torstaina, heinäkuuta 30, 2009

Ei pidä uskoa sokeasti luomuun

*
Ravintoasiat ovat mutkikkaita
ja herättävät herkästi tunteita moniin eri suuntiin. Ainakin minulle on muodostunut tärkeäksi suosia luomutuotteita. Monesta eri syystä, mutta jos yksi syy pitää ilmoittaa luomun suosimisessa, niin se on sen takia kun pidän luomutuotteita ravitsemuksellisesti hyvinä.

Saatan olla tuossa asiassa väärässä! Ei minun maailmankuvaani ratkaisevasti heilauta suuntaan eikä toiseen äskettäin ilmestynyt laaja luomutuotteita koskenut selvitys, jossa luomutuotteet eivät eronneet tavanomaisesti tuotetuista ravintoainesisällöltään. Miettimään kylläkin pistää tällainen tutkimus. Elintarviketieteilijä Juuso Reinikainen kirjoittaa tästä tutkimuksesta erinomaisen hyvin:

American Journal of Clinical Nutrition tykittää kehiin tiukkaa luomudataa. Brittitutkijat kävivät läpi 50 vuoden ajalta peräti huikeat 52471 tutkimusartikkelia. Katsaukseen löytyi luomutuotantoa ja tavanomaisen maatalouden tuotteita tarkastelleita tutkimuksia 162 kpl, joista laadulliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia valikoitui analyysiin 55 kpl. Näistä kuitenkin vielä huomattavasti pienempi joukko tutkimuksia sisällytettiin ravintoainesisältöjen vertailuihin.

Tutkimuksessa vertailtiin luomutuotteiden ja tavanomaisten viljelymenetelmin tuotteiden ravitsemuksellista sisältöä 11 suojaravintoainekategoriassa. Keskeinen havainto oli, että näistä kahdeksassa ei ollut eroa eri tuotantotapojen välillä. Luomutuotannon ja tavanomaisen viljelymenetelmien tuotteiden suojaravinto- ja hivenainepitoisuudet eivät poikenneet toisistaan mm. näissä: C-vitamiini, fenoliset yhdisteet, magnesium, kalium, kalsium, sinkki ja rauta.

Tutkijat kertovat heidän analyysiensä olleen ensimmäinen vastaavasti toteutettu, vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa julkaistu systemaattinen luomua ja tavanomaista tuotantoa vertaillut tieteellinen katsaus. Katsaus ei osoita luomutuotannon ravitsemuksellista ylivertaisuutta.

Yleisesti ottaen vertailevaa, laadulliset kriteerit täyttävää tutkimusta on aiheesta julkaistu varsin vähän. Pääosin aineisto on hyvin heterogeenistä ja suurelta osin heikkolaatuista. Spekulaatioilta tutkijoiden tekemän tutkimusten valikointityön vaikutuksista tutkimuksen tuloksiin voidaan kuitenkin leikata siivet välittömästi pois. Tutkimuksessa tehtiin suojaravintoainevertailu myös kaikista 162 löydetystä tutkimuksesta, eivätkä tulokset eronneet edellä esitetyistä.

Ravitsemustieteellisestä näkökulmasta luomu on voimakkaassa vastatuulessa, vaikkakin eettisten ja ekologisten tuotteiden myynnin on yleisesti raportoitu olevan kasvussa. Luomun eettiset ja ekologiset näkökulmat lienevätkin vahvimmillaan. Eettisiä ja ekologisia vastuitaan kantavia toimijoita löytyy myös tavanomaisten tuotantotapojen parista. Ei ole poissuljettua, etteikö luomu voisi joistakin näkökulmista erottautuakin myös ravitsemuksellisesti datan kertyessä. Siteerattu tutkimus ei tarkastellut luomutuotteiden puhtautta esim. vierasainejääminä, vaan keskittyi tarkastelemaan ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Nykyisistä asetelmista luomun nostaminen jalustalle mielestäni kuitenkin lähinnä asettaa kyseenalaisen varjon muiden tuotantotapojen edustajien ylle - vieläpä sellaisen, joka perustuu pitkälti uskoon.

Lähde: Alan D Dangour, Sakhi K Dodhia, Arabella Hayter, Elizabeth Allen, Karen Lock and Ricardo Uauy. Nutritional quality of organic foods: a systematic review. Am J Clin Nutr (July 29, 2009). doi:10.3945/ajcn.2009.28041

Muita kirjoituksiani luomusta:

4 kommenttia:

  1. Uutisointi oli omasta mielestäni hiukan harhaanjohtava. Luulisin, että monet jotka ostavat luomua eivät niinkään usko ravitsemukselliseen ylivertaisuuten, vaan haluavat ruokansa vähemmillä torjunta-aineilla.
    Omiin ostamisiini tämä uutinen ei vaikuta, mutta ne jotka ovat ennenkin olleet skeptisiä luomua kohtaan muuttuvat luultavasti vieläkin kielteisemmiksi, eivätkä pohdi asian muita puolia. Itselläni on ruokaan käytettävänä melko rajallinen määrä rahaa, mutta pyrin ostamaan luomuna kaikki öljyt, siemenet ja pähkinät ja lihan silloin kun sitä syön. Luomu tuntuu joutuvan jatkuvasti vasta tuuleen, varsinkin täällä Suomessa.

    Oletko Christer tietoinen eilisestä Aamulehden maito-artikkelista http://www.aamulehti.fi/teema/terveys/tassa-syy-siihen-miksi-maito-porisyttaa-aikuista/150896. En huomannut, että olisit maininnut tätä maito kirjoituksessasi.
    Itse en käytä maitoa enää juuri koskaan. Testeissä ei ole todettu mitään ongelmaa, mutta voin paremmin ilman maitoa.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä. Miksi muodostaa mielipiteensä juuri tämän tutkimuksen perusteella kun myös luomun puolesta on olemassa lukuisia tutkimuksia, (esim. http://www.terveyshymy.fi/terveysuutiset/luomuruoka-on-terveellisempaa.) Suomessa ollaan viimeiseen asti luomua vastaan ja kaivetaan esiin (ja teetetään) kaikki vastustavat tutkimukset ja sitten ehkä vuosisadan päästä kun on tarpeeksi laadukkaita tutkimuksia tehty voi harmitella, että onkohan liian myöhäistä...

    VastaaPoista
  3. "Tutkijat kertovat heidän analyysiensä olleen ensimmäinen vastaavasti toteutettu, vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa julkaistu systemaattinen luomua ja tavanomaista tuotantoa vertaillut tieteellinen katsaus."

    Ehkä tuossa on se syy, käytiin siis läpi laaja joukko tutkimuksia ja vedettiin niistä johtopäätöksiä. Tuon Hymylinkin takaa paljastui lyhyt teksti yksittäisestä tutkimuksesta (ilman lähdeviitteitä yms.). Liekö laajempien katsausten ja yksittäisten tutkimusten erottaminen haastavaa joillekin?

    Ja tämähän ei ollut suomalainen tukimus, vaikka Suomessa oltaisiinkin (mukamas) kielteisiä luomua kohtaan.

    T. Politologi

    VastaaPoista
  4. Luomua on viljelty 10000 vuotta, joten sillä on ollut aikaa näyttää kyntensä. 1800-luvun katovuodet syntyivät luomuviljelyn ansiosta, esimerkkinä mainittakoon. Kaskiviljely oli puhtainta luomua, mitä kuvitella saattaa ja sellainen pelto pystyi tuottamaan n. 10 vuotta, minkä jälkeen oli peltoa poltettava lisää, koska maa oli viljelty "kuiviin". 1800-luvulla ei ollut lannoitteita tai tuholaismyrkkyjä.

    Kun Suomi harrasti puhdasta luomua, niin karjataudit olivat suuri vitsaus, mm. suu- ja sorkkatauti.

    Luomusta on kauniita mielikuvia, kuten luomupelloilla vallitsee ihana lajirunsaus yms, joilla tarkoitetaan tuhohyönteisiä ja rikkakasveja. Miksi?

    Eviran mukaan suomalainen saa tavallisesta ruuasta n. 0,0013g torjunta-aineita vuodessa. Siis noin hienosokerihippusen verran.

    Tavallinen ruoka, suomalainen ruoka, on täysin puhdasta ja terveellistä, sekä tuotetaan järkevällä, tieteellisellä tavalla.

    Luomu on puhdasta MUTU:a.

    VastaaPoista