Ruotsin maajussit pysyvät terveinä maitorasvoilla

**

Ruotsissa kuuluu kummia. Kahdentoista vuoden ajan on seurattu ruotsalaisia ikääntyviä maajusseja. Ruotsalaistutkijat halusivat selvittää miksi maajussit pysyvät pitempään terveinä eivätkä sairastu sepelvaltimotautiin yhtä merkittävässä määrin kuin valtaväestö.

He löysivät kaksi merkittävää selittävää tekijää, jotka ovat maajussien hyvän terveyden taustalla. Tämä toinen tekijä onkin aidosti terveelliseen ravintoon perehtymättömille mahdollisesti tämän tutkimuksen suuri yllätys.

1) Ensinnäkin, tuttuakin tutummin vihannekset ja hedelmät ovat terveellisen ravitsemuksen kivijalka. Syö puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä. Sydän tykkää siitä!

2) Toisaalta vihannesten ja hedelmien terveysvaikutukset tulivat vasta esille silloin jos tähän yhdistyi tuntuva maitorasvojen kulutus!

Luit aivan oikein: tuntuva maitorasvojen kulutus vasta toi esille vihannesten ja hedelmien terveysvaikutukset! Tässä yhden totuuden maassa nimeltään Suomi, olemme saaneet kuulla kyllästymiseen saakka miten maitorasvat muka ovat epäterveellisiä. Pääjohtaja Pekka Puska pitää maitoa vasikan juomana ja jos maitoa ihan pakko on juoda, sitä pitäisi juoda rasvattomana. Tällainen ihminen kuten minä, joka rakastan punaista täysmaitoa ja aitoa voita, olen tietenkin tietoinen niistä paineista joita valistustyössäni kohdistuu juuri tähän poikkeavaan ravintovalintaani ja tapaani pitää näitä maitorasvaan liittyviä asioita esillä. Olen suoraselkäisesti puolustanut omaa valintaani ja lukuisista soraäänistä huolimatta jatkanut omaa linjaani. Maitorasva on omasta mielestäni terveellistä!

Tutkijat eivät havainneet vähäisemmän maitorasvan käytön, täysjyvävalmisteiden käytön ja kahden kala-aterian viikossa pienentävän riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Nämä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ylistämät toimenpiteet eivät olleet yhtä hyviä valintoja kuin runsaiden maitorasva-annosten ja vihannesten sekä hedelmien nauttiminen. Anteeksi kun näin moneen kertaan makustelen näitä hunajaisia sanoja suussani ja pistän ne tähän kirjoitukseeni kerta kerran jälkeen. Nauttikaa maitorasvoja - sydän tykkää!

Vapaudu orjuuttavien ravitsemusratkaisujen ikeestä: Jos pidät maitorasvoista, nauti niitä silloin edelleen ilman omantunnon tuskia ja muista runsaat vihannesannokset sekä ne tärkeät hedelmät. Vaadi voita ja täysmaitoa työpaikallesi, katsokin että saat näitä keskuskeittiön tuotevalikoimiin ja käytä tietenkin aina itse kotona voita, rasvaisia juustoja ja nauti täysrasvaista maitoa. Niin pysyt terveenä!

We identified a significant interaction between intake of fruit and vegetables and dairy fat consumption. Daily fruit and vegetables consumption was associated with a lower risk of coronary heart disease only when combined with a high intake of dairy fat. Low intake of dairy fat, choosing mostly wholemeal bread or eating fish at least twice a week was not associated with a reduced risk of coronary heart disease in this cohort of rural middle-aged men. The current nutritional recommendations were hence only partly supported.

Lähde: Sara Holmberg, Anders Thelin ja Eva-Lena Stiernström. Food Choices and Coronary Heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 Years of Follow-up. Int. J. Environ. Res. Public Health 6: 2626-2638, 2009

Miten kommentoit tätä havaintoa?

Muita tätä havaintoa tukevia tutkimuksia ja kirjoituksia:

Maitorasvan haitallisuus - kummallinen uskomus

Maito on terveysjuoma

Eläinrasvat - miten vaarallisia?

Maitoa on osattu juoda muuallakin kuin Suomessa

**

University College Londonin tutkijat ovat sitä mieltä, että varhaisimmat aikuiset maidonjuojat olivat keskieurooppalaisia, eivät skandinaaveja. Brittien geenitutkimus osoittaa, että laktoosin hajottamiseen pystyvä geenimuunnos juontaa juurensa karjaa kasvattaneeseen kansaan, joka eli Balkanin ja Keski-Euroopan vaiheilla 7 500 vuotta sitten.

Se mikä on poikkeavaa juuri Suomessa, on tapa juoda maitoa vielä aikuisenakin. Tavan juoda tuoretta maitoa myös lapsuusiän jälkeen on ajateltu syntyneen Skandinaviassa, jossa auringonvalon vähäisyys muuten helposti johtaa D-vitamiinipuutokseen. Maito ja kala ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä. Eivät tietenkään yhtä hyviä lähteitä kuin auringonpaiste, mutta tarpeellinen lisä pitkän talvikauden aikana.

Tutkijat uskovat nyt, että uudemman kivikauden nauhakeraamiseen kulttuuriin kuulunut kansa piti maitokarjaa ja alkoi ensimmäisenä juoda maitoa myös tuoreena. Jo aiemmin maidosta oli valmistettu hapatettuja tuotteita kuten jogurttia ja juustoja. Nauhakeraaminen kulttuuri ei koskaan levinnyt Suomeen asti.

Meillä tapa juoda tuoretta maitoa on säilynyt. Museoviraston yli-intendentti Leena Söyrinki-Harmo ei pidä tutkimustulosta menetyksenä skandinaaviselle perinteelle. On täysin ymmärrettävää, että maidonjuonti kehittyi muualla, koska ei maitokarjan pitoakaan ole täällä keksitty. Meillä tapa on kuitenkin säilynyt paremmin kuin sen alkulähteillä, Söyrinki-Harmo toteaa.

Pohjoiseurooppalaisilla laktoosia hajottava geeni on huomattavasti yleisempi kuin muualla päin maailmaa. Yli puolet maailman kansoista ei kykene aikuisena sulattamaan laktoosia. Laktoosigeenin leviäminen Euroopassa noudattelee brittitutkijoiden mukaan nauhakeraamisen kulttuurin etenemisen kaavaa.

Suomessa maitoa saatiin todennäköisesti aluksi lampaista ja vuohista. Lehmän saapumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Joka tapauksessa nautojen pidon vakiintuminen on tapahtunut selvästi myöhemmin, mahdollisesti vasta rautakaudella, Söyrinki-Harmo kertoo.

Tieteellisessä PLoS Computational Biology -verkkojulkaisussa ilmestyneestä tutkimuksesta kertoi New Scientist -lehti.

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 3.9.2009

Tässä muita juttujani maidosta:

Maitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!

Maidolla herkuteltiin lähes 9000 vuotta sitten

Maito on hyödyllistä urheilijan lihaksille

Luomumaito on terveellistä

Maito on terveysjuoma

Juustoa syödään entistä enemmän

**

Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan juuston! Me söimme juustoa viime vuonna lähes kilon enemmän kuin edellisvuonna. Juustoa nautittiin 18,4 kiloa henkeä kohti vuodessa, ilmenee Ravintotase 2007 ja 2008:n ennakkotiedoista.

Vuonna 2007 juustonkulutus notkahti 17,5 kiloon, kun se vuonna 2006 oli 18 kiloa. Juuston kulutus kääntyi kasvuun 1970-luvun vaihteessa, ja on silloisesta vajaasta viidestä kilosta kasvanut nykyisiin määriin.

Maailman mittakaavassa Suomen kulutus ei häikäise. Euroopasta löytyy useita yli 20 kilon juustomaita ja kärkeä vetää fetasalaatistaan kuuluisa Kreikka 30 kilolla.

Juuston kulutuslukuihin sisältyvät kaikki maidosta saostamalla tehdyt tuotteet. Kypsytettyjen juustojen lisäksi ryhmään kuuluvat tuorejuustot, kuten raejuusto, feta, mozzarella ja rahka.

Juusto on tiivis ravintoainepakkaus, sillä kiloon juustoa kuluu noin 9 - 13 litraa maitoa. Ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka Maito ja Terveys ry:stä kertoo, että vähärasvaisen juuston valmistukseen maitoa kuluu 1 - 2 litraa tavallista enemmän, kun rasva korvataan maidon proteiinilla.

- Niinpä juustossa tiivistyy monia maidon ravintoaineita. Esimerkiksi kalsiumia 25 grammaa eli 2 - 3 viipaletta juustoa sisältää saman verran kuin yksi lasillinen maitoa, Lallukka laskee.

Maidossa on runsaasti myös B-vitamiineja, ja kypsytetyissä juustoissa vielä enemmän suhteessa määrään. Lallukan mukaan juustovoileipä maitolasillisen kanssa aamuin illoin kattaa B12-vitamiinin riittävän saannin.

Ravintotase 2007 ja 2008 -julkaisun kokoaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 20.8.2009

Muita omia kirjoituksiani juustosta:

Juustoa moneen makuun

Hiiret eivät syö juustoa

Juustosta löytyy sitä kovin vähän

Eläinrasvaa voi syödä

**

Eläinrasvat eivät lisää rintasyöpäriskiä. Lihasta, kananmunista ja maitotuotteista peräisin oleva rasva ei lisää naisten riskiä sairastua rintäsyöpään, osoittavat suuren eurooppalaisen EPIC-tutkimuksen tulokset. Yhdeksän vuotta kestäneeseen tutkimukseen osallistui lähes 320 000 naista.

Jonkin verran suurentunut rintasyöpäriski havaittiin runsaasti prosessoituja lihavalmisteita käyttävillä, vaihdevuodet ohittaneilla naisilla ja runsaasti voita käyttävillä nuoremmilla naisilla. Kaiken kaikkiaan tutkijat kuitenkin summaavat, että tutkittujen elintarvikkeiden käytön ja rintasyöpäriskin välillä ei voitu havaita johdonmukaista yhteyttä.

Voidaan siis unohtaa pelottelut eläinrasvasta ainakin tämän tutkitun ominaisuuden suhteen. Laajat väestötutkimukset tukevat tuloksia. Tutkimuksen tulokset on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Tutkijat Eleni Linos ja Walter Willet toteavat saman lehden pääkirjoituksessa, kuinka eri puolilta maailmaa laajoista väestötutkimuksista saadut havainnot tukevat EPIC-tutkimuksen tuloksia.

- Yli miljoona naista ja tuhansia rintasyöpätapauksia kattavat tutkimukset ovat melko yhdenmukaisia osoittaessaan, ettei lihan ja meijerituotteiden käytöllä keski-iässä ja rintasyöpäriskillä ole yhteyttä. Lapsuusiän ja varhaisen aikuisiän ruokavalion roolista samoin kuin korkeassa lämpötilassa tapahtuvan ruuanvalmistuksen merkityksestä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa, tutkijat kirjoittavat.

EPIC-tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että runsas kasvisten ja hedelmien käyttö ei pienennä rintasyöpäriskiä. Sen sijaan ylipaino ja aikuisiällä tapahtuva painonnousu on yhdistetty kohonneessen rintasyöpäriskiin.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 18.8.2009

Lisää kirjoituksiani eläinrasvoista:

Kaikki kolesteroli ei ole vaarallista

Tuhma ajatuskuvio ravinnosta ja terveydestä

Miten edetä käsityksessä voin terveellisyydestä?

Ykkösleiri rulez - Kakkonen tulee kaukana perässä

Orgasmirasvan ylistystä

Imettäminen pitää lapsen painonnousun maltillisena

**

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan imettäminen saattaa ehkäistä lasten ylipainoisuutta. Nopeasti kasvavista lapsista tulee helpommin ylipainoisia. Pelkällä äidinmaidon korvikkeella ruokitut lapset kasvoivat nopeammin kuin imetetyt.

Imetys on yhdistetty alle yksivuotiaiden painonkehitykseen, mutta nyt tehdyssä yli 10 000 lasta kattaneessa tutkimuksessa yhteys havaittiin vielä kolmivuotiaillakin. Eroja oli myös alle neljä kuukautta imetettyjen ja pitempään rintaruokittujen välillä.

Joissain tutkimuksissa varhainen kiinteiden ruokien aloittaminen on liitetty painonnousun kiihtymiseen, mutta tässä tutkimuksessa sitä ei havaittu, kun lasten pituus huomioitiin.

Tutkijat huomauttavat, että lasten väliset erot painonkehityksessä olivat pieniä. Silti ne voivat olla väestötasolla merkittäviä. Tulokset julkaisi lääketieteellinen Archives of Disease in Childhood -lehti.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 4.8.2009

Lisää kirjoituksiani äidinmaidosta:

Maito on terveysjuoma

Anna rintaa - ei korviketta!

Maitopulaa Suomessa

Maidosta uhkaa tulla pula Suomessa. Maitopula on kuitenkin torjuttavissa kilpailukykyisillä tuottajahinnoilla ja riittävillä investointituilla. Tätä mieltä on maitoasiamies Sami Kilpeläinen (MTK).

Maitotilojen heikkoon kannattavuuteen ovat vaikuttaneet rajusti nousseet tuotantokustannukset. Se on johtanut kustannuskriisiin monilla tuotantoaloilla, kuten maitoalalla. Maidosta on saatava markkinoilta riittävän hyvä hinta, joka kattaa tuotantokustannukset ja kannustaa tuotantoon.

Tuotantokustannukset maitolitraa kohden ovat nousseet jopa 10 senttiä litralta. Kustannuksia ovat nostaneet kohonneet energian, rehujen ja lannoitteiden hinnat. Euroopan Unioni kiristi maidon kansallisia tukiehtoja muutama vuosi sitten. Lisäksi vuonna 2003 EU toteutti mittavan EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen, joka tilapäisesti laski maidon hintaa. Siksi nyt maidontuotanto on Suomessa alhaisimmillaan 50 vuoteen.

Joka päivä kolme maitotilaa Suomessa lopettaa maidontuotannon. Samaan aikaan tilakoot kuitenkin kasvavat. Edellytykset maidon tuotantomäärän kasvuun ovat siis olemassa. Valion johdolla meijerit nostivat maidon tuottajahintaa viime keväänä. Se oli piristysruiske maitosektorille. Vastaavanlaisia toimenpiteitä tarvitaan vielä lisää, jotta maidontuotanto saadaan jälleen nousuun. Maitotilojen kannattavuuden parantaminen onkin tärkein haaste, jotta tavoitteeseen päästään.

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 20.8.2008

Maidolla herkuteltiin lähes 9000 vuotta sitten

*
Maito on haluttua herkkua. Asiantuntijat kiistelevät siitä milloin ryhdyimme käyttämään ja säilömään tätä valkoista aarretta. Professori Richard Evershed Bristolin yliopistosta kollegoineen on analysoinut yli 2200 Lähi-idästä ja Balkanilta löydettyä ruukkua ja astiaa. Tulos osoitti, että maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 e. Kr. Ruukkujen sisältämät maidonjäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet.

Juokaa maitoa! Se on terveellistä.

Tutkimuksesta kertoi Tiede.fi nettisivuillaan 7.8.2008.

Maito on hyödyllistä urheilijan lihaksille

**
Sain tänään (23.7.2008) etukäteisilmoituksen todella mielenkiintoisesta tutkimuksesta. Brittiläinen liikuntatieteen laitos Northumbrian yliopistossa on jo pitkään tutkinut maidon sopivuuttaa urheilijalle. Nyt löytyy tarkempaa tietoa siitä miten maito vähentää liikunnan aiheuttamaa lihaskudoksen tuhoutumista.

Liikunta aiheuttaa aina lihaskudoksen pientä tai suurta tuhoa. Tuhovaikutus näkyy niissä pienen pienissä proteiinisäikeissä lihaksen sisällä. Se on luonnollista liikuntaan liittyvää kulumista, jota elimistö korjaa paremmaksi levon aikana ("lihas kasvaa levossa"). Kovan liikuntasuorituksen jälkeen lihakset voivat jopa useita päiviä olla heikommassa kunnossa, lihasten sisäiset entsyymitasot kohoavat ja voidaan todeta liikunnan jälkeen viiveellä syntynyttä lihasten kiputilaa (DOMS, delayed-onset muscle soreness).

Maidon proteiini- ja hiilihydraattikoostumus on ihanteellinen lihaksille. Tutkimuksissa maidon nauttiminen palautumisjuomana vähensi harjoittelun jälkeistä lihasten kiputilaa (ei tilastollisesti merkittävä johtuen pienestä rymäkoosta) ja edisti lihasten palautumista (tilastollisesti merkittävä). Neljälle ryhmälle, jossa oli kussakin 6 vapaaehtoista tervettä miestä, annettiin joko vettä (kontrolliryhmä), hiilihydraattipitoista urheilujuomaa, maitopohjaista hiilihydraatti-proteiini palautumisjuomaa tai pelkkää maitoa. Osanottajille tehtiin tavanomaisia lihasten suorituskykyä mittaavia testejä treenipäivänä. Lihaksia rasittavan treenin jälkeen heiltä mitattiin erilaisia lihasentsyymitasoja ja pyydettiin arvioimaan lihaksen kiputilaa. Mittaukset tehtiin 24 ja 48 tuntia liikuntasuorituksen jälkeen.

Viiveellä syntyneen lihasten kiputilan (DOMS) suhteen ei ollut tilastollista eroa ryhmien välilllä kumpanakaan mittausajankohtana. Sen sijaan pelkällä maidolla saavutettiin tilastollisesti parempi vääntövoima lihastyössä kuin pelkällä urheilujuomalla. Kovempi vääntö ei kuitenkaan aiheuttanut enempää lihaskipua. Sekä maito että maitopohjaista palautumisjuomaa litkineessä ryhmässä edistettiin lihasten entsyymitasojen palautumista normaalitilaan tehokkaammin kuin pelkkää vettä tai urheilujuomaa nauttineessa ryhmässä.

Tutkijoiden mukaan kuntosaliurheilijalle sopii erinomaisesti pelkkä maito tai maitopohjainen palautumisjuoma. Tutkimus ilmestyy elokuussa soveltavan fysiologian ja ravitsemusmetabolian kansainvälisessä julkaisussa.

Lähde: Cockburn E, Hayes PR, French DN, Stevenson E, St Clair Gibson A. Acute milk-based protein-CHO supplementation attenuates exercise-induced muscle damage. Appl Physiol Nutr Metab 33 (4): 775-783, 2008

Maitorasvan haitallisuus - kummallinen uskomus

*
Näkyy entistä enemmän merkkejä siitä, että mielipideilmasto ravitsemuksen suhteen on todenteolla muuttumassa Suomessa. Lehdet julkaisevat kriittisiä kannanottoja valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemaan ruokavalioon. Ruotsissa on jo kauan tivattu asiantuntijoilta perusteluja sille miksi valtaväestölle suositellaan runsaasti hiilihydraatteja ja pyydetään välttämään rasvoja. Suomessakin tätä keskustelua yritetään käydä, mutta varsin laihoin tuloksin. Ehkä tilanne kuitenkin on helpottumassa lähikuukausina?

Tiede ei ole tuonut helpotusta virallista käsitystä edistäville asiantuntijoille. Käsitys rasvojen haitallisuudesta lepää hyvin ohuen tiedon varassa. Käsitys vahvasta näytöstä esim. kovien eläinperäisten rasvojen haitoista tulee siitä, että "viralliset" asiantuntijat Ruotsissa kierrättävät vakiintuneita tutkimusjulkaisuja keskenään ja vetoavat tällä tavalla laajaan vallitsevaan konsensukseen. Mitään uutta ja mullistavaa ei tutkimusrintamalla ole pitkään aikaan näkynyt eläinrasvojen haitallisuudesta.

Professori Claude Marcus ahdistettiin hiljattain nurkkaan toisinajattelevien ruotsalaisten lääkäreiden, biokemistien, ravitsemusasiantuntijoiden ja maallikoiden toimesta. Syynä oli se, että professori Marcus oli eräässä yhteydessä väittänyt tyydytetyn rasvan olevan terveydelle vaarallista. Kohteliaasti häneltä pyydettiin tietoa siitä mihin tutkimustietoon tämä hyvin yleinen väite perustuu. Professori Marcus innostui vastaamaan tähän kysymykseen, mutta lupasi toimittaa tutkimusviitteet myöhäisemmässä vaiheessa perusteellisen selvityksen myötä. Vastaus viipyi yllättävän pitkään. Joitakin viikkoja sitten pitkä odotus palkittiin vihdoin ja professori Claude Marcuksen kirjoitus julkaistiin ruotsalaisessa lääkärilehdessä. Selustatukea professori Marcus sai laajalta asiantuntijaverkostolta. Vesi kielellä odotatte varmaan nyt kaikki mitkä ovat ne julkaisut joihin perustuu käsitys eläinrasvan haitallisuudesta. Luulisi niitä olevan pilvin pimein, mutta minäkin jouduin pahasti pettymään. Ajattelin saavani tuosta lääkärilehden kirjoituksesta aihetta näkökantojeni uudelleen arviointiin. Suurin osa Ruotsin kansasta on pettynyt vastaukseen ja äänestää jaloillaan, eli voita myydään ennätyksellisen paljon ja kevyttuotteiden menekki jatkaa laskuaan. Tässä ovat ne tutkimusviitteet, joihin perustuu käsityksemme eläinrasvan haitallisuudesta:

Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas (Rasvapitoisen ruoan nauttiminen on arveluttavaa)
Claude Marcus (professori, Karolinska institutet, Tukholma)
Göran Hallmans (professori, Uumajan yliopisto)
Gunnar Johansson (professori, Kansanterveyslaitos)
Elisabet Rothenberg (LKT, Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen puheenjohtaja)
Stephan Rössner (professori, Karolinska institutet)

Näiden merkittävien asiantuntijoiden lisäksi tämän "uskonkappaleen" tukijoita ovat: Elintarvikevirastosta Inger Björk, Lundin yliopistosta Tomas Casswall, Karolinska institutetista Tommy Cederholm, Uppsalan yliopistosta Carl-Eric Flodmark, Malmön yliopistosairaalasta Elisabet Forsum, Linköpingin yliopistosta Olle Hernell, Uumajan yliopistosta Torbjörn Lind, Uumajan yliopistosta Pia Karlsland Åkesson, Lundin yliopistosta Sven Arne Silfverdal, Uumajan yliopistosta Alicja Wolk, Karolinska institutetista Christina Fjellström, Uppsalan yliopistosta Agneta Hörnell, Uumajan yliopistosta Frode Slinde, Göteborgin yliopistosta Stine Störsrud

Uskomus tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta perustuu näihin tutkimuksiin:

Erkkilä, A., et al., Dietary fatty acids and cardiovascular disease: An epidemiological approach. Prog Lipid Res, 2008. 47(3): p. 172-87.
Leosdottir, M., et al., Dietary fat intake and early mortality patterns--data from The Malmo Diet and Cancer Study. J Intern Med, 2005. 258(2): p. 153-65.
Hooper, L., et al., Dietary fat intake and prevention of cardiovascular disease: systematic review. Bmj, 2001. 322(7289): p. 757-63.
Dayton, S., et al., Controlled trial of a diet high in unsaturated fat for prevention of atherosclerotic complications. Lancet, 1968. 2(7577): p. 1060-2.
Turpeinen, O., et al., Dietary prevention of coronary heart disease: the Finnish Mental Hospital Study. Int J Epidemiol, 1979. 8(2): p. 99-118.
Woodhill, J.M., et al., Low fat, low cholesterol diet in secondary prevention of coronary heart disease. Adv Exp Med Biol, 1978. 109: p. 317-30.
Burr, M.L., et al., Effects of changes in fat, fish, and fibre intakes on death and myocardial reinfarction: diet and reinfarction trial (DART). Lancet, 1989. 2(8666): p. 757-61.
Leren, P., The Oslo diet-heart study. Eleven-year report. Circulation, 1970. 42(5): p. 935-42.
Bierenbaum, M.L., et al., Ten-year experience of modified-fat diets on younger men with coronary heart-disease. Lancet, 1973. 1(7817): p. 1404-7.
Watts, G.F., et al., Effects on coronary artery disease of lipid-lowering diet, or diet plus cholestyramine, in the St Thomas\' Atherosclerosis Regression Study (STARS). Lancet, 1992. 339(8793): p. 563-9.
Frantz, I.D., Jr., et al., Test of effect of lipid lowering by diet on cardiovascular risk. The Minnesota Coronary Survey. Arteriosclerosis, 1989. 9(1): p. 129-35.

Viimeistään tässä vaiheessa minäkin pelästyin! Käsitys eläinrasvan haitallisuudesta lepää nimittäin erittäin heikon tutkimusnäytön varassa. Tämä käy ilmi kun tutustuu yllä mainittuihin tutkimuksiin. En halua johdatella teitä tämän enempää. Tutustukaa itse tutkimuksiin ja pohtikaa löytyykö noista tutkimuksista todellakin syy eläinperäisten rasvojen demonisointiin?

Haluan tässä yhteydessä muistuttaa jopa historiallisesti merkittävästä Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta (vieraskynä professori Kari Salminen, julkaistu Helsingin Sanomien paperiversiossa osastolla Mielipide, 15.6.2008). Tässä kirjoituksen ydinkohdat:

• Käsitys maidon sisältämän rasvan haitallisuudesta on kummallinen uskomus. Harhakäsitys perustuu 1950-luvulla kehitettyyn monipolviseen olettamusten ja yleistysten ketjuun, niin sanottuun rasvahypoteesiin, jota ei laajoista tutkimuksista huolimatta ole todistettu oikeaksi. Se on edelleen sekoitus tosiasioita, puolitotuuksia ja lennokasta mielikuvitusta. Kaiken lisäksi se ei edes kohdistu juuri maitorasvaan vaan tiettyihin yksittäisiin rasvahappoihin.
  
• Nyt asiantuntijoiden kannanotot ovat varovaisempia.
  
• Arvostettu englantilainen tutkijaryhmä on koonnut kaikki maidon ja sydänsairauksien sekä aivohalvausten välistä suhdetta koskevat tieteelliset tutkimustulokset. Yhteensä kymmenestä tutkimuksesta vain yksi osoittaa maitorasvan lisäävän näitä sairauksia. Yhdeksän tutkimusta toteaa yhtäpitävästi, ettei rasvapitoisenkaan maidon käyttö suinkaan lisää vaan jopa vähentää sydänsairauksien ja aivohalvausten riskiä.
  
• Aivan tuore Cardio 2000 -tutkimustulos Kreikasta vahvistaa kymmenentenä tämän käsityksen.
  
• Mitä enemmän miehet (Cearphilly-tutkimuksessa) olivat juoneet maitoa, sitä vähemmän ilmeni sydänsairastavuutta ja aivohalvauksia. Maito oli yleensä rasvaista, suomalaisittain täys- tai kevytmaitoa.
  
• Ruotsissa on kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tarkasti mitata nautitun maitorasvan määrä. Menetelmä perustuu kahteen juuri maitorasvalle ominaiseen rasvahappoon, joita voidaan kuvata lyhenteillä C15 ja C17. Maitorasvaa syötäessä ne kertyvät ihmisen rasvavarantoon. Mitä enemmän maitorasvaa ihminen on syönyt, sitä enemmän hänen rasvavarannossaan on näitä rasvahappoja. Ruotsalaisessa tutkimuksessa määritettiin ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveen vertailuryhmän C15- ja C17-arvot. Tulos oli selkeä: terveiden C15- ja C17-pitoisuudet olivat suuremmat kuin sairastuneiden, eli terveet olivat syöneet maitorasvaa merkittävästi enemmän kuin sairastuneet. Tutkimus toistettiin Norjassa, ja tulos oli sama.
  
• Yhteenvetona näistä 2000-luvulla julkaistuista tutkimuksista voi todeta, ettei maitorasva ole yhteydessä sydänsairauden tai aivohalvauksen riskin kasvuun. Maitorasva tai jokin maitorasvaan erottamattomasti liittyvä tekijä voi jopa suojata niiltä.
  
• LDL-kolesteroli jakautuu osasiin. Niistä pienet, tiheät osaset tulkitaan sydämelle haitallisiksi, kun taas suuret "hötöisemmät" ovat haitattomampia. Ruotsalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että maitorasvan nauttiminen vähentää juuri pienten haitallisten LDL-osasten määrää veressä. Tämä seikka yhdessä sen kanssa, että maitorasva lisää "hyvän" HDL-kolesterolin määrää veressä, saattaa selittää maitorasvan edullisen vaikutuksen.
  
• Käsitykset ravintorasvojen terveysvaikutuksista ovat muuttuneet ratkaisevasti 1950-luvun rasvahypoteesin ajoista. Tiede on luonteensa mukaisesti korjannut aikaisempia käsityksiä. Tieteen uusien tuloksien pitäisi näkyä myös virallisissa ravitsemussuosituksissa ja käytännön ravitsemusvalistuksessa.
  
• Vanhat asenteet ja uskomukset eivät saa tätä estää.

Luomumaito on terveellistä

**
Suuressa brittitutkimuksessa on käynyt ilmi, että luomumaito on terveellisempää kuin tehokkaammilla keinoilla tuotettu maito. Pääosin tämä johtuu siitä, että lehmä tuottaa parempaa maitoa jos se saa tuoretta heinää viljavoittoisen väkirehun sijaan. Mitä kauemmin lehmä sai vapaasti laiduntaa, sitä parempilaatuista maito oli.

Ero oli huomattava erityisesti keväällä ja kesällä, jolloin heinä oli tuoretta. "Lehmän syömä ruoka on maitolaatujen eron selkein selitys. Tuoretta luonnonheinää syöneet lehmät tuottivat maitoa jossa oli huomattavasti enemmän antioksidantteja ja parempi rasvahappojen koostumus", sanoo tohtori Gillian Butler Newcastlen yliopistosta.

Tutkimus kuuluu suureen eurooppalaiseen ruokaprojektiin Quality Low Input Food, jota Euroopan unioni rahoittaa. Nämä tuoreet maitoa koskevat tutkimustiedot julkaistiin tiedelehdessä Journal of science of food and agriculture. Merkillepantavaa oli tutkijoiden halu korostaa omega-3- ja omega-6-rasvahappojen välisen suhteen merkitystä maidon laatukriteereissä. Mitä enemmän maito sisälsi omega-3-rasvahappoja (vapaasti laiduntavat lehmät tuottivat tätä rasvahappoa enemmän), sitä terveellisempää maito oli. Luomumaidossa oli myös vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja. Lisäksi havaittiin, että konjugoitua linolihappoa (CLA) oli 60 prosenttia enemmän luomumaidossa kuin väkirehulla tuotetussa maidossa. Erityisen merkittävää oli ns. CLA 9 -rasvahapon runsas esiintyminen luomumaidossa. Tämä viimeksi mainittu rasvahappo on merkittävässä roolissa kun korostetaan maidon terveysominaisuuksia. Väkirehulla tätä rasvahappoa ei juurikaan muodostu.

Lähde: Gillian Butler, Jacob H Nielsen, Tina Slots, Chris Seal, Mick D Eyre, Roy Sanderson, Carlo Leifert. Fatty acid and fat-soluble antioxidant concentrations in milk from high- and low-input conventional and organic systems: seasonal variation. Journal of the Science of Food and Agriculture 88 (8): 1431-1441, 2008

Jäätelökesä alkoi jo nyt!

**
Turun Urheilupuistossa oli 24 astetta lämmintä. Olin siellä harjoittelemassa valmennettavani kanssa. Hyvin tarkeni. Ensimmäisen kerran tänä vuonna teki mieli kermajäätelöä. Ainoastaan kova kiire linja-autoon esti tällä kertaa ostoaikeet. Mutta älkää hätäilkö, kyllä minä kokoon saan ne tilastoidut 13 kiloa vuodessa.

Suomessa myydystä jäätelöstä 79 prosenttia on kermajäätelöä. Kasvirasvajäätelön osuus on 13 prosenttia, maitojäätelön 6 prosenttia ja mehujään 2 prosenttia. Vuonna 2007 myydystä jäätelöstä noin yhdeksän prosenttia oli kevytjäätelöä, missä oli hienoista kasvua.

Herkullista kermajäätelökesää kaikille!

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 29.4.2008

Maito on terveysjuoma

**
Elintarvikekemisti (FT) Saska Tuomasjukka kysyy: Kertoisitko, mihin perustat väitteesi, että ihminen on luotu nauttimaan kohtuullisesti maitorasvoja? Karjanhoitoa on harjoitettu vasta n. 10 000 vuotta, minkä aikana perimä on säilynyt käytännössä ennallaan.

Minun mielestäni lehmänmaito on erinomaisen terveellistä ja sopivaa ihmisravintoa. Kaikkien muiden peräti 5-6 miljoonan vuoden takaa maan päällä syntyneiden ihmislasten tapaan, luonto näki parhaaksi myös sinulle, Saska, synnyttyäsi antaa mahdollisuuden imeä äidinmaitoa ensimmäisten kuukausien, ehkä jopa vuoden ajan. Äidinmaito oli erinomaista ravintoa sinunlaisellesi terhakkaalle pojalle. Se sisälsi juuri oikean määrän tarvitsemiasi ravintoaineita (proteiineja, rasvaa, vitamiineja, hivenaineita). Äidinmaidossa on ihanteellinen energiaravintoaineiden jakauma: 37% hiilihydraatteja, 8% proteiinia ja 55% rasvaa. Äidinmaidossa on kolesterolia, tyydyttyneitä eläinrasvoja, jonkin verran niitä hyviä monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä yksittäistyydyttymättömiä juuri sopivasti. Tarkista asia Finelistä!

Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan. Äitisi vierotti sinut tissiä imemästä ja viisaana äitinä rupesi mahdollisesti antamaan sinulle kiinteää ruokaa ja lehmänmaitoa. Olit mahdollisesti siinä onnellisessa asemassa, että rasvahysteria ei ollut kaikessa karmeudessaan vielä valloittanut maata, vaan tarjolla oli yllin kyllin täysmaidosta valmistettuja tuotteita. Ei lehmänmaito välttämättä parasta mahdollista korviketta ole äidinmaidolle, mutta ihminen on sopeutuvainen ja tottuu käyttämään lehmänmaitoa. Ehkä vuohenmaito voisi olla terveellisempää ja arabit saattavat vannoa kamelinmaidon nimeen. Afrikkalaisille olen kuullut maistuvan vesipuhvelin maidon. Myös hevosen ja aasin maitoa käytetään ihmisravintona. Meidän suomalaisten kannattaa todennäköisesti kuitenkin tyytyä helpommin saatavilla olevaan lehmänmaitoon.

Maidosta on ilmestynyt hyvin paljon tieteellisiä tutkimuksia. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että maitorasva on lähes myrkkyyn verrattavissa oleva ruoka-aine. Näillä tutkijoilla on aika ihmeellinen ajatuksenkulku, sillä on myös tutkijoita, jotka pitävät maitorasvoja valtavan terveellisinä. Minä kuulun niihin lukuisiin tutkijoihin, jotka pitävät maitorasvoja hyödyllisinä.

Pistän tähän joitakin tunnetumpia maitotutkimuksia sinulle ja kaikille muillekin mietintämyssyyn pantaviksi. Miettikää ja pohtikaa niitä ihan rauhassa. En minä väkisin tuputa teille käsitystäni maitorasvojen terveellisyydestä. Tämä on vapaa maa ja täällä saa esittää omia näkemyksiään. Intoni syödä voita ja juoda sitä punaista maitoa sekä nauttia rasvaisista juustoista pohjautuu muutamaan hyvin herkulliseen terveystutkimukseen maitorasvoista.

Tohtori Peter Elwood tutkimusryhmineen julkaisi vuonna 2007 aika merkittävän maitotutkimuksen, ns. Caerphillyn tutkimuksen (Peter C Elwood, Janet E Pickering, Ann M Fehily. Milk and dairy consumption, diabetes and the metabolic syndrome: the Caerphilly prospective study. J Epidemiol Community Health 61: 695-698, 2007). Siinä tutkimuksessa Caerphillyn kaupungissa Englannissa saatiin aikaiseksi merkittäviä terveyshyötyjä lehmänmaitoa juomalla. Keski-ikäisillä miehillä esiintyi merkittävästi vähemmän metabolista oireyhtymää kun joivat paljon maitoa. Vähän yli puoli litraa maitoa juovilla miehillä oli 62 prosenttia pienempi riski sairastua metaboliseen oireyhtymään. Valitettavasti lehmänmaidosta ei ollut apua sokeritaudin estämiseen ainakaan tässä tutkimuksessa. Tutkijat päättelevät, että maidolla on tärkeä rooli ihmisen terveydessä.

Maidon sisältämät luonnolliset transrasvat ovat joidenkin tutkijoiden mielestä erittäin terveellisiä ihmiselle. En tiedä kuka on "aivopessyt" tohtori Joop Kleibeukerin, mutta hän puhuu todella lämpimästi maitorasvojen puolesta. Tällaista maitorasvan ystävää kuten minä, innostaa kovasti tällainen lausunto: "Teollisesti tuotettuja transrasvoja, joita syntyy osittain kovetettuja kasvirasvoja valmistettaessa, on viime aikoina totuttu yhdistämään lukuisiin ihmisen terveyttä vaarantaviin seikkoihin. Pieniä määriä transrasvoja esiintyy myös maitovalmisteissa ja lihassa. Tosin näiden luonnollisten transrasvojen suhteen ei ole voitu osoittaa mitään selviä terveysriskejä. Lue lisää tästä aiheesta Lontoon murteella.

Jos on norjalaisiin tutkijoihin uskomista, niin maitorasvoilla on sydänterveyttä ylläpitävä vaikutus. Eurooppalaisessa tiedelehdessä hyväksyttiin heidän väitteensä, että maitorasvoilla voidaan välttää sydäninfarkti. Monella vähärasvaisuuteen vannovalla sydän taitaa nyt pampata muutaman lyönnin enemmän pelkästä säikähdyksestä, mutta sopii lukea tämä juttu:
Intake of milk fat, reflected in adipose tissue fatty acids and risk of myocardial infarction: a case–control study. Jos tarpeeksi moni silmäpari tiirailee tuota tekstiä, ehkä sieltä paljastuu jokin norjalaisten ikävä juoni. Toivottavasti ei!

Tohtori Mozaffarian (menikö nimi oikein?) Harvardin yliopistosta on ihastunut vaihdevuodet ohittaneisiin naisiin. Näille naisille hän on antanut maitoa ja todennut, että maidossa oleva tyydyttynyt rasva pitää heidän verisuonet hyvässä kunnossa kunhan eivät innostu ylenmäärin läträämään niiden rasvojen kanssa. Liian paljon hiilihydraatteja ei passaa syödä, sillä siitä verisuonet menevät huonoon kuntoon. Tällaisia ilouutisia voi lukea tästä tutkimuksesta: Mozaffarian D, Rimm EB, Herrington DM. Dietary fats, carbohydrate, and progression of coronary atherosclerosis in postmenopausal women. Am J Clin Nutr 80 (5): 1175-1184, 2004 (koko teksti!)

Maitorasvoille myönteisiä tutkimuksia on toki lisää, mutta ajattelin, että näistä voisimme aloittaa keskustelun ja ottaa vielä lisää tutkimuksia tarkasteluun sitten myöhemmässä vaiheessa.

Maito on terveysjuoma vailla vertaa!

Kommentoikaa!

Täysrasvainen maito suojeli eturauhassyövältä

*
Ykkösleiri yllättää! Kommentointi on vilkasta!

Jo on aikoihin eletty kun Uutispalvelu Duodecimkin kehuu täysrasvaista maitoa! Semmoinen ihme koettiin tänään (10.12.2007). Tosin pokerinaamaa ylläpidetään sillä tavalla, että juttu uutisoidaan näin: Vähärasvainen maito ehkä eturauhassyövän riskitekijä.

Tuollainen otsikko on taatusti siisti ja noudattaa säntillisesti sitä virallista terveyslinjausta, että "rasva tappaa" ja maitorasvoja pitää välttää. Näin pasmat eivät oikein kovasti vielä mene ykkösleiriltä sekaisin sen suhteen, miten pitäisi suhtautua kakkosleirin "ristiriitaisiin" tutkimustuloksiin rasvoista. Duodecim pystyy taitavasti välittämään sivulauseessa sen kiusallisen tiedon, että täysmaito ei vaikuttanut eturauhassyövän sairastumisriskiin laisinkaan. Ehkä täysmaito jopa suojeli syövältä? Sitä ei sentään sanota. Uutispalvelu Duodecimin tekstejä ei saa kopioida, joten luette sitten tästä linkistä tuon jutun alkuperäisestä paikasta ja mikäli Lontoon murretta ymmärrätte, voitte vielä lukea yhteenvedon tiedelehdestä. American Journal of Epidemiology - tiedelehti otsikoi jutun ehkä vielä oudommin, mutta äkää antako sen häiritä lukuintoanne.

"Mää ihmettelen tätä kauhiast". Näin sotamies Hietanen taannoin loihti ilmoille itsenäisyyspäivän rutiineihin kuuluneessa Tuntematon sotilas -elokuvassa (siinä ainoassa "oikeassa", eli Edvin Laineen ohjaamassa. Aiheesta tehdyt "kevytversiot" eivät toimi). Miten ihmeelliseksi pitää juttujen otsikot vääntää, jotta asia voidaan kertoa kuten se on: Täysmaito on terveystuote - rasvaton maito tekee sairaaksi. Välillä minuun iskee niin tavaton rasvaisen maidon puute, että lorautan täysmaidon joukkoon hieman lisää kermaa. Älkää suinpäin innostuko tästä rasvailoittelusta, mutta jos jatkossa aiotte maitotuotteita nauttia voisin suositella kohtuullisia määriä täysrasvaisia maitotuotteita. Kaupasta saa alahyllyiltä, ylähyllyiltä tai perimmäisestä nurkasta näitä terveystuotteita (silmien korkeudella ja paremmin ulottuvilla on niitä kevyttuotteita):

• turkkilainen jogurtti (etiketissä komeilee partainen mies)
• kreikkalainen jogurtti (etiketissä tervehtii huivipäinen eukko)
• täysmaito (sellainen iloisen punainen purkki)
• mustaleima emmentaljuusto (musta pakkaus)
• meijerivoi (se ainoa oikea paistorasva ja leivän päällysrasva)
  

Nahkurin orsilla tavataan Kansanterveyslaitos! Jos käy niin, että rasvanpitävästi pystytään osoittamaan, että vähärasvaisen maidon juontiin yllyttäminen kurjisti kansanterveyttämme, sitten tiedätte kuka heittäytyy tosi hankalaksi!

Totuuden nimissä on myönnettävä, että näillä epidemiologisilla tutkimuksilla on kovin vähäinen todistusarvo. Epidemiologiset tutkimukset voivat vain näyttää joidenkin terveystekijöiden suuntauksia. Tosin tässäkin käytiin tilastoja läpi lähes kymmenen vuoden ajalta ja tutkittiin yli 80 000 tapausta.

Lukekaa, ihmetelkää, kommentoikaa!
Millaista maitoa te juotte nyt?
Millaista maitoa teidän pitäisi juoda?

Valion terveysterroria

Valio ei ole entisellään. Muistelen sellaisia aikoja jolloin ylpeästi join lasin maitoa, lusikoin rasvaisempia jogurtteja, herkuttelin kermajäätelöllä, suosin laadukkaita kotimaisia maitotuotteita. Nykyisestä Valion tuotannosta ei valitettavasti ole kovinkaan paljon hyvää sanottavaa. Aikamme erikoisia kevytrasvatrendejä siellä seurataan kansalaistemme terveyttä uhaten.

Herätys Valio!

• ei dioksiinilla terästettyä intialaista guarkumia enää ruokakerman joukkoon! Valio vetää kaupoista erän saastunutta ruokakermaa. 10 prosentin ja 15 prosentin ruokakermojen valmistukseen on käytetty myrkyllisiä jäämiä sisältävää sakeuttamisainetta (Lähde: Helsingin Sanomat, 21.8.2007).
• täysmaito paremmin esille maitohyllyissä ja kauppiaille ja kuluttajille enemmän tietoa maitorasvoista. Se iloinen punainen purkki paremmin näkyviin! Kunnolla rasvaa sisältävät maidot antavat parhaiten makua ruokaan ja parantavat sen rakennetta.
• älkää ottako jogurtista pois sen sisältämä luonnollinen rasva.
  
• kevytjogurtteihin lisäämänne keinomakeutusaineet aspartaami ja asesulfaami K ovat hyvin kyseenalaisia lisäaineita.

Kunnioittakaa aitoa maitoa!

Maito sopii urheilijoille

*
Brittitutkimuksen mukaan maito näyttää olevan jopa urheilujuomaa parempi nestetasapainon palauttaja urheilusuorituksen jälkeen. Maidossa on luonnostaan useita eri ravintoaineita, joita urheilu- ja virvoitusjuomiin on tapana lisätä. Vettä tai urheilujuomaa treenien jälkeen nauttineiden nestetasapaino ei palautunut, vaan suurin osa juomasta tuli elimistöstä ulos virtsana seuraavien viiden tunnin aikana. Juomien nauttimista seuranneiden parin tunnin sisällä virtsan eritys oli huomattavasti suurempaa kuin alussa. Maitoa nauttineilla sen sijaan virtsan eritys ei muuttunut seurannan aikana ja jäi kokonaisuudessaan pienemmäksi tai yhtä suureksi kuin menetetty nestemäärä urheilusuorituksen aikana.

Lähde: Shirreffs SM, Watson P, Maughan RJ. Milk as an effective post-exercise rehydration drink. Brit J Nutr 2007;97:173-180.

Vinkin tarjosi Finfoodin uutiskirje, 7.8.2007

Anna rintaa - ei korviketta!

**
Tänään tulee voimakas vetoomus UNICEFiltä ja veteraaniurheilijalta rintaruokinnan puolesta. Äidinmaidon korvikkeisiin liittyy paljon epäterveitä piirteitä ja luonnollista maitoa on syytä suosia. Voi vain arvailla miten paljon tuhoa kaupalliset yhtiöt ovat saaneet aikaan kaupitellessaan äidinmaidonkorviketta länsi- ja kehitysmaissa.

Rintaruokintaviikkoa vietetään 1.- 7.8.2007

UNICEF arvioi, että yli miljoona (1 000 000) alle viisivuotiasta lasta voitaisiin pelastaa vuosittain, jos lapset saisivat vain äidinmaitoa ensimmäisen kuuden elinkuukautensa aikana. Rintaruokintaviikon alkaessa UNICEF korostaa myös, että rintaruokinta pitää aloittaa välittömästi lapsen syntymän jälkeen. Näin ehkäistään tehokkaasti kehitysmaiden pienokaisten kuolemat ensimmäisinä elintunteina ja -päivinä.

UNICEFin pääjohtaja Ann Veneman muistuttaa, että yli kolmannes lapsista, jotka menehtyvät, kuolevat ensimmäisen elinkuukautensa aikana. Jos äiti pystyy imettämään heti lapsen syntymän jälkeen, lapsi saa paremman mahdollisuuden selviytyä hengissä. Äidinmaidosta lapsi saa elintärkeitä ravintoaineita ja suojan tappavia tauteja vastaan. Samalla lapsen kasvu ja kehitys pääsevät turvallisesti alkuun.

Esimerkiksi Ghanassa toteutettu tutkimus osoittaa, että jos lapset saavat rintamaitoa heti ensimmäisenä elinpäivänään vähenevät vastasyntyneiden kuolemantapaukset 16 prosentilla. Jos imetys alkaa ensimmäisen tunnin aikana, prosentti nousee 22:een. Varhain aloitettu imetys on ratkaisevaa erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, sillä siellä imeväisten kuolleisuusluvut ovat maailman korkeimmat. Kymmenen prosenttia lapsista kuolee alle vuoden ikäisenä. Alueen maissa äidit ovat omaksumassa imetyksen pikkuhiljaa. Imetys ilman lisäravintoa kunnes lapsi on kuuden kuukauden ikäinen, on kaksinkertaistunut sitten vuoden 1990. Imetysprosentti on nyt noin 30, mutta se ei vielä ole tarpeeksi yleistä, sillä sadat tuhannet lapset kuolevat edelleen tauteihin, joissa osasyynä on heikko ravinto.

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 1.8.2007