Kävin eilen parturissa. Parturini kanssa tuli yllättäen puheeksi suomalaisten ravinto. Hän sanoi näkevänsä ihmisten tukan laadusta, että Suomessa syödään terveellisemmin kuin aiempina vuosina! Minä uskoin häntä. Kuin vakuudeksi viisaan parturini sanoman tärkeydestä saamme tänään lukea eräältä suomalaiselta terveyssivustolta tällaisen jutun:
Syömishäiriö voidaan todeta hiusnäytteestä.
Syömishäiriöiden toteaminen voi olla hyvin vaikeaa. Syynä tähän on usein se, että potilaat eivät koe olevansa sairaita tai he ainakin kieltävät tämän. Utahilaisen Brigham Youngin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen testin, jolla mitataan hiusten hiili- ja typpipitoisuuksia. Näistä näytteistä voidaan nähdä, sairastaako joku anoreksiaa tai bulimiaa. Elimistön ravitsemustila tallentuu hiuksiin. Siksi ravitsemustila voidaan todeta niistä.
Kun hius kasvaa, jonon jatkoksi liittyy uusia valkuaisaineita. Näin hius työntyy yhä kauemmas hiustupesta. Nämä valkuaisaineet paljastavat, mitä syömme. Näin hius on ikäänkuin kemiallinen päiväkirja, josta voidaan nähdä historiamme. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi myös tutkittaessa rikoksia. Moni myrkky, kuten esimerkiksi arsenikki, kerääntyy hiuksiin, joista se voidaan todeta kauan kuoleman jälkeenkin. Hiuksethan eivät kasva muualta kuin tyvestään muun osan ollessa kuollutta kudosta.
Utahilaistutkijat uskovat, että hiuksista voidaan 80 prosenttisella varmuudella päätellä, sairastaako joku anoreksiaa tai bulimiaa. Tutkimus vaatii vain muutaman hiusnäytteen. Samalla testillä voitaisiin ehkä myös seurata anoreksiapotilaiden toipumista. Näin voitaisiin havaita, mikäli anorektikko valehtelee syömisestään. Testiä tulee vielä virittää, koska se ei vielä nykymuodossaan erottele riittävän tarkasti anorektikoita tiukimmista kasvissyöjistä.
Lähde: Tohtori.fi, 1.12.2006
Eikös tiukka kasvisruokavalio ja anoreksia ole likipitäen sama asia? Anoreksia kätketään kasvissyönniksi, koska se on hyväksyttävämpää, eikä sen takia ohjata hoitoon.
VastaaPoistaAnoreksia on vakava henkinen sairaus. Tiukkakin vegaanius on yleensä vain "järjen köyhyyttä".
VastaaPoistaToki monet anorektikot aloittavat sillä, että jättävät mm. lihan ja rasvan pois.
*P*
Tuota noin, minulla on tälläkin hetkellä työn alla muutama valitettava anoreksiatapaus. Aivan tavattoman mukavia tyttöjä, joita yritän auttaa takaisin normaalielämään. Väittäisin, että anoreksia eroaa veganismista kuin yö ja päivä eroavat toisistaan.
VastaaPoistaAnoreksia on vakava syömishäiriö johon voi kuolla. Vegaani pysyy sentään hengissä.
Anoreksialla ja kasvissyönnillä ei ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa. Anonyymit höpöttelevät sitä samaa vanhaa höpsöilyä, jota kuulee, eli "minä en syö kanien ruokaa, niin kanit eivät syö minun ruokaani".
VastaaPoistaKasvissyöntiin vihamielisesti suhtautuminen haittaa merkittävän kansanterveydellisen ongelman eli kasvisten liian vähäisen syönnin korjaamista. Tämä vihamielinen suhtautuminen johtaa nimittäin siihen, että jo nuorena (miehenä) lopetetaan kaikenlainen "itujen järsiminen" ja syödään sensijaan kaikenlaista epäterveellistä.
En suhtaudu laisinkaan vihamielisesti kasvissyöjiin. Olen vain seurannut töissä erästä nuorehkoa naista, joka syö todella vähän ja pelkästään kasviksia. Kellot alkoivat kilkattaa, kun hän mainitsi pyrkimyksestään täydellisyyteen. Voi olla, että olen väärässä, mutta mitekään monipuoliselta hänen ruokavalionsa ei vaikuta.
VastaaPoistaYmmärrän toki, että anoreksia on erittäin vakava sairaus. Kasvissyönti ei ole sitä - ei tosiaankaan. Mutta jonkilainen raja-alue varmaan löytyy. Ei ihan sairaalloista ruokavalion tarkkailua, mutta melkein.
En lainkaan ymmärrä, minkä takia pitäisi väkisin ruveta vegaaniksi. Noin niinkuin rupeamisen takia. Minä olen vegaani sen takia, että tykkään syödä kasviksia. Vegaanius tulee itsestään, ei pakottaen, eikä varsinskaan sillai, että pitää jotensakin kiusata itseään, vaikka kuinka lihaa tekisi mieli. Jos liha on omasta mielestäsi pahaa, niin eihän sinun silloin sitä tietenkään pidä syödä. En myöskään allekirjoita väitettä, että vegaanista tulee anorektinen. Sitten vielä yksi asia. Minua raivostuttaa tuo sanonta: En halua syödä söpöjä eläimiä. On se vähintään yhtä kauheata kuin tuo tiedemiehen väittämä: minä en syö kanien ruokaa, niin kanit eivät syö minun ruokaani.
VastaaPoistaOnneksi tässä pimeässä maailmassa on edes yksi valopilkku: Tämä veteraaniurheilijan mainio blogi.
http://www.mikemahler.com/wong2.html
VastaaPoistatiedemies määrittelee terveyden ja yleisen terveyden niin voin vastata lisää.
Soijan käyttö ruokavaliossa on virhe omasta mielestäni.
Suurimmaksi osaksi eläinperäiseen ruokavalioon keskittyessä:
tyydyttynyt rasva ainoastaan epäilyttää itseäni, että liiallinen tyydyttynyt rasvan määrä nostaa kolesterolia, että ylimääräinen kolesteroli murtaa solukalvojen jäykkyyttä.
Kolesteroli ei ole mielestäni lähelläkään sitä ongelmaa, mitä edustaa verisuonten tulehtuminen ja liialliset insuliinitasot/verensokerin jatkuva koholla oleminen.
Kortisoli tappaa liiallisen verensokerin ja kuten arvaatte niin 2-tyypin diabeteksessä on jatkuvasti kortisolia verenkierrossa, joka tekee pahaa jälkeä verisuonille.
Sama tapahtuu ylenmäärin kestävyysjuoksua harjoittelevilla, vaikkakin kolesterolit olisi kunnossa niin verisuonet ovat tulehduksellisessa tilassa ja supistuneina.
En pysty arvostamaan tätä lajia, sen luonnottomuuden vuoksi.
Olit oikein hyvä tuossa Voimala-ohjelman jutussa! Olisin mielelläni kuunnellut sinua enemmänkin. Eivätkö juontajat antaneet sinulle lisää puheenvuoroja?
VastaaPoistaOnneksi olkoon Christer. Hyvin pärjäsit. Olet ainakin minut auttanut syömishäiriön hoidossa paremmin kuin nuo auktoriteetit, eli lääkärit kuten niin osuvasti sanoit!
VastaaPoistaLinda
Nolostuttaa tuollainen meikäläisen kehuminen rakkaat kommentoijani biponainen ja Linda. Kyllä minulla oli ihan sopivan pienoinen vaikutus ohjelman sisältöön. Toimittajat osasivat ammattinsa. Onnistuivat saamaan minustakin jotakin hauskaa irti. Loivat sellaisen rennon fiiliksen.
VastaaPoistaEhkä olisi voinut olla hieman monipuolisempi päätöskeskustelu tosin tilanne oli vaikea toimituksellisesti. Älkää ihmetelkö niitä mokia mitä joskus sattuu telkkarissa. Ihmetelkää enemmänkin, miten vähän epäonnistumisia sattuu. Tuo Irene on hieno tyyppi. Oli oikein mukava jutella ennen ohjelman alkua. Hän on julkaissut kirjan aiheesta. Sellainen oikeiden sanojen mestarillinen löytäjä. Ammattilainen. Sven Pahajoki oli mielstäni ohjelman ehdoton sankari. Rauhallisella tyylillään hän todisti sen puolesta, että laihdutus voi onnistua ja tulokset voivat olla pysyviä. Abiturientti Jenni oli mukava tuttavuus, Jutteli viisaita. Oli katsos, vielä raikkaat aivot. Toista se on meillä vanhuksilla, ajatus ei luista.
Ei ollenkaan niin paha kokemus kun olisin osannut kuvitella. Lisäsi kunnioitustani TV-työtä kohtaan. Marketta ja Raisa ovat hyviä toimittajia, sen uskallan väittää. Täytyy yrittää katsoa ohjelmaa jatkossakin.
Christer, sinun täytyy mainostaa täällä blogissasi ETUKÄTEEN, jos sinut voi nähdä jossain tv-ohjelmassa. Nyt minä missasin tuon Voimalan, arvaa harmittaako. Aihekin olisi kiinnostanut.
VastaaPoista*P*
Minä haluan *p* välttää tällaista leimaa: Katsos tässä minä olen tyrkyllä! Eiköhän ole jatkossakin parempi niin, että pysyn hieman taka-alalla. On tässä omalla nimellä esiintymisellä ihan tarpeeksi kestämistä minun lisäkseni niillä muilla harvoilla jotka minut tuntevat. Tietäisitpä miten hermona läheiseni ovat: Mitähän ihmettä tuo christer taas menee möläyttämään, tai mitä hän taas menee tekemään! Pelkään pahoin, että aitouteni häviää jos minut nähdään liian usein telkkarissa, joten näitä televisioesiintymisiä tulee olemaan tosi harvassa. Minä olen ihan tavallinen ihminen, en missään nimessä mikään julkkis tai julkisuuteen ehdottomasti pyrkivä. Minä olen parhaimmillani sellaisessa rennossa esiintymistilanteessa, jossa ensin ryöstettyäni muilta "tärkeiltä" ihmisiltä puhenvuoron tai huomion (vaikkapa "käsillä seisoen"), voin sitten ehkä jotain tärkeääkin sanoa tai jotain oikein tyhmää, jotta ihmiset ylipäätänsä ajattelisivat. Eivätkä menisi lauman mukana hokien sitä joo-joo-viestiä joka milloinkin sattuu olemaan muodissa.
VastaaPoistaJos - ja nyt todella ISO JOS! - jos joskus saisin oman shown siellä telkkarissa, sen nimi olisi esimerkiksi "Suu puhtaaksi". Ohjelma tulisi ulos telkkarista kerran kuukaudessa. Sitä yksittäistä ohjelma-osuutta tehtäisin esim. sen kokonaisen kuukauden tai monta vuotta jos asia vaatisi niin pitkän valmisteluajan. Asiaa käytäisiin läpi erityisen huolella, perehdyttäisiin jokaikiseen yksityiskohtaan ja katsottaisiin tilannetta monelta eri kantilta. Asian tiimoilta suoritettaisiin erittäin huolellinen taustatyö ennen kameroiden eteen astumista. Sitten kameroiden käydessä asiasta ihan oikeasti mahdollisimman paljon tietävät henkilöt sanoisivat vielä muutaman valitun sanan, eli puhuisivat "suunsa puhtaaksi". Suomen kansa kerääntyisi kodeissa sankoin joukoin sitä hetkeä varten jolloin "totuus" paljastettaisiin. Ilmaan jäisi leijumaan se "totuus" asiasta, ehkä jokin kiusallinen paljastus esitettäisiin, ehkä tuotaisiin julki jotain tietoa jota oli aiemmin pimitetty. Mitään ei jätettäisi kertomatta. Välittömästi ohjelman esittämisen jälkeen avattaisiin keskustelukanava missä ihmiset voisivat ohjelmassa esiintyneiden kanssa käydä jatkokeskustelua esim. kuukauden ajan. Sen jälkeen "Suu puhtaaksi" -ohjelman toimittaja sanoisi kaiken tämän kerääntyneen asian tiimoilta saadun kokemuksen ja ajatuksenvaidon perusteella sen viimeisen sanan. Ehkä tämä voitaisiin ilmoittaa jopa television pääuutislähetyksessä. Arvi Lind voitaisiin kustua vielä töihin sitä tilannetta varten. Se luettaisiin ääneen. Siihen tyydyttäisiin. Se olisi sen hetkinen konsensus vallitsevasta tilanteesta. Tämän enempää asiasta ei voitaisi sanoa, kunnes taas ilmenee jotain sellaista olennaista uutta joka muuttaisi käsitystä.
Voisiko tällainen ohjelmaformaatti toimia? En tiedä, mutta vaatisi se aikamoisen "hullun" toimittajan ja aikamoisen tärkeän asian käsiteltäväksi. Esimerkiksi ravitsemuksen alalla: Mikä on totuus Pohjois-Karjala tutkimuksesta? Voiko Suomessa tehdä puolueetonta, rehellistä tutkimustyötä esimerkiksi jostakin yksittäisestä elintarvikkeesta? Paraneeko terveyteni jos syön tuota luontaistuotetta? Onko meijerivoi terveellistä?
Anteeksi kun en ilmoittanut etukäteen televisioesiintymistäni. En tule sitä jatkossakaan tekemään ja luennoillani ja kirjoissani on tosi paljon iloisia yllätyksiä tarjolla. Ne pitää vaan itse oivaltaa ja luottaa siihen, että tällainen tuiki tavallinen ihminen voi olla edes jossakin määrin kiinnostavalla tiedolla varustettu.
Teen tätä blogia suurella sydämellä. Kiitos kun luet sitä ja pohdit esitettyjä asioita. Älä kulje lauman mukana sanoen joo-joo. Pohdi itse. Voiko asia olla niin?
Ymmärsitkö?
Uskon, että ymmärsin. Pelkään, ettei ohjelmaformaattisi toimisi, koska valtaosa ihmisistä haluaa valmiiksi pureskeltua helppoa tietoa, ei kaivella asioita pohjamutiaan myöten.
VastaaPoistaBlogiasi on kiva lukea, koska kirjoitat asiaa ja tarvittaessa tarkistat mielipiteitäsi.
Ymmärrän kyllä, ellet halua tv-esiintymisiäsi mainostaa. Itse en edes uskaltaisi mennä telkkariin.
*P*
Olet tosi rohkea! Ja ehkä vaatimattomin koskaan tapaamani ihminen. Kiitos, pelastit päiväni, ehkä koko viikon.
VastaaPoistaLinda