On taas se aika vuodesta, jolloin kaikenlainen pärskintä ja aivastelu tulevat tutuiksi meille. Flunssan voi välttää hyvällä vastustuskyvyllä eli immuniteetilla, joka suojaa elimistöä sairauksilta. Sain tänään hienon laatikon täynnä kivoja tuotteita Axellus -yritykseltä. Oli probiootteja, D-vitamiinia, antioksidantteja ja kalaöljykapseleita.
Asiantuntijalääkäri Eeva Kari kertoo, että hyvä yleiskunto ja käsihygienia auttavat pysymään terveenä, mutta vastustuskykyä voi tukea myös ravinnon kautta.
Maitohappobakteereilla, eli probiooteilla, pyritään vaikuttamaan mahalaukun ja suoliston kautta koko kehoon, sillä suuri osa vastustuskykyä ylläpitävästä järjestelmästämme sijaitsee juuri tällä alueella. Jos flunssa iskee ja joudut ottamaan antibioottikuurin, voi kuurin tueksi kokeilla maitohappobakteereita. Antibiootit tuhoavat elimistöstä niin hyviä kuin huonoja bakteereja, mutta maitohappobakteereista saa uusia hyviä bakteereja tilalle.
D-vitamiinia meidän pitää syödä. Kalan syöminen ja pillereiden otto pitää aloittaa juuri nyt, etteivät elimistön kalsidiolitasot laske liian alas. Viime aikoina on tullut esille yhä enemmän viitteitä siitä, että D-vitamiinilla on suuri rooli vastustuskyvyn tukemisessa. Eräässä tutkimuksessa ylähengitystieinfektioita oli enemmän henkilöillä, joiden veren seerumin D-vitamiinipitoisuus oli alhainen. Erityisesti astmaatikoilla ja keuhkoahtaumapotilailla D-vitamiinimäärän kasvattamisesta saattaa tutkimuksien mukaan olla etua. Tällä hetkellä 3−60-vuotiaille suositellaan D-vitaminimääräksi vaivaiset 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa ympärivuotisesti. Yli 60-vuotiaiden saantisuositusta nostettiin sentään 20 mikrogrammaan ympäri vuoden. Suomalaisten seerumin D-vitamiinipitoisuudet ovat yleensä kovin matalia ja tutkimustulokset puoltavat jopa noin 50 mikrogramman päivittäistä saantia. Auringosta kesän aikana saatu D-vitamiini riittää elimistössä 1,5–3 kuukaudeksi.
Antioksidanteilla, kuten C-, E- ja A-vitamiineilla, saattaa tutkimuksien mukaan olla merkitystä immuunijärjestelmän toiminnassa. C-vitamiinin puute mahdollisesti lisää infektioherkkyyttä. Joidenkin tutkimuksien mukaan C-vitamiini lyhentää flunssan kestoa. Erityisesti tupakoitsijat tarvitsevat C-vitamiinia enemmän kuin muut.
Hyvä käsihygienia kannattaa muistaa. Kädet kannattaa pestä aina vedellä ja saippualla. Ulkomailla ja flunssakaudella kannattaa pesun jälkeen desinfioida kädet, erityisesti ennen ruokailua. Kannattaa myös vältellä pärskijöitä, sillä flunssa tarttuu ilmasta pisaroiden mukana.
Hyvällä yleiskunnolla voidaan välttää syysflunssa. Jos yleiskunto on hyvä, on vastustuskykykin hyvä. Esimerkiksi vähäinen liikunta ja ylipaino laskevat vastustuskykyä ja saattavat pitää flunssakierteessä koko syksyn ja talven.
Lähde: Axellus -yrityksen tiedote, 26.8.2010
Muita samantyyppisiä kirjoituksia:
125mg D3-vitamiinia vuorokaudessa ja sen jälkeen ei ole yhtään flussaa tullut (nyt yli vuosi).
VastaaPoistaPeriaatteessa vastustan kaikkia lisäravinteita terveillä ihmisillä. Monipuolista ruokaa ei voi mielestäni korvata pillereillä, eikä liikuntaa vältellä alhaiseen BMI-arvoon vedoten. Mielestäni lisäravinteilla voi parhaiten korvata/täydentää sairaan ihmisen lääkehoitoa.
VastaaPoistaMutta minua on kauan jo mietityttänyt, miksi flunssaa esiintyy pääasiassa kylminä vuodenaikoina. Luulisi virusten selviävän ja leviävän parhaiten kesällä. Selitykset koulujen alkamisesta ja enemmän sisällä vietetystä ajasta ihmisjoukoissa, ovat mielestäni täysin riittämättömiä selittämään tätä paradoksia. D-vitamiinin puute kyllä kieltämättä selittäisi tätä paradoksia hyvinkin uskottavasti. Ehkä se D3-vitamiinilisä voi Suomessakin olla tarpeellinen, myös terveillä. Mutta olisin kyllä maltillinen annostuksen kanssa, ainakin terveiden, geeniperimältään suomalaisten ihmisten kohdalla. Varovaisuutta perustelen luonnonmukaisuudella.
Tyhmä Kyselijä
Omalla kohdallani annostus jo lähes vuoden ajan 5000 IU vuorokaudessa, eli sen 125 µg. Valoisampaan vuodenaikaan menettelee se 2400 IU eli 50 µg, mutta keskitalvella kannattaa tankata kunnolla... Ei, en vielä ole testannut kalsidiolitasojani, pelkkä testin teettäminen maksaisi enemmän kuin monta D-vitamiinipurkkia... Luotan siihen, että kun olo on hyvä ja yleiskunto säilyy, annostus on kohdallaan.
VastaaPoistaTuon Sarin mainitsema 125 milligramman päiväannos kuulostaa melko isolta. :D
VastaaPoistaItse söin tammikuusta kesään asti 125 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Kesän pysyin poissa pilleripurkilta, mutta viihdyin auringossa ja nyt heti syksyn tullessa iski flunssa..!
-OTTO
Mitä opimme tästä? Vieroitusoireita! :D
VastaaPoistaJoku teoretisoi flunssaviruksen kehittävän kylmällä kelillä paksumman 'nahan' selvitäkseen ilmalennosta eliöstä toiseen, ja muutenkin selviytyäkseen olosuhteista. Kesäkuumalla virus olisi liian löysä, kesäterässä. Viruksen pirulaiset ovat miljoonien vuosien kuluessa ymmärtäneet elukoiden vastustuskyvyn olevan muutenkin heikko talvella. Ebolat ja muut on eri juttu, emmätiä...
VastaaPoistaEhkä tähän oli joku tutkimuskin, kunhan heitin hatusta. Jossain oli joskus spekulaatiota, voin muistaa väärin. Jos muistin oikein, tahdon kehuja! :)
Yritin aikasemmin laittaa viestin samasta aiheesta kuin Janne K. Eli siis viruksen kuorikerros muuttuu talvella ja kesällä. Talvella se on helpommin tarttuvassa muodossa.
VastaaPoistaYksi tekijä lienee se, että kylmillä keleillä ilma kuivattaa hengitysteiden limakalvoa, jolloin se suojaa huonommin tartunnoilta.
VastaaPoistaOtto
Kirjoittelin aiheesta tiede-lehden foorumille noin tziljoona sivua ja kyllä - satunnaistetussa 2 vuoden pituisessa tutkimuksessa jo 20 µg päivässä vähensi flunssat naisilla kolmasosaan ja viimeisellä neljänneksellä efekti oli käytännössä > 95%. D-vitamiini voi todennäköisesti olla kaikkien aikojen tehokkain flunssanehkäisijä.
VastaaPoistaEpidemiologisille tutkimuksille ei voi antaa mitään arvoa, koska ne eivät kerro kausaalisista syy-yhteyksistä. Annosvastetutkimukset ovat taasen Tiedettä. D-vitamiinitutkija Heli Viljakaisen D-vitamiinimainos, jossa Aloia et al. tutkimuksesta on käppyräkin, on Tietoa.
Toisaalta 4 kk:n epäonnistuneessa jatkotutkimuksessa 50 mikillä ei saavutettu tilastollista merkitsevyyttä, mutta tulos voi selittyä monella asialla - joista ensimmäisenä tulee mieleen tutkimuksen naurettava lyhyys. Tuossa ajassa hädintuskin edes tasot nousevat tappiin ja mukaan otettiin ALUSTA lähtien tapahtuneet sairastumiset. Arvoton tutkimus, toisin sanoen.
Itse pidän itsestään selvänä, että D3 suojaa flunssilta, ainakin jossain määrin. Se miten voimakas suojavaikutus on, riippuu monista tekijöistä. Omalla kohdallani vaikutus on niin ilmeinen, että ei voi kuin hämmästellä. Jos tulee oireita, ne pysyvät lievinä ja menevät hyvin nopeasti ohi. Melkoisia sängynpojalle kaatajia on tullut eteen, sellaisia joihin porukkaa on laonnut viikoksi ihan katatoniseen tilaan, mutta itselle -> ei mitään. Sama homma valtaosalla D-vitamiinia reippaammin ottaneista joita tunnen. Efekti on dramaattinen.
Itse flunssavirus näyttää aktivoituvan lämpötilan ollessa nollan kieppeillä tehokkaimmin ja syy liittyy viruksen ominaisuuksien muuttumiseen.
Toisaalta pakkaa sekoittaa ilman lämpötilan ja UVB-säteilyn selkeä yhteys - ei voida laskea pois että äkillinen D-vitamiinitasojen lasku olisi ainoa tekijä. Myös virusten leviäminen on helpompaa, kun ihmiset alkavat roikkua sisätiloissa enemmän.