sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2008

Katkeraa kalkkia tarjolla sepelvaltimotaudista

*
Lääketieteessä vakiintuneen käsityksen mukaan
sepelvaltimotaudin aiheuttaa valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja lopulta estävät verta virtaamasta. Taudin tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. (Poliklinikka.fi)

Tapana on sanoa tästä sairaudesta, että verisuoniin kehittyy rasvaa ja usein myös kalkkia sisältäviä ahtautumia. Painotus on nimenomaan tuolla rasvan kertymisellä verisuoniin. Ennen muinoin korostettiin enemmän tuota kalkkia. Puhuttiin verisuonten kalkkeutumisesta. Nykyään puhutaan verisuonten kalkista lähinnä sivulauseissa. Tässä yksi esimerkki: Diabeetikkomiehillä ja -naisilla on poikkileikkaustutkimuksessa osoitettu olevan enemmän kalkkia sepelvaltimoissa kuin ei-diabeetikoilla. (Mikko Syvänne: Diabeetikon sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Lääkärilehti 59 (5): 397-402, 2004)

Kaliforniasta kuuluu kummia! Tutkijoiden mielestä sepelvaltimotaudin ei aiheuttaisikaan kolesteroli ja valtimoihin kertyvä rasva, kuten moderni lääketiede selostaa, vaan kalkin (kalsiumin) kertyminen valtimoihin olisi merkittävämpi tekijä. Tutkijoiden mukaan kolesterolipelko olisi siis aiheeton. Onhan siihen kolesteroliin tietty kivoja, kalliita lääkkeitä tarjolla!

Tutkimus käsitti 6 722 noin 60-vuotiasta miestä ja naista neljästä eri etnisestä ryhmästä (valkoihoisia, neeke... kröhöm ...tummaihoisia, espanjalaisia ja kiinalaisia), joilla ei alussa ollut sepelvaltimotautia. Heidän terveydentilaansa seurattiin keskimäärin 3,8 vuotta. Sinä aikana 28 % heistä sai jonkin sydäntapahtuman (sydänkohtaus, angina pectoris, stentin asennus jne.). Nämä henkilöt käyttivät useammin (28 %) kolesterolilääkkeitä kuin muut (16 %). Tutkijat kuvasivat tietokonelaitteistolla koehenkilöiden sepelvaltimot ja antoivat niiden kalkkipitoisuudelle tietyn lukeman (score). Kaikkein matalimmat lukemat (vähiten kalkkia verisuonissa) antoivat sydäntapahtuman riskiksi 0,5%, kun taas korkeampi lukema antoi riskiksi 7,73% ja kaikkein korkeimman lukeman saaneilla riski oli 9,67 prosenttia. Sydäntapahtuman riski on olematon, ellei sepelvaltimoissa ole kalkkia, sanovat tutkijat.

Tohtori Tolonen kirjoittaa tästä samasta asiasta näin: Havainto [sepelvaltimossa ei ole kalkkia] selittää sitä, että sydänkohtaus voi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta myös ihmisille, joiden veren kolesterolilukemat ovat tavoitteiden mukaiset. Valtimoiden seinään kertyvästä plakista (paakusta) noin 50 % on kalkkia ja vain 3 % kolesterolia. Infarkti johtuu useimmiten paakun repeämästä ja siitä irtoavien palasten tukkimista pienistä valtimoista sydämessä tai aivoissa.

Tolonen jatkaa: Pyysin paljon ruumiinavauksia tehnyttä kollegaa kommentoimaan tutkimusta. Näin hän vastasi, muun muassa: "Jotakin tässä tutkimuksessa on ihan varmasti hyvää. Ei tilastot itsestään muodostu. Muistan avanneeni iäkkäitä vainajia, joiden sepelvaltimot olivat todella laajat, mutta kuitenkin sakset rapisivat kalkissa. Yleensä kalkkiplakit ovat vanhoja. Niihin liitty kuoliota, happamuutta ja siinä miljöössä kalkki sakkautuu (vrt. tubiarvet). Mitä on kalkkeutuneen plakin päällä, verisuonen aukon suuntaan, muodostaa ongelman. Usein massa on jopa muuttunut "tyhjäksi" onteloksi. Tämän päällä lepattaa purjemainen endoteeli. Vaihtoehdot ovat siten plakin repeämä, hyytymä, infarkti ja kuolema. Ongelma on plakin rakenteen ja sen aiheuttaman uhkan arviointi. Kolesterolista ja veren riskirasvoista on kirjoitettu paljon enemmän lööperiä kuin plakeista."

Tämä tutkimus antaa paljon ajattelemisen aihetta. Olisi todella mukava kuulla lisää lääkäreiden kommentteja.

Lähde: Detrano R, Guerci AD, Carr JJ, Bild DE, Burke G, Folsom AR, Liu K, Shea S, Szklo M, Bluemke DA, O'Leary DH, Tracy R, Watson K, Wong ND, Kronmal RA. Coronary calcium as a predictor of coronary events in four racial or ethnic groups. N Engl J Med 358 (13): 1336-1345, 2008

9 kommenttia:

  1. Kävin juuri äsken kaupassa ja totesin, että mulla ei ole kaapissa mitään maitotuotetta. Ostin sitten sulatejuustoviipaleita ja jätskin.

    Olen sieltä täältä lukenut tiedonmurusia, kuin kalsium tukkeuttaa myös suolenpintaa ja estää muiden ravintoaineiden imeytymistä.

    Kalsium tarpeen saanee aika helposti tyydytettyä mikäli syö vähänkin maitotuotteita. Yksi viipale juustoa sisältää luokkaaa 100 mg kalsiumia. Muutama viipale sitä ja muusta ruasta saa sen verran, että 800 mg suositus täyttyy.

    Huomaa, jos juot 5 lasia maitoa, 5 viipaletta juustoa ja syöt pari 2 dl jugurttia saat jo näistä luokkaa 2000 mg kalsiumia. Heikentyykö muiden ravintoarvojen saanti ? ehkä.

    Maito hyvä, mutta malttia, uskon minä.

    VastaaPoista
  2. En ole kolesterolitutkija mutta olen siinä käsityksessä, että LDL-kolesteroli osallistuu valtimonseinämän tulehdusreaktioon, jossa on mukana valkosoluja. Tulehduksen jatkuttua, alkaa tapahtua kalsiumin kertymistä verisuonen seinämään.

    VastaaPoista
  3. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Poistin äsken asiattoman mainosviestin blogistani. Asianomaisella kirjoittajalla on jo oma bloginsa. Puuhastelkoon sen parissa!

    VastaaPoista
  5. Minusta siinä oli tärkeä tieto, ehdin näkemään. Miksi tietoja ei voi jakaa?

    VastaaPoista
  6. Jos Juhana Harju haluaa mielipiteitään ja kirjaansa mainostaa tässä blogissani, hän saa tehdä kanssani mainossopimuksen. Sellaista meillä ei ole vielä.

    VastaaPoista
  7. Siis eläirasva ei olekaan vaarallista? Täsä voi aiheutua paniikki- ja pakokauhu muutamalla taholla.

    VastaaPoista
  8. Eläinrasva ei todellakaan ole vaarallista. Kansanterveyslaitoksella on aihetta pyytää anteeksi Suomen kansalta. Teidän kannattaa kysyä mihin tutkimuksiin eläinrasvan vaarallisuus perustuu. Aina kun lehdessä tulee vastaan jokin älytön väite, kuten esimerkiksi, että voi tukkii verisuonet rasvalla tai, että sianrasvaa syömällä kuolee sydänkohtaukseen, pyytäkää silloin jutun julkaisseelta lehdeltä perustelut miksi kirjoittavat juuri sillä tavalla. Jos jutussa haastatellaan jotain asiantuntijaa, pyytäkää häneltä viipymättä tietoa siitä, mihin tutkimuksiin hän perustaa näkemyksensä eläinrasvojen vaarallisuudesta.

    VastaaPoista
  9. Hei, ennenkuin lopetan kauhuissani kalkin tai maidonsyömisen, oliko tutkimuskessa viitteistä miksi ja miten kalkki suoniin kertyi? Tuskin kaikki suomalaiset saavat liikaa kalkkiakaan, onko joku prosessi minkä seurauksena kalkki päätyy väärään paikkaan - vaikka tuo tulehdusreaktio? Ettei taas mennä tekemään "kananmunapäätelmiä" kuten kolesteroliasiassa ja todeta, että jos suonissa on kalkkia ja se aiheuttaa sydänkohtauksen -> aletaan suositella kalkinsaannin vähentämistä, seuraavaksi kai kalkkia alentavaa lääkitystä...

    VastaaPoista