Sähköpostissa tuli tuhti paketti luettavaa: Terveystieteiden maisteri Janne Sallisen väitöskirja.
Dietary Intake and Strength Training Adaptation in 50-70-years old Men and Women. With special reference to muscle mass, strength, serum anabolic hormone concentrations, blood pressure, blood lipids and lipoproteins and glycemic control
Väitöstilaisuus oli perjantaina 17.8.2007 Jyväskylän Yliopistossa.
Janne Sallinen on monen vuoden aikana tutkinut vanhusten hauraus-raihnausoireyhtymää. Tällä oireyhtymällä tarkoitetaan sellaista vanhuuteen liittyvää terveyden heikkenemistä, jonka yleisiä piirteitä ovat mm. yleinen heikkous, painon lasku sekä tasapainon ja toimintakyvyn heikkeneminen. Riippumatta syistä, oireyhtymälle on ominaista lihasmassan vähentyminen ja lihasheikkous.
Sallinen on osoittanut, että voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ikääntymiseen liittyvää lihasmassan, voiman ja toimintakyvyn heikkenemistä. Tämän lisäksi hän on tutkinut miten ravinto vaikuttaa tässä yhteydessä.
Väitöstutkimus koostui viidestä osatutkimuksesta. Sallinen tutki yhdeksää keski-ikäistä (noin 52-vuotiaita) ja kahdeksaa ikääntyvää (noin 72-vuotiaita) voimaurheilijaa (veteraaniurheilijoita, heittäjiä) ja vertasi näitä vastaavan ikäisiin vertailumiehiin. Testattiin miten reippaasti jalat ojentuivat, miten paksut lihakset olivat ja sitä miten ravinnonsaanti vaikutti kehon koostumukseen. Toisissa tutkimuksissa verrattiin toisiinsa toisaalta ravitsemusohjausta saavia ja toisaalta normaalisti ruokailevia naisia ja miehiä, jotka voimaharjoittelivat 21 viikkoa 2 kertaa viikossa nousujohteisesti (harjoituspainot 40-80% maksimista).
Ravitsemusohjausta annettiin tutkimuksen aikana kahdesti tavoitteena ohjata tutkittavia kiinnittämän huomiota riittävään energian ja proteiinin saantiin sekä suositeltuun rasvan ja kuidun saantiin.
Jatkuvasti voimaharjoittelua harrastavilla miehillä lihasvoima säilyi vertailuhenkilöitä suurempana vielä vanhemmalla iälläkin. Myös voimaurheilijoiden kehon rasvaton massa oli vertailuhenkilöitä suurempi, mutta reiden lihaspaksuus ei eronnut ryhmien välillä. Kehonpainoon suhteutettu ravinnonsaanti ei eronnut ryhmien välillä. Ravitsemusohjaus paransi ruokavalion rasvan laatua vähentämällä tyydyttyneen rasvan saantia sekä naisilla että miehillä. Lisäksi proteiinin saanti kasvoi naisilla ja hiilihydraattien ja kuidun saanti miehillä ravitsemusohjauksen seurauksena.
Ravitsemusohjaus lisäsi voimaharjoittelun aikaansaamaa reiden lihasmassan kasvua naisilla, mutta miehillä reiden lihasmassan kasvussa ei ollut eroa ryhmien välillä. Molemmilla sukupuolilla lepoverenpaine laski lievästi ja paastoverensokeri säilyi muuttumattomana voimaharjoittelujakson aikana. Voimaharjoittelu sai aikaan laskua LDL–kolesterolipitoisuudessa ja seerumin kokonaiskolesteroli /HDL –kolesteroli -suhteessa naisilla, mutta miehillä ei nähty muutoksia veren rasva-arvoissa.
Tutkimus osoitti, että molemmilla sukupuolilla voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti vähentää vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymän riskiä lisäämällä lihasmassaa ja voimaa sekä parantamalla aineenvaihdunnallista terveyttä. Ikääntyvillä naisilla ravitsemussuositusten mukainen riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio edesauttoi voimaharjoittelun aikaansaamaa lihasmassan kasvua ja positiivisia muutoksia veren rasva-arvoissa.
Sallinen suosittelee ohjattua kuntosaliharjoittelua ikääntyville. Kuntia voidaan suositella helpottamaan ikääntyvien kuntosaliharjoittelua mm. järjestämällä ohjattua "seniorikuntosaliharjoittelua". Lisäksi tutkimus kannustaa kuntia järjestämään ravitsemusohjausta hauraus-raihnausoireyhtymän riskiryhmään kuuluville ikääntyville henkilöille.
Ihmisiä havainnoidessani olen tullut siihen tulokseen, että monet asiat, jotka tuntuvat liittyvän väistämättä vanhuuteen ovat oikeastaan enemmänkin opittuja käytösmalleja. Ihmiset vain alkavat tietyssä iässä ottaa ruskehtavan lyhyen permanentin, pukeutua popliinitakkiin ja läskipohjakenkiin, alkavat kävellä hitaasti ja varovasti, antavat itsensä painua kumaraan ja ennen kaikkea lakkaavat olemasta kiinnostuneita muista asioista kuin juoruista.
VastaaPoistaToki ihminen varmasti raihnastuukin mutta tosiaan, vaikuttaisi ihan siltä, että ihmiset jossain vaiheessa vain alitajuisesti toteavat, että nyt on peräseinä näkyvissä ja täytyy ruveta käyttäytymään iän edellyttämällä tavalla.
*P*
Nyt olen *P*:n kanssa vähän eri mieltä. Vanhuusiän mukanaan tuoma liikkumattomuus ja voiman puute johtuu kyllä usein nuoren tutkijan Janne Sallisen kuvaamasta hauraus-raihnaisuus-ilmiöstä. Ehkä karuimmalla mahdollisella tavalla tämä ilmeni oman äitini tapauksessa. Dementia, lihasperäinen sairaus ja kortisonilääkitys vei koko elämänsä ajan runsaasti liikkuneen ja eloisan ihmisen vähitellen hauraammaksi ja hauraammaksi. Äiti poistui keskuudestamme kuihtuneena ja väsyneenä viime vuonna.
VastaaPoistaSanoisin, että ne ikäihmiset, jotka vielä kykenevät itsenäiseen liikuntapanokseen, tekevät oikein käydessään usein ulkona liikkumassa ja mahdollisesti myös kuntosaleilla lihaksiaan voimistamassa. Ystäväni, professori Harri Suominen, kuvaa tätä raihnaisuusilmiötä hyvin hienosti. Silloin ihminen on ikään katsomatta vanha jos ei enää ehdi suojatien yli vihreän valon palaessa. Tuota vihreällä vyöhykkeellä pysyttelemistä kannattaa harjoittaa reilulla liikuntapanoksella koko elämänkaaren ajan.
En tarkoittanutkaan, etteikö ihan oikeaakin vanhuudesta johtuvaa haurastumista olisi olemassa, ja varmasti se on hyvin yleistäkin, kun ihmistä ei ole suunniteltu kestämään ikuisesti.
VastaaPoistaMutta kun toiset ihmiset ihan selvästi rupeavat vanhoiksi heti 50 tai 60 täytettyään tai eläkkeelle jäätyään.
*P*