**
"Vaihdetaan pöytäkone kannettavaan" on todennäköisesti parempi vaihtokauppa kuin tyydyttyneiden rasvojen vaihto nopeisiin hiilihydraatteihin. Tietokoneiden vaihtokaupassa todennäköisesti molemmat hyötyvät, mutta ravintoaineiden vaihtokaupassa voi käydä hassusti, jos ei ole oikein tarkkana kuin porkkana.Ainakin jos on uskomista uunituoretta tanskalaisselvitystä. 21 tutkimusta ja 350 000:n ihmisen tarinaa viisaampana, tutkijat päätyivät nykyisiä ravitsemussuosituksia ravistelevaan väitteeseen: Jos vaihdat yleensä epäterveellisinä pidetyt tyydytetyt rasvat (voi, täysmaito, rasvaiset juustot, kookosrasva) huonolaatuisiin hiilihydraatteihin (vaalea leipä, pasta, teollisesti käsitellyt hiilihydraattituotteet), tulet todennäköisesti sairaaksi.
Ratkaisua voi hakea kahdelta suunnalta:
1) Sisällytät ruokavalioosi tyydytetyt rasvat ja jätät hiilihydraatit mahdollisimman vähiin
2) Vaihdat tyydytetyt rasvat korkealaatuisempiin hiilihydraatteihin
Vaihtoehtoa numero 1 sanotaan karppaamiseksi (tai hiilihydraattitietoiseksi ruokavalioksi tai "hys hys" -dieetiksi) ja vaihtoehtoa 2 valistuneeksi ruokailuksi parhaimpien Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti.
Vaihtoehtoa numero 2 on toitotettu joka torvesta. Pekka Puska nousi sillä maailmanmaineeseen, ravitsemustutkijat varmistavat tuolla uraputkensa, elintarviketeollisuus kiittää jne. Vaihtoehdolla numero 2 on vain yksi ikävä piirre: sitä noudatetaan väestötasolla kovin huonosti! Noudattaminen ei näytä olevan kovin luontevaa, sillä vuosikymmeniä kestäneestä valistuksesta huolimatta suomalaisten ravinnonsaanti poikkeaa edelleen merkittävästi suosituksista. Lautasmalli ei oikein pure. Ihmiset syövät mieluummin ihan miten tykkäävät ja jotkut syövät protestimielessä ihan päinvastoin kuin neuvotaan.
Vaihtoehto numero 1 on selkeä mahdollisuus Suomen kansalle ryhdistäytyä. Syö niin kuin isoäidin isoisä söi aikoinaan. Jätä ne meille tuputetut hiilihydraattikuormat virallisesta valistuksesta huolimatta reilusti vähemmälle, unohda kaikki kevyttuotteet, käytä sitä voita ruoanlaittoon, pistä lähialueen luomupossua uuniin paistumaan, älä pihistele sen oliiviöljyn kanssa, jos tekee mieli kananmunia, niin sen kuin syöt! Jotkut kokeilevat tällaista systeemiä ja selkeästi tervehtyvät - se on myönnettävä.
Niin, vielä siitä tanskalaistutkimuksesta. Hiilihydraattien laatu ratkaisee, sanovat tutkijat. Mikäli vaihtokauppa tehdään viisaasti, silloin tyydyttyneiden rasvojen vähentämisestä on hyötyä terveydelle. Syödään vain täysjyvävalmisteita, vihanneksia ja juureksia (mutta ei missään nimessä perunaa) ja valitaan aina mahdollisimman vähän sokeristuvia ruoka-aineita (korkea glykeeminen indeksi).
Glykeemistä indeksiä tutkijat pitävät muuten ammattilaisten työkaluna. Tavallinen rahvas menee tuollaisista indekseistä vain sekaisin. Sellaista asiaa oli tanskalaisilla. Joka haluaa avata silmänsä näkee tässä jotain järkeä. Lukekaa lisää Reutersin uutisista tai seuratkaa lehtien palstoja. Kyllä joku lehti aikanaan tästäkin uutisesta kertoo - omalla tavallaan. Veteraaniurheilijan blogista saat uutiset tietenkin aina tuoreempina ja eri tavalla esitettynä. Joskus voi olla hyötyä tämänkin blogin terveysviestinnästä.
Tietoa vaihtoehdosta numero 1:
Maitorasva pitää sydämen terveenäKevytmyrkyt eivät enää mene kaupaksiLautasmalli - ideointiaHys hys -ruokavalio tehokkain tapa laihduttaa
Viime aikoina oon vähän saanut pohtia, että onko ns. hyviin hiilihydraatteihin kuuluvat täysjyväviljat sittenkään niin hienoja, tai edes yhtä hyviä kuin puhdistetut?
VastaaPoistaEsim tässä artikkelissa http://wholehealthsource.blogspot.com/2009/02/dietary-fiber-and-mineral-availability.html viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan
- runsaampi kuitusaanti korreloi kuolleisuuden ja sydänkohtausriskin kanssa
- puhdistettujen viljojen korvaaminen täysjyvällä vähentää mm. raudan, sinkin, kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä (mikä on kyllä hyvin yllättävä juttu)
Tai täällä
http://wholehealthsource.blogspot.com/2008/06/more-fat-soluble-vitamin-musing.html kerrotaan, että
- runsaskuituisella ruokavaliolla D-vitamiinivarastot kuluvat nopeammin pois
Voisikohan loppujen lopuksi olla ihan hyvä idea korvata jopa kaikki viljat (myös täysjyvät) muilla hiilarinlähteillä kuten esim. mukuloilla(?).
Hmm...
En näe mitään terveydellisiä syitä käyttää viljatuotteita. "healthy whole grains" on hapatusta! käsittääkseni tutkimuksissa joissa täysjyväviljan käytöllä on havaittu terveyshyötyjä on vertailukohteena aina joku vehnähöttö. d'oh. isompi paha vaihdettu vaan pienempään.
VastaaPoistayks hyvä argumentti asian puolesta on kans se että viljatuotteet ei kuulu ihmisen lajityypilliseen ruokavalioon (viimeiset 10000 vuotta on evoluution näkökulmasta varsin mitätön ajanjakso). luonnollista ruokaa syövät kansat ovat voineet poikkeuksetta erittäin hyvin verrattuna muihin.
myöskin on vielä olemassa se pointti, että ei se vilja halua antaa siemeniään syötäväksi vaan se haluaa lisääntyä! hence kaikenmaailman phytic acidit ja gluteenit (oli näitä enemmänkin vielä, en vaan nyt muista .. ) jotka aiheuttavat hassuja juttuja päästyään suolistoon ja näin viestittävät että olisikohan se sittenkin fiksumpaa syödä jotain muuta.
idätetty vilja on huomattavasti parempaa sillä idätysprosessi saa aikaan monien haitta-aineiden hajoamisen. mut ehkä paras on vaan skipata viljat kokonaan. vihannekset on kuitenkin aika hyviä eikä niitä kai koskaan voi saada liikaa.
Juho:
VastaaPoista"yks hyvä argumentti asian puolesta on kans se että viljatuotteet ei kuulu ihmisen lajityypilliseen ruokavalioon (viimeiset 10000 vuotta on evoluution näkökulmasta varsin mitätön ajanjakso). luonnollista ruokaa syövät kansat ovat voineet poikkeuksetta erittäin hyvin verrattuna muihin."
Miten muuten juurekset, oliko niitä saatavilla yli 10000 vuotta sitten, passaako niitä syödä? Lehmänmaitoa ei ainakaan ollut, siitä on kahdenlaista näkemystä miten terveellistä sen juominen on.
Ja itse aiheesta, että "rasvojen vaihto nopeisiin hiilihydraatteihin" ei välttämättä ole vaihtokauppa kaikilla vaan molemmat ryhmät menee alas. Onko hyötyvaikutus silloin 'plusmiinusnolla'?
Pääsin seuraamaan taannoin erään yli 100kg henkilön ruokailua aamusta iltaan. Siihen kuului sulassa sovussa niin pekonia, lenkkimakkaraa, maitoa (ei rasvatonta) ja voita kuin leipää, jugurttia, suklaata ja (paistettua) perunaa. Kyllä ne on ne määrät ja itsekurin puute herkkujen suhteen, jotka lihottavat ja sairastuttavat, ei muutama viipale leipää.
Minusta kuulostaa että jo tutkimuksen lähtökohta on väärä, vaikkakin todella yleinen: one size fits all. Eskimot syö eri ruokaa kuin päiväntasaajan viidakkoväki ja eroja on ihan hyvin jo Suomen ja Tanskankin sisällä. Toisille käy hiilariruoka ja toisille ei. Voi hyvin olla että oikein hiilarityyppi voisi paremmin huonoillakin hiilareilla kuin rasvaruoalla.
VastaaPoistaTai okei, voihan olla että tutkimus onkin tiedostanut tilastollisen luonteensa ja yrittäisi etsiä kultaista keskitietä joka sopisi koko kansan ohjenuoraksi noin keskimäärin, vaikkakin sitten aika harvalle onkin ideaali.
Onko tietoa ruokavalioista jotka edes tunnustaisivat että eroja on? Itse tiedän ainakin Metabolic Typingin ja ehkä pariin muuhun muistan törmänneeni. Tuo MT on minusta aika mielenkiintoinen, onko mielipiteitä?
Oliko muuten nuo ratkaisuvaihtoehdot tutkimuksesta vai veteraaniurheilijan tulkintoja?
Kolmipuolinen näkemys:
VastaaPoistaJos syöt runsaasti ns luonnollisia rasvoja, vältä glukoosina tms sokerina ohutsuolesta imeytyvien hiilihydraattien käyttöä 5 - 7 tunnin aikana.
Miksi?
Siksi, kun syödyt rasvat imeytyvät kylomikroneina (immunologisesti hyvin kontrolloituina, myötatekijänä vit.D3) näiden 5 -7 tunnin kuluessa energiatarpeen kattaen ja näläntunteen halliten.
Kylomikronien sisältämät mm kolmirasvat (trigly) leviävät suoraan elimistön käyttöön. Paikallisen tarpeen mukaan niistä lohkaistaan rasvahappo rakennusaine- ja energiatarpeeseen.
Veren "rasvaprofiili" ja tulehdusta kuvaava hsCRP ovat erinomaiset.
Samaan aikaan syöty hiilihydraatti muutetaan maksassa lipoproteineiksi, "kolesterolirasvoiksi" (VLDL, IDL, LDL, HDL).
Mitattu "rasvaprofiili ja hsCRP vaativat toimenpiteitä.
Jos syöt runsaasti ohutsuolesta sokereina imeytyvää hiilihydraattia, vältä kaikkia rasvoja.
Miksi?
Siksi, että yli energiatarpeen imeytynyt hiilihydraatti muutetaan maksassa lipoproteiineiksi "kolesterolirasvoiksi" (ks yllä). Saat tuomion "korkeista kolesteroliarvoista".
Jos syöt paljon rasvoja ja ohutsuolesta imeytyviä hiilihydraatteja (ja jos et ole moottorisahaa jatkuvasti käyttävä metsuri), olet astunut sudenkuoppaan.
Miksi?
Siksi, että veressäsi kiertää runsaasti sekä syötyjen rasvojen kylomikroneita (ohutsuolessa muodostuneita) että hiilihydraateista maksan muodostamia "kolesterolirasvoja" Yhteentörmäys on väistämätön.
Kutsun tätä "Fogelholmin malliksi".
Miksi?
Siksi, että Mikael Fogelholm on julkisissa kannaotoissaan suosittanut syödyn rasvan lisäämistä ja muutenkin korkean hiilihydraatin vain kohtuullista vähentämistä.
Siksikin, että Mikael Fogelholm välittää tehtävänsä puitteissa pohjoismaisen ravitsemusneuvottelukunnan ohjeita Suomesa ravitsemussuosituksia jakavalle ravitsemusneuvottelukunnalle (VRN).
Timo Kuusela, paljonko on "runsaasti rasvaa"? Entä "runsaasti nopeita hiilareita"? Tarkkuutta termeihin ettei jää pelkäksi sanahelinäksi!
VastaaPoistaHyvä Anonyymi
VastaaPoistaTarkkuus tulee tarvittaessa.
Nimimerkki on liian vaikea arviointikohde ajatellen yksilöllisiä tarpeita tai mahdollista sairaustaustaa.
Meillä on yleiset ravitsemusohjeet, jotka kertovat päivittäisen hiilihydraattitarpeen olevan 50 - 60 E%, rasvatarpeen 30 E%, josta sallittaisiin 10 % ns kovina eläinrasvoina. Loput sitten valkuaista. Epätarkka kuvaus tämäkin mutta tämä on lähtökohta.
Tunnen paljon onnistujia ja tautinsa/tautiensa kanssa pärjääjiä, jotka ovat kääntäneet suhteet päälaelleen. Tunnen myös epäonnistujia. Omakin lehmä oli pari vuosikymmentä ojassa - vaan nousi sieltä.
Nämäkin ovat epätarkkoja ilmaisuja.
Nimimerkille en näe tarvetta täsmällisiin ilmaisuihin näin palstakeskustelun puitteissa. Nimimerkin taakse kätkeytyvä ihminen on eri asia, jos kysymyksessä on vakava tiedon etsintä.
"puhdistettujen viljojen korvaaminen täysjyvällä vähentää mm. raudan, sinkin, kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä (mikä on kyllä hyvin yllättävä juttu)"
VastaaPoistaHmmm. onko sittenkään. Eikö liian suuri kuitumäärä nimenomaan heikennä useiden ravintoaineiden imeytymistä.
Niinhän se näyttäisi menevän, mutta kun yleensä ihmiset tuntuvat kehuvan täysjyvätuotteita just niiden ravinnepitoisuuksien kanssa (monesti hyviä sijoituksia esim. finelissä). Ja kuitenkin sitten kun tuon imeytymisen ottaa huomioon, ei ne sen jälkeen olekaan yhtään hyviä ruokia (ellei niitä sitten idätä tai fermentoi tai miten noita ikinä käsitelläänkään).
VastaaPoista"(monesti hyviä sijoituksia esim. finelissä)."
VastaaPoistaTäysjyvätuotteet eivät pärjää suojaravinnevertailussa, eritoten jos suhteutamme suojaravinteiden määrän energian määrään.
Valtsu,
VastaaPoista100 %:nen ruisleipä, jonka puolesta Christerkin on liputtanut, fermentoidaan aina, koska rukiissa ei ole tarpeeksi gluteenia leivontahiivan sakattavaksi. Taikina saa sitkon mikrobien geeliyttämästä tärkkelyksestä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sourdough
Ruisleivän valmistuksessa tosiaan fermentoidaan ruisjauho.
VastaaPoistaMutta, mutta ... Sitten tulee iso MUTTA! Massatuotannossa ei taideta ehtiä hapattaa juurta yön yli ja antaa taikinan kohota (ilman hiivaa!) moneen kertaan ennen paistamista.
Fermentointia jäljitellään lisäämällä mallasta yms. lisäaineita. Ja kun mukana on hyvin usein enemmän tai vähemmän ainakin vehnää, niin varmaan oikean fermennoinnin hyödyt ovat vähäiset kaupan bulkkileivässä, jos sen kemiallista olomuotoa lähdettäisiin tutkimaan.
Että tästäkin katsannosta käsin kannattaisi vältellä marketin leipähyllyosastoa. Ja suosia kotileipomon mittakaavassa tapahtuvaa leivän valmistusta. Mieluiten vielä luomurukiista.
Jos sellaisista on havaintoa lähiseudulla. Eikä itse ala valmistamaan ruisleipäänsä... Harvallapa siihen on mahdollisuutta ja/tai taitoa.
Tuula