Valmisruokien kulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kilogrammoina mitattuna yli puolella. Siksi myös valmisruokien ravitsemuksellisella laadulla on yhä suurempi kansanterveydellinen merkitys. Yleisen käsityksen mukaan kotiruoka voittaa valmisruuan terveellisyydessä, vaikka aihetta ei olekaan laajemmin tutkittu. Voi vain kysyä miksi aihetta ei ole tutkittu?
Saarioinen Oy on Bolus-lehden mukaan kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida valmisruokien ravitsemuksellista laatua ja terveellisyyttä tuoteryhmittäin. Vastaavanlaista menetelmää ei ole vielä aikaisemmin maailmassa kehitetty. Menetelmää on käytetty toistaiseksi vain vähittäiskaupan tuotteille, mutta sen käyttöä ollaan laajentamassa myös ravintola- ja ruokapalvelualalle. Tällainen elintarvikkeiden testausmenetelmä, jonka kehittää elintarviketeollisuus testatakseen omia myytäviä tuotteitaan, on tietysti suhtauduttava varauksellisesti. Tutkimus on hyvin altis manipuloinnille.
Tuoteryhmien terveellisyyttä tutkitaan käyttämällä vertailuarvoja, jotka on laskettu voimassa olevien ravitsemussuositusten ja Finravinto2002 -tutkimuksen saanti- ja kulutustietojen avulla. Tuotteiden tuoteryhmäjaottelu perustuu kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokantaan. Menetelmän avulla on jo tutkittu Saarioisten valmisruokien rasva-, suola- ja kuitupitoisuuksia. Sanoisinpa, että tällainen testausjärjestelmä on varsin arvoton. Finravinto2002 -tutkimuksessa on suuria puutteita mm. ravintopäiväkirjojen aliraportoinnista johtuen.
Menetelmässä otetaan huomioon tuotteiden markkinaosuudet ja myynnin suuruus, jolloin kansanterveydellisesti merkittävimmät tuotteet voidaan huomioida. Tuotteen valmistajan on tällöin mahdollista nähdä, mitä parannuksia tuoteryhmään tulisi tehdä tuotteiden terveellisyyden suhteen. Mitä ihmettä tämä on? Eiköhän eniten myyty tuote kiinnosta eniten kauppiasta. Onko myynnin volyymillä mitään tekemistä tuotteen terveellisyyden kanssa?
Tulokseksi saatiin tässä tutkimuksessa, että valmisruuat pärjäsivät yllättävän hyvin. Veikkaisin, että jos valmisruoat eivät olisi tässä tutkimuksessa pärjänneet laisinkaan, olisi tutkimus jäänyt julkaisematta. Nyt nähdään aiheelliseksi julkaista tutkimus.
Entä kuinka Saarioisten tuotteet pärjäsivät vertailussa? "Tulokset osoittavat, että valmisruuat ovat mainettaan terveellisempiä", kertoo yllättäen menetelmän kehittäjä, tuotekehitysvastaava Terhi Outila Saarioisilta. Hänen mukaansa tutkitut tuotteet olivat rasvan ja suolan suhteen keskimäärin lähellä ravitsemussuosituksia. Tässä vaiheessa tuntuu aiheelliselta kysyä, onko rasvan ja suolan kriteeristö varmasti hallinnassa. Asiantuntijat kiistelevät rasvan merkityksestä. Suolan osuudesta ei tässä vaiheessa ole muuta tietoa kuin, että suolamäärät asettuivat lähelle ravitsemussuosituksia.
Esimerkiksi Saarioisten pizzat sisälsivät viitearvoihin verrattuna keskimäärin 0,7 grammaa liikaa rasvaa sataa grammaa kohden. Tyydyttynyttä rasvaa oli pizzoissa kuitenkin keskimäärin suositeltua vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Saarioisten pizzoissa käytetään kasviöljypohjaista juustoa. Pizzojen suolapitoisuus oli lähellä suosituksia, mutta kuidun määrässä olisi parantamisen varaa. Mitään ei puhuta pizzojen vitamiini- ja hivenainepitoisuuksista? Jos olet kuulolla, Terhi Outila, voitko kertoa Saarioisten pizzoista yhtään mitään enemmän?
Saarioisten keittojen rasvapitoisuuksia tulisi menetelmän mukaan vähentää keskimäärin 0,7 grammaa sataa grammaa kohden. Myös suolan määrää tulisi vähentää keskimäärin 0,2 prosenttia ja kuidun määrää lisätä. Mielenkiintoista! Olen pitänyt kotona valmistettuja keittoja yleensä hyvin terveellisinä. Millä tavalla Saarioisten keittojen terveellisyys on taattu?
Kasvissalaatit olivat Saarioisilla rasvan, tyydyttyneen rasvan ja kuidun osalta keskimäärin lähellä suosituksia. Suolaisten välipalojen ryhmässä rasvan ja tyydyttyneen rasvan pitoisuudet olivat puolestaan jopa suositeltua alhaisemmat. Suolan ja kuidun määriin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota tässäkin ryhmässä. Kertoisiko minulle joku ihan rautalangasta vääntäen mitä on terveellinen ruoka?
Minulla on tieteellisestä työstä vain lyhennelmä. En ole vielä saanut eripainosta.
Lisäys: Sain eripainoksen 7.12.2006. Petyin.
Outila T, Simulainen H, Laukkanen T, Kyyrö M. A simple way of evaluating the healthiness of ready-to-eat food and developing healthy foods in the food industry. Int J Food Sci Nutr 2006;57(1/2):137-42.
In this study we have developed a new way of evaluating the healthiness of ready-to-eat foods. In the developed method, ready-to-eat foods were classified into specific product categories, and the nutritional quality of classified foods was analysed using the national dietary recommendations and the national dietary survey as a basis for the dietary calculations. The method was tested with the products of ‘Saarioinen’, which is the leading brand in the Finnish ready-to-eat food market. Results indicate that this low-cost method can easily be used in the food industry as a tool in product development and marketing in order to develop healthy foods. The method could also be applied to the restaurant and catering trade, as well as to other public institutions serving food. By using this model, nutritional researchers and the food industry could work together to prevent nutrition-related health problems.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 5.12.2006
tiistaina, joulukuuta 05, 2006
Laihtuakseen ihmisen pitää liikkua
Kysymys Pasilan TV-studiossa 4.12.2006 noin kello 12.45: Mikä on se tärkein asia mikä auttaisi ihmistä laihduttamaan? (En muista kysymystä sanantarkasti)
Vastaus: Kyllä se on mielestäni liikunta. Ihmisten pitäisi liikkua enemmän. (En muista vastaustani sanantarkasti)
Vastaus BBC News 4.12.2006 noin kello 13.42 GMT: Obese should exercise not 'diet' (Liikalihavien pitäisi harrastaa liikuntaa ei olla dieetillä).
En hae huomiota asialleni julkisuusarvoihin vedoten. Oli vain pakko ilmoittaa tämäkin asia teille kaikille tällä tavalla kierosti, jotka olette liikunnasta löytäneet sen elämää ylläpitävän voiman ja olette jopa laihtuneet liikkumalla enemmän. Jatkakaa! Olette oikealla tiellä.
Lähteet: Voimala, 4.12.2006 ja BBC News, 4.12.2006
Vastaus: Kyllä se on mielestäni liikunta. Ihmisten pitäisi liikkua enemmän. (En muista vastaustani sanantarkasti)
Vastaus BBC News 4.12.2006 noin kello 13.42 GMT: Obese should exercise not 'diet' (Liikalihavien pitäisi harrastaa liikuntaa ei olla dieetillä).
En hae huomiota asialleni julkisuusarvoihin vedoten. Oli vain pakko ilmoittaa tämäkin asia teille kaikille tällä tavalla kierosti, jotka olette liikunnasta löytäneet sen elämää ylläpitävän voiman ja olette jopa laihtuneet liikkumalla enemmän. Jatkakaa! Olette oikealla tiellä.
Lähteet: Voimala, 4.12.2006 ja BBC News, 4.12.2006
Mietipä tätä
Finasteridi on Merck lääkeyhtiön kehittämä lääke kaljuuntumista varten. Olen aiemminkin kuullut, että tällä lääkkeellä on haittavaikutuksia. Nyt amerikkalaiset lääkärit varoittavat, että finasteridi saattaa häiritä tärkeän syövän merkkiaineen näkymistä syöpätestissä.
Eikö tällaisen kaljuuntumisläkkeen ottaminen ylipäätänsä ole turhaa? Jos luonto haluaa, että tukkasi lähtee, sitten se lähtee. Näin voisi tietenkin spekuloida monien luontaistuotteiden, lääkkeiden, terapioiden, hoitomuotojen, tapahtumien kanssa. Ei minulla muuta ohjetta ole kuin, että koettaisimme elää niin terveellisesti kuin mahdollista ja välttäisimme sellaisia suoranaisesti terveyttä uhkaavia asioita. En minä tiedä miten lääkeyhtiö Merck selviää tuosta asiasta? Ehkä tarvitaan "puolueeton" tutkimus todistamaan, että Finasteridi on vaaraton lääke. Mielikuva on kuitenkin muokattu siihen malliin, että minä en koskaan suostuisi kaljuuntumislääkettä ottamaan. Ja meijerivoita minä syön, lenkillä käyn ja näistä terveysasioista aina jotain pientä kirjoitan. Mitähän seuraavaksi? Julkisuuteen en kaipaa yhtään tämän enempää. Vai haluaisitko sinä, että sinusta kirjoittaisi esimerkiksi Aftonbladet Statsministern dumpade närflörten - via sms (Pääministeri hylkäsi nettiflirtin - tekstiviestillä)?
Lähde: Reuters Health News, 4.12.2006
Eikö tällaisen kaljuuntumisläkkeen ottaminen ylipäätänsä ole turhaa? Jos luonto haluaa, että tukkasi lähtee, sitten se lähtee. Näin voisi tietenkin spekuloida monien luontaistuotteiden, lääkkeiden, terapioiden, hoitomuotojen, tapahtumien kanssa. Ei minulla muuta ohjetta ole kuin, että koettaisimme elää niin terveellisesti kuin mahdollista ja välttäisimme sellaisia suoranaisesti terveyttä uhkaavia asioita. En minä tiedä miten lääkeyhtiö Merck selviää tuosta asiasta? Ehkä tarvitaan "puolueeton" tutkimus todistamaan, että Finasteridi on vaaraton lääke. Mielikuva on kuitenkin muokattu siihen malliin, että minä en koskaan suostuisi kaljuuntumislääkettä ottamaan. Ja meijerivoita minä syön, lenkillä käyn ja näistä terveysasioista aina jotain pientä kirjoitan. Mitähän seuraavaksi? Julkisuuteen en kaipaa yhtään tämän enempää. Vai haluaisitko sinä, että sinusta kirjoittaisi esimerkiksi Aftonbladet Statsministern dumpade närflörten - via sms (Pääministeri hylkäsi nettiflirtin - tekstiviestillä)?
Lähde: Reuters Health News, 4.12.2006
Epäterveitä laihdutusvinkkejä
Epäterveitä laihdutusvinkkejä saa internetistä. Näin väitetään kahdessa uudessa tutkimuksessa. Syömishäiriöistä kärsivän lapsen kasvatus seuraten hänen aterioitaan, ystäviään ja harrastuksiaan voi olla täysipäiväistä työtä. Stanfordin lääketieteellisen yliopiston tutkijat ja Lucile Packard- lastensairaalan lääkärit osoittavat, että vanhempien lisävalppautta tarvitaan kahdella alueella: valvomattomassa internetin käytössä ja esipuberteetti-ikäisten, terveiden lasten laihduttamisessa. Syömishäiriöitä kannattavat internetsivut (esimerkiksi pro mia ja pro ana) voivat tukea terveyttä vaarantavaa käyttäytymistä syömishäiriöisten lasten keskuudessa.
Hälyyttävää oli tämä tieto: Tutkimuksessa nousi esiin, että esipuberteetti-ikäisten lasten paino putoaa nopeammin kuin diagnoosin perusteella odotettiin. Näin sanoo Packard- lastensairaalan syömishäiriöiden asiantuntija Rebecka Peebles ja opiskelija Jenny Wilson ja suomalainen abiturientti Jenni Hyysalo vakuuttavat asian olevan juuri näin vakava.
Internet voi olla teini-ikäiselle suuri verkosto, josta vanhemmat eivät tiedä mitään. Internet-tuttavuuksia voisi verrata tosielämässä tilanteisiin, joissa lapsi menisi itsekseen syömään ravintolaan päivällistä tai hän puhuu puhelimessa vanhemmille vieraan henkilön kanssa. Toisin kuin aikuiset, teinit eivät tee suurta eroa tosielämän ystävien ja nettituttavuuksien kesken.
Lukekaa enemmän tästä tärkeästä aiheesta allaolevasta lähteestä.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 5.12.2006
Hälyyttävää oli tämä tieto: Tutkimuksessa nousi esiin, että esipuberteetti-ikäisten lasten paino putoaa nopeammin kuin diagnoosin perusteella odotettiin. Näin sanoo Packard- lastensairaalan syömishäiriöiden asiantuntija Rebecka Peebles ja opiskelija Jenny Wilson ja suomalainen abiturientti Jenni Hyysalo vakuuttavat asian olevan juuri näin vakava.
Internet voi olla teini-ikäiselle suuri verkosto, josta vanhemmat eivät tiedä mitään. Internet-tuttavuuksia voisi verrata tosielämässä tilanteisiin, joissa lapsi menisi itsekseen syömään ravintolaan päivällistä tai hän puhuu puhelimessa vanhemmille vieraan henkilön kanssa. Toisin kuin aikuiset, teinit eivät tee suurta eroa tosielämän ystävien ja nettituttavuuksien kesken.
Lukekaa enemmän tästä tärkeästä aiheesta allaolevasta lähteestä.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 5.12.2006
Syömishäiriöiden vaikutus nuoruusiän kehitykseen
Vielä yön tunteina otteita eräästä tuoreesta väitöskirjasta joka käsittelee syömishäiriöitä. Olin mukana TV-ohjelmassa, jossa käsiteltiin näitä asioita. Tapasin todella mukavia toimittajia (Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa) ja kolme muuta rohkeaa TV-esiintyjää (riippuvuusterapeutti Irene Kristeri, toimittaja Sven Pahajoki ja abiturientti Jenni Hyysalo). Oli ihan mukava seurata ohjelmatuotantoa. Ei tullut minulle mitään tavattoman pahaa kammoa esiintymisestä telkkarissa.
No niin, mitä Jaana Ruuska on selvittänyt väitöskirjassaan? Syömishäiriöiden etiologia (sairauden syy) on monitekijäinen, muodostuen altistavista, ennakoivista, laukaisevista ja ylläpitävistä tekijöistä. Nuoruusiän kehityksellä on nähty olevan yhteyttä syömishäiriöihin. Nuori kohtaa kehityksen aikana suuria kehityksellisiä haasteita liittyen kehittyvään ruumiiseen ja seksuaalisuuteen, ikätoverisuhteisiin ja vanhemmista irrottautumiseen ja itsenäistymiseen sekä identiteetin kehittymiseen. Kehitys on yksilöllistä sisältäen eteen ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Keskeistä on kehityksen eteenpäin vievä voima huolimatta väliaikaisista taantuman hetkistä. Psyykkiset häiriöt nuoruusiässä heijastavat vaikeuksia kehityksessä etenemisessä ja toisaalta ne lukkiinnuttavat tai jarruttavat nuoruusiän kehitystä yhdellä tai useammalla kehityksellisellä alueella.
Koko väitöskirja on saatavana sähköisessä muodossa.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 24.11.2006
No niin, mitä Jaana Ruuska on selvittänyt väitöskirjassaan? Syömishäiriöiden etiologia (sairauden syy) on monitekijäinen, muodostuen altistavista, ennakoivista, laukaisevista ja ylläpitävistä tekijöistä. Nuoruusiän kehityksellä on nähty olevan yhteyttä syömishäiriöihin. Nuori kohtaa kehityksen aikana suuria kehityksellisiä haasteita liittyen kehittyvään ruumiiseen ja seksuaalisuuteen, ikätoverisuhteisiin ja vanhemmista irrottautumiseen ja itsenäistymiseen sekä identiteetin kehittymiseen. Kehitys on yksilöllistä sisältäen eteen ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Keskeistä on kehityksen eteenpäin vievä voima huolimatta väliaikaisista taantuman hetkistä. Psyykkiset häiriöt nuoruusiässä heijastavat vaikeuksia kehityksessä etenemisessä ja toisaalta ne lukkiinnuttavat tai jarruttavat nuoruusiän kehitystä yhdellä tai useammalla kehityksellisellä alueella.
Koko väitöskirja on saatavana sähköisessä muodossa.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 24.11.2006
sunnuntai, joulukuuta 03, 2006
Laiton laihdutuslääke huolen aiheena Norjassa
Olen aiemmin kirjoittanut laihdutusvalmisteiden vaaroista ja pidän laihdutusbisnestä törkeyden huippuna ja äärimmäisen vaarallisena puuhana. Nyt tulee taas varoittava esimerkki laihdutusvalmisteiden vaaroista. Tällä kertaa Norjasta.
Norjalainen nainen on sairaalan teho-osastolla. Hän on käyttänyt dinitrofenolia sisältävää laihdutusvalmistetta ja saanut siitä akuutin myrkytystilan. Norjassa varoitetaan nyt käyttämästä tätä laihdutuspilleriä.
Laihdutuksen voi toteuttaa turvallisesti lisäämällä asteittain liikuntaa, vähentämällä annoskokoja ja lujalla päätöksellä toteuttaa koko loppuelämän ajan tätä terveellisempää elämäntapaa.
Lähteet: Aftonbladet, 3.12.2006 ja Verdens Gang, 3.12.2006
Norjalainen nainen on sairaalan teho-osastolla. Hän on käyttänyt dinitrofenolia sisältävää laihdutusvalmistetta ja saanut siitä akuutin myrkytystilan. Norjassa varoitetaan nyt käyttämästä tätä laihdutuspilleriä.
Laihdutuksen voi toteuttaa turvallisesti lisäämällä asteittain liikuntaa, vähentämällä annoskokoja ja lujalla päätöksellä toteuttaa koko loppuelämän ajan tätä terveellisempää elämäntapaa.
Lähteet: Aftonbladet, 3.12.2006 ja Verdens Gang, 3.12.2006
perjantaina, joulukuuta 01, 2006
Lääke ja liike - tappava yhdistelmä?
Terveysliikunnan professori Tommi Vasankari kertoo: Lääkärit eivät kerro potilailleen liikunnan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista riittävästi, koska eivät tiedä aiheesta tarpeeksi.
Beetasalpaajien ja insuliinin liikuntavaikutukset tunnetaan, muiden ei. Lääkkeen ja liikunnan yhteisvaikutukset tulisi muistaa varsinkin, jos liikunta muuttaa lääkkeen kinetiikkaa tai vastetta, lääkkeen terapeuttinen leveys on kapea ja haitat vakavia. Näin on laita esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan käytettävällä digoksiinilla, jonka seerumipitoisuutta rasitus pienentää 30-40 prosenttia. Digoksiini ja rankka lenkki voi olla jopa tappava yhdistelmä. Kaikki liikunnan ja lääkkeiden yhteisvaikutukset eivät aiheuta hengenvaaraa.
Lääke voi heikentää liikuntakelpoisuutta, vaikka sairaudet yleensä rajoittavatkin urheilemista lääkkeitä enemmän. Esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavat fibraatit ja statiinit voivat rasituksessa altistaa entsyymitason nousulle ja lihasvaurioille. Myös näistä harmeista pitäisi potilaalle kertoa.
"Lääkäri muistaa mainita alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytöstä ja tämän aiheuttamista vaatimuksista. Samaan tapaan voisi ottaa puheeksi liikunnan. Koska kaikkien tulisi harrastaa liikuntaa lähes päivittäin, hyötyisi neuvonnasta koko kansa. Erityisen tärkeää olisi kertoa yhteisvaikutuksista runsaasti ja raskaasti liikkuville. Tiedon puute ei ole pelkästään potilastyötä tekevien lääkärien ongelma: harvoilla lääkkeillä liikunnan vaikutusta lääkkeen kinetiikkaan tai vasteeseen on edes tutkittu. Tiedossa ei ole myöskään, paljonko liikunta ja lääkkeet aiheuttavat terveyshaittoja", Vasankari kertoo.
Lähde: Mediuutiset, 1.12.2006
Beetasalpaajien ja insuliinin liikuntavaikutukset tunnetaan, muiden ei. Lääkkeen ja liikunnan yhteisvaikutukset tulisi muistaa varsinkin, jos liikunta muuttaa lääkkeen kinetiikkaa tai vastetta, lääkkeen terapeuttinen leveys on kapea ja haitat vakavia. Näin on laita esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan käytettävällä digoksiinilla, jonka seerumipitoisuutta rasitus pienentää 30-40 prosenttia. Digoksiini ja rankka lenkki voi olla jopa tappava yhdistelmä. Kaikki liikunnan ja lääkkeiden yhteisvaikutukset eivät aiheuta hengenvaaraa.
Lääke voi heikentää liikuntakelpoisuutta, vaikka sairaudet yleensä rajoittavatkin urheilemista lääkkeitä enemmän. Esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavat fibraatit ja statiinit voivat rasituksessa altistaa entsyymitason nousulle ja lihasvaurioille. Myös näistä harmeista pitäisi potilaalle kertoa.
"Lääkäri muistaa mainita alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytöstä ja tämän aiheuttamista vaatimuksista. Samaan tapaan voisi ottaa puheeksi liikunnan. Koska kaikkien tulisi harrastaa liikuntaa lähes päivittäin, hyötyisi neuvonnasta koko kansa. Erityisen tärkeää olisi kertoa yhteisvaikutuksista runsaasti ja raskaasti liikkuville. Tiedon puute ei ole pelkästään potilastyötä tekevien lääkärien ongelma: harvoilla lääkkeillä liikunnan vaikutusta lääkkeen kinetiikkaan tai vasteeseen on edes tutkittu. Tiedossa ei ole myöskään, paljonko liikunta ja lääkkeet aiheuttavat terveyshaittoja", Vasankari kertoo.
Lähde: Mediuutiset, 1.12.2006
Parturi paljastaa syömishäiriön
Kävin eilen parturissa. Parturini kanssa tuli yllättäen puheeksi suomalaisten ravinto. Hän sanoi näkevänsä ihmisten tukan laadusta, että Suomessa syödään terveellisemmin kuin aiempina vuosina! Minä uskoin häntä. Kuin vakuudeksi viisaan parturini sanoman tärkeydestä saamme tänään lukea eräältä suomalaiselta terveyssivustolta tällaisen jutun:
Syömishäiriö voidaan todeta hiusnäytteestä.
Syömishäiriöiden toteaminen voi olla hyvin vaikeaa. Syynä tähän on usein se, että potilaat eivät koe olevansa sairaita tai he ainakin kieltävät tämän. Utahilaisen Brigham Youngin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen testin, jolla mitataan hiusten hiili- ja typpipitoisuuksia. Näistä näytteistä voidaan nähdä, sairastaako joku anoreksiaa tai bulimiaa. Elimistön ravitsemustila tallentuu hiuksiin. Siksi ravitsemustila voidaan todeta niistä.
Kun hius kasvaa, jonon jatkoksi liittyy uusia valkuaisaineita. Näin hius työntyy yhä kauemmas hiustupesta. Nämä valkuaisaineet paljastavat, mitä syömme. Näin hius on ikäänkuin kemiallinen päiväkirja, josta voidaan nähdä historiamme. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi myös tutkittaessa rikoksia. Moni myrkky, kuten esimerkiksi arsenikki, kerääntyy hiuksiin, joista se voidaan todeta kauan kuoleman jälkeenkin. Hiuksethan eivät kasva muualta kuin tyvestään muun osan ollessa kuollutta kudosta.
Utahilaistutkijat uskovat, että hiuksista voidaan 80 prosenttisella varmuudella päätellä, sairastaako joku anoreksiaa tai bulimiaa. Tutkimus vaatii vain muutaman hiusnäytteen. Samalla testillä voitaisiin ehkä myös seurata anoreksiapotilaiden toipumista. Näin voitaisiin havaita, mikäli anorektikko valehtelee syömisestään. Testiä tulee vielä virittää, koska se ei vielä nykymuodossaan erottele riittävän tarkasti anorektikoita tiukimmista kasvissyöjistä.
Lähde: Tohtori.fi, 1.12.2006
Syömishäiriö voidaan todeta hiusnäytteestä.
Syömishäiriöiden toteaminen voi olla hyvin vaikeaa. Syynä tähän on usein se, että potilaat eivät koe olevansa sairaita tai he ainakin kieltävät tämän. Utahilaisen Brigham Youngin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen testin, jolla mitataan hiusten hiili- ja typpipitoisuuksia. Näistä näytteistä voidaan nähdä, sairastaako joku anoreksiaa tai bulimiaa. Elimistön ravitsemustila tallentuu hiuksiin. Siksi ravitsemustila voidaan todeta niistä.
Kun hius kasvaa, jonon jatkoksi liittyy uusia valkuaisaineita. Näin hius työntyy yhä kauemmas hiustupesta. Nämä valkuaisaineet paljastavat, mitä syömme. Näin hius on ikäänkuin kemiallinen päiväkirja, josta voidaan nähdä historiamme. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi myös tutkittaessa rikoksia. Moni myrkky, kuten esimerkiksi arsenikki, kerääntyy hiuksiin, joista se voidaan todeta kauan kuoleman jälkeenkin. Hiuksethan eivät kasva muualta kuin tyvestään muun osan ollessa kuollutta kudosta.
Utahilaistutkijat uskovat, että hiuksista voidaan 80 prosenttisella varmuudella päätellä, sairastaako joku anoreksiaa tai bulimiaa. Tutkimus vaatii vain muutaman hiusnäytteen. Samalla testillä voitaisiin ehkä myös seurata anoreksiapotilaiden toipumista. Näin voitaisiin havaita, mikäli anorektikko valehtelee syömisestään. Testiä tulee vielä virittää, koska se ei vielä nykymuodossaan erottele riittävän tarkasti anorektikoita tiukimmista kasvissyöjistä.
Lähde: Tohtori.fi, 1.12.2006
Osaatko kuunnella?
Olen viime aikoina saanut pitää runsaasti luentoja. On ollut suosittua ravintokaraokea, urheiluseurat ovat järjestäneet valmennusiltoja, potilasyhdistyksissä on ollut kaikkea mahdollista esillä liikunnasta ja ravitsemuksesta.
Kokemukseni mukaan ennakkoluulot ovat hälventyneet, virheellisiä käsityksiä on oikaistu ja terveysvalistusta annettu kaikesta sydämestä sydämellisille ihmisille. Haluan yhtyä ylilääkäri Heikki Tikkasen arvioon luennon merkityksestä. En osaisi asian itse paremmin ilmaista:
"Luento on parhaimmillaan oma itsenäinen esityksensä. Sellaisena pyydetty ja sellaisena pidetty. Kertaluontoinen tapahtuma, jossa luennoitsija parhaimmillaan laittaa peliin paitsi tietonsa asiasta ja taitonsa esiintyjänä myös kokemuksensa koko aihepiiristä. Luento on performanssi. Luennoitsijalla on omaa sanottavaa ja paljon sellaista hiljaista tietoa, jonka hän haluaa ilmaista kuulijoilleen ja jota ei oppikirjoista ja luentomonisteista löydy. Vaatimukset myös kuulijalle ovat kovat. Tieto, joka hyvästä luentoesityksessä tarkkaavaiselle kuulijalle tarttuu, ei löydy paperilta ennen esitystä eikä sen jälkeen. Se on esityksessä. Luentolyhennelmä tai monistepino joutaa tuolloin nurkkaan pölyttymään. Esityksestä muistiin piirtynyt mielikuva säilyy ja yhdistyy ennemmin tai myöhemmin kuulijan vanhoihin ja uusiin tietoihin. Siitä tulee huomaamatta osa kuulijan omaa osaamista. Kritisoimme usein luennoitsijaa, mutta osaammeko enää monistepinojen keskellä olla hyviä kuuntelijoita?"
Tavataan luennoilla!
Lähde: Mediuutiset, 24.11.2006
Kokemukseni mukaan ennakkoluulot ovat hälventyneet, virheellisiä käsityksiä on oikaistu ja terveysvalistusta annettu kaikesta sydämestä sydämellisille ihmisille. Haluan yhtyä ylilääkäri Heikki Tikkasen arvioon luennon merkityksestä. En osaisi asian itse paremmin ilmaista:
"Luento on parhaimmillaan oma itsenäinen esityksensä. Sellaisena pyydetty ja sellaisena pidetty. Kertaluontoinen tapahtuma, jossa luennoitsija parhaimmillaan laittaa peliin paitsi tietonsa asiasta ja taitonsa esiintyjänä myös kokemuksensa koko aihepiiristä. Luento on performanssi. Luennoitsijalla on omaa sanottavaa ja paljon sellaista hiljaista tietoa, jonka hän haluaa ilmaista kuulijoilleen ja jota ei oppikirjoista ja luentomonisteista löydy. Vaatimukset myös kuulijalle ovat kovat. Tieto, joka hyvästä luentoesityksessä tarkkaavaiselle kuulijalle tarttuu, ei löydy paperilta ennen esitystä eikä sen jälkeen. Se on esityksessä. Luentolyhennelmä tai monistepino joutaa tuolloin nurkkaan pölyttymään. Esityksestä muistiin piirtynyt mielikuva säilyy ja yhdistyy ennemmin tai myöhemmin kuulijan vanhoihin ja uusiin tietoihin. Siitä tulee huomaamatta osa kuulijan omaa osaamista. Kritisoimme usein luennoitsijaa, mutta osaammeko enää monistepinojen keskellä olla hyviä kuuntelijoita?"
Tavataan luennoilla!
Lähde: Mediuutiset, 24.11.2006
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)