*
Olin valitettavan harvalukuisen yleisön kanssa todistamassa terveyskirjailija Varpu Tavin uusimman kirjan esittelyä naapurikaupungissa. Olen aina pitänyt Tavin tavasta kirjoittaa ja sen suhteen tämäkään kirja ei tee poikkeusta.Hormoniharmoniasta ruokavalion ja joogan keinoin saimme kuulla runsaan tunnin ajan. Eduksi olisi ollut keskittyä johonkin yksittäiseen kirjan teemaan, mutta Tavi oli päättänyt kertoa "kaiken". Muistiinpanoja tekevälle terveystoimittajalle tällainen kaikenkattava esitys on varsin haasteellinen. En kerro teille "kaikkea".
Kannattaako kirja hankkia? Minun mielestäni kirja on hyvä. Se on jokaiselle naiselle ja naisten oikuista kiinnostuneelle miehellekin tarpeellinen opus. Huonomminkin voi rahansa sijoittaa.
Kirjailija Varpu Tavi kertoi aluksi elämäntarinansa:
- siitä miten hän pillereillä sotki hormonitoimintansa
- lihosi ja sai vatsavaivoja
- aloitti jojolaihduttamisen kierteen Painonvartijoissa
- vimmatusti etsi terveystietoa netistä
- huomasi miten tieto insuliiniresistenssistä kolahti ali- ja ylitajuntaan
- aloitti hysteerisen sokerin välttelyn, jonka sittemmin totesi suureksi virheeksi
- löysi lopulta järjen äänen Diana Schwarzbeinissä
- kohtasi ihanan, nuoren lääkärin, Ilkka Salmenkaidan, joka puhui samaa hiilihydraattitietoista kieltä ja kirjoitti ensimmäisen osansa hiilihydraattitietoisuuden trilogiassaan
- ilmestyi "Laihdu ilman nälkää" (2005) ja sen lisäksi kaksi keittokirjaa
- oma esimenopaussi vei seuraavan kirjan pariin: Nainen parasta vuosikertaa (2007)
- löysi joogan pariin erään saksalaislehden innoittamana
- totesi miten hormonijoogaterapia toimii ja vaikuttaa, jopa niin, että jo sammumaisillaan ollut oma Eyjafjallajökull jatkoi yllättäen purkautumistaan hoitavan gynekologin hämmästykseksi
Hormonit ovat kuin kiikkulauta, sanoi Varpu Tavi. Tällä hän tarkoitti sitä hormonien ketjureaktiota. Yhden hormonin vaje vaikutti muiden hormonien toimintaan ja synnytti kiikkulaudan heilahteluja laidasta laitaan.
Saimme kuulla miten joogassa esiintyvät chakrat (energiakeskukset) vastasivat tiettyjä elimistön rauhasia. Naama peruslukemilla Tavi luetteli juuri-, sakraali-, kurkku- ym. chakroja, jotka tunnistamalla voitiin tasapainottaa hormonimyrskyjä.
Energiavirroista laskeuduttiin sitten hetkeksi maanpäällisempiin asioihin. Saimme innostuksen täyttämän selvityksen insuliinin, kilpirauhashormonien, adrenaliinin, kortisolin, keltarauhashormonin, estrogeenin, jopa testosteronin vaikutuksesta kypsän naisen elämään.
Luennon mielenkiintoisin osuus oli mielestäni elämäntaparatkaisujen läpikäynti. Saimme kuulla selväjärkisen selostuksen miten ruokavaliolla voidaan pitää kroppa kunnossa. Tässä Tavin superruoat: auringonkukansiemenet, pellavansiemenet, sipuli, villiriisi, avokado, banaani, päärynä, karpalo, mustikka, lohi, makrilli jne.
Terveellisen ruoan lisäksi kannattaa nukkua hyvin. Alhaiset serotoniinitasot synnyttävät hiilihydraattihimoja, lisääntynyttä ruokahalua ja painonnousua. Pienellä annoksella suklaata asian voi korjata (kirjasta löytyy esimerkkejä sellaisesta ruoasta).
Omin päin ei kannata lähteä hormonijoogaa harrastamaan, sanoi Tavi. Pitää siis etsiä käsiinsä tämän lajin taitajia ja opettajia. Saimme vinkin missä tällaisia opettajia voi olla, mutta en kiusallakaan kerro. Joku tolkku on minunkin ilmaisella mainonnalla.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että kirja hyvin puolustaa asemaansa pehmeiden hoitomuotojen puolestapuhujana kun hormonimyrskyssä elävä nainen on saavuttanut sen virstaanpylvään, joka sammuttaa lisääntymistoiminnot. Kirjassa on Taville tyypillistä kaunista kieltä ja riittävän paljon täsmällisyyttä. Suosittelen!
Ja päivä saapui,
jolloin vaara jäädä suljetuksi nupuksi oli
paljon kipeämpi kuin riski, jota tarvittiin
puhjetakseni upeaksi ruusuksi.
Lähde: Varpu Tavi ja Anja Huovinen. Hormoniharmoniaa ruokavalion ja joogan keinoin. my.book, Keuruu, 227 s., 2010 (ISBN 978-952-99933-4-5)
Muita kirjoituksiani Varpu Tavista:
"Kannattaa sammuttaa liaalliset serotoniinmyrskyt pienellä annoksella suklaata ja tryptofaanin tuotantoa ylipäätänsä lisäävällä sapuskalla"
VastaaPoistaHetkinen... Mites tää menee. Hillitseekö tryptofaani, serotoniinin esiaste, serotoniinimyrskyjä? Eiks sen pitäis vaan lisätä, jos se kerran muuttuu serotoniiniksi?
Noin minun muistiinpanoissani lukee. Mahdollisesti olen kuullut Varpu Tavin sanovan tuossa väärin. Itse opetan "Aivot ja ravinto" -luennollani näin:
VastaaPoista"Tutkimuksissa on todettu, että tryptofaanin puute lisää joillakin masennusta. Tästä aminohaposta muodostuu serotoniinia, joka säätelee mielialaamme ja unensaantiamme. Hyviä tryptofaanin lähteitä ovat: kala, liha, kananmuna, maito, palkokasvit, pähkinät, täysjyvävilja, kaakao, hedelmät ja vihannekset. Jos siis haluat pysyä hyvällä tuulella, sinun kannatta syödä näitä mainittuja ruokia."
Tarkistan.
Ehkä Varpu voisi kommentoida sitten kun hän pääsee koneen ääreen.
Korjasin virkkeen kirjassa esiintyvään muotoon väännettynä. Varpu on mahdollisesti sanonut tuon asian epäselvästi. Kiitos huomiosta!
VastaaPoistaMulle tuli joku aika sitten vastaan Ray Peatin artikkeleita noista tryptofaaneista ynnä muista... Sen yksi pääteeseistä näyttäisi olevan se, että tryptofaanin vähentäminen ruokavaliosta syömällä vähemmän lihaslihaa ja suosimalla esim. kollageeni-/gelatiinipitoisia ruokia olisi terveydelle hyvä juttu (eka linkki). Hänen mielestään liika serotoniini on ongelma, eikä serotoniinin puute ole hänen mielestään masennuksen syy (toka linkki).
VastaaPoistahttp://raypeat.com/articles/articles/gelatin.shtml
http://raypeat.com/articles/articles/seratonin.shtml
Mutta juu, noihin tulee kuitenkin suhtautua suurella varauksella ja kritiikillä. Tuon tyypin kirjoitukset on välillä kovinkin outoja.
Mutta kuitenkin, jännä epävirallisnäkemys.
Serotoniinin vajauksen aiheuttama masennus on valtavirtateoria, mutta omaa paljon reikiä. Keinotekoinen serovajaus nimittäin ei oikein aiheuta masennusta, joskus käy jopa päinvastoin. Samoin serotoniiniaineenvaihduntaa buustailevat lääkkeet omaavat hyvin ilkeitä sivuvaikutuksia mm. luustossa ja jopa verisuonissa pitkässä juoksussa.
VastaaPoistaAivot myös tottuvat niihin - ainoat pidemmät seurantatutkimukset mitä on tehty puhuvat karua kieltä siitä kuinka masennuslääkkeiden käyttäjillä on suurempi riski masennuksen uusimiseen kuin terapialla hoidetuilla.
Sukupuolentutkijana en myöskään voi olla manitsematta, että on kulttuureja joissa PMS eli klassinen menkkapotutusoireyhtymä ei esiinny ollenkaan.
Itselleni tuleekin mieleen inflammaatio, ehkäisyvalmisteiden feikkihormonit ja kulttuuriset erot tunteiden ilmaisun tärkeydessä. Naiset eivät ole kaikkialla samanlaisia eivätkä myöskään olosuhteet joissa he elävät. Kun hormonit sukupuolitetaan puheessa, sukupuolittuu myös niihin liitetty käyttäytyminen. Ylpeys omista tunteista lisää niiden painoarvoa ja niinpä feedback-looppi onkin valmis.
Jos sen verran vielä paljastan itsestäni, niin teen parhaillaan gradua biologian ja naiseuden ideologisesta suhteesta. Jos jotakuta kiinnostaa syvempi kirjallisuus niin autan mielelläni.