin Kuopion lääkeinformaatiokeskukseen kahden vuoden aikana tulleet yli 2300 kipulääkkeisiin liittyvää puhelua. Kysymykset koskivat pääasiassa eniten myytyjä tulehduskipulääkkeitä. Lääkkeiden yhteisvaikutusten lisäksi soittajia kiinnosti oikea annostus, neuvot kivunlievitykseen sekä kipulääkkeiden vaikutukset ja haittavaikutukset. Osa soittajista kaipasi ohjeita, miten voisi tehostaa nykyistä kipulääkitystään. Lasten kivun lääkinnässä soittajia kiinnosti erityisesti lääkkeen oikea annostus.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että pitkittynyt kipu on hyvin yleinen ongelma Suomessa. Väestö hoitaa kipujaan usein eri tavoin. Hoito valitaan yleensä rationaalisesti kiputyypin ja kivun voimakkuuden mukaan. Itsehoitokipulääkkeiden säännöllinen käyttö, varsinkin reseptikipulääkkeiden kanssa voi kuitenkin lisätä haittojen ja yhteisvaikutusten riskiä. Väestö käyttää tarjolla olevaa puhelinneuvontapalvelua saadakseen ohjeita kipulääkkeiden käyttöön. Tiedontarpeet ovat erittäin vaihtelevia riippuen muun muassa käytössä olevasta lääkityksestä ja lääkkeen käyttäjän iästä.

Lähde: Kuopion yliopiston tiedote, 22.3.2007

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti